Pertti Haapala Päivi Karttunen Ulla Ruotsalainen Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti 1. Kuvaus valmisteluryhmän agendasta Valmisteluryhmän tehtävä oli laatia tilannekuvaus kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta ja sen profiilista, eli miten TaY:n, TTY:n ja TAMKin tutkimustoiminta liittyvät toisiinsa ja miten kukin korkeakoulu ja ne yhdessä sijoittuvat suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimusmaailmaan. Toinen tehtävä oli hahmottaa miten tutkimusta voi kehittää yhdessä, ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa, kun halutaan luoda Tampereelle uusi mahdollisimman korkeatasoinen tutkimusyliopisto. Valmisteluryhmä teki korkeakouluista profiilikuvauksen (ks. päätelmät alla). Yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi valmisteluryhmä kutsui koolle alaryhmiä eri tieteenaloilta ja tutkimusalueilta. Näiden lisäksi henkilöstö perusti oma-aloitteisesti muutamia alaryhmiä; kaikkiaan ryhmiä oli 11. Niiden työskentely perustui tutkijoiden omaan aloitteellisuuteen ja kaikissa oli edustus kolmesta korkeakoulusta (liite). Koska ryhmien kokoamisella haettiin uutta yhteistyötä, ne eivät kata kaikkea tutkimusta, ei edes kaikkia suuria tutkimusalueita eri korkeakouluissa. Ryhmät tuottivat suuren joukon tutkimusavauksia ja ehdotuksia siitä miten yhteistyötä voidaan edistää. Ne ovat tärkeä aineisto jatkokehittelylle. Samalla on huomioitava, että monet tutkimusalat, joilla ei vielä ole yhteisiä hankkeita, ovat tulevaisuudessa yhtä tärkeä osa tutkimuksen kokonaisuutta. Profiilikuvauksen lisäksi valmisteluryhmä hahmotti tulevaa yhteistä profiilia, yhteisiä tavoitteita, yhteisen tutkimuspolitiikan periaatteita sekä keinoja ja malleja yhteiselle tutkimusyliopistolle. Näitä on kuvattu alla. TaY ja TTY laativat yhteisen hakemuksen Suomen akatemian tutkimuksen profilointihakuun. Hakemuksessa määriteltiin yhteisiä tavoitteita Tampere3-hankkeen osalta sen suhteesta yliopistojen tutkimuksen strategiaan: yhdistämällä tekniikan tutkimus terveyden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen uusi syntyvä yliopisto luo mahdollisuudet uusiin poikkitieteellisiin läpimurtotutkimuksiin ja samalla luo uuden yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusyhteisön. Kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta löydettiin merkittäviä uusia mahdollisuuksia ja hyvin vähän uhkatekijöitä tai edes kuvitteellisia ongelmia, jotka olisivat hyötyjä suurempia. Tutkimusta tarkasteltiin - ja sitä pitää suunnitella - sisältöjen kautta, mutta ratkaisevaa voi olla myös se millaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla tutkimusta edistetään tai hankaloitetaan. Keskeinen päätelmä oli, että mahdollisimman tiivis yhteistyö, yhteinen infrastruktuuri ja yhteinen organisaatio (hallinto) on lupaavin ja tavoittelemisen 1
arvoinen vaihtoehto. Nykyinen tilanne eli kolme erillistä yksikköä (erillisine yhteistyöhankkeineen) on jatkossakin mahdollinen vaihtoehto, mutta sen mukana hukattaisiin paljon mahdollisuuksia saavuttaa Tampere3-hankkeen tavoite, mikä on: kansainvälisesti merkittävä ja yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimusyliopisto. 2. Yhteinen toimintamalli/ Vaihtoehtoiset toimintamallit 2.1 Tutkimuksen profiili Tampereen korkeakouluilla on selkeät, niiden strategioissa kuvatut tutkimusprofiilit, joilla ne erottuvat muista suomalaisista korkeakouluista. TaY on tyypillinen monialainen yliopisto, jolla on laaja koulutustarjonta, mutta jonka tutkimus on keskittynyt voimakkaasti kahdelle alueelle, yhteiskuntaan ja terveyteen. Niiden yhteinen osuus tutkimuksen volyymista ja rahoituksesta on noin 80 prosenttia. Tutkimuksen painottuminen yhteiskuntaan ja terveyteen on yliopiston tietoinen valinta ja sen ansiosta TaY erottuu selkeästi Suomen muista yliopistoista. Se on maan suurin yhteiskuntatieteellinen yliopisto. Samasta syystä TaY:n profiili on myös pohjoismaissa poikkeuksellinen (kuva s.5). TaY:n tavoite on olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erityisesti monitieteisessä yhteiskunnan tutkimuksessa, johon terveyden tutkimus luontevasti nivoutuu. TTY on teknillinen yliopisto, jonka tutkimus profiloituu tekniikkaan ja luonnontieteisiin (kuva s.5). Teknologia on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n tieteellisessä tutkimuksessa yhdistyvät luonnontieteellinen, tekninen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikki- ja monitieteiset tutkimushankkeet. Perustamisestaan asti TTY on toiminut kiinteässä yhteistyössä teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. TTY:n tavoite on olla merkittävä toimija kansainvälisessä tekniikan ja luonnontieteen tutkimuksessa sillä tavalla, että tutkimuksella on samalla suuri vaikutus kansalliselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta yhteiskunnalle. TAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka profiloituu terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen ja tuotantoon sekä oppimiseen ja luovuuteen (kuva s.6). TAMK toteuttaa ammattikorkeakoululain mukaista tutkimustehtäväänsä soveltavan tutkimuksen ja käytäntöjen kehittämisen alueella, joskaan tutkimusta ei tehdä samassa laajuudessa kuin yliopistoissa. Yhteistyöverkostoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä (Living Labit) ideoidaan, kokeillaan ja testataan uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Omalla soveltavan tutkimuksen alueellaan TAMK on tärkeä linkki korkeakoulujen innovaatioketjussa, mikä takaa sen, että uudella yliopistolla on mahdollisuus kattaa koko ketju perustutkimuksesta, soveltavaan tutkimukseen ja käytäntöjen kehittämiseen. Kolmen korkeakoulun tämänhetkiset tutkimusprofiilit poikkeavat toisistaan, mutta niiden kesken on myös huomattavan paljon rinnakkaisia tutkimusalueita sekä tekniikan, terveyden että yhteiskuntatutkimuksen alueilla (ks. alaryhmien raportit). Tiiviimmällä yhteistyöllä saataisiin huomattavia synergia- ja skaalaetuja. Tätäkin merkittävämpää on se, että korkeakoulujen toisistaan poikkeavat tutkimusalat täydentävät toisiaan ja voivat synnyttää uudenlaisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Suomessa ei ole yliopistoa, jossa yhteiskunnan, terveyden ja tekniikan tutkimus voisivat kohdata samalla tavalla ja samassa 2
laajuudessa. Tämä tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia sekä monitieteiselle tutkimukselle että perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhdistämiselle. Yhteisten resurssien kasvu olisi jo sinänsä merkittävä etu kun tavoitellaan riittävää kriittistä massaa, innovaatiopotentiaalia, verkottumista ja kansainvälisyyttä. Kolmen korkeakoulun yhteinen visio tutkimuksessa voidaan tiivistää vaikuttavuuteen. Kaikki korostavat tutkimuksensa tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sitä miten uuden tiedon tulee tukea ihmisten arkea, elinkeinoelämää ja koko ympäröivää yhteiskuntaa. Toinen kaikkia yhdistävä visio on vastuullisuus ja pyrkimys "kestävään kehitykseen" niin luonnossa kuin yhteiskunnassa. Kolmella korkeakoululla on lupaava tilaisuus luoda niitä yhdistävä tutkimusprofiili, joka nojaa nykyisiin vahvuuksiin ja niiden yhdistämisestä avautuviin mahdollisuuksiin. On realistista ajatella, että tutkimusalueiden moninaisuus uudessa yliopistossa ei johtaisi hajanaisuuteen, vaan laajaan perustaan, josta nousee tutkimuksen uusia kärkiä. 2.2. Ehdotus toimenpiteiksi Työryhmä esittää, että kolmen korkeakoulun tutkimus pyritään yhdistämään, mikä tarkoittaa uuden ja uudenlaisen tutkimusyliopiston rakentamista. Tämä tarkoittaa tutkimuksen osalta seuraavia toimenpiteitä ja seuraavanlaista tutkimuspolitiikkaa: Määritellään tutkimukselle yhteinen strategia (visio, tavoitteet, keinot) mainittujen perusajatusten mukaisesti: tutkimuksessa tavoitellaan merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta (ihmisten elinolot, terveys, ympäristö) sekä paikallisella, kansallisella että globaalilla tasolla. Vaikuttavuus perustuu vahvaan ja vapaaseen perustutkimukseen ja siihen tiiviiseen yhteistyöhön, jota kaikilla korkeakouluilla jo on elinkeinoelämän, julkisten laitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteisessä tutkimuksen strategiassa korostetaan yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden monitieteistä ja erilaisia näkökulmia yhdistävää tutkimusta. Erityistä huomiota kiinnitetään innovaationketjun toimivuuteen perustutkimuksesta arjen sovelluksiin (hyvien käytäntöjen jakaminen yrityksiin, hallintoon, julkisuuteen, järjestöihin). Tutkimuksen resurssit yhdistetään ja kootaan tutkimusaloittain tai temaattisesti. Samankaltainen ja samaa infrastruktuuria käyttävä tutkimus kootaan samalle kampukselle (esimerkiksi seuraavat klusterit: terveys, biotieteet, ICT, talous- ja kauppatieteet, sosiaalitieteet). Tutkimuksen kokoaminen edellyttää uudenlaisia instituutioita, jollaisia voivat olla yhteiset tutkimusyksiköt (kuten nykyinen BMT), temaattiset tai monitieteiset kollegiumit (kuten IASR), ja Research Schoolit, jotka ylittävät nykyiset tiede- ja hallintorajat. Näissä toiminnan painopiste on nimenomaan korkealuokkaisessa tutkimuksessa ja niissä ei välttämättä ole perusopetusta. Tutkimuksen organisoimisessa on oleellista liikkuvuus ja verkottuminen yliopiston ulkopuolelle, jotta varmistetaan tutkimuksen taso ja sisällöllinen kansainvälisyys. Perinteisiä rajoja ja toimintamalleja voidaan ylittää Living Labin kaltaisilla ja tutkimus- ja kehitysympäristöillä sekä virtuaalisilla tutkimusympäristöillä. 3
Yliopisto tukee tutkimusta omilla resursseillaan, jotta tärkeillä aloilla on riittävä jatkuvuus. Tukimuotoja ovat tutkimuspalvelut (erit. kansainvälinen tutkimus), laadukkaan infrastruktuurin rakentaminen, valikoitu kohdetuki (esim. huippuyksiköt), perusrahoitus ja erilliset kannustimet. Lisäksi tuetaan tutkimuslähtöistä innovaatiotoimintaa, jolle kolmen korkeakoulun yhdistäminen luo erittäin hyvät mahdollisuudet. Ns. huippututkimukseen investoidaan niillä aloilla (teemoissa) missä on uskottava mahdollisuus saavuttaa kansainvälisesti merkittäviä tuloksia. Tutkimuksen strateginen tukeminen perustuu aina näyttöihin lupaavuudesta ja riippumattomaan arviointiin (erillinen arviointi tai menestys Suomen akatemian, Tekesin ja EU:n rahoituskilpailussa). Yliopiston perusrahoitusta ohjataan tutkimukseen sisäisellä rahoitusmallilla, joka kannustaa uusiin avauksiin ja palkitsee menestyksestä. Opetuksen ja tutkimuksen resursseja ja ei pidä asettaa toisiaan vastaan, eikä rahoitusmalli saa haitata tutkimusyhteistyötä. Tutkimuksessa tulee olla kannustimia sekä tutkimusryhmätasolla (laadun ja jatkuvuuden edistäminen) että yksilötasolla (urakehitys). Uusia avauksia ja ideoita etsitään kilpailulla ja riskirahoituksella. Rekrytointi tutkijanuralle järjestetään yhdenmukaiseksi: se on joustavaa, liikkuvuutta edistävää, ja korostaa tulevaa tutkimuspotentiaalia. Kaikki tehtävät täytetään avoimella ja kansainvälisellä kilpailulla ja hakijat arvioidaan puolueettomasti. Kaikilla tutkimusyksiköillä on kauaskantoinen rekrytointisuunnitelma. Professorinimityksissä voidaan hyödyntää myös moniportaista tenure track -järjestelmää. Tohtorikoulutus järjestetään yhteen tai useampaan tutkijakouluun ja tohtoriohjelmiin, joilla on yhdenmukaiset säännöt ja käytännöt. Koulutettavat valitaan kilpailun perusteella ja yliopisto varmistaa lupaaville opiskelijoille hyvät tutkimusedellytykset ja rahoituksen (4 v.). Yliopisto laatii tutkimuspoliittisen ohjelman ja tutkimuksen johtamisen mallin. Niissä määritellään tutkimuksen edistämisen ja kannustamisen tiedepoliittiset, eettiset, taloudelliset ja organisatoriset säännöt. 4
Relative specialization index based on Web of Science publications. Lähde: Comparing Research at Nordic Universities using Bibliometric Indicators. Nordforsk Policy Paper 2-2014, Figure 3.5, p 41. 5
2.3 Merkittävät riskit esitetyissä ratkaisuissa Merkittävin riski toiminnassa, joka tähtää voimien yhdistämiseen on se, että mahdollisuudet jätetään käyttämättä muista kuin tieteellisistä syistä. Tällöin hukataan potentiaalisia mahdollisuuksia. Toisenlainen epäonnistumisen vaara on tavoitteiden ja resurssien ristiriita, eli tavoitteet on mitoitettava realistisesti. Jos tavoitellaan nykyistä korkeammalle, tähän on varattava henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Hallinnolliset pullonkaulat on purettava ja erittäin tärkeätä uudessa vaiheessa on avoin, innostava ja kannustava ilmapiiri. Jokaisen suuren uudistuksen vaarana on myös sisäänpäin kääntyminen, vaikka tavoite on päinvastainen. 2.4 Haasteet, jotka vaativat ratkaisua Uusi tutkimusyliopisto tarvitsee vahvan identiteetin (ja brändin), jolla se erottuu muista ja korostaa omia vahvuuksiaan. Tämä identiteetti on vahvuus kuitenkin vasta kun se on sisäistetty ja perustuu mm. luottamukseen, hyvään johtamiseen, yhteisiin tavoitteisiin ja ristiriitojen sietämiseen ja sovittamiseen. Tämä edellyttää aikaisempien toiminta- ja organisaatiomallien purkamista, mikä voi synnyttää epätietoisuutta ja epävarmuutta. 6
3. Alustava aikataulu toteutukselle Valmisteluryhmien työ on jo luonut aloitteita uusiin tutkimusaiheisiin, jotka voivat käynnistyä heti. Korkeakouluja yhdistäviä tutkimushankkeita voidaan käynnistää ja tukea nopeammin kuin tehdä muutoksia esim. opetukseen tai hallintoon. Jos hanke etenee uskottavasti, tutkimuksessa yhteistyö voi olla huomattavan pitkällä jo ennen uutta yliopistoa. Laajennettu valmisteluryhmä jatkaa tutkimuksen profiilin ja yhteistyön suunnittelua ja täsmentämistä syksyn 2015 aikana. Jo tehty tutkimusaihioiden kehittelyä jatketaan ja konkretisoidaan. Uusia suunnitteluryhmiä perustetaan siten, että ne kattavat korkeakoulujen kaikki tutkimusalueet. Kun tutkimus on hyvin kartoitettu, suunnitellaan lähemmin sen priorisointia ja tutkimuksen täsmällisempiä kehitystoimia. Tämä sijoittuu vuodelle 2016. Yhteiset tutkimuspoliittiset linjaukset ja toimintamallit täsmennetään vuoden 2016 aikana. Samalla aloitetaan tutkimuksen organisoinnin suunnittelu ja uusia muotoja voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017 (esim. yhteinen tiedeneuvosto, tutkijakoulu, yhteisiä tutkimus- ja infrahankkeita, tutkimus- ja innovaatiopalvelut jne.) 7
Liite: työhön osallistuneet alaryhmät ja niiden jäsenet Tieteellinen profiili ja tutkimusalueet /alaryhmät: 1. Rakennettu ja koettu ympäristö o TTY: Panu Lehtovuori, TaY: Markku Sotarauta, TAMK: Jouko Lähteenmäki 2. BMT-yksikkö ja Kauppi (bio- ja lääketieteet, terveystieteet, terveysteknologia, kliininen lääketiede) o BMT: Hannu Hanhijärvi, Olli Yli-Harja TAMK: Riitta Hanhijärvi 3. Sosiaali- ja terveysalan toimintamallien ja palveluiden kehittäminen sekä monitieteinen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus o TTY: Hannu Nieminen, TaY: Juha Teperi, TAMK: Hannele Laaksonen 4. ICT o TTY: Jarmo Takala, TaY: Mika Grundström, TAMK: Rami Lehtinen 5. Älykkäät koneet/cyber Physical Systems; ihminen ja kone, psykologia, signaalinkäsittely, hydrauliikka (IHA), robotiikka o TTY: Joni Kämäräinen, TaY: Roope Raisamo, TAMK: Riitta Mäkelä 6. Yrittäjyys ja uudet liiketoimintamallit, ml. sosiaaliset yritykset ja innovaatiot (Business School) o TTY: Miia Martinsuo, TaY: Johanna Kujala, TAMK: Mika Boedeker 7. Oppimisen ja tulevaisuuden oppimisympäristöjen tutkimus o TTY: Hannu-Matti Järvinen, TaY: Petri Nokelainen, TAMK: Harri Kukkonen 8. Energia- ja ekotehokkuus sekä ympäristötekniikka (cleantech) ja ympäristöpolitiikka o TTY: Pertti Järventausta, TaY: Ilkka Ruostetsaari, TAMK: Pirkko Harsia 9. Turvallisuus, riskienhallinta ja kriisit o TTY: Jouni Kivistö-Rahnasto, TaY: Sirpa Virta, TAMK: Kai Hintsanen 10. Pelitutkimus, pelillistäminen o TTY: Mikko Tiusanen, TaY: Frans Mäyrä, TAMK: Toni Pippola 11. MAGIC- Vuorovaikutus, media ja pelit o TAMK: Timo Kivikangas, Howell Instance, Mira Grönvall, Toni Pippola, TaY: Roope Raisamo, Veikko Surakka, Markku Turunen, Frans Mäyrä, TTY: Kaisa Väänänen-Vainio- Mattila, Mikko Tiusanen ja Tommi Mikkonen Tehtäväksianto: Ryhmien tehtävänä oli luoda visio vuodelle 2020; kansainvälinen tutkimuksellinen kärki ja tutkimusympäristö uudessa korkeakoulussa ko. alueilla. Organisointitavan sijaan mietittiin puhtaasti tutkimuksellisia sisältöjä. Tavoitteena oli monitieteisyyden hyödyntäminen, minkä pohjalta voitaisiin löytää uusia avauksia ja innovaatioita. Alaryhmiä ei valittu sillä perusteella, että niiden teemat muodostaisivat uuden korkeakouluyhteisön tutkimuksellisen kärjen, vaan on pyritty löytämään kolmen korkeakoulun yhteisiä ja limittäisiä tutkimusalueita. Osa alaryhmistä on valmisteluryhmän nimeämiä, osa on syntynyt spontaanisti henkilöstön aloitteesta. Alaryhmät järjestivät teemansa ympärille mm. avoimia keskustelutilaisuuksia, workshopeja ja kyselyitä. Vuorovaikutteisten työskentelytapojen myötä yllä nimettyjen ryhmäläisten lisäksi lukuisat muutkin korkeakouluyhteisön jäsenet pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan alaryhmien työskentelyyn. 8