PÄIHDEOHJELMA
1
Sisällys Päihdeohjelman tarkoitus 3 Ennalta ehkäisevä toiminta 3 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 3 Varhainen tukeminen 3 Päihdeongelman tunnistaminen ja ongelmaan puuttuminen 5 Päihtyneen työntekijän poistaminen työpaikalta 6 Alkoholi- tai huumausainetestauksesta kieltäytyminen 6 Menettelytapaohjeita 6 Tapauskohtaisuus ja päihdeongelman uusiutuminen 6 Puheeksiottokeskustelu ja mahdollinen huomautus 7 Kirjallinen kehotus hakeutua hoitoon tai päihdeongelman arviointiin 7 Hoitoonohjausneuvottelu, kirjallinen varoitus ja hoitosopimus 8 Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisesta 9 Palvelussuhteen päättäminen 9 Prosessikaavio: Päihdeongelman käsittely työpaikalla 11 Palvelussuhteen ehdot hoitoonohjauksen aikana ja muita ohjeita 11 Tietojen luottamuksellisuus ja arkistointi 11 Lääkärintodistus poissaoloista 11 Hoidossa käynti työaikana ja työajan ulkopuolella 12 Huumausainetestaus ja todistusten toimittaminen työantajalle 12 Huumausainetestausta koskevat periaatteet 12 Testaus osana terveystarkastuksia 13 Testaus huumevieroitushoidon yhteydessä 13 Rikosoikeudellinen vastuu 13 Määritelmiä ja periaatteita 14 Vastuutahot ja käsitteet 14 Päihdeohjelman keskeinen lainsäädäntö ja muut säännökset 15 Liitteet 17
Päihdeohjelman tarkoitus Raision kaupungin tavoitteena on tarjota turvallinen, asianmukainen työympäristö sekä tuottaa työnantajana henkilöstölleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö. Päihdeohjelman tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikoilla. Päihdeohjelma on osa työpaikan työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Päihdeohjelmalla luodaan työpaikoille selkeät pelisäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin puututaan jämäkästi ja riittävän ajoissa. Päihdehoito toteutetaan päihde- ja mielenterveysyksikössä, joka määrittelee hoidon sisällön. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella, päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Koko henkilöstön on tunnettava päihdeohjelman sisältö ja siihen liittyvät velvollisuudet. Päihdeongelmaan on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen pahentavat tilannetta työyhteisössä. Päihdeongelman voi asianomaisen kanssa ottaa esille esimies, työtoveri, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuolto tai luottamusmies. Työntekijä voi myös itse tunnistettuaan päihdeongelmansa tehdä aloitteen hoitoon hakeutumisesta kertomalla asiasta esimiehelleen. Työnantajan tarjoama päihdehoito onkin yksilön kannalta mahdollisuus, tuki tiedostetun ongelman ratkaisemisessa. Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholin, lääkkeiden, huumeiden, muiden päihteiden tai näiden sekakäytöstä johtuvaa riippuvuutta, joka haittaa elämänhallintaa ja työssä selviytymistä sekä saattaa vaarantaa työtovereiden tai palvelun kohteena olevien ihmisten turvallisuutta. Päihteet eivät kuulu työpaikalle, ja ne ovat työelämän pelisääntöjen vastaisia. Päihteet aiheuttavat merkittäviä riskejä niiden käyttäjille ja työyhteisön jäsenille. Päihderiippuvuus on sairaus. Parantamalla ja selkeyttämällä päihdeongelmien käsittelyä ja hoitoa koskevia ohjeita pyritään kokonaan päihteettömään työpaikkaan. 1
Ennalta ehkäisevä toiminta Tiedottaminen, koulutus ja muu ennalta ehkäisevä toiminta Päihdeongelmien kehittymistä ehkäistään työyhteisössä jakamalla asiatietoa ja lisäämällä koulutusta sekä tiedottamista. Näillä toimenpiteillä edistetään työelämän kannalta suotuisten asenteiden muodostumista samoin kuin avoimen keskustelun käynnistymistä koko työyhteisössä. Esimiehet vastaavat päihdeohjelman tiedottamisesta. Työyhteisössä on järjestettävä säännöllisesti päihdeohjelmaan liittyvää tiedotusta. Koulutuksen järjestämisestä vastaavat työnantajan ja työsuojelun edustajat. Koulutus kohdistetaan koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin. Tarvittaessa käytetään hyväksi työterveyshuollon asiantuntemusta. Päihdehaittoja käsittelevissä koulutuksissa on korostettava ennalta ehkäisevän toiminnan ja aktiivisen varhaisen puuttumisen merkitystä. Koko henkilöstön on oltava tietoinen päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeasioista keskustellaan avoimesti yhdessä koko työyhteisön kanssa, esim. esiintyykö salailua ja suojelua, jotka edistävät tai ylläpitävät haitallista päihteiden käyttöä. Lähtökohtana on, että kaikki ymmärtävät päihteiden olevan merkittävä riski toiminnalle ja koko työyhteisölle. Tavoitteena on päihteetön työpaikka, jossa jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuutena on ehkäistä työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy on myös osa työterveyshuollon toimintaa. Terveystarkastusten ja sairauksien hoidon yhteydessä työterveyshuollon asiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet edistää terveellisiä elämäntapoja ja päihteettömyyttä. Päihdeohjelma, tiedot hoitopaikoista sekä muu työnantajan hankkima päihteiden käytön haitallisuutta ja päihdeongelmien ehkäisyä koskeva aineisto pidetään esillä niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua siihen. Varhainen tukeminen Raision kaupungissa noudatetaan varhaisen tukemisen periaatetta. Tämä tarkoittaa, että työkyvyn ja tehtävissä suoriutumisen häiriöihin puututaan heti, kun hälytysmerkit käyvät ilmeisiksi. Keskeistä on asian puheeksiottaminen. 2
Päihdeongelman tunnistaminen ja ongelmaan puuttuminen Päihdeongelmaan on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen pahentavat tilannetta työyhteisössä. Päihdeongelman voi asianomaisen kanssa ottaa esille esimies, työtoveri, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tai työterveyshuollon edustaja. Lähimmät työtoverit huomaavat päihteiden ongelmakäytön yleensä ensimmäiseksi. Päihdeongelma voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: aiemmasta muuttunut käyttäytyminen tai tokkuraisuus henkilökohtaisesta hygieniasta ja ulkonäöstä välinpitämättömyys, hoitamattomuus toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot, runsaat poissaolot omalla ilmoituksella toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot töihin tulo tai työssä oleminen päihteiden vaikutuksen alaisena tai krapulassa työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä esimiesten välttely toistuvat tapaturmat rattijuopumus. Päihdeongelman varhaisvaiheessa pelkkä tilanteen huomaaminen ja asiasta keskusteleminen ao. työntekijän kanssa saattaa auttaa. Työtoveri voi ilmoittaa havainnoistaan esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on käsitellä asia tämän ohjeen mukaisesti. Esimiehen on puututtava asiaan myös huomattuaan itse edellä kuvatun mukaista käyttäytymistä tai poissaoloja. Tässä vaiheessa korostetaan omaehtoisen hoitoon hakeutumisen mahdollisuutta. Päihtyneen työntekijän poistaminen työpaikalta Mikäli työntekijä saapuu työpaikalle päihtyneenä tai päihtyneeksi epäiltynä, esimiehellä on velvollisuus poistaa hänet työpaikalta. Mikäli esimies ei ole paikalla, ilmoitus 3
tehdään hänen esimiehelleen. Mikäli työntekijä kieltää olevansa päihtynyt, hänellä on mahdollisuus osoittaa epäilys vääräksi osallistumalla esimiehen edellyttämään puhallutukseen. Pääsääntöisesti puhalluskoe suoritetaan työterveyshuollossa. Jos puhallutus suoritetaan työpaikalla, suorittaja pyytää tilanteeseen kolmannen henkilön todistajaksi. Lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä epäiltäessä työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon huumausainetestin toteuttamista varten. Työterveyshuollon ollessa suljettuna, esimies ohjaa tarvittaessa työntekijän päivystyspoliklinikalle näytteenottoa varten. Kun työntekijä poistetaan työpaikalta päihteiden käytön vuoksi, esimiehen tulee tehdä päätös palkan pidättämisestä kyseiseltä ajalta ja ilmoittaa asiasta palkanlaskentaan. Alkoholi- tai huumausainetestauksesta kieltäytyminen Työntekijän kieltäytyessä alkoholi- tai huumausainetestauksesta työnantaja arvioi tapauskohtaisesti jatkotoimenpiteet. Jatkotoimenpiteet voivat olla hoitoonohjaus, huomautus, varoitus tai palvelussuhteen päättäminen. Työntekijän kieltäytyminen tutkimuksista ei ole este työpaikalta poistamiselle. Menettelytapaohjeet Tapauskohtaisuus ja päihdeongelman uusiutuminen Pääsääntönä on edetä näiden menettelytapaohjeiden mukaisessa järjestyksessä päihdeongelman ilmetessä. Tarkkaa aikamäärää päihteiden käytöstä aiheutuneiden toimenpiteiden välissä ei voida määritellä, vaan se on harkittava kussakin tapauksessa erikseen. Lähtökohtana toimenpiteiden välisestä ajasta voidaan kuitenkin pitää yhtä vuotta. Tapauskohtaisesti järjestyksestä voidaan poiketa. Näin esimerkiksi silloin, kun kyse on törkeästä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta tai jos työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai esiintyy siellä päihtyneenä. Tällöin työnantaja voi purkaa virka- tai työsuhteen (ohje seuraamuksista). Esimies ohjaa päihteiden väärinkäyttäjän lähtökohtaisesti hoitoon vain kerran. Toinen väärinkäyttötilanne johtaa palvelussuhteen irtisanomis- tai purkamismenettelyyn. Kui- 4
tenkin mikäli edellisestä väärinkäyttötapauksen toteamishetkestä tai hoitoonohjauksen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, käsitellään päihdeongelma uutena tapauksena. Puheeksiottokeskustelu ja mahdollinen huomautus Esimies, joka itse on poistanut tai jolle on ilmoitettu työntekijän poistamisesta työpaikalta päihteiden käytön taikka päihde-epäilyn vuoksi, käynnistää viipymättä selvittelytoimenpiteet asianosaisen työntekijän palattua työhön. Ensimmäisenä toimenpiteenä on selvittää tapahtumien ja sen aiheuttamien toimenpiteiden aiheellisuus. Selvittelytoimenpiteet ja puheeksiottokeskustelu käynnistetään myös niissä tapauksissa, joissa toistuvien poissaolojen, alkoholinkäytön jälkitilan tai vastaavanlaisten syiden vuoksi on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä. Puheeksiotto voi tapahtua kenen tahansa aloitteesta. Mikäli työpaikalta poistaminen päihde-epäilyn vuoksi on ollut aiheellinen ja/tai päihdeongelma muutoin todetaan, esimies antaa työntekijälle huomautuksen asiasta. Puheeksiottokeskustelussa on tärkeätä saada työntekijä itse havahtumaan tilanteestaan. Koska työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään, edistetään työntekijän omatoimista hoitoon hakeutumista rohkaisemalla häntä käyttämään hoitopalveluja poistamalla niiden käyttöä koskevia esteitä mm. tarjoamalla hänelle tietoa työterveyshuollosta saatavilla olevasta tuesta ja muista hoitopaikoista. Keskustelu ja mahdollinen huomautus kirjataan muistioon. Kirjallinen kehotus hakeutua hoitoon ja pyyntö työterveyshuoltoon työkyvyn / päihdeongelman arviointia varten Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide, esimies antaa työntekijälle kehotuksen hakeutua työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä arvioida työkykyä ja päihdehoidon tarvetta sekä osallistua hoitoonohjaukseen, hoidon toteutukseen ja seurantaan. Kopio puheeksiottokeskustelun muistiosta (lomake 1), kirjallinen kehotus hakeutua hoitoon ja pyyntö työterveyshuollolle työkyvyn / päihdeongelman arviointia varten lähetetään oman työterveysaseman työterveys-hoitajalle. Mikäli työntekijä ei itse ota yhteyttä työterveyshuoltoon, työterveyshuolto lähettää kutsun saapua työterveyshoitajan / työterveyslääkärin vastaanotolle. Hoitoonhakeu- 5
tumiskehotuksen seurauksena esimiehellä on oikeus ja velvollisuus jälkikäteen saada tieto siitä, onko työntekijä käynyt työterveyshuollossa. Esimiehellä on myös oikeus saada tieto siitä, suositteleeko työterveyshuolto hoitoonohjausta työntekijälle vai ei. Hoitoonohjausneuvottelu, kirjallinen varoitus ja hoitosopimus Esimies käynnistää hoitoonohjauksen kun: työntekijällä on päihteiden käytön vuoksi toistuvia ongelmia työssään tai poissaoloja työntekijän päihteiden käyttö näyttää ilmeiseltä ja toistuvalta työntekijä ei hakeudu kirjallisesta hoitoonhakeutumiskehotuksestakaan huolimatta omatoimisesti hoitoon tai saa tilannettaan muuten korjattua kirjallisesta hoitoonhakeutumiskehotuksesta on seurannut työterveyshuollon suositus hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjausneuvottelusta tehdään kirjallinen muistio. Päihdeongelmaista ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan hänelle tarjoama mahdollisuus. Sen aikana työnantaja yleensä pidättäytyy palvelussuhteen päättämistoimista, ellei päättämiselle ilmene muuta perustetta. Hoitoonohjaukseen liittyy kuitenkin aina myös kirjallisen varoituksen antaminen päihteiden väärinkäytön johdosta (lomake 4). Varoituksessa todetaan uhka palvelussuhteen päättymisestä, mikäli ongelma jatkuu. Hoitosopimuksen (lomake 2) tekevät työntekijä ja esimies työnantajan edustajana työterveyshuollon asiantuntemusta avuksi käyttäen. Tässä yhteydessä arvioidaan hoidon tarve sekä laatu ja sovitaan hoitoon liittyvät järjestelyt. Sopimusta tehtäessä on läsnä työterveyshuollon edustaja sekä työntekijän niin pyytäessä myös avustaja. Paikalla voi olla myös hoitopalvelun toteuttavan tahon edustaja. Hoitosopimus tehdään määräajaksi, jonka pituus on yleensä 12 24 kuukautta. Hoitosopimuksessa sovitaan hoitojakson kesto, hoitopaikka ja työterveyshuollon oikeus saada tieto hoidosta, hoitokerroista ja hoidon lopettamisesta. Hoitosopimukseen kirjataan myös esimiehen oikeus saada tieto työntekijän hoidossa käymisestä tai sen laiminlyönneistä. Työntekijän on ilmoitettava työterveyshuoltoon päihdehoitopaikka sekä hoitopaikan yhteyshenkilö. Hoitosopimukseen sisältyy suunnitelma hoidon sisällöstä ja toteuttajatahosta. Hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa ja siihen sisällytetään mahdollinen laitoskuntoutusjakso. 6
Hoitosopimuksen päättyessä hoidossa ollut työntekijä, esimies ja työterveyshuolto sekä hoitopaikan edustaja arvioivat tilannetta sekä sopimuksen jatkamistarpeen. Hoidon toteutumista koskevia yhteisneuvotteluja on suositeltavaa pitää hoitosopimuksen voimassaolon aikana. Hoitosopimuksen aikana selvitetään myös työntekijän mahdollinen siirto toisiin tehtäviin, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Hoitosopimuksen laiminlyönti tai hoidon keskeyttäminen on palvelussuhteen päättämisperuste. Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi Mikäli päihdeongelma jatkuu tai hoitosopimusta on muuten laiminlyöty, järjestetään kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi. Kokoonkutsujana toimii esimies. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan työntekijän lisäksi palvelussuhteen päättämisestä päättävä esimies ja tarvittaessa hoitoon osallistunut työterveyslääkäri ja/tai -hoitaja. Työntekijä kutsuu valitsemansa avustajan (kts. sivu 5). Kuulemistilaisuudessa arvioidaan sen hetkisen tilanteen lisäksi myös hoitotilanteen kokonaisuus. Kuulemisesta laaditaan kirjallinen muistio. Muistioon kirjataan kuulemisen lopputuloksena, onko edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle vai ei. Jos palvelussuhdetta jatketaan, muistioon kirjataan, että seuraavasta väärinkäyttötilanteesta seuraa työsuhteen purkamiseen johtavat toimenpiteet. Palvelussuhteen päättäminen Jos työntekijä ei noudata hoitosopimusta ja päihteiden käyttö jatkuu tai kuulemistilaisuudessa on todettu, ettei edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle ole, käynnistetään palvelussuhteen päättämistoimenpiteet: irtisanominen/purkaminen. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetun työntekijän palvelussuhde on jouduttu päättämään päihdeongelman vuoksi, palvelussuhteesta päättävä esimies ilmoittaa asiasta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). 7
Tunnistettu päihdeongelma tai sen perusteltu epäily. Varhaisen aktiivisen tuen toteutus Työntekijä päihtyneenä työpaikalla Työntekijä poistetaan työpaikalta Puheeksiottokeskustelu ja mahdollinen huomautus Kirjallinen kehoitus hakeutua hoitoon ja pyyntö työterveyshuoltoon työkyvyn/ päihdeongelman arviointia varten Hoitoonohjausneuvottelu, kirjallinen varoitus ja hoitosopimus Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi Palvelussuhteen päättäminen ja terveydenhuoltohenkilöstön osalta ilmoitus Valviraan Työntekijä pääsee päihdeongelmasta ja työnteko jatkuu normaalisti Päihdeongelma käsitellään pääsääntöisesti kaavion mukaisessa järjestyksessä. Tapauskohtaisesti kaaviosta voidaan kuitenkin poiketa. Päihdeongelmaa voidaan käsitellä uutena, hoitoonohjaukseen oikeuttavana ainoastaan kerran. Toinen väärinkäyttötilanne johtaa suoraan palvelussuhteen irtisanomis- tai purkamismenettelyyn. Kuitenkin mikäli edellisestä väärinkäyttötapauksen toteamishetkestä tai hoitoonohjauksen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, käsitellään päihdeongelma uutena tapauksena. 8
Palvelussuhteen ehdot hoitoonohjauksen aikana ja muita ohjeita Tietojen luottamuksellisuus ja arkistointi Päihdeongelmaisen työntekijän hoitoonohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja yksityiskohtia sisältävät tiedot ovat luottamuksellisia, kuten muutkin työntekijän terveydentilaan liittyvät seikat. Hoitoonohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa ilman työntekijän lupaa antaa hoitoon liittyviä tietoja sivullisille. Hoitoonohjausneuvottelussa sovitaan työntekijän kanssa, kuinka asia käsitellään työyhteisössä. Päihteiden käyttöä koskevat todistukset ovat terveydentilaa koskevina tietoina salassa pidettäviä ja niitä voivat käsitellä ilman työntekijän suostumusta vain työterveyshuollon ammattihenkilöt, esimies ja palvelussuhteen ehdoista päättävä henkilö. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot on poistettava työnantajan rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole enää perustetta. Työhön ottamisprosessin yhteydessä työnhakijan huumausaineiden käyttöä koskevat tiedot tulevat yleensä heti valinnan tapahduttua tarpeettomiksi ja vanhentuneiksi. Työssä olevien kohdalla esimerkiksi perustellun epäillyn nojalla kerätyt tiedot vanhentuvat siinä yhteydessä, kun kyseinen perusteltu epäily osoittautuu saadun todistuksen perusteella aiheettomaksi. Lääkärintodistus poissaoloista Sairauspoissaoloista noudatetaan Raision kaupungin voimassaolevia ohjeita. Mikäli toistuvien poissaolojen tai muiden syiden perusteella on syytä epäillä, että työntekijällä on päihdeongelma, esimiehellä on oikeus määräaikaisesti vaatia työntekijän jokaisesta sairauspoissaolosta kaupungin työterveyshuollon todistus. Vaatimus todistuksen esittämisestä on saatettava tiedoksi työterveyshuollolle. Tällöin omaan ilmoitukseen perustuva oikeus sairauslomaan poistetaan. Päihteiden käytön vuoksi tapahtuvien poissaolojen ajalta ei makseta palkkaa. Poissaolot, jotka eivät perustu esimiehen hyväksymään ilmoitukseen tai työkyvyttömyystodistukseen ovat luonteeltaan luvattomia poissaoloja ja niiden ajalta pidätetään palkka. Palkka pidätetään myös tunneilta, jotka jäävät tekemättä asianosaisen päihteiden vuoksi työstä poistamisen johdosta. Esimiehen on tehtävä päätös palkan pidättämisestä ja annettava siitä tieto asianomaisille tahoille. 9
Hoidossa käynti työaikana ja työajan ulkopuolella Henkilökunnan työterveyshuollossa tai päihde- ja mielenterveysyksikössä tapahtuvat, säännölliseen työaikaan ajoittuvat hoitokäynnit katsotaan palkkaan oikeuttavaksi työajaksi. Muualla tapahtuva avohoito toteutetaan pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Tämä merkitsee käytännössä hoitokäyntien sopimista työpäivän päätteeksi tai vapaapäiville. Ellei hoitokäyntejä saada sovituksi työajan ulkopuolelle, lähityönjohdon kanssa neuvotellaan ja sovitaan työaikajärjestelyistä siten, että hoitoihin käytetty työaika tehdään takaisin. Mikäli työaikajärjestelyihin ei ole mahdollisuutta, myönnetään palkatonta virkavapautta/työvapaata hoitokäyntejä varten. Hoitojakson ajaksi työntekijälle voidaan tarvittaessa myöntää palkatonta virka- tai työvapaata. Hoitosopimukseen sisältyvien hoitolaitosjaksojen ajalta maksetaan palkka sairaus- ja kuntoutusajan palkkaa koskevien sopimusmääräysten mukaan. Palkkaedut maksetaan vain ensimmäisen laitoshoito- ja katkaisuhoitojakson ajalta edellyttäen, että em. hoidoista on etukäteen sovittu esimiehen ja hoitoon hakeutuvan henkilön kanssa ja että työnantaja saa kuntoutusrahan siltä ajalta, jolta se maksaa palkkaa. Palkkaetuja laitoshoito- tai katkaisuhoitojakson ajalta samalle työntekijälle voidaan maksaa uudelleen edellä mainituin ehdoin vasta sen jälkeen, kun edellisestä palkallisesta hoitojaksosta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Niiltä hoitojaksoilta, joilta työnantaja ei maksa palkkaa, laitoshoidossa oleva työntekijä hakee itse kuntoutusrahaa. Huumausainetestaus ja sitä koskevien todistusten toimittaminen työnantajalle Huumausainetestausta koskevat periaatteet Huumausainetestauksella tarkoitetaan työntekijän testaamista siitä, onko kyseinen työntekijä käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Huumausainetestin tekeminen edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijän on tiedettävä suostuvansa nimenomaan huumausainetestiin ja suostumuksensa merkitys. Suostumuksen on oltava kirjallinen. Näytteenoton jälkeenkin työntekijä voi vielä kieltää testaamisen. Työntekijä voi myös testituloksen oikeellisuuteen liittyvästä syystä riitauttaa varmistetun positiivisen testituloksen ja vaatia B-näytteen analysointia 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon varmistetusta positiivisesta testituloksesta. Työntekijän suostuttua huumausainetestiin, hänet lähetetään työterveyshuoltoon, josta työntekijä lähetetään huumausainetestaukseen sellaiseen laboratorioon, joka täyttää ko. testauksen tekemisen edellyttämät laatuvaati- 10
mukset. Näistä laboratorioista pidetään yllä luetteloa työterveyshuollossa. Testauksen suorittamisessa ja työnantajalle annettavan todistuksen toimittamisessa noudatetaan STM:n työterveyshuollolle antamien suositusten ja määräysten mukaisia ohjeita. Testitulos annetaan vain työntekijälle. Työntekijän on annettava työnantajalle (esimiehelle) huumausainetestiä koskeva todistus, mutta ei itse testitulosta. Silloin kun huumausainetesti on osa terveystarkastusta, työntekijä toimittaa työnantajalle (esimiehelle) työhönsopivuuslausunnon. Työnantaja vastaa huumausainetodistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. (kts. Huumausainetestausta koskeva liite) Testaus osana terveystarkastuksia Huumausainetestit voidaan tehdä osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Tällöin työnantajalla tulee olla perusteltu syy huumausainetestin tekemisen tarpeellisuudesta. Testaus huumevieroitushoidon yhteydessä Työntekijä on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon ja todistuksen (kts. s.29) käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Huumeongelmaisen työntekijän hoitosuunnitelmaan voidaan sisällyttää huumetestit. Huumeongelmaisen työntekijän työhön paluun ehtona on negatiivinen testitulos. Rikosoikeudellinen vastuu Jos työntekijä on tuonut huumeita työpaikalleen, säilyttää tai kaupittelee niitä siellä, esimiehen on ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisille ilmoitetaan myös aina, jos työntekijän epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen tai muuhun rikolliseen toimintaan. Rikoslaki 50 luvun 2 a. 11
Määritelmiä ja periaatteita Vastuutahot ja käsitteet Työntekijällä tarkoitetaan päihdeohjelmassa sekä viranhaltijaa että työ sopimussuhteista työntekijää. Palvelussuhteella tarkoitetaan tässä sekä työ- että virkasuhdetta. Esimiehellä tarkoitetaan tässä sitä lähintä työnantajan edustajaa, joka ohjaa ja valvoo työntekijän työtä, vaikka esimerkiksi sairausajan palkkaetuisuuksista päättäminen voi kuulua tätä ylemmälle esimiestasolle. Tukihenkilöllä/ avustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka avustaa työntekijää päihdeongelmaa koskevassa prosessissa. Työntekijällä on aina oikeus pyytää tukihenkilökseen työsuojeluvaltuutettua, luottamusmiestä tai muuta henkilöä. Muu henkilö voi olla myös työpaikan ulkopuolelta. Asiantuntijatahot: Työterveyshuollon ja työsuojelun edustajat toimivat asiantuntijoina päihteisiin liittyvien asioiden käsittelyssä. He neuvovat, opastavat ja kouluttavat sekä tarvittaessa osallistuvat asian käsittelyyn asiantuntijaroolissaan. Päihdeongelmalla tarkoitetaan huumeiden käyttöä, alkoholin, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai näiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäytöllä tarkoitetaan huumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttöä ilman asianmukaista lääkärinmääräystä tai sen ohjeista poiketen. Hoitoon hakeutumisella tarkoitetaan työntekijän omaehtoista hoitoon hakeutumista hänen huomattuaan tarvitsevansa tukea päihdeongelman hoitamisessa. Myös esimies voi tehdä aloitteen työntekijän hoitoon hakeutumiselle. Hoitoonohjaus: Sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan palvelussuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, työnantaja tekee aloitteen hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa työntekijää pääsemään eroon ongelmallisesta ja haittoja aiheuttavasta päihteiden käytöstä. Huumeongelmaisen kohdalla hoidon tavoitteena on huumeiden käytön lopettaminen kokonaan. Hoitosopimus: Sopimus päihdeongelmaiselle annettavien hoitopalveluiden hankkimisesta, johon sisältyy hoitosuunnitelma jatkohoidon sisällöstä ja toteuttajasta. Hoitosopimus tehdään määräajaksi, jonka pituus on yleensä 12 24 kuukautta. Sopimuksen tekevät esimies työnantajan edustajana ja työntekijä. Sopimusta tehtäessä ovat läsnä työterveyshuollon edustaja/t ja työntekijän niin pyytäessä työsuojeluvaltuutettu, 12
luottamusmies tai muu henkilö. Hoitosopimusta laadittaessa läsnä voi olla myös hoitopalvelun toteuttavan tahon edustaja. Huumausaineita ovat huumausainelain (373/2008) tarkoittamat aineet ja valmisteet. Tarkemmat säännökset siitä, mitä aineita, valmisteita ja kasveja pidetään laissa tarkoitettuina huumausaineina, annetaan valtionneuvoston asetuksella. Huumausainetesti: Näyte, jonka avulla arvioidaan, onko kyseinen työntekijä käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. 13
Päihdeohjelman taustalla oleva keskeinen lainsäädäntö ja muut säännökset Henkilötietolaki 523/1999 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Huumausainelaki 373/2008 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 Suomen perustuslaki 731/1999 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä 218/2005 Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töissä 1485/2001 Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 543/2008 Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista 1130/2014 Lähteet Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2006:2 Hirvonen, Kalervo., Mäkinen, Eija: Kunnallinen viranhaltijan oikeudellisen aseman selvittely. Edita Prima Oy. Helsinki 2006 Korhonen, Virpi., Koskinen Seppo., Ojanen, Mikko., Pesonen Pirkko. Työelämän uusi tietosuoja Huumetestit, kameravalvonta ja sähköpostiviestit. Edita Prima Oy. Helsinki 2004 (www-julkaisu: www.huugo.fi / Työkalupakki / Taustatietoa / Materiaalit) Koskinen, Seppo., Kilpeläinen, Maija., Laakso, Elina.: Päihteet Tupakka, alkoholi ja huumeet palvelusuhteen ongelmia. Edita Prima Oy. Helsinki 2004 Päihdeohjelma. 11.04.2006. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päihteet puntarissa. Opas työpaikkojen päihdetyöhön. Työturvallisuuskeskus. Helsingin kaupungin päihdeohjelma Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin päihdeohjelma Päihdelinkki (www.julkaisu: www.paihdelinkki.fi) STM: Päihdeasiat ja sosiaalinen turvallisuus / Päihdetyö ja -palvelut (wwwjulkaisu: http://www.stm.fi/resource.phx/vastt/paihde/palvelut/index.htx) http://www.kaypahoito.fi/ 14
Liitteet Lomake 1 Lomake 2 Lomake 3 Lomake 4 Muistio puheeksiottotilanteesta Hoitosopimus Kuntoutussuunnitelma Varoituskaavake Huumausainetestausta koskeva liite Päihdeohjelmaan liittyvä tehtäväluettelo 15
MUISTIO PUHEEKSIOTTOTILANTEESTA Lomake 1. Henkilön tiedot: sukunimi syntymäaika osasto/yksikkö etunimi työtehtävä esimies Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty mahdollista päihdeongelmaani. Minulle on selvitetty työpaikan toimintatavat päihdeasioiden käsittelyssä sekä tarjottu mahdollisuus hakea apua ongelmaani työterveyshuollon kautta. Annan luvan toimittaa tämän muistion tässä asiakirjassa mainituille jakelun saajille. Keskustelun sisältö: Työnantajan edustajan havainnot työssä esiintyneistä päihdehaitoista: Henkilön käsitys päihdehaitoista: Sovitut toimenpiteet ja seuranta-aikataulu: Tukihenkilö: Nimi Työtehtävä Yhteystiedot Päiväys ja allekirjoitukset: 16
Paikka ja aika Henkilö Työnantajan edustaja Seuranta: Päivämäärä, osallistujat ja toimenpiteiden toteutuminen Jakelu: Luottamuksellinen/arkistointi asianomainen henkilö työnantajan edustaja esimies yksikön päällikkö tukihenkilö luottamusmies työterveyshuolto henkilöstöhallinto 17
HOITOSITOUMUS Lomake 2. Sopijaosapuolet: Henkilön tiedot sukunimi syntymäaika osasto/yksikkö etunimi työtehtävä esimies Työnantajan edustaja työtehtävä: Osasto/ yksikkö: Käsitelty = X Lupaudun osallistumaan minulle työterveyshuollon kautta järjestettyyn kuntoutukseen suunnitelman mukaisesti ja noudattamaan hoitopaikan ohjeita. Ilmoitan olevani tietoinen siitä, että mikäli en hyväksy hoitositoumusta tai en noudata kuntoutussuunnitelmaa tai päihteiden käyttöni jatkuu, käynnistetään työsopimuslain mukaiset seuraamukset (kirjallinen varoitus, työsuhteen päättäminen). Työterveyshuollolla on oikeus saada hoitopaikasta tiedot hoidon toteutumisesta ja kuntoutussuunnitelman noudattamisesta. Hoitopaikalla on oikeus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoidon toteutumisesta. Esimiehellä on oikeus saada hoitolaitokselta tiedon siitä, toiminko kuntoutussuunnitelman mukaisesti. 18
Työnantajalla on oikeus työpaikan vaihtamisen yhteydessä toimittaa tämä hoitositoumus sekä kuntoutussuunnitelma niiden voimassaoloaikana seuraavaan saman työnantajan työpaikkaan/yksikköön. Sopimuksen päättyessä järjestetään arviointineuvottelu esimiehen ja työterveyshuollon kanssa. Annan luvan toimittaa tämän sopimuksen tässä asiakirjassa mainituille jakelun saajille. Olemme sopineet, miten tilanteestani tiedotetaan lähimmille työtovereille: Kieltäydyn hoitoonohjauksesta. Seurantakokousten ajankohdat: Sopimuksen voimassaolo: Hoitositoumus on voimassa kuukautta allekirjoittamispäivämäärästä. Päiväys ja allekirjoitukset: Paikka ja aika Henkilö Työnantajan edustaja Luottamusmies (tarvittaessa) Muistion kirjoittaja Jakelu: Sopijaosapuolet Esimies Yksikön päällikkö Tukihenkilö Luottamusmies Työterveyshuolto Muu 19
KUNTOUTUSSUUNNITELMA Lomake 3. Henkilön tiedot sukunimi syntymäaika osasto/yksikkö etunimi työtehtävä esimies Kuntoutussuunnitelma perustuu työkyvyn arviointiin. Kuntoutussuunnitelman sisältö: Käynnit avohoidossa Hoitopaikka Hoitoaika Käyntien tiheys Laitoshoito Hoitopaikka Hoitoaika Käynnit vertaistukiryhmissä Hoitoaika Käyntien tiheys Käynnit tukihenkilön luona Kesto Käyntien tiheys 20
Käynnit työterveyshuollossa Kesto Käyntien tiheys Muu tukitoiminta Mitä Kesto Tiheys Seuranta- ja tukihenkilöt: Työterveyslääkäri Puh. Työterveyshoitaja Puh. Tukihenkilö Puh. Muu Puh. 21
Päiväys ja allekirjoitukset: Paikka ja aika Henkilö Työterveyshuollon edustaja, nimen selvennys ja virka-asema 22
VAROITUS PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ Lomake 4. Henkilön tiedot: sukunimi syntymäaika osasto/yksikkö etunimi työtehtävä esimies Työnantajan edustaja: työtehtävä Osasto/ yksikkö Työntekijä saa varoituksen päihteiden käytöstä. Työntekijälle on selvitetty, mihin hallinnollisiin toimenpiteisiin päihteiden käytöstä johtuvat ongelmat työpaikalla jatkossa todennäköisesti johtavat. Samalla on tehty hoitositoumus tai selvitetty sopimuksen tekemisen edellytykset. Varoituksen antamisen syyt: Päiväys ja allekirjoitukset: Paikka ja aika Työnantajan edustaja Olen vastaanottanut tämän varoituksen ja saanut kaksoiskappaleen siitä. Paikka ja aika Työntekijä Tiedoksi: työterveyshuolto henkilöstöhallinto 23
Huumausainetestausta koskeva liite JOHDANTO Lokakuussa vuonna 2004 tuli voimaan uusi yksityisyyden suojasta annettu laki ( 759/2004). Tässä laissa määrätään huumausainetestaukseen liittyvät säännöt koskien työnantajan oikeutta käsitellä tietyissä tilanteissa työnhakijoiden ja työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Edellä mainitun lain johdosta työterveyshuoltolakiin (1383/2001) lisättiin ohjeet työnantajan velvollisuudesta laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa päihdeohjelma, joka sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Työterveyshuoltolaissa säädetään myös huumausainetestistä ja sitä koskevasta todistuksesta sekä huumausainetestien kustannusten korvaamisesta. Laissa on myös tarkoin määritelty huumausainetesti ja sen tekeminen. Valtioneuvosto on antanut asetuksen (218/2005)koskien huumausainetestien tekemistä. Asetuksessa säädetään huumausainetestien käytännön toteuttamisesta eli huumausainetestaukseen liittyvien näytteiden ottamisesta ja analysoinnista sekä testitulosten tulkinnasta. Tarkoituksena on varmistaa huumausaineiden työpaikkatestauksen toteuttaminen hyvän työterveyshuoltokäytännön ja laboratorioiden laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla ottaen huomioon testattavan henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityiselämän suoja sekä yksilön perusoikeudet. HUUMAUSAINETESTAUSTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1. Työelämän tietosuojalaki Työelämän tietosuojalaissa säädetään työnantajan oikeudesta käsitellä työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja tiettyjen työtehtäväperusteiden edellytysten vallitessa. Työnhakijaa koskevat edellytykset sisältyvät lain 7 :ään, jonka mukaan työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä ja reagointikykyä ja jos huumeiden alaisena työskentely vaarantaa esim. toisten ihmisten henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta taikka maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta. Työntekijää koskevat edellytykset sisältyvät lain 8 :ään, jonka mukaan työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai työntekijällä on riippuvuus huumeista 24
ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien hoitaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi vakavasti vaarantaa henkeä tai terveyttä tai voisi aiheuttaa muuta merkittävää vaaraa. 2. Virkamieslainsäädäntö Valtion virkamieslain (750/1994) tai kunnallisista viranhaltijoista annetun lain (304 /2003) mukaan huumausainetesti voi olla osa terveystarkastusta. Työelämän tietosuojalain 7. :ssä on määräykset siitä, että lain tarkoittamissa tilanteissa viranhaltijoiden osalta huumausainetodistuksen toimittaminen voi olla virkaan nimittämisen edellytys. Työelämän tietosuojalain 8. :ssä tarkoitetussa tilanteissa viranhaltija voidaan velvoittaa toimittamaan huumausainetestiä koskeva todistus työnantajalle. 3. Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltolain perusteella huumausainetesti voi olla osa työterveyshuollon suorittamaa terveystarkastusta. Työterveyslain 13. :n perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöstö määrittelee huumausainetestin tarpeellisuuden, ei työnantaja. Edellä mainitun lain mukaan ilman perusteltua syytä työntekijä ei saa kieltäytyä osallistumasta terveystarkastukseen, joka työhön otettaessa tai työn kestäessä on välttämätön hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä taikka hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. 4. Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005) sisältää määräykset työelämän tietosuojalain, virkamieslainsäädännön sekä työterveyshuoltolain perusteella tehtävien huumausaine testien toteuttamisesta. Asetuksessa säädetään huumausainetestaukseen liittyvien näytteiden ottamisesta ja analysoinnista, testituloksen tulkinnasta, tuloksen ilmoittamisesta tuloksen riitauttamisesta sekä näytteiden säilyttämisestä. 5. Työelämän tietosuojalain ja työterveyshuoltolain mukaiset todistukset Työelämän tietosuojalain 7 ja 8 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa tehdyistä huumausainetesteistä laaditaan lain 6 :ssä tarkoitettu huumausainetestiä koskeva todistus. Työterveyshuoltolain perusteella suoritetuista terveystarkastuksista laaditaan luonnollisesti työterveyshuoltolain 13 :n 3 momen tissa tarkoitettu todistus. 25
TUTKIMUSLÄHETTEEN ANTAMINEN Valtioneuvoston asetuksen (218/2005) 4. :n 1. momentin mukaan huumausainetestiä koskevan tutkimuslähetteen antaa lääkäri tai huumausainetestaukseen perehtynyt terveydenhoitaja. Raision kaupungin työntekijöitä koskevan tutkimuslähetteen antaa työterveyshuolto edellä mainitun asetuksen määräyksiä noudattaen. Tutkimuslähete täytetään kolmena kappaleena, joista yksi jää täytettynä työterveyshuoltoon, toinen täydennettynä näytteenottolaboratorioon ja kolmas testauslaboratorioon. Tutkimuslähetteen antajan on valtioneuvoston asetuksen 4 :n 2 momentin mukaisesti annettava testattavalle selvitys huumausainetestin tarkoituksesta ja sisällöstä. Tämän informaation perusteella testattava tekee potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) edellyttämällä tavalla saamaansa tietoon perustuvan päätöksen siitä, suostuuko hän huumausainetestiin. Tutkimuslähetteen antajan on valtioneuvoston asetuksen (218/2005) mukaan annettava testattavalle myös tieto mahdollisuudesta riitauttaa varmistettupositiivinen testitulos. HUUMAUSAINETESTAUKSEEN LIITTYVÄ NÄYTEENOTTO JA KÄSITTELY Valtioneuvoston asetus (218/2005) sisältää yksityiskohtaiset säännökset huumausainetestien tekemiseen liittyvien näytteiden ottamisesta ja käsittelystä. Näytteitä voivat ottaa työelämän tietosuojalain 14. :ään perustuvan 5. :n mukaan ottaa ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöt. Näytteen ottavan terveydenhuollon ammattihenkilön on ennen näytteenottoa varmistettava testattavan henkilöllisyys. Näytteenoton tulee tapahtua asianmukaisissa tiloissa ja valvotuissa olosuhteissa siten, testattavan yksityisyyden suoja varmistetaan (valtioneuvoston asetus (218/2005) 5 ). Huumausainetestiin liittyviä näytteitä voidaan nykyisin ottaa verestä ja virtsasta. Testattavan näyte on jaettava A- näytteeseen ja B- näytteeseen. Näytteenottajan on merkittävänäytteet tunnistetiedoin, sinetöitävä ne ja toimitettava laboratorioon. Testattavalla on oltava mahdollisuus hänen niin halutessaan seurata koko näytteenottoprosessia (valtioneuvoston asetus (218/2005) 5-6 ). TESTITULOKSEN TULKINTA Huumausainetestin tuloksen tulkinta on tärkeä testattavan oikeussuojan kannalta, sillä varmistettu positiivinen testitulos ei välttämättä merkitse sitä, että todettu aine olisi peräisin huumekäytöstä. Tämän vuoksi valtioneuvoston asetuksessa (218/2005) on määräys, jonka mukaan positiivisen testituloksen tulkitsee huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri. Testitulosta tulkittaessa on arvioitava, johtuuko varmistettu positiivinen testitulos testattavalle mahdollisesti määrätystä lääkityksestä tai muusta hyväksyttävästä syystä vai onko kyse huumausaineiden käytöstä muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen. 26
Tällaisen arvion yhteydessä on testattavalle annettava mahdollisuus esittää käsityksensä varmistetun positiivisen testituloksen syystä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. TESTITULOKSEN ILMOITTAMINEN TESTATTAVALLE Työterveyshuolto, joka on antanut tutkimuslähetteen, ilmoittaa testattavalle negatiivisesta tuloksesta. Kun kysymyksessä on varmistetusta positiivisesta testituloksesta, on lääkärin ilmoitettava testituloksesta testattavalle ja samalla annettava testitulos kirjallisena. Huumausainetestin tulokset ovat testattavan terveydentilaa koskevina tietoina henkilötietolain tarkoittamaa arkaluontoista tietoa sekä viranomaistentoiminnan julkisuudessa annetun lain mukaan salassa pidettävää tietoa. Niitä on käsiteltävä samalla tavalla kuin muita terveydentilaa koskevia tietoja eikä testituloksia saa luovuttaa ilman testattavan suostumusta sivullisille. Testitulosten luottamuksellisuutta korostetaan myös työelämän tietosuojalaissa, jonka mukaan testattava itse toimittaa kyseisen lain 6 :ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle. HUUMAUSAINETESTIN PERUSTEELLA LAADITTAVA TODISTUS Työterveyshuolto antaa työterveyslain 13 :n perusteella suoritetusta terveystarkastuksesta edellä mainitun lain mukaisen todistuksen, johon sisältyy yleinen arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä. Yleinen arvio todetaan käyttämällä ilmaisuja ei-sopiva ja rajoituksin sopiva. Todistukseen ei kirjata erikseen, että henkilölle on terveystarkastuksen yhteydessä tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi. Työterveyslain 18 :n mukaan todistus voidaan toimittaa työntekijän lisäksi myös työnantajalle. HUUMAUSAINETESTISTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET Työelämän tietosuojalain 10 :n mukaan työnantaja vastaa huumausainetodistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista TESTITULOKSEN RIITAUTTAMINEN Testattava voi niin halutessaan testituloksen oikeellisuuteen liittyvästä syystä riitauttaa varmistetun positiivisen testituloksen ja vaatia B-näytteen analysointia 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon varmistetusta positiivisesta testituloksesta (valtioneuvoston asetus (218/2005) 8 ). Riitauttaminen tehdään siihen terveydenhuollon toimintayksikköön, josta huumausainetestiä koskeva tutkimuslähete on annettu. Riitautettaessa positiivinen testitulos, on B-näytteen analysointi laboratoriossa suoritettava dokumentoidusti. B- näytteen analysoinnin suorittanut laborato- 27
rio toimittaa testituloksen siihen terveydenhuollon toimintayksikköön, joka on pyytänyt B- näytteen analysointia. 28
HUUMAUSAINETESTIÄ KOSKEVA TODISTUS Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 6 Nimi Syntymäaika / otetussa näytteessä Ei huumausaineita Käyttänyt huumausaineita muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen Raisiossa aika lääkäri 29
30