Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista Tinkimätön sitoutuminen ihmisten turvalliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen ohjaa Nokian Renkaita. Mielestämme autoilijoilla tulee olla vapaus valita parhaiten omaan ajokokemukseensa, ajotyyliinsä ja tyypillisiin ajo-olosuhteisiinsa sopivat talvirenkaat nastalliset tai nastattomat.
2 Liikenneturvallisuus ja ympäristöystävällisyys Liikenneturvallisuus ohjenuoraksi talvirengasvalinnoissa Noin 85 % suomalaisista valitsee talvirenkaikseen nastarenkaat. Talvirenkaiden valinnassa etusijalle tulisi aina asettaa liikenneturvallisuus. Talvirenkaita tulee käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana. Nastarenkaiden käyttöaikaa on rajoitettu Suomessa marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin. Harkinnanvarainen ja mahdollisesti pidempi käyttöaika on tarpeen varsinkin pohjoisimmassa Suomessa ja sinne keväällä matkaaville. Renkaat ovat keskeisin auton ajo-ominaisuuksiin liittyvä turvallisuustekijä. Renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä (14,6 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000-luvulla. Kunnossa olevien laadukkaiden renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista 70 % tapahtuu lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla kesä- tai talvikelillä. Kun rengas kuluu tai rengaspaineet eivät ole kohdallaan, renkaan turvallisuusominaisuudet heikkenevät ja onnettomuusriski kasvaa. Turvallinen talvipito vaatii vähintään 4 millimetrin uransyvyyttä. Varsinkin perheen kakkosauton rengasvalinnassa on hyvä pitää mielessä, että mitä vähemmän ajoneuvossa on nykyaikaista turvatekniikkaa, sitä suurempi rooli renkailla on liikenneturvallisuuden parantajina. Keväällä 2012 Nokian Renkaiden toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan 63 % suomalaisista piti talvirenkaiden tärkeimpänä ominaisuutena hyvää pitoa jäisellä tiellä. Tämän pohjalta ei ole yllättävää, että noin 85 % suomalaisista valitsee talvirenkaikseen nastarenkaat. Nokian Renkaat on maailman johtava talvirenkaiden valmistaja, joka valmistaa sekä nastallisia että nastattomia talvirenkaita.
Nokian Renkaat Oyj 3 Henkilökohtainen valinta nastalliset vai nastattomat talvirenkaat? Jokaisella autoilijalla pitää olla mahdollisuus valita mahdollisimman turvalliset renkaat, jotka hän arvioi sopivan parhaiten omaan ajokokemukseensa, ajotyyliinsä ja omiin ajo-olosuhteisiinsa. Peruskysymys tällöin on, valitaanko nastalliset vai nastattomat talvirenkaat. Talvirenkaiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota etenkin kolmeen seikkaan: 1. Kuinka ja missä pääasiassa ajaa. 2. Mikä on oma turvallisuuden tunne talvikelillä. 3. Kuinka kokenut kuljettaja on kyseessä. Yleisohjetta siitä, kenen tulisi käyttää nastarenkaita ja kenen nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita, on vaikea antaa. Nastarengas on kuitenkin varmempi ja turvallisempi vaihtoehto nopeasti muuttuvissa talviolosuhteissa, koska se tasaa kelivaihteluja paremmin. Jäisellä tiellä nastarenkaiden etu on kiistaton. Lumipidossa kitkarenkaat ovat kilpailukykyiset nastarenkaiden kanssa. Nastattoman talvirenkaan etuja ovat ajomukavuuden ja pienen polttoaineenkulutuksen lisäksi sen joustavuus vaihtoajankohdan suhteen. Pysähdy ja pohdi rengasvalintaa Viranomaiset pyrkivät välttämään voimakasta kantaa eri rengastyyppien puolesta tai vastaan, mutta antavat suosituksia. Liikenneturvallisuusvirasto Trafi (2012) painottaa, että varman päälle pelaavan tai ajotaidoistaan hieman epävarman kuljettajan kannattaa liikenneturvallisuusnäkökulmasta katsottuna aina valita nastarenkaat. Trafin mukaan nasta- ja kitkarenkaiden paremmuus on monimutkainen asia ympäristön ja liikenneturvallisuuden kannalta. Valinnassa käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Lumisilla teillä kitka- ja nastarenkaiden pito on tasoissa, jäisellä tai märällä tiellä nastat ovat paremmat. Renkaiden laatuun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Ruotsin liikennevirasto, Trafikverket (2010), suosittelee nastarenkaiden käyttöä autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Viraston mukaan kuolemaan johtavan onnettomuuden riski on 42 % suurempi nastattomilla talvirenkailla varustetulla autolla kuin nastarenkailla varustetulla autolla, kun autossa ei ole luistonestojärjestelmää. Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta tehdyssä nastarenkaiden vähentämisen turvallisuusvaatimuksia koskevassa tutkimuksessa (2012) otetaan kantaa nastarenkaiden ja nastattomien renkaiden ominaisuuksiin. Sen mukaan eri tutkimusten valossa voidaan täysin kiistatta todeta, että nastattomien talvirenkaiden pitokyky liukkailla, erityisesti jäisillä tien pinnoilla on merkittävästi nastarengasta heikompi. Myös Liikenneturva ja autolehtien talvirengastestit suosittelevat nastarenkaiden käyttöä, koska niiden avulla auto on varmemmin hallittavissa jäisellä tiellä. Tuulilasin tekemä talvirengastesti (13/2011) osoittaa, että testin voittanut Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarengas pysähtyi jarrutustestissä jäällä 33,0 metrin jarrutusmatkan jälkeen. Parhaan pohjoismaisen nastattoman talvirenkaan jarrutusmatka oli 38,2 metriä. Jarrutus tapahtui 35 km/h nopeudesta. Huomattavia eroja nastarenkaiden ja nastattomien talvirenkaiden välillä oli myös kiihdytyksessä ja sivuttaispidossa jäällä. Loppuarvostelussaan Tuulilasi toteaa, että ero rengastyyppien välillä on selvä. Nastattomat renkaat sopivat lumisiin olosuhteisiin, eli pääasiassa pohjoiseen. Eteläisemmässä Suomessa ajoalusta on useimmiten jäätä, märkää tai kuivaa ja lumipintakin muutetaan viimeistään suolalla loskaksi. Jäällä ja märällä kestopäällysteellä nastattomien talvirenkaiden pito on Tuulilasin mukaan tuntuvasti nastarenkaita heikompi.?
4 Liikenneturvallisuus ja ympäristöystävällisyys Turvallisuutta talviliikenteeseen Renkaan pidolla on ratkaiseva merkitys turvallisuuteen ja ajotuntumaan talvisissa olosuhteissa. Käytännössä se merkitsee, että nastarenkailla varustetulla autolla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet välttyä onnettomuuksilta talvikelillä. Mahdollisimman lyhyt jarrutusmatka ei ole tärkeää vain korkeassa nopeudessa maantiellä, vaan erityisesti kaupungissa, missä liikenteessä on myös paljon jalankulkijoita ja ajoneuvojen väliset etäisyydet erittäin lyhyitä. Lyhyt jarrutusmatka ei pelkästään vähennä peltikolarin riskiä, vaan myös henkilövahinkoihin ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien riskiä. Nastarenkaiden pito ja suorituskyky on useimmissa talviolosuhteissa nastattomia parempi. Ne välittävät kuljettajalle selkeän tuntuman alkavasta sivuttaispidon menetyksestä. Mitä enemmän matkan varrelle osuu jäisiä tieosuuksia, sitä varmempi valinta nastat ovat. Vaikka nastattomat talvirenkaat kehittyvät koko ajan paremmiksi ja niiden jää- ja märkäpito on parantunut huomattavasti, kumiseos ja pintakuvio ei voi korvata nastojen antamaa lisäpitoa jäällä. Ammattinsa puolesta paljon ajavalle nastat ovat oikea vaihtoehto. Ajomukavuutta ja joustavuutta vaihtoaikatauluun Jos tien päälle ei tarvitse lähteä kelillä kuin kelillä ja autossa on nykyaikaiset turvavarusteet, selviää talvesta ilman nastojakin. Nastattomien talvirenkaiden pienempi ajomelu ja polttoainekuluissa säästöä tuova alhaisempi vierintävastus saattaa kallistaa vaakaa niiden puoleen. Lisämukavuutta tuo joustava vaihtoaikataulu alle ne voi vaihtaa hyvissä ajoin, kesärenkailla taas ei ole kiirettä. Nastattomat renkaat soveltuvat myös paremmin sisämaahan, jossa yleensä vallitsevat tasaisemmat sää- ja keliolosuhteet kuin esimerkiksi rannikon tuntumassa. Jos valinta osuu nastattomiin talvirenkaisiin, kannattaa ehdottomasti valita pohjoismaiset kitkarenkaat, jotka on kehitetty Pohjolan vaativiin ja vaihteleviin talvikeleihin. Ne antavat huomattavasti paremman pidon jäällä ja lumella kuin keskieurooppalaiset nastattomat talvirenkaat. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetuissa talvirenkaissa on painotettu voimakkaasti nopean ajon ominaisuuksia märällä ja kuivalla alustalla jääpidon kustannuksella. Renkaat ovat auton ainoa kosketuspinta tiehen. Siksi laadukkaiden ja oikeiden, omiin ajo-olosuhteisiin ja -taitoihin sopivien talvirenkaiden valinta on tärkeää kaikkien tiellä liikkujien kannalta.
Nokian Renkaat Oyj 5 Nykyaikaiset nastalliset ja nastattomat talvirenkaat ovat sekä ympäristöystävällisiä että turvallisia Liikenneturvallisuuden lisäksi monia autoilijoita kiinnostaa tänä päivänä renkaiden ympäristöystävällisyys. Nokian Renkaat tekee jatkuvaa kehitystyötä turvallisten ja entistä ympäristöystävällisempien renkaiden kehittämiseksi. Tienpinnan kuluminen vähenee uusien määräysten mukaisilla nastarenkailla yli neljänneksen. Nokian Renkaiden talvirenkaiden ympäristöystävällisyys on huippuluokkaa. Maailman ensimmäisen talvirenkaan kehittäjä suunnittelee ja valmistaa turvallisia renkaita, jotka ovat myös ympäristöystävällisiä. Ainutlaatuisessa kehitystyössä on esimerkiksi huomioitu tarkasti uudistettu nastarengaslainsäädäntö ja sen asettamat tiukat ympäristövaatimukset. Uusi nastalainsäädäntö koskee kaikkia nastarenkaita sekä uusia että vanhoja, jotka on valmistettu 1. heinäkuuta 2013 tai sen jälkeen. Uuden nastalainsäädännön mukaiset entistäkin turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät nastarenkaat kuluttavat tien pintaa yli neljänneksen aikaisempaa vähemmän (Autorengasliitto 2013). Talvirenkaiden tienkulumavaikutus on vuosikymmenien aikana vähentynyt neljäsosaan. Tähän on päästy kehitystyöllä, jossa nastasta on tehty kevyempi ja lyhyempi. Ajonopeudella, nastan painolla, muodolla ja materiaalilla sekä renkaan rakenteella on huomattava vaikutus tienkulumaan. Pelkästään yksittäinen merkittävä tuoteparannus eli nastan painon pieneneminen kolmasosaan on VTT:n tutkimuksen (2008) mukaan vähentänyt tienkulumaa yli 70 % aikaisempaan verrattuna. Nastan paino on nykyisin noin 1,1 grammaa (aiemmin jopa 3,0 grammaa) muun muassa sen ansiosta, että nastojen rungot valmistetaan kevytmetallista aiemmin käytetyn teräksen sijasta (katso taulukko sivu 6). Nykyaikaisen nastarenkaan tiekosketuksesta on tehty aiempaa lyhytaikaisempi ja nastan iskusta vähemmän tietä kuluttava. Nastan pituus on nykyisin 10 11 mm (aiemmin jopa 14 mm), mikä on lyhentänyt nastan kosketusmatkaa tienpintaan. Huipputeknologia merkitsee vihreämpää liikkumista Talvirenkaiden materiaaleina käytetään huipputeknologiaa edustavia kumisekoituksia, minkä seurauksena renkaiden vierintävastus on merkittävästi pienentynyt. Alhainen vierintävastus merkitsee pienempää polttoaineenkulutusta, vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja siten ympäristöystävällisempää liikkumista. Rengasmelu on polttoaineenkulutuksen lisäksi toiseksi merkittävin renkaan käytön aikainen ympäristövaikutus. Nokian Renkaiden kehittämissä talvirenkaissa on lukuisia keksintöjä, jotka vähentävät melua. Uuden sukupolven nastamuotoilu ja vaimennustyyny nastan alla, kuviopalojen sijoittelu, uudentyyppiset kulutuspintasekoitukset sekä modernit pintamalliratkaisut vaimentavat rengasääntä merkittävästi. Nokian Renkaiden tuotekehitys räätälöi tuotteet pohjoisen vaativiin olosuhteisiin. Tinkimättömän kehitystyön seurauksena nastattomien talvirenkaiden pitoa on parannettu ja nastarenkaat kuluttavat vähemmän ajorataa. Myös kumisekoitukset on suunnattu erityisesti pohjoisiin talvikeleihin, joissa lämpötilaerot ja kelivaihtelut ovat suuret. Esimerkiksi jää- ja märkäpitoa sekä repimislujuutta parantaa kumisekoituksissa käytettävä uusiutuva raaka-aine, rypsiöljy. Uuden Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarenkaan ylivoimaisen talvipidon maksimoi Nokian Eco Stud 8 -konsepti. Se sisältää uuden sukupolven ympäristöystävällisemmän ankkurinastan, nastaiskua pienentävän laippamuotoilun sekä Hakkapeliitta-talvirenkaista tutun nastan toimintaa tehostavan ja tiekosketusta entisestään vaimentavan Eco Stud -nastatyynyn. Uutuustuotteen tienkulumavaikutus on yli 12 % Pohjoismaisen nastalainsäädännön määrittelemää rajaa alhaisempi.
6 Liikenneturvallisuus ja ympäristöystävällisyys Tienkuluma indeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 Nastateknologian vaikutus tienkulumaan Vyörenkaat nastan paino 3,0 > 2,8 g Nastojen määrän rajoitus nastan paino 2,8 > 2,3 g Nastojen pistovoiman ja ulkoneman rajoitus nastan paino 2,3 > 1,8 g Nastan paino 1,8 > 1,1 g (kevytnastat) Uusi nastalainsäädäntö 1.7.2013 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku Nopeus 100 km/h, lähde: VTT Nastarenkaiden käyttöä ei saa rajoittaa entisestään Nastarenkaiden käytön vähentäminen saattaisi lisätä merkittävästi erilaisten liikenneonnettomuuksien määrää talviolosuhteissa. Lisäksi nastarenkaiden käytön vähentäminen voisi johtaa muun muassa hiekoitustarpeen ja muun talvikunnossapidon kasvuun. Todennäköisesti myös talvikunnossapidon kustannukset nousisivat. Nastarenkaiden käyttöä on rajoitettu eri tavoin Pohjoismaissa, kuten myös Suomessa. Nastarenkaiden käyttöaikojen rajoitusten lisäksi nastan tienkulumavaikutus ja paino on jo nyt tarkkaan säännelty, ja kehitystä ohjaa edelleen vuonna 2013 kiristyvä uusi nastarengaslainsäädäntö. Nastarenkaiden käyttöä ei saisi rajoittaa lisää. Julkisuudessa välillä esillä olleita nastarenkaiden käyttöä rajoittavia maksuja ei tulisi myöskään toteuttaa, koska mahdollinen käyttövero todennäköisesti kohtelisi epätasa-arvoisesti erityyppisiä autoilijoita. Jokaisella pitää olla mahdollisuus valita, ajaako hän nastallisilla vai nastattomilla talvirenkailla. Nastarenkaat karhentavat liukkaita tienpintoja Nastarenkaiden käytön vähentäminen johtaisi siihen, että talvella teitä olisi suolattava ja hiekoitettava enemmän liikenneturvallisuuden säilyttämiseksi. Lisäksi on olemassa vaara, että nastattomilla talvirenkailla ajavat autoilijat eivät vaihda kesärenkaita mukavuussyistä, mikä puolestaan heikentäisi liikenneturvallisuutta myös kesäkaudella. Kesäkelillä nastaton talvirengas on epävakaa ja sen ohjaustuntuma huomattavasti hitaampi kuin aidon kesärenkaan. Myös nastattoman talvirenkaan pito kesäolosuhteissa on huomattavasti heikompi ja jarrutusmatka pidempi varsinkin märällä tienpinnalla. Lähes kaikki nastarenkailla ajavat autoilijat vaihtavat esimerkillisesti autoonsa kesärenkaat, jotka ovat kesäolosuhteissa selvästi turvallisin vaihtoehto. Nastarenkaita tarvitaan liikenteessä karhentamaan tienpintaa ja parantamaan myös nastoitta ajavien turvallisuutta. Siksi maissa, joissa nastoja ei käytetä, joudutaan kadunpintoja karhentamaan jopa koneellisesti. Talvirengaskeskustelussa on olennaista pohtia ja punnita monipuolisesti sekä liikenneturvallisuus- että ympäristönäkökulmia ottamatta kantaa yksipuolisesti kummankaan rengastyypin puolesta.
Nokian Renkaat Oyj 7 Katupölyn vähentämiseen monia keinoja Ilmanlaadun parantamiseen ja katupölyn vähentämiseen on kiinnitetty viime vuosina erityishuomiota. Katupölyn syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät ja myös sen torjumisessa on monia eri keinoja. Nokian Renkaat kiinnittää omalta osaltaan autonrenkaiden tuotekehitystyössä jatkuvaa huomiota siihen, että renkaat ovat ympäristöystävällisiä: mahdollisimman vähän teitä kuluttavia ja ilmanlaatua heikentäviä. Julkisessa keskustelussa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan nastarenkaat olisivat yksi merkittävimmistä katupölyn aiheuttajista. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, koska asiasta ei ole riittävästi tutkimuksia, joissa on huomioitu nykyaikaisten nastarenkaiden tienkulumavaikutus. On erittäin vaikeaa mitata, kuinka suuri osa tiestä irtoavasta pölystä on erityisesti nastojen aiheuttamaa ja kuinka suuri osuus on muilla tekijöillä. Talviaikaan liukkauden torjumiseksi levitetty hiekoitushiekka aiheuttaa sen, että nastattomat talvirenkaat nostavat ilmaan jopa puolitoista kertaa enemmän hiukkasia kuin nastarenkaat. Nastattoman talvirenkaan tiheämmät lamellit toimivat kuten pienet ilmareiät, jotka imevät pölyä kadun pinnasta ja kierrättävät sen ilmaan (LVM 2008). Myös Keski-Euroopassa käytössä olevat kitkarenkaat aiheuttavat katupölyä. Tätä väitettä tukevat Keski-Euroopan kaupungeissa (Berliini, Budapest, Praha, Wien, Zürich) ja Helsingissä tehdyt vertailut nasta- ja kitkarenkaiden yhteneväisistä ympäristövaikutuksista. Vuosina 2005 2009 tehtyjen tutkimusten mukaan terveydelle vaarallisten PM10-hiukkasten pitoisuuksien raja-arvot ylittyivät vuoden aikana useimmin Keski-Euroopan kaupungeissa kuin Helsingissä (Nordic Envicon 2012). Helsingissä EU-hiukkasdirektiivin raja-arvot ylittyivät tyypillisesti keväällä, jolloin talviteihin sitoutunut katupöly leijui ilmassa. Nastattomia talvirenkaita käyttävissä Keski-Euroopan kaupungeissa ylitykset tapahtuivat talvella teiden kuivuessa ja pölyn noustessa ilmaan. Katupölyn syntymiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten hiekoitushiekan määrä, liikenne yhdessä katujen heikon puhtaanapidon kanssa erityisesti talven jälkeen, ilmansaasteet ja liikenteen päästöt. Katupölyä syntyy myös muun muassa rakennuspölystä, pienhiukkasten kaukokulkeumasta sekä kevyiden että raskaiden ajoneuvojen renkaiden tietä kuluttavasta vaikutuksesta, jarrujen aiheuttamasta kulumisesta, liasta ja pakokaasuista sekä puun ja muiden orgaanisten aineiden polttamisesta. Muita katupölyn määrään vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa katujen kosteus, tuulen nopeus, ilman lämpötila, tien päällystemateriaali, liikenne ja ajoneuvojen ajonopeus. Muun muassa Redust-katupölyhanke, jossa on mukana Helsingin kaupunki ja muita pääkaupunkiseudun toimijoita, on listannut tapoja torjua katupölyä. Redust-hankkeen (2012) mukaan katupölyn torjuntaan voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä pestyä ja seulottua hiekoitussepeliä sekä vähentämällä liukkaudentorjunnan tarvetta oikein ajoitetulla aurauksella ja nopealla lumen ja jään poistolla. Myös ajonopeuksia rajoittamalla voidaan vaikuttaa katupölyn leviämiseen. Rengasvalmistajat ovat jo vuosien ajan tehneet pitkäjänteistä tuotekehitystä, jonka ansiosta nykyaikaiset talvirenkaat aiheuttavat entistä vähemmän katupölyä. Uusi nastalainsäädäntö koskee heinäkuun 2013 jälkeen valmistettuja nastarenkaita. Uusien määräysten mukaiset ympäristöystävälliset nastarenkaat kuluttavat tien pintaa yli neljänneksen aikaisempaa vähemmän. Nokian Renkaiden mielestä on tärkeää, että katupölyn vähentämiseksi tehdään kaikki mahdollinen, mitä liikenneturvallisuutta vaarantamatta voidaan tehdä. Katupölyn syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät ja myös sen torjumisessa on monia eri keinoja. Katupölyä voidaan torjua tehokkaasti tehostamalla katujen siivousta
Nokian Renkaat edistää ihmisten turvallista ja ympäristöystävällistä liikkumista ja pitää tärkeänä, että autoilijat voivat valita parhaiten omaan ajokokemukseen, ajotyyliin ja ajo-olosuhteisiin sopivat nastalliset tai nastattomat talvirenkaat. Minkälaiset talvirenkaat minulle? Talvirenkaiden ominaisuudet Nastarengas Nastaton talvirengas Märkä jää Karkea jää Kovaksi pakkautunut lumi Irtolumi Märkä asfaltti Kuiva asfaltti Ajovakaus Mukavuus Melutaso Tutustu myös: Nastalliset vai nastattomat talviteille? Pohtiessasi talvirengastyypin valintaa nastallisten ja nastattomien välillä, on muutama tarkistuskysymys paikallaan: miten paljon ja millaisilla teillä ajat, millainen kuljettaja olet ja miten harjaantunut talviajaja olet. Rengasvalitsin antaa sinulle eväitä ja suuntaviittoja päätöksentekoon. http://www.nokianrenkaat.fi/talvirengasvalitsin Talvirenkaat ja katupöly Hakkapeliitta-talviajokoulu Turvallinen rengasvalinta auttaa matkantekoasi talven ääriolosuhteissa. Pelkät loistavat renkaat eivät talvisilla teillä kuitenkaan riitä, vaan tietojen ja taitojen pitää myös olla kunnossa. Tutustu, oivalla ja opi. Testaa tietosi talviajokoulussa! www.hakkapedia.fi/talviajokoulu Nastarenkaat ovat yksi tekijä, joka vaikuttaa katupölyn syntymiseen. Nastarenkaita on kehitetty viimevuosina entistä ympäristöystävällisimmiksi ja siten entistä vähemmän katupölyä aiheuttaviksi. www.nokianrenkaat.fi/katupoly 04/2013 FIN. Nokian Renkaat on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Nokian Renkaat Oyj. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Nokian Renkaat tekee jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä, jonka tuloksena ovat syntyneet turvallisuudeltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ympäristöystävällisyydeltään huippuluokkaa olevat pohjoismaisiin olosuhteisiin räätälöidyt nastalliset ja nastattomat renkaat. TM www.nokianrenkaat.fi