nro 7/2013 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 60 SIVLTK 61 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta SIVLTK 62 Aleksis Kiven koulun tuntikehyksen muuttaminen lukuvuodeksi 2013-2014 SIVLTK 63 Kolmannen luokan lukuvuositodistuksen muuttaminen äidinkielen sanallisen arvioinnin osalta SIVLTK 64 Sivityslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2014 SIVLTK 65 Sivistyslautakunnan toiminnallisten tavoitteiden asettaminen vuodelle 2014 SIVLTK 66 SIVLTK 67 Sivistyslautakunnan ehdotus kunnanhallitukselle toimenpiteiksi talouden tasapainottamiseksi Tarkastuslautakunnan 23.5.2013 laatiman "n kunta arviointikertomus vuodelta 2012" käsittely SIVLTK 68 Lausunto taksilupien riittävyydestä ja esteettömän kaluston määrästä vuodelle 2014 SIVLTK 69 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 8/2013 SIVLTK 70 Muut asiat
Sivu 2 Nro 7/2013 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-20.16 Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Forsblom Peppe, jäsen Karvonen Pami, jäsen Lignell Gun, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Sarviaho Rainer, jäsen Mäkinen Harri, varajäsen Valtavaara Heikki, varajäsen läsnä 62-, saapui klo 18.05 Muut läsnäolevat Louekoski Vesa-Matti, kh:n edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö, läsnä 60-66, poistui 19.28 Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö, läsnä 60-66, poistui 19.28 Boström Päivi, rehtori AKK, läsnä 60-63, poistui klo 18.10 Ojala Cilla, toimistonhoitaja (sihteeri) Asiat 60-70 Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Cilla Ojala pöytäkirjanpitäjä Anna Paasikivi pöytäkirjantarkastaja Rainer Sarviaho pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto 23.9.2013 Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 SIVLTK 60 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Lautakunta päätti - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita pöytäkirjantarkastajiksi Anna Paasikiven ja Rainer Sarviahon - myöntää puhe ja läsnäolo-oikeuden Päivi Boströmille tähän kokoukseen
Sivu 4 SIVLTK 61 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelot 16.8.-3.9.2013 181-184/2013 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo ei päätöksiä 3/2013 jälkeen Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä 4/2013 jälkeen Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo ei päätöksiä 19/2013 jälkeen vt. rehtori Päivi Boströmin päätösluettelo 5.8.-2.9.2013 78-84/2013 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo 19.8.-20.8.2013 8-9/2013 Rehtori Erik Wolffin päätösluettelo 28.8.2013 29/2013 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Eva Nygård 29.8.2013 1/2013 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Leena Knuts 12.8.2013 6/2013 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 5 SIVLTK 62 ALEKSIS KIVEN KOULUN TUNTIKEHYKSEN MUUTTAMINEN LUKUVUODEKSI 2013-2014 SIVLTK 30.5.2013 36 on 24.4.2013 24 vahvistanut kunnan peruskoulujen tuntikehykset lukuvuodelle 2013 2014. Aleksis Kiven koulun tuntikehykseksi vahvistettiin 890 tuntia. Vt. rehtori Päivi Boström on valmistellut lukuvuoden 2013 2014 lukujärjestyksiä ja todennut, että vahvistettu tuntikehys ei ole riittävä, tunteja ei jää yläkoulun tukiopetukseen. Vt. rehtori Boström on esitellyt lukuvuoden 2013 2014 lukujärjestykset, ryhmäkoot, jakotunnit, ylitunnit yms. sivistystoimen johtajalle. Sivistystoimen johtaja katsoo, että vt. rehtori Boström on tehnyt perusteellista työtä ja huomioinut kaikki mahdolliset tarkennukset tuntimääriin/ryhmäkokoihin. Perusopetuslain 16 :n mukaan oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tästä syystä Aleksis Kiven koulun tuntikehystä tulisi muuttaa niin, että koululle myönnetään nykyisen 890 tunnin sijasta 900 tuntia. Nämä kymmenen lisätuntia kohdennetaan yläkoulun tukiopetukseen. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p. 050 386 0826, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: päättää - vahvistaa Aleksis Kiven koulun lukuvuoden 2013 2014 tuntikehykseksi 900 tuntia Ehdotuksen mukaan. = = = = = = SIVLTK 62 Oheismateriaali on 30.5.2013 36 vahvistanut Aleksis Kiven koulun tuntikehykseksi 900 tuntia lukuvuodelle 2013 2014. Vt. rehtori Päivi Boström on ilmoittanut sivistystoimen johtajalle, että myönnetty tuntikehys ei ole riittävä. Vt. rehtori on tarkastanut opetusjärjestelyjä lukuvuoden alettua ja todennut, että tuntikehyksen tarve on 911,8 viikkotuntia opetuksen järjestämiseksi. Tämä viikkotuntimäärä ei sisällä lakisääteisiä tukiopetustunteja. Tästä johtuen koulun tuntikehystä tulisi lisätä 20 viikkotuntia. Oheismateriaalit ja liitteet: - oheismateriaalina taulukko Aleksis Kiven koulun viikkotuntijaosta Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p. 050 386 0826, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi
Sivu 6 Ehdotus: päättää - vahvistaa Aleksis Kiven koulun lukuvuoden 2013 2014 tuntikehykseksi 920 tuntia Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 7 SIVLTK 63 KOLMANNEN LUOKAN LUKUVUOSITODISTUKSEN MUUTTAMINEN ÄIDINKIELEN SANALLISEN ARVIOINNIN OSALTA SIVLSUOJ 12.6.2013 15 Liite 1 Oheismateriaalia Perusopetuslain (21.8.1998/628) 22 :n mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Perusopetusasetuksen (20.11.1998/852) 2. luvun 10 :n mukaan oppilaan opintojen edistymisestä, sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä. Arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä sekä 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Sanallista arviota voidaan käyttää, jollei opetushallitus toisin määrää: - arvioinnissa 1 7 vuosiluokalla - valinnaisena aineena opetettavan aineen tai aineryhmän arvioinnissa - perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arvioinnissa - niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on, suomen ja ruotsin kieltä lukuun ottamatta, muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, päättöarviointia lukuun ottamatta - aina numeroarvostelun lisäksi. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 6 1 kohdan mukaan jaoston tehtävänä on antaa lausunto sivistyslautakunnalle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Kolmannen luokan äidinkielen sanallisessa arvioinnissa arvioidaan lukemista, kirjoittamista, suullista ilmaisua ja tuntityöskentelyä. n kunnan opetussuunnitelman tavoitteissa mainitaan edellisten lisäksi myös kielen rakenne, mikä on keskeinen äidinkielen opetuksen tavoite- ja sisältöalue. Kolmannen luokan sanallisen arvioinnin lomakkeeseen ehdotetaan lisättäväksi kielen rakenne.
Sivu 8 Muutosehdotusta käsiteltiin ensin Aleksis Kiven koulun 3. luokan opettajien kanssa, johtoryhmässä ja opettajien kokouksessa, sitten Aleksis Kiven koulun, Päivärinteen koulun ja Svenska skolanin yhteisessä kokouksessa rehtoreiden ja kolmansien luokkien opettajien kanssa. Aleksis Kiven koulun ja Päivärinteen koulun henkilöstö esittää, että kolmannen luokan lukuvuositodistuksen sanallisen arvioinnin lomakkeeseen lisätään kielen rakenne. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä on uusi 3. luokan lukuvuositodistus - oheismateriaalina on ote n kunnan opetussuunnitelmasta koskien äidinkieltä ja kirjallisuutta Valmistelu: vt. rehtori Päivi Boström, puh. 044 386 1024, s-posti: paivi.bostrom@siuntio.fi Ehdotus: Jaosto päättää puoltaa muutosehdotusta ja esittää sivistyslautakunnalle, että lautakunta - hyväksyisi liitteenä olevan 3. luokan lukuvuositodistuksen Muutettu päätösehdotus: Esittelijä muutti ehdotustaan kuulumaan seuraavasti: Jaosto päättää puoltaa muutosehdotusta ja esittää sivistyslautakunnalle, että lautakunta - hyväksyisi liitteenä olevan 3. luokan lukuvuositodistuksen - tämä astuu voimaan 1.9.2013 alkaen Päätös: Muutetun päätösehdotuksen mukaan. = = = = = = SIVLTK 63 Oheismateriaalia Liite 1 Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 6 :n mukaan jaostojen tehtäviin kuuluu lausunnon antaminen sivistyslautakunnalle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto on käsitellyt ehdotusta muuttaa suomenkielisten koulujen 3.luokan lukuvuositodistuksen koulujen ehdotuksen mukaisesti. Muutosehdotusta perustellaan sillä, että nykyisessä kolmannen luokan äidinkielen sanallisessa arvioinnissa arvioidaan lukemista, kirjoittamista, suullista ilmaisua ja tuntityöskentelyä. n kunnan opetus-
Sivu 9 suunnitelman tavoitteissa mainitaan edellisten lisäksi myös kielen rakenne, mikä on keskeinen äidinkielen opetuksen tavoite- ja sisältöalue. Tästä johtuen arviointilomakkeeseen tulisi lisätä kielen rakenne arvioitavaksi. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaan sivistyslautakunta hyväksyy kuntakohtaiset opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Oheismateriaalit ja liitteet: - Liitteenä 1 ehdotus 3.luokan lukuvuositodistukseksi - Oheismateriaalina ote n kunnan opetussuunnitelmasta koskien äidinkieltä ja kirjallisuutta Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh. 044 386 0826 s-posti: tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: päättää - hyväksyä ehdotus 3.luokan uudeksi lukuvuositodistukseksi - että, uusi lukuvuositodistus astuu voimaan 1.10.2013 alkaen. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 10 KH:299 /2013 SIVLTK 64 SIVITYSLAUTAKUNNAN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2014 Oheismateriaalia Liite 2 Yleistä talousarviovalmistelusta Kunnanhallitus on 13.5.2013 87 antanut lautakunnille talousarvion laatimisohjeet ja määritellyt lautakunnille talousarviokehykset. Laatimisohjeet oheismateriaalina. Lautakuntien tulee jättää talousarvioehdotuksensa talousosastolle viimeistään 13. syyskuuta 2013. Kunnanhallituksen sivistyslautakunnalle antama talousarviokehys on seuraava: Toimintatuotot/ Verksamhetsintäkter Toimintakulut/ Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut/ Interna kostnader Toimintakate/ verksamhetsbidrag TP 2011 BS TP 2012 BS TA 2013 BG KH kehys KS ram Ehdotus 2014 Förslag 1 037 092 1 124 956 902 840 1 042 000 1 042 000-10 850 717-14 566 989-14 494 307-11 814 600-11 713 754-1 593 488-3 351 397-3 032 193 - - 3 935 571-11 407 113-13 442 034-10 591 467-10 772 600-10 671 754 (-14 708 171) Vuoden 2014 talousarvion laadintaohjeen mukaisesti tekninen osasto budjetoi rakennusten käyttö- ja kunnossapitomenot sekä ruokamenot. Aikataulun mukaan teknisen osaston olisi pitänyt käydä läpi sisäiset laskutusehdot 10.6.2013 mennessä osastopäälliköiden kanssa mutta valitettavasti aikataulussa ei olla pysytty. Lopullinen ehdotus sisäisiksi kuluiksi saatiin 3.9.2013. Sivistysosasto en tehnyt yhteistyötä teknisen osaston kanssa asian tiimoilla ja pyrkinyt omalta osaltaan tukemaan sisäisten kulujen arviointia ja budjetointia. Sivistyslautakunnan ja sen jaostojen talousarviokäsittely Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on tehdä sivistyslautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi. Johtosäännön 6 mukaan jaostojen tehtäviin ja ratkai-
Sivu 11 suvaltaan kuuluu talous- ja toimintasuunnitelman esittäminen sivistyslautakunnalle. käsitteli talousarvioesityksen ensimmäistä kertaa kokouksessaan 15.8.2013. Tällöin todettiin, että talousarvioesitys pysyy kunnanhallituksen antamassa kehyksessä mutta ei mahdollista toiminnan kehittämistä. Lautakunta katsoi kuitenkin, että koska n kunta elää tiukassa taloudellisessa tilanteessa lautakunta pyrkii alittamaan annetun kehyksen. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käsitteli Sjundeå svenska skolanin ja svenska förskolanin talousarvioesitystä kokouksessaan 3.9.2013. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto käsitteli Aleksis Kiven koulun, Päivärinteen koulun sekä Toukolan esiopetuksen että Päivärinteen esiopetuksen talousarvioesitystä kokouksessaan 2.9.2013. Jaostojen pöytäkirjaotteet oheismateriaalina. Sivistystoimiston tulosyksikkö Tulosalueiden talousarviovalmistelu Sivistyslautakunnan alaisuuteen kuuluu sivistystoimiston tulosyksikkö, opetuksen tulosalue, varhaiskasvatuksen tulosalue ja vapaan sivistystyön tulosalue. Sivistystoimenjohtaja johtaa sivistystoimiston tulosyksikköä ja opetuksen tulosaluetta, varhaiskasvatuksen tulosaluetta johtaa varhaiskasvatuspäällikkö ja vapaan sivistystyön tulosaluetta vapaa-aikapäällikkö. Toimintatuotot/ Verksamhetsintäkter Toimintakulut/ Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut/ Interna kostnader Toimintakate/ verksamhetsbidrag TP 2011 BS TP 2012 BS TA 2013 BG Ehdotus 2014 Förslag 330 505 345 254 152 000 185 000-2 892 162-3 043 479-3 212 676-3 287 027-20 507-16 069-14 886-22 754-2 561 651-2 698 226-3 060 676-3 102 027 Sivistystoimiston tulosyksikkö käsittää seuraavat kustannuspaikat: 310 Hallinto sivistyslautakunta 318 Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut 319 Muu oppilashuolto 320 Yhteiset koulut 330 Kansalaisopistot
Sivu 12 380 Logistiikka 390 Joukkoliikenne Sivistyslautakunnan hallinnon kustannuspaikka käsittää sivistystoimenjohtajan, kahden toimistosihteerin ja hallinnon suunnittelijan palkkakustannukset. Tämän lisäksi kustannuspaikalle on mm. keskitetty sekä sivistystoimiston hallinnon että opetuksen tulosalueen kalusto-, atk- ja koulutusmäärärahat. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluiden kustannuspaikka sisältää koulukuraattorin, suomenkielisen koulupsykologin, kahden kiertävän erityislastentarhanopettajan ja koulunkäynti- ja ryhmäavustajien palkkakustannukset, materiaali- ja koulutusmäärärahat. Ruotsinkielisen koulupsykologin palvelu ostetaan kolmannen sektorin palvelutuottajalta. Perusopetuslaki (21.8.1998/628) muutoksen myötä kunnan tulee varmistaa, että oppilas saa tarvitsemaansa tuen omassa esiopetusryhmässään, lähikoulussaan tai luokassaan ja oppilaalla on oikeus suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Perusopetuslain 31 :ssä säädetään oppilaan tarvitsemista tukipalveluista siten, että jokaisella esi- ja perusopetuksen oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis-, koulunkäynti- sekä ryhmäavustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. n kunta on pystynyt myöntämään päivähoidolle ja kouluihin riittävästi avustajaresursseja ja koulukuraattorilla ja koulupsykologilla oppilasmäärä alittaa STAKES:in suosituksen. Muu oppilashuolto -kustannuspaikka sisältää kunnan maksuosuudet vammaisten opetuspalvelujen ostamisesta. n kunnalla on kyseisiä palveluita koskeva sopimus Lohjan kaupungin, Kirkkonummen kunnan, Helsingin kaupungin ja Raaseporin kaupungin kanssa. Myös kaikkien kunnan kouluissa opiskelevien oppilaiden koulukuljetuskustannukset sisältyvät tähän kustannuspaikkaan. Yhteiset koulut -kustannuspaikka sisältää niiden kuntien maksuosuudet joiden kanssa kunnalla on sopimus opetuspalvelujen ostamisesta. n kunta ostaa ruotsinkieliset yläkoulupalvelut Lohjan kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta. Muissa kunnissa koulua käyvien siuntiolaisten oppilaiden koulukuljetuskustannukset sisältyvät tähän kustannuspaikkaan. Kansalaisopistot -kustannuspaikka sisältää suomenkielisten ja ruotsinkielisten kansalaisopistopalveluiden kustannukset. Kunta ei itse järjestä kansalaisopistopalveluita vaan suomenkieliset palvelut ostetaan Lohjan kaupungilta ja ruotsinkieliset palvelut Kirkkonummen kunnalta.
Sivu 13 Logistiikka -kustannuspaikka sisältää n kunnan osuuden Länsi- Uudenmaan henkilöliikennelogistikon tehtävien yhteistoiminnan jatkosopimuksesta. Sopijakunnat ovat Lohjan kaupunki, Inkoon kunta, Hangon kaupunki, Karjalohjan kunta, Karkkilan kaupunki, Nummi-Pusulan kunta ja Raaseporin kaupunki. Joukkoliikenne -kustannuspaikka sisältää kustannukset kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikenteen tukemisesta kuntaosuudella. Opetuksen tulosalue Toimintatuotot/ Verksamhetsintäkter Toimintakulut/ Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut/ Interna kostnader Toimintakate/ verksamhetsbidrag TP 2011 BS TP 2012 BS TA2013 BG Ehdotus 2014 Förslag 70 086 88 063 63 000 80 000-3 620 462-3 774 100-3 712 733-3 547 136-1 200 846 - -2 147 097-2 177 733-2 483 701-3 550 381-3 686 037-3 649 029-3 467 736 Opetuksen tulosalue käsittää kustannuspaikat 315 Aleksis Kiven koulu 316 Sjundeå svenska skola 317 Päivärinteen koulu 350 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aleksis Kiven koulun, Sjundeå svenska skolan ja Päivärinteen koulun kustannuspaikat sisältävät sivistyslautakunnan vahvistaman tuntikehyksen mukaisen opetushenkilöstön henkilöstökulut sekä koulusihteerin henkilöstökulut. Aleksis Kiven koulun kustannuspaikka sisältää myös kouluisännän ja iltavalvojan henkilöstökulut. Tämän lisäksi kustannuspaikat sisältävät mm. oppikirja-, tarvike- ja viihdytys ja retkeily määrärahoja. on kokouksessaan 6.9.2012 hyväksynyt sivistystoimen johtajan esityksen oppilaskohtaisista oppikirja-, tarvike- ja viihdytys ja retkeily määrärahoista. Oppilaskohtaiset määrärahat ovat: Oppikirjat: suomenkielinen alakoulu 102 /oppilas suomenkielinen yläkoulu 152 /oppilas
Sivu 14 ruotsinkielinen alakoulu 126 /oppilas Koulutarvikkeet: kaikki luokka-asteet ja molemmat kieliryhmät 117 /oppilas Viihdytys ja retkeily: kaikki luokka-asteet ja molemmat kieliryhmät 31 /oppilas. 1.8.2013 alkaen aamu- ja iltapäivätoiminta on siirretty varhaiskasvatuksen tulosalueen alaisuudesta opetuksen tulosalueeseen. Päivärinteen koulun yhteydessä toimiva iltapäiväkerho toimii entisellä tavalla. Kuntakeskuksen iltapäiväkerhon tilat olivat palloiluhallissa mutta elokuusta alkaen Sjundeå svenska skolan:in uusiin tiloihin perustettiin ruotsinkielinen iltapäiväkerho. Suomenkielinen iltapäiväkerho aloitti toimintansa Aleksis Kiven koulussa. Varhaiskasvatuksen tulosalue TP 2011 BS TP 2012 BS TA2013 BG Ehdotus 2014 Förslag Toimintatuotot/ Verksamhetsintäkter Toimintakulut/ Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut/ Interna kostnader Toimintakate/ verksamhetsbidrag 611 595 644 339 662 000 709 000-3 586 884-3 847 644-4 011 100-4 365 353-207 409-800 055-1 023 399-1 043 165-3 182 697-3 203 305-3 349 100-3 690 863 Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja perheiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. ssa varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä esiopetusta päiväkodeissa ja koulujen esiopetusryhmissä. Perheet voivat halutessaan valita kunnallisen tai yksityisen hoitomuodon. Yksityistä hoitoa tuetaan kunnallisella palvelusetelillä. Lasten kotihoitoa tuetaan kuntalisällä. Talousarvioesitykseen 2014 varatuilla määrärahoilla ylläpidetään nykyistä palvelutarjontaa eikä palvelutarjonnan laajentaminen kuten ilta- ja vuorohoidon tai avoimen varhaiskasvatustoiminnan aloittaminen ole mahdollista. Tarvittavaa ilta ja/tai vuorohoitoa pyritään ostamaan tarpeeseen perustuen maksusitoumuksin ulkokunnista.
Sivu 15 Lakiesitys eduskunnalle uudesta varhaiskasvatuslaista annetaan keväällä 2014. Tavoitteena on, että lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset edellyttävät hyvin todennäköisesti varautumista uusiin resursseihin. Varhaiskasvatuspalvelun kysyntää on vaikea ennustaa tilastoista ja ennusteista huolimatta. Yhteiskunnassa tapahtuvat taloudelliset muutokset heijastuvat työllisyystilanteeseen ja siten lasten hoidon tarpeisiin. Alle 3- vuotiaiden lasten hoito ja kasvatus edellyttävät päivähoitoasetukseen perustuvan henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun osalta enemmän henkilöstöresurssia kuin yli 3-vuotiaiden lasten hoito, kasvatus ja opetus. Talousarvioesitykseen 2014 varatuilla määrärahoilla ylläpidetään nykyistä palvelutarjontaa, uusia vakanssiesityksiä ei ole. Mahdolliseen lasten määrän kasvuun tai ikärakenteen muutoksiin vastataan perhepäivähoitoon varatulla yhden perhepäivähoitajan palkkamäärärahalla, jota tarvittaessa voidaan ohjata päiväkotien henkilöstöresurssin lisäämiseen. Erityisvarhaiskasvatus vastaa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Erityisvarhaiskasvatus on osa kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelua, josta varhaiskasvatuksen osalta vastaavat kiertävät erityislastentarhanopettajat. Erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat inkluusioperiaatteen mukaisesti lähipäiväkoteihin. Lasten kasvu- ja oppimispolkua ohjaavat kunnan varhaiskasvatus- ja esiopetus- sekä turvallisuussuunnitelmat. Jokaiselle lapselle laaditaan lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ja/tai esiopetuksen suunnitelma. Perhepäivähoidossa keskiössä ovat perhepäivähoidonohjaajan tekemät pedagogiset ohjauskäynnit perhepäivähoitoryhmiin. Varhaiskasvatuksen kalusto- ja koulutusmäärärahat ovat keskitetty varhaiskasvatuksen hallintoon. Tämä mahdollistaa laadukkaan ja kustannustehokkaan koulutustarjottimen luomisen. Koulutustarjottimen painopistealueina ovat varhaiskasvatusosaamisen lisääminen, kasvatuskumppanuus ja lasten osallisuus sekä pedagogisen johtamisosaamisen kehittäminen. n varhaiskasvatus on mukana viiden kunnan ja Tampereen yliopiston yhteisessä, kolmivuotisessa sisällöllisessä kehittämishankkeessa Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa, joka perustuu lapsen hyvän elämän rakentamiseen varhaiskasvatuksessa. n kunnan varhaiskasvatuksen kalusto on käyttöikäänsä perustuen suurelta osin huonokuntoista, puutteellista ja epäergonomista. Kalustohankinnat tehdään keskitetysti kalustosuunnitteluun perustuen niin, että päiväkotien kalustoa uusitaan asteittain ja samoilla kalustetyypeillä. Tavoitteena on lasten kasvua ja oppimisedellytyksiä parantavan sekä henkilöstön työergonomiaa ja kestävää kehitystä tukevan kaluston hankinta. Talousarvioon
Sivu 16 varatuilla kalustomäärärahoilla tehdään vain kalustotäydennystä, pääsääntöisesti hankintaa rikkoontuneen tilalle tai lasten kasvavasta määrästä johtuvaan tarpeeseen. Tunnusluvut 0-6 vuotiaiden määrä antal 0-6 åringar Lapsia kunnan päiväkodeissa Barn i kommunala daghem Lapsia kunnan perhepäivähoidossa Barn i kommunal familjedagvård Lapsia yksityisissä päiväkodeissa Barn i privata daghem Lapsia yksityisissä perhepäivä- ja ryhmäperhepäiväkodeissa Barn i privata familje- eller gruppfamiljedaghem Päivähoidossa olevat lapset % ikäluokasta 0-6 vuotiaat Barn i dagvård, % av 0-6 åringar Lapsia kotihoidontuen piirissä Barn med hemvårdsstöd Lapsia kuntalisän piirissä 31.12 Barn med kommunalt stöd TP TP TP TAE 2013 TAE 2010BS 2011BS 2012BS 1.8.2013BG 2014BG 669 653 605 559 615 223 232 259 269 283 74 68 61 62 65 42 38 42 26 40 17 13 15 16 20 53,21 53,75 62,31 66,73 66,34 173 167 175 141 150 157 153 137 145 Vapaan sivistystyön tulosalue Toimintatuotot/ Verksamhetsintäkter Toimintakulut/ Verksamhetsutgifter Sisäiset kulut/ Interna kostnader Toimintakate/ verksamhetsbidrag TP 2011 BS TP 2012 BS TA2013 BG Ehdotus 2014 Förslag 21 625 47 300 25 840 68 000-470 809-447 000-501 499-456 638-159 081-361 177-362 574-386 845-608 265-339 700-475 659-388 638 Vapaan sivistystyön tulosalue käsittää seuraavat kustannuspaikat: 360 Kirjastotoiminnan tulosyksikkö 410 Kulttuuritoiminnan tulosyksikkö 420 Nuorisotoiminnan tulosyksikkö 430 Liikuntatoiminnan tulosyksikkö
Sivu 17 335 Muu vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön tulosaluetta johtaa vapaa aikapäällikkö ja tulosalue kattaa nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastotoimen. Kirjastotoimen osalta vuosi tulee olemaan hankintojen osalta niukempi kuin vuosi 2013. Hankintoja tullaan kohdistamaan kaikille osa-alueille ilman erityistä painopistettä. Toisin sanoen mitään erityistä painopistettä ei hankinnoissa ole, kuten vuosina 2012 (elokuvat) ja 2013 (elokuvat ja musiikki). Hankinnoissa tullaan painottamaan aineistoa, jonka voidaan odottaa menevän lainaan useasti Kulttuuritoimessa järjestetään Wappu-tapahtuma, veteraanipäivä, kaatuneiden muistopäivä ja -päivä vuoden 2013 mallin mukaisesti. Avointen tapahtumien, kuten konsertit ja esitelmät, määrää on lisättävä suunnatusti eri kohderyhmille. Tapahtumien lukumäärä pysyy kuitenkin kohtuullisen matalana; arviolta viisi yleisötilaisuutta voidaan järjestää. Liikuntapalveluissa jatketaan välineistön parantamista ja uusimista (esimerkiksi muokarihäkin korjaaminen). Ulkoilureittien laatua ja määrää on parannettava. Vuonna 2014 on saatava suunnitelmat valmiiksi. Näiden lisäksi hiihtolatujen laatua ja mahdollisuuksien mukaan määrää tulee kohottaa. Nuorisotoimessa keskitytään nuorisolain vaatimusten toteuttamiseen. Etsivä nuorisotyö on edennyt vuoden 2013 aikana hienosti. Vuonna 2014 nuorten työpajatoiminta (alkanut 1.8.2013) tulee olemaan keskiössä etsivän nuorisotyön kanssa. Nuorisovaltuusto-toimintaan tullaan keskittymään ja panostamaan vuoden 2014 aikana. Vapaan sivistystyön tulosalueen tuloja tullaan nostamaan tilavuokria korottamalla ja kirjaston maksuperiaatteiden muuttamisella. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina vuoden 2014 talousarvion laatimisohjeet - oheismateriaalina otteet jaostojen pöytäkirjoista 2.9. ja 3.9. - liitteenä 2 sivistyslautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2014 Valmistelijat: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman puh. 050 386 0826, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi, vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja, puh. (09) 2606 1294, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi
Sivu 18 Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä ehdotuksen sivistyslautakunnan vuoden 2014 talousarvioesitykseksi liitteen mukaisesti Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.
Sivu 19 KH:299 /2013 SIVLTK 65 Oheimateriaalia SIVISTYSLAUTAKUNNAN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN VUODELLE 2014 Kunnanhallitus on 13.5.2013 87 antanut lautakunnille talousarvion laatimisohjeet ja määritellyt lautakunnille talousarviokehykset. Talousarvion laatimisohjeessa edellytetään että hallintokuntien tulee valmistella toiminnalliset tavoitteet sektoreilleen. Toiminnallisten tavoitteiden tulee myötäillä kunnanvaltuuston hyväksymiä strategisia tavoitteita, jotka ovat sitovia. Toiminnallisten tavoitteiden tulee olla konkreettisia, jotta niistä voidaan päätellä, kuinka tavoitteet toteutuvat. Uusi valtuusto on kahdessa eri seminaarissa keskustellut uuden valtuustokauden strategisista tavoitteista ja päättänyt päivittää edelliset strategiset tavoitteet. Uusi strategia hyväksytään lopullisesti talousarvio 2014 käsittelyn yhteydessä. Päivitetyn strategian tavoite on kirjoitettu kursivoidulla. Sivistyslautakunnan ehdottama toiminnallinen tavoite arviointikriteereineen esitetään kunkin valtuuston asettaman strategisen tavoitteen alla. Jokaisen tavoitteen alaisuuteen ei aseteta toiminnallista tavoitetta. Päivitetty strategia oheismateriaalina. Strategiset tavoitteet ja ehdotus sivistysosaston toiminnallisiksi tavoitteiksi; 1. Kunnan toiminta on taloudellisesti, toiminnallisesti ja vaikuttavuudeltaan kestävällä pohjalla ja noudattaa hyväksyttyä talouden tasapainotusohjelmaa. Kunnan toiminta- ja päätöksenteko-edellytykset turvataan suunnitelmallisella ja järkevällä taloudenpidolla. Opetushallitus on laatinut yhteisen mallin kunnissa tapahtuvan strategisen suunnittelun tueksi. Tämä paikallinen koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma eli KuntaKesu yhdistää kunnan omat kehittämistarpeet valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin, joista muodostuu tavoitteellinen kokonaisuus. Opetushallituksen mallissa keskitytään opetukseen mutta sivistysosaston kokonaisuutta ajatellen strategiaan tulee pitää sisällään myös varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön. Hyväksytty strategia edesauttaa päätöksentekoa ja antaa mm. pohjan henkilöstön koulutussuunnitteluun. Strategia noudattaa kunnanvaltuuston asettamaa strategiaa ja taloussuunnittelua. 1.1. Toiminnallinen tavoite: Sivistystoimelle laaditaan yhteinen strategia. Arviointikriteeri: Sivistystoimen strategia on hyväksytty sivistyslautakunnassa viimeistään joulukuussa 2014.
Sivu 20 n eri hallintokunnat käyttävät/tarjoavat erilaisia liikennepalveluita päivittäin. Kuntalaisten mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä työmatkoihin (enemmistö siuntiolaisista työssäkäyvistä henkilöistä pendelöivät päivittäin kodin ja työpaikan välillä) tai asiointiin kuntakeskuksessa tai naapurikunnissa ovat rajoitetut. Linja-autovuorot ovat vähäiset eivätkä mahdollista kulkemista kunnan sisällä. Noin 70 % perusopetuksen piiriin kuuluvista oppilaista ovat koulukuljetuksen piirissä, mikä tarkoittaa, että he asuvat kuntakeskuksen ulkopuolella. n nuoret, toisen asteen opiskelijat käyvät koulua naapurikunnissa ja heille kulkeminen oppilaitoksiin ja sieltä kotiin on haasteellista koulupäivistä tulee pitkiä. Vapaa-ajan harrastuksiin kulkeminen ja kaverien tapaaminen ei onnistu elleivät huoltajat kuljeta lapsia. Tästä johtuen useimmilla siuntiolaisilla perheillä on 2 3 henkilöautoa. Kilpailuttamalla kaikki kunnan järjestämät liikennepalvelut kunta pyrkii saavuttamaan kokonaisvaltaisia sopimuksia jotka mahdollistavat palvelutason nostamisen ja helpottaa kuntalaisten jokapäiväistä liikkumista. Liikennepalvelujen pilottihankinnan tavoitteena ei ole ainoastaan kunnan sisäisten liikennepalveluiden kehittäminen vaan projektin myötä pyritään myös kehittämään joukkoliikennettä yli kuntarajojen. 1.2 Toiminnallinen tavoite: n liikennepalvelujen hankinnan kehittäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Arviointikriteeri: Liikennepalveluiden uudet sopimukset astuvat voimaan syksyllä 2014. 2. Peruspalvelut järjestetään ja tuotetaan palvelu- sekä infrastruktuuritarpeet ennakoiden. Palvelutuotannon vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta seurataan ja kehitetään suunnitelmallisesti. Kunta osallistuu aktiivisesti seudulliseen yhteistyöhön ja tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan 1.1.2012. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ -, harjoittelu-opiskelu, työpaja - tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kunnan vastuulla. n kunta on saanut valtionavustusta kahden etsivän nuorisotyöntekijän ja työpajaohjaajan palkkakustannuksien kattamiseksi. 2.1 Toiminnallinen tavoite: Luoda yhteiskuntatakuun seurannan ja toteuttamisen malli n kuntaan Arviointikriteeri:
Sivu 21 Yhteiskuntatakuun seurannan ja toteutumisen malli on hyväksytty sivistyslautakunnassa viimeistään joulukuussa 2014.. Kunnanvaltuuston vuodelle 2013 sivistysosastolle asettama toiminnallinen tavoite oli sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyön toimintamallien luominen. Yhteistyön toimintamallien luomisen jälkeen on tärkeää keskittyä toimintamallien jalkauttamiseen ja henkilöstön sitouttaminen luotuihin toimintamalleihin. Kuntalaisille tulee tiedottaa kunnan prosesseista. 2.2 Toiminnallinen tavoite: Sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyön toimintamallien jalkauttaminen ja niistä kuntalaisille tiedottaminen Arviointikriteerit: Sivistysosaston ja perusturvaosaston henkilökunta toimivat luotujen yhteistyön toimintamallien mukaisesti. Kuntalaisille tiedotetaan toimintamalleista esim. prosessinkuvaus kunnan kotisivuilla. 3. Kunta suunnittelee yhdyskuntarakennettaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti ottaen huomioon ympäristön hyvinvoinnin. Hallitusti kasvava asutus ohjataan olemassa olevan palveluverkoston läheisyyteen. ei aseta toiminnallista tavoitetta tämän strategisen tavoitteen alle. 4. Kunta vastuullisena työnantajana edistää henkilöstönsä työhyvinvointia sekä henkilökunnan osaamisen kokonaisvaltaista huomioimista ja kehittämistä. Samalla kunta huolehtii houkuttelevuudestaan työnantajana ei aseta toiminnallista tavoitetta tämän strategisen tavoitteen alle. Oheismateriaalit ja liitteet: - oheismateriaalina Päivitetty strategia Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Tina Nordman p. 050 386 0826, s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ehdottaisi valtuustolle seuraavia toiminnallisia tavoitteita sivistyslautakunnalle 2014; 1.1 Toiminnallinen tavoite: Sivistystoimelle laaditaan yhteinen strategia. Arviointikriteeri: Sivistystoimen strategia on hyväksytty sivistyslautakunnassa viimeistään joulukuussa 2014.
Sivu 22 1.2 Toiminnallinen tavoite: n liikennepalvelujen hankinnan kehittäminen ja hiilenjalanjäljen pienentäminen. Arviointikriteeri: Liikennepalveluiden uudet sopimukset astuvat voimaan syksyllä 2014. 2.1 Toiminnallinen tavoite: Luoda yhteiskuntatakuun seurannan ja toteuttamisen malli n kuntaan Arviointikriteeri: Yhteiskuntatakuun seurannan ja toteutumisen malli on hyväksytty sivistyslautakunnassa viimeistään joulukuussa 2014.. 2.2 Toiminnallinen tavoite: Sivistysosaston ja perusturvaosaston yhteistyön toimintamallien jalkauttaminen ja niistä kuntalaisille tiedottaminen Arviointikriteerit: Sivistysosaston ja perusturvaosaston henkilökunta toimivat luotujen yhteistyön toimintamallien mukaisesti. Kuntalaisille tiedotetaan toimintamalleista esim. prosessinkuvaus kunnan kotisivuilla. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 23 KH:313 /2013 SIVLTK 66 Oheismateriaalia Liite 3 SIVISTYSLAUTAKUNNAN EHDOTUS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMENPITEIKSI TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kuntalain 65 :n mukaan kunta on kumulatiivisen alijäämän synnyttyä velvollinen tasapainottamaan taloutensa enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Vuoden 2012 tilinpäätöksen valmistuttua ja kunnan taloudellisen tilanteen edelleen heikkenemisen seurauksena kunnanhallitus on 13.5.2013 102 päättänyt talouden tasapainotusohjelman valmistelusta n kunnassa. Tämän lisäksi on myös 8.4.2013 valtuuston kokouksessa jätetty valtuustoaloite tasapainotusohjelman laatimisesta. Tasapainotusohjelman valmistelua varten on koottu työryhmä, joka koostuu kunnan johtoryhmästä vahvistettuna talousasiantuntijalla. Työryhmän päättämä takaraja tasapainotusohjelman valmistumiselle oli elokuu. Valmistelun aikataulu oli haastava, mutta valittu aikataulu oli edellytys, jotta kunta voi hakea harkinnanvaraista valtionosuutta. Kunnanhallitus käsitteli ehdotusta talouden tasapainotusohjelmaksi kokouksessaan 18.8.2013. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy Tasapainotusohjelma vuosille 2013-2016 asiakirjan ilman liiteosaa ja valtuuttaa tasapainotusohjelman työryhmän valmistelemaan päivitetyn talouden tasapainotusohjelman kunnanvaltuustolle vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksyttäväksi. Hallitus päätti lisäksi lähettää tasapainotusohjelman lautakunnille ja osastoille valmisteltaviksi ja lausuttavaksi. Hallitus velvoitti lautakuntia selvittämään alaisuudessaan olevan toiminnan mahdollisia rakenteellisia muutoksia ja niiden vaikutuksia toimintaan ja talouteen. Lautakuntien tulee tarkastella sekä laki- että ei- lakisääteistä toimintaa. Kunnanhallitus haluaa myös selvityksen henkilökunnan mahdollisista lomautuksista ja niiden vaikutuksesta toimintaan. Yleistä Sivistyslautakunnan alaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus, opetus, kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimet sekä kansalaisopistot, logistiikka ja joukkoliikenne. Suurin osa sivistysosaston toiminnasta on lakisääteistä, suurimpana varhaiskasvatus ja opetus. Lait, asetukset, säädökset ja opetussuunnitelmat ohjaavat toimintaa mm. opetuksen tuntijaosta, oppilashuollosta ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä täydennyskoulutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on tarjottava kyseisiä palveluita tietyssä laajuudessa kaikissa olosuhteissa.
Sivu 24 Vapaan sivistystyön tulosaluetta koskevalle lainsäädännölle on yhteistä se, että kunnan velvoitetta ei määritellä numeerisesti tai määrällisesti. Kunnan tulee siis järjestää kyseiset palvelut ja kunnalle annetaan tehtäviä, mutta palvelun tason kunta voi määritellä melko vapaasti. Sivistysosaston palveluiden kohderyhmät ovat pääsääntöisesti lapset ja nuoret. Henkilöstökulujen vähentäminen Sivistyslautakunnan alaisuudessa olevasta toiminnasta on suurin osin lakisääteistä. Henkilöstöresurssi ei ole ylimitoitettu, joten irtisanomisia ei ole mahdollista toteuttaa. Henkilöstön eläköityessä tai irtisanoutuessa tehtävistään on uuden henkilön palkkaamista kuitenkin harkittava tarkoin. n kunta on tähän asti maksanut opettajien sijaisille ja tuntiopettajille palkkaa myös kesäkuukausista. Tämä ei ole yleistä naapurikunnissa. Muodollisesti pätevien sijaisten ja tuntiopettajien rekrytointi hankaloituu oletettavasti, mikäli kunta ei maksa palkkaa kesäkuukausista. Päätös olla maksamatta palkka kesäkuukausista voisi säästää palkkakuluissa arvion mukaan n. 70 000 Henkilöstön lomauttaminen Lomauttaminen antaa työnantajalle mahdollisuuden sopeuttaa toimintaa taloudelliseen tilanteeseen. Kyse on aina väliaikaisesta toimenpiteestä. Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä tilanteessa, jossa virka-/työsuhde pysyy muutoin voimassa. Lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi. Lomautus voidaan toteuttaa joko keskeyttämällä työnteko ja palkanmaksu kokonaan (kokoaikainen lomautus) tai lyhentämällä työntekijän säännöllistä vuorokautista tai viikoittaista työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä (osittainen lomautus). Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa vain silloin, kun hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen työntekijä. Työntekijä ansaitsee lomautusaikana vuosilomaa. Henkilöstöpäällikön laatima kooste lomautuksista oheismateriaalina Lomauttaminen sivistysosastolla: Sivistyslautakunnan palkkakustannukset vuositasolla on 6 413 729. Kahden viikon palkkakustannukset ovat n. 310 000. Koska kaikkia määräaikaisissa työsuhteissa olevia henkilöitä ei voida lomauttaa, kahden viikon lomautus ei säästä koko summaa. Kuukauden lomautus säästäisi vastaavasti n. 620 000. Mitä pidempi lomautusjakso on, sitä vaikeampaa on toteuttaa lakisääteistä toimintaa ja sitä pidemmälle ajalle ulottuvat lomautuksen vaikutukset. Hallinto Sivistysosaston hallintoon kuuluvat sivistystoimen johtaja, varhaiskasvatuspäällikkö, vapaa ajanpäällikkö, perhepäivähoidon ohjaaja, varhaiskasvatussuunnittelija, rehtorit, päiväkotien hallinnolliset päiväkodinjohtajat,
Sivu 25 hallinnon suunnittelija, toimistohoitaja ja toimistosihteeri. Edellä mainituissa tehtävissä lomautukset ovat mahdollisia mutta vaativat suunnitelmallisuutta. Johtavat viranhaltijat ja yksikön esimiehet johtavat toimintaa ja tekevät johtosäännön mukaisia päätöksiä sekä valmistelevat asioita sivistyslautakuntaan. Lomautusten aikana tulee huolehtia siitä, että päätöksenteko on saumatonta ja henkilöstö tietää kuka toimii heidän esimiehenä varsinaisen esimiehen ollessa lomautettuna. Perhepäivähoidon ohjaaja johtaa perhepäivähoitoa ja hänellä on keskeinen rooli perhepäiväohjaajien palkanmaksuprosessissa, joka myös kytkeytyy päivähoitolaskutukseen. Hallinnon suunnittelijan, toimistonhoitajan ja toimistosihteerin tehtäväkuvauksiin kuuluvat mm. laskutus, perintä, koulukuljetusjärjestelyt ja asiakaspalvelu. Opetuksen tulosalue Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään perusopetuksesta, oppivelvollisuudesta ja sen alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta. Laissa säädetään myös perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta, maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Perusopetuslain 3 :n mukaan opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita (opetussuunnitelman perusteet). Opetus tulee myös järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaan sekä siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Perusopetusasetuksessa säädetään mm. opetuksesta ja työajasta, arvioinnista ja oikeusturvasta. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta säätää opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta. Opetushenkilöstön lomauttamisessa pätee samat periaatteet kuin kunnan muunkin henkilöstön kohdalla. Lomautuksen pituus sekä lomautuspäivien sijoittaminen tulee suunnitella huolellisesti niin, että lomautuksen aikainen opetus voidaan toteuttaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksessa lomautuspäivät voidaan sijoittaa muillekin kuin tavanomaisille opetuspäiville sillä lainsäädännön mukaan lukuvuoden aikana osa työajasta voidaan käyttää muun muassa työelämään tutustumiseen (TETjaksot), lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Muita yhteisiä tapahtumia voivat olla esimerkiksi teemapäivät, liikuntapäivät ja erilaiset juhlat. Kun puhutaan oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudesta opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, on muistettava, että opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteutumista ei muutoinkaan tarkastella muutaman päivän jaksona, vaan koko lukuvuoden. Hallinto-oikeudet ja korkeimman hallinto-oikeuden ovat käsitelleet opettajien lomautuksia koskevia valituksia ja todenneet, että opetushenkilöstön lomauttaminen ei ole perusopetuslain tai lukiolain tai muutoinkaan kuntien opetustoimintaa koskevan lainsäädännön vastaista. Lomauttamisen ei poista kunnan velvollisuutta jär-
Sivu 26 jestää lakisääteistä opetusta. Opettajien lomauttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, oppilailla on oikeus opetukseen. Opettajien lomautus voidaan toteuttaa opetustyön keskeytyksenä siten, että muut opettajat huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tunneista. Tällöin ei sovelleta opetusalan virka- ja työehtosopimuksen yleisen osan 2 luvun 24 :ssä tarkoitettua 30 prosentin suuruista eikä muutakaan korvausta lisääntyneistä opetustehtävistä. Mikäli edellä tarkoitettua järjestelyä ei tarkoituksenmukaisella tavalla voida toteuttaa, on lomautuksen sijasta voitava suorittaa lomautusta vastaava säästö palkkausmenoista. Varhaiskasvatus Lapsen oikeus päivähoitoon on subjektiivinen, lakiin perustuva oikeus, joten kunnan on joka tapauksessa järjestettävä päivähoitoa siinä laajuudessa kuin perheet sitä tarvitsevat. Lomauttaminen on kuitenkin mahdollista hyvällä ennakkosuunnittelulla ja porrastetuilla lomautusjärjestelyillä, joilla huolehditaan lakisääteisen varhaiskasvatuspalvelun saatavuudesta, laillisuudesta, turvallisuudesta ja toimivuudesta. Lomauttaminen varhaiskasvatuksessa johtaa helposti laittomaan tilanteeseen, sillä päivähoitoasetus määrittelee varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun eli sen, kuinka monta alle tai yli 3-vuotiasta lasta kullakin kasvatusvastuullisella työntekijällä voi vastuullaan olla. Varhaiskasvatuksessa toteutettavat lomautukset tulisikin toteuttaa kesäaikana kesälomien yhteydessä. Kesän aikana suurin osa lapsista on lomalla, ja osa päiväkodeista voidaan sulkea toimintaa keskittämällä ja sitä kautta turvata varhaiskasvatustoiminnan saatavuus, laillisuus, turvallisuus ja toimivuus. Varhaiskasvatuspalvelujen supistaminen kasvattaa talouteen liittyviä riskejä. Mikäli lomautusten porrastuksista huolimatta palvelutarjontaa joudutaan vähentämään, tulee myös asiakasmaksukertymä pienenemään asiakasmaksuhyvitysten vuoksi. Palvelutarjonnan supistaminen on sinänsä vastoin lakia. Maksutuottojen vähenemää on vaikea arvioida, sillä se on kytköksissä perheiden kesäajan palvelutarpeeseen. Vapaa- sivistystyön tulosalue Vapaa-sivistystyön alaisuuteen kuuluvat kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimet. Kirjasto Kirjastolain mukaan kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse tai osittain yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat lainmukaisia. Kirjaston asiakkaiden käytössä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja välineistö. Kaksikielisessä kunnassa molempien kieliryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon yhtäläisin perustein.
Sivu 27 Kirjaston henkilökunnan lomauttaminen on mahdollista. Lomautukset vaikuttavat suoraan kirjaston aukioloihin ja koko henkilökunnan lomauttaminen yhtä aikaa supistaisi palvelua kaikkein vähiten. Kirjastossa on vapaaaikapäällikön lisäksi kolme työntekijää. Kulttuuri Laki kuntien kulttuuritoiminnasta mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Laissa ei määritellä palvelun laajuutta. Kulttuuritoimessa työskentelee yksi työntekijä ja mahdollinen lomautus pitäisi ajoittaa tarkasti siten, ettei se häiritse ratkaisevasti juhlapyhien kuten itsenäisyyspäivän ja veteraanipäivän järjestelyä. Liikunta: Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. n kunnalla ei ole liikuntatoimen alaisuudessa varsinaista henkilökuntaa. Sivistysosaston hallinnossa hoidetaan mm. tilavuokria (myöntäminen ja laskutus) ja hallinnon henkilöstön ollessa lomautettuna palvelu heikkenee. Nuoriso: Nuorisolain mukaan kunnan tehtäviin kuuluvat nuorisotyö ja politiikka. Kunta, nuorisoyhdistykset ja nuorisotyötä tekevät järjestöt vastaavat nuorisotyön toteuttamisesta. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. ssa ko. palveluverkosto on toiminut vuodesta 2011 ja palveluverkosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Nuorisotoimen palvelujen laajuutta ei ole määritelty laissa. Nuorisotoimessa on vakinaisessa työsuhteessa kaksi nuorisotyöntekijää. Heidän lomauttaminen on mahdollista ja siitä seuraa nuorisotilan aukiolojen raju pudotus. Nuorisotilaa ei voi pitää auki, jos paikalla on vain yksi nuori-
Sivu 28 so-ohjaaja. Nuoriso-ohjaajien lomauttaminen yhtä aikaa supistaisi palvelua kaikkein vähiten. Walkers nuorisokahvilatoiminta vaikeutuisi Sivistysosasto on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta sekä kahden etsivän nuorisotyöntekijän että yhden nuorisopajatyöntekijän palkkaamiseksi. Valtionavustus nuorisopajatoimintaan on haettu yhdessä Inkoon kunnan kanssa. Myönnetty avustus kattaa yhden työpajaohjaajan palkkakulut ja kuntien sivistystoimen johtajat ovat päättäneet palkata työpajaohjaajalle työparin omalla kustannuksella. Etsivät nuorisotyöntekijät ja työpajaohjaajat kuuluvat siihen henkilöstöryhmään joka ei kuulu lomautettavien joukkoon. Mikäli kunta ei käytä myönnettyä avustusta käyttämättä jäänyt summa tulee palauttaa ministeriölle. Avustukset on budjetoinut vuoden 2014 talousarvioon määrärahoja avustusten maksamiseksi 1 018 165. Näistä avustuksista lakisääteisiä ovat lasten kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Edellä mainittuihin lakisääteisiin avustuksiin on varattu vuoden 2014 talousarviossa 583 000 e. Eilakisääteisiä avustuksia ovat yksityisen hoidon tuen kuntalisä (ssa sitä kutsutaan kunnalliseksi palveluseteliksi) ja kotihoidon tuen kuntalisä, joihin on varattu yhteensä 350 000 e. Tästä edellä mainitusta palvelusetelin osuus on 170 000 e ja kotihoidon tuen kuntalisän 180 000 e. Yhteisöille on suunniteltu maksettavan avustuksia yhteensä 85 165. Kotihoidon tuen kuntalisä Kansaneläkelaitos ja n kunta ovat sopivat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996 (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti kotihoidon tuen kuntalisän maksamisesta 1.1.2010 alkaen. Lakisääteistä kotihoidon tukea maksetaan kaikista kotona hoidettavista alle 3-vuotiaista lapsista, kun taas ssa 1.1.2010 alkaen voimassa ollut kotihoidon tuen kuntalisä on ns. ei- lakisääteinen kunnan omaan harkintaan perustuva tukimuoto. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Yksittäisen lapsen osalta kotihoidon tuen kustannus kuntalisineen on edullisempi kuin kunnallisen tai yksityisen päivähoitopaikan kustannus, mutta kuntalisän maksaminen kaikille jo kotihoidon tuella hoidettaville lapsille lisää kotihoidon kustannuksia. Käytännössä on todettu, että vanhemmat erit-