KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen teille sopivammaksi eli maasturiksi. Hän löysi Kuopiosta sopivan auton, mutta omistaja oli muuttanut sen työkäyttöä varten huoltoautoksi (rekisteröity 1+1 henk.). Auto on alun perin ollut uutena Suomeen rekisteröity henkilöauto, mutta edullisemman käyttövoimaveron ja tilantarpeen vuoksi omistaja oli katsastanut auton huoltoautoksi. Henkilö oli kysynyt Ajoneuvohallintokeskukselta auton muuttamista takaisin henkilöautoksi, jolloin käyttövoimavero nousisi noin 100 eurosta noin 660 euroon ja tällöin olisi mahdollista ottaa koko perhe kyytiin. Huoltoautolla joutuu lapset suosiolla jättämään pois kyydistä, kun huoltoautona rekisteröityjä paikkoja on 1+1. Vastaus AKE:lta oli ollut enemmän kuin tyrmäävä. Ajoneuvosta joutuisi maksamaan henkilöauton ajoneuvoveron uudelleen, vaikka se on jo uutena kerran maksettu. Eli valtio ottaa tässä verot tuplana. Ei luulisi valtiolla olevan mitään sitä vastaan, jos auton omistaja maksaa jo järjetöntä käyttövoimaveroa noin 660 euroa noin 100 euron sijaan. Verotuksen ymmärrän silloin, kun auto tuodaan esimerkiksi Saksasta. Huoltoauton tuonti on huomattavasti edullisempaa kuin henkilöauton, joten on ymmärrettävää, että ulkomailta tuodusta huoltoautosta joutuu maksamaan veroja muutettaessa autoa henkilöautoksi. Mutta miksi Suomeen uutena henkilöautona rekisteröidystä ja huoltoautoksi muutetusta autosta joutuu maksamaan autoveron uudelleen, jos haluaa rekisteröidä auton takaisin henkilöautoksi? Henkilö ihmetteleekin kirjeessään: "Mihinkä korkeampaan matematiikkaan kyseinen veromalli perustuu?" Oikeudenmukaisuudesta siinä ainakaan ei ole kyse. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että perusteluosassa kuvattu henkilöauton kaksinkertainen ajoneuvoverovaatimus kumotaan ja että kyseisessä tapauksessa, kun auto rekisteröidään taas henkilöautokäyttöön, riittää se, että ajoneuvon käyttäjä maksaa korkeampaa ajoneuvoveroa? Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2008 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 34/2008 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että perusteluosassa kuvattu henkilöauton kaksinkertainen ajoneuvoverovaatimus kumotaan ja että kyseisessä tapauksessa, kun auto rekisteröidään taas henkilöautokäyttöön, riittää se, että ajoneuvon käyttäjä maksaa korkeampaa ajoneuvoveroa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Autoverotuksessa on periaatteena, että kun lievemmin verotettu tai verosta vapaa ajoneuvo muutetaan korkeammin verotetuksi, muutoksen vuoksi kannetaan autovero sen mukaan kuin muutos edellyttää. Huomioon yleensä otetaan, mikä määrä veroa ajoneuvosta on kannettu silloin, kun ajoneuvoon sovellettiin matalampia veroperusteita. Rakenne- tai käyttötarkoituksen muutoksen perusteella kannettavaksi tulee näiden määrien erotus. Tästä menettelystä säädetään autoverolain 48 :n 3 momentissa. Lainkohtaa sovelletaan myös, jos auto on muutettu laadultaan korkeamman veron mukaan verotetusta lievemmin verotetuksi ja uudelleen korkeamman veron mukaisesti verotettavaksi. Tällöin maksuunpanossa otetaan huomioon maksettuna verona ainoastaan se määrä, joka ajoneuvosta olisi kannettu lievemmän verokannan mukaisia veroperusteita sovellettaessa. Kysymys tarkoittaa siten autoveroa, joka tulisi kannettavaksi, kun alkujaan Suomessa henkilöautona rekisterissä ollut ja täydellä henkilöauton verolla verotettu auto, joka sitten on muutettu verottomaksi huoltoautoksi, muutettaisiin nyt jälleen takaisin henkilöautoksi. Muutoksen vuoksi kannettavana verona olisi nyt täysi henkilöautovero, koska laki tarkoittaa sitä, että vähennettävä vero tässä vaiheessa olisi vain huoltoautovaiheessa autoon sisältynyt vero, jonka määrä oli nolla. Kannettavaksi jäisi siis koko henkilöautovero, mikä varmaankaan ei tee muutosta takaisin henkilöautoksi kovin houkuttelevaksi. Melko laajana käytäntönä 1990-luvun alussa oli, että erityisesti dieselkäyttöisiä henkilöautoja muutettiin silloisen moottoriajoneuvoveron välttämiseksi muiksi ajoneuvoiksi. Yleistä oli, että jos esimerkiksi maastohenkilöautossa ei tarvittu muuta henkilökuljetusmahdollisuutta kuin etupenkeillä, ajoneuvosta poistettiin muut istuimet ja ajoneuvo rekisteröitiin esimerkiksi pakettiautona tai huoltoautona. Edellä selostetun autoverolain 48 :n 3 momentin yhtenä tarkoituksena oli vähentää tämän kaltaista verosuunnittelua estämättä kuitenkaan ajoneuvon muuttamista lievemmin verotettavaan suuntaan, kuten juuri henkilöauton muuttamista huoltoautoksi. Johdonmukaista on, että jos ajoneuvoa muutetaan korkeammin verotettavaan suuntaan, veroseuraamus on yhtenevä riippumatta siitä, miten ajoneuvo on eri vaiheissa luokiteltu tai verotettu. Tämä näkökohta korostuu, jos katsotaan, että verotuskohtelun tulisi olla aina sama, jos esimerkiksi pakettiauto muutetaan henkilöautoksi. Painetta ajoneuvon muunteluun eri- 2
Ministerin vastaus KK 34/2008 vp Esa Lahtela /sd laisten veroetujen vuoksi epäilemättä on nykyisinkin, kuten esimerkiksi joitain vuosia sitten vallinnut innostus ns. kaksikäyttöauton tarjoaman veroedun hyväksikäyttöön viimeksi osoitti. Myös sitä vaihtoehtoa on pohdittu, voitaisiinko edellä selostettua järjestelyä kehittää siten, että ajoneuvoja voisi muuttaa korkeammin verotetusta alemmin verotettuun ja takaisin ilman veroseuraamuksia kuitenkin niin, että samalla vältettäisiin ne tilanteet, joissa muutoksia tehdään ilman ajoneuvon käyttöön tai teknisiin ominaisuuksiin perustuvia syitä vain veroedun vuoksi. Näyttää kuitenkin vaikealta löytää ratkaisua, joka toimisi eri tilanteissa johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2008 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 34/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Vilka omedelbara åtgärder tänker regeringen vidta för att kravet på dubbel fordonsskatt på personbilen ovan undanröjs och det ska räcka med att användaren betalar högre fordonsskatt när bilen registreras som personbil på nytt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I bilbeskattningen är principen att bilskatten tas ut enligt fordonsändringen om ett lindrigare beskattat eller skattefritt fordon ändras till en kategori med högre skatt. Vanligen beaktas det hur stor skatt som har tagits ut när fordonet beskattades lindrigare. Skillnaden ska betalas när ändringen gäller konstruktionen eller användningssyftet. Bestämmelser om detta finns i 48 3 mom. i bilskattelagen. De tillämpas också när en bil har ändrats från en kategori med högre skatt till en kategori med lägre skatt och ändras på nytt till en kategori med högre skatt. Då anses bara det skattebelopp som skulle ha tagits ut enligt en fordonskategori med lägre skatt vara betalad. Frågan gäller alltså bilskatt som skulle tas ut när en bil som i Finland ursprungligen har varit registrerad som personbil med personbilsskatt till fullt belopp ändras till skattefri servicebil och sedan på nytt ändras tillbaka till personbil. Efter ändringen ska personbilsskatt tas ut till fullt belopp eftersom lagen innebär att skatteminskningen i det här fallet bara gäller skatten för servicebilen och den var noll euro. Då återstår alltså hela skatten för personbil, vilket säkert inte gör det särskilt attraktivt att ändra bilen tillbaka till personbil. I början av 1990-talet var det ganska utbredd praxis att framför allt dieseldrivna personbilar ändrades till andra fordonstyper för att man ville komma undan den dåvarande motorfordonsskatten. Det förekom allmänt att man tog bort andra säten än framsätet i till exempel jeepar om det inte behövdes andra möjligheter till persontransport än framsätet. Bilen registrerades då som paketbil eller servicebil. Ett av syftena med 48 3 mom. i bilskattelagen var att förhindra den här typen av skatteplanering utan att för den skull hindra att bilen ändras till en kategori med lägre skatt, som att en personbil ändras till servicebil. I konsekvensens namn bör skattepåföljden vara samordnad när bilen ändras till en kategori med högre skatt, oavsett hur bilen har klassats och beskattas i olika faser. Om man anser att skatten alltid ska vara densamma, träder aspekten tydligare fram, när exempelvis en paketbil ändras till personbil. Också nu finns det utan tvivel ett visst tryck på att ändra användningssyftet med bilar på grund av skattevinsterna. Det kom fram för ett antal år sedan när det bland annat var mycket populärt att utnyttja fördelarna med bilar med så kallad dubbel användning. Det har också diskuterats om systemet kunde revideras så att fordon ska kunna ändras från kategorier med högre skatt till kategorier med lägre 4
Ministerns svar KK 34/2008 vp Esa Lahtela /sd skatt och tillbaka utan att skattepåföljder. Samtidigt är det viktigt att vi kan undvika att fordon ändras bara för skattens skull utan att det är motiverat för användningen eller de tekniska egenskaperna. Det förefaller dock vara svårt att finna en lösning som fungerar konsekvent och rättvist i olika situationer. Helsingfors den 10 mars 2008 Finansminister Jyrki Katainen 5