Lausuntopalaute luonnoksesta uudeksi valtioneuvoston asetukseksi lainsäädännön arviointineuvostosta ja valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta

Lausuntoyhteenveto 30.11.2015 VNK/1893/30/2015 Lausuntopalaute luonnoksesta uudeksi valtioneuvoston asetukseksi lainsäädännön arviointineuvostosta ja valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta 1 Johdanto Valtioneuvoston kanslia pyysi 29.10.2015 lausuntoa lainsäädännön arviointineuvostoa koskevasta uudesta asetusluonnoksesta ja valtioneuvoston ohjesäännön muutoksesta. Valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustetaan hallitusohjelman säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeeseen kuuluvana toimenpiteenä itsenäinen ja riippumaton lainsäädännön arviointineuvosto lainvalmistelun laadun kehittämiseksi ja erityisesti lainsäädännön vaikutusten arvioinnin parantamiseksi. 1 Valtioneuvoston asetuksessa lainsäädännön arviointineuvostosta säädettäisiin muun muassa arviointineuvoston tehtävistä, kokoonpanosta, nimittämisestä ja toiminnasta. Lisäksi lausuntoja pyydettiin esityksestä lisätä valtioneuvoston ohjesääntöön uusi 30 a arviointineuvostoa koskevan asetuksen johdosta. Uudessa pykälässä säädettäisiin hallituksen esityksiä koskevien tietojen ja luonnosten toimittamisesta valtioneuvoston kanslialle. Lausunnot pyydettiin toimittamaan 19.11.2015 mennessä valtioneuvoston kanslialle. Lausuntoja pyydettiin seuraavilta: ministeriöt, Oikeuskanslerinvirasto, Aalto-yliopisto, Akava ry, Eduskunnan kanslia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elinkeinoelämän valtuuskunta, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Keskuskauppakamari, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Palvelualojen Työnantajat PALTA ry, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Pääesikunta, SAK ry, STTK ry, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Suomen kiinteistöliitto ry, Suomen kuluttajaliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Standardoimisliitto SFS ry, Suomen Yrittäjät ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Teknologiateollisuus ry, Tilastokeskus, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Valtiokonttori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Åbo Akademi. 1 Lainvalmistelun laadun kehittämiseksi valtion ohjaushankkeen kehittämishankkeessa (OHRA-hanke) esitettiin valtioneuvostoon perustettavaksi vaikutusarvioinnin asiantuntijayksikkö. OHRA-hankkeen suosituksen taustalla on erillisen valmisteluryhmän tuottama raportti, joka annettiin 24. huhtikuuta 2015 ja jossa esitettiin vaikutusarviointilautakunnan perustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen (http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1190126/vaikutusarvioinninasiantuntijayksikon-valmisteluryhman-muistio-05052015.pdf/). Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomusta (K 18/2014 vp) käsittelevässä mietinnössään (TrVM 9/2014 vp) lausunut että eduskunta edellyttää, hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin lakien vaikutusarviointeja käsittelevän yksikön perustamiseksi. Snellmaninkatu 1, Helsinki PL 23, 00023 Valtioneuvosto PUHELIN/TELEFON FAKSI/FAX kirjaamo@vnk.fi Snellmansgatan 1, Helsingfors PB 23, 00023 Statsrådet 0295 16001 (vaihde/växel) (09) 1602 2165 registratorskontoret@vnk.fi

2 (9) Lisäksi lausunnon antoivat Suomen Mielenterveysseura, Rakennusteollisuus RT ry ja Suomen tuomariliitto. Lausuntoja annettiin yhteensä 26 kappaletta. 2 Lausuntopalautteen yhteenveto Lausunnonantajat kannattivat lainvalmistelun laadun ja siihen liittyen erityisesti vaikutustenarvioinnin kehittämistä. Lausunnonantajat näkivät, että lainsäädännön arviointineuvosto voi osaltaan parantaa lainvalmistelun laatua ja neuvoston perustamista kannatettiin erittäin laajasti. Osa lausunnonantajista toivoi, että vaikutusten arviointia laajennettaisiin taloudellisten vaikutusten arvioinnista ja näissä lausunnoissa esitettiin esimerkkeinä vaikutusarvioinneista perus- ja ihmisoikeusvaikutukset, vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan ja sen toteutumiseen sekä mielenterveysvaikutukset, kuten myös kokonaisvaikuttavuuden arviointi. Lausunnoissa kiinnitettiin myös huomiota neuvoston itsenäisyyden ja riippumattomuuden tärkeyteen. Useat lausunnonantajat esittivät lisäksi, että neuvosto ja sihteeristö voisivat tukea vaikutusten arvioinnin kehittämistä lausuntojen antamisen lisäksi antamalla esimerkiksi yleistä neuvontaa, koulutusta ja ohjeistusta. Lisäksi esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi vaikutusarvioinnin arvioinnin tuloksellisuuden kannalta paras ajankohta saattaa lainsäädäntöhanke arviointineuvoston arvioitavaksi. Eräissä lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että lainsäädännön laadun parantamisessa olennaista on ministeriöiden lainvalmisteluun osoitetut riittävät resurssit ja valmisteluaika. Lausunnoissa esitettiin huoli siitä, että lainsäädäntöhankkeen valmistelu saattaa viivästyä arviointineuvoston käsittelyn takia. Samoin huomautettiin siitä, että arviointineuvoston työn ei tule olla päällekkäistä muiden arviointielinten tai vaikutusarviointia suorittavien tahojen työn kanssa. Myös valtioneuvoston ohjesäännön muutosta kannatettiin pääsääntöisesti. Eräissä lausunnoissa pidettiin kuitenkin ehdotusta sen tarkoituksen osalta epäselvänä ja esitettiin sääntelyn tarkentamista. 3 Yksityiskohtaiset kommentit 3.1 Lainsäädännön arviointineuvosto ja sen tehtävät Oikeusministeriö ja apulaisoikeuskansleri esittävät, että neuvoston nimen tulisi tarkemmin vastata sen toimialaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö kannattavat arviointineuvoston pysyvää luonnetta. Sen sijaan SAK ry, STTK ry ja valtiovarainministeriö esittävät, että arviointineuvosto olisi ainakin aluksi määräaikainen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää selkeästi myönteisenä, että arviointineuvoston toiminnassa korostuvat nimenomaan taloudelliset vaikutukset, sillä myös markkinoiden toimivuuden arviointi on ytimeltään taloudellisille ja empiirisille tosiasioille rakentuvaa toimintaa. EK pitää hyvinä muistiossa esitettyjä neuvoston toiminnan painopisteitä. Se esittää kuitenkin lisäksi, että neuvoston tehtävien tulisi olla ehdotuksessa määriteltyä laajemmat ja sillä tulisi olla merkittävämpi rooli paremman sääntelyn valvojana ja arvioijana.

3 (9) Ulkoasiainministeriö pitää perusteltuna rajausta, jonka mukana arviointineuvosto keskittyy ensivaiheessa taloudellisten arviointien arvioimiseen. Työn edetessä ja tehtäväkentän jäsentyessä ministeriö pitää perusteltuna selvittää arviointien ulottamista myös muihin vaikutusarviointeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että ehdotetun asetuksen 2 :ää tulisi muuttaa siten, että neuvosto antaa ensisijaisesti lausuntoja taloudellisten vaikutusten arvioinneista, koska ehdotettu sääntelytapa ei ole sopusoinnussa hallitusohjelman linjausten kanssa. SAK ry ja STTK ry katsovat, että arviointineuvoston toimintaan on sisällytettävä taloudellisten vaikutusten rinnalle aina esitysten työllisyys-, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusvaikutuksista. Rakennusteollisuus RT ry ja EK esittävät, että arviointineuvoston tulisi voida antaa myös ohjeistusta ja koulutusta lainsäädännön valmistelusta. Suomen tuomariliitto korostaa, että erityisesti tuomioistuinlaitokseen vaikuttavien hankkeiden kohdalla olisi erittäin tärkeää painottaa myös lainsäädäntöhankkeiden muita vaikutuksia, erityisesti niiden vaikutuksia maamme asukkaiden oikeusturvaan sekä heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tuomariliiton mukaan jää epäselväksi se, miten asetusluonnoksen 1 :ssä kuvattu neuvoston riippumattomuus ja itsenäisyys varmistetaan. Liitto pitää olennaisena, että arviointineuvosto on työssään myös tosiasiassa riippumaton. Tuomariliitto toteaa, että arviointineuvoston tehtävien määrittely on asetusluonnoksen 2 :ssä silmiinpistävän yleinen. Myös Akava ry kiinnittää huomiota siihen, että arviointineuvoston tehtävien sisällön määrittely on säädöstasolla varsin avoin, mutta taustamuistiossa tehtäviä on linjattu huomattavan pitkälle. Akava ry ja Suomen Lakimiesliitto toteavat, että neuvoston tehtävänkuva ei saa keskittyä pelkästään taloudellisten vaikutusten (säästöjen) arviointiin. Arvioinneissa olisi tärkeää ottaa huomioon myös esitysten perus- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan ja sen toteutumiseen. Valtiovarainministeriö pitää kannatettavana keskeisten EU-säädöshankkeiden ottamista arvioitaviksi, koska niillä on usein merkittäviä kansallisia taloudellisia ja muita vaikutuksia. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan neuvoston arviointitehtävän ensisijaisena kohteena tulisi olla taloudellisten vaikutusten arviointien perustelujen kestävyys, tietopohjan riittävyys ja johtopäätösten uskottavuus. Vasta tämän jälkeen neuvosto tarkastelisi arviointeja suhteessa tavoitteisiin. Ministeriö katsoo lisäksi, että tarkastelun tulisi ensivaiheessa rajoittaa taloudellisiin vaikutuksiin. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden arvioimisen ei tulisi sisältyä arviointineuvoston tehtäviin muilta osin kuin kuntataloudellisesta näkökulmasta. Oikeusministeriö pitää neuvoston toiminnan onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että selvitetään yksityiskohtaisesti ne kriteerit, joilla arviointineuvosto käsittelee esityksiä. Kriteerien tulee pohjautua olemassa olevaan ohjeistukseen ja niitä voidaan kokemuksen myötä kehittää. Keskuskauppakamari esittää neuvoston työn tavoitteen kirkastamista siten, että tavoitteen tulisi näkyä byrokratian vähentäminen ja normien purkaminen. Myös maa- ja metsätalousministeriö esittää, että arviointineuvoston toiminnan tavoitteet tulisi kirjata selvästi asetusluonnokseen tai vähintään perustelumuistioon. Suomen Mielenterveysseuran on välttämätöntä, että arviointineuvoston kokoonpanossa on edustettuna myös kansalaisyhteiskunnan ruohonjuuritaso kansalaisjärjestöjen kautta.

4 (9) Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että arviointineuvoston toiminnan alkuvaiheessa painotettaisiin neuvoa-antavia tehtäviä. Arviointineuvoston käsittelyn ja lausuntojen tulisi olla informatiivisia ja säädösvalmistelijan tehtäviä tukevia, eikä pelkästään tehdyn selvitystyön ja perustelujen jälkikäteisarviointia. Ministeriön mukaan neuvoston toimintaa ohjaavina periaatteina tulisi muistiossa esitettyjen lisäksi olla avoimuus, puolueettomuus, vastakkainasettelujen välttäminen, neuvoa antava rooli sekä realismi. Myös toiminnan tavoitteet tulisi kirjata selvästi asetusluonnokseen tai vähintään perustelumuistioon. Sisäministeriö toivoo, että neuvosto ja sen sihteeristö tukevat vaikutusten arviointia myös muilla tavoin, esim. ohjeistusta kehittämällä sekä koulutuksella ja yleisellä neuvonnalla. Eduskunnan kanslia toteaa, että vaikutusarviointielimen muistiossa kuvattu toiminnan painopiste ei ilmene asetusluonnoksesta, jonka mukaan neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja esitysluonnosten vaikutusten arvioinneista. Lisäksi neuvoston tehtävänä tulisi olla, ainakin aloitusvaiheen jälkeen, säädösehdotusten vaikutusarviointien kehittäminen kokonaisuudessaan. Suomen ympäristökeskus näkee esitettyä neuvoston työn painepistettä perustellumpana, että neuvoston toiminnassa ja kokoonpanossa tunnistettaisiin heti alusta lähtien eri vaikutustyyppien keskinäiset riippuvuudet ja yhteydet. Suomen Yrittäjät katsoo arviointineuvostolle kaavaillut tehtävät tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisiksi, mutta toivoo lisäksi neuvoston olevan työssään mahdollisimman proaktiivinen. Lisäksi olisi tärkeää, että vaikutusarvioinnin asiantuntemusta hyödynnettäisiin hankkeen suunnittelusta aina toteutettujen toimenpiteiden arviointiin asti. Suomen Yrittäjät katsoo, että on välttämätöntä saattaa myös EU:ssa vireillä olevat hankkeet arvioinnin piiriin. Arviointineuvoston on syytä keskittyä erityisesti taloudellisten vaikutusten arviointiin. Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin perusteltuna jättää tämä toimenpide kirjaamatta asetukseen ja annetaan neuvoston itse määritellä painopiste toimintansa kautta. Osana taloudellisten vaikutusten arviointia tulee painottaa vaikutuksia yrittäjyyteen sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana sitä, että neuvosto päättää itsenäisesti arviointityönsä kohdentamisesta. 3.2 Kokoonpano Palvelualojen työnantajat Palta ry kiinnittää huomiota siihen, että neuvostolle varataan riittävät resurssit ml. sihteeristö. Rakennusteollisuus RT ry pitää tärkeänä, että neuvostossa on edustettuna muitakin tahoja kuin virkamiehiä ja korostaa puheenjohtajan riippumattomuutta ja vaikutusvaltaisuutta. Myös EK korostaa puheenjohtajan uskottavuutta ja riippumattomuutta. Suomen Yrittäjät pitää kokoonpanoa perusteltuna. Suomen Yrittäjät korostaa sitä, että kokoonpanossa on oltava edustettuna yrittäjyys- ja yritysvaikutusten arvioinnin asiantuntemusta. Suomen Mielenterveysseuran näkökulmasta on välttämätöntä, että lainvalmistelun laadun kehittämiseen ja vaikutusten arviointiin on sisäänrakennettu järjestöalan asiantuntemus ja edustus arviointineuvoston jäsenyyden kautta. 3.3 Nimittäminen ja toimikausi

5 (9) Palvelualojen työnantajat Palta ry katsoo, että ainakin yhdellä neuvoston jäsenellä tulisi olla vahvaa kokemusta elinkeinoelämän tai liike-elämän realiteeteista (yhtiöoikeudellinen, taloudellinen ja liikkeenjohdollinen kokemus). Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan keskeistä on, että neuvostossa on vaikutusarvioinnin syvällistä asiantuntemusta kustannusten ja hyötyjen arvioinnista hallitusohjelmaan kirjatuilla painopistealueilla (taloudelliset vaikutukset, joista on erikseen mainittu vaikutukset yritysten toimintaan, hallinnollinen taakka, vaikutukset ihmisiin sekä vaikutukset kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin). Ministeriön näkemyksen mukaan lainvalmistelun ja valmisteluprosessin asiantuntemus on neuvoston tehtävä ja toiminta huomioon ottaen toissijaista. Ulkoasiainministeriö pitää tärkeänä, että arviointineuvostoon nimitettävät tulevat edustamaan laajaa asiantuntemusta ja erityistä perehtyneisyyttä vaikutusarviointien laadintaan. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että neuvoston sihteereiden ja mahdollisten pysyvien asiantuntijoiden päätoimisuudesta ei ole mainintoja asetusluonnoksessa. Toimintaa koskevista pykälistä ilmenee välillisesti, että jäsenet ovat sivutoimisia. Suomen tuomariliiton näkemyksen mukaan neuvoston puheenjohtajan kelpoisuusvaatimuksille mahdollisesti asetetut edellytykset tulisi ilmetä säädöstekstistä. Suomen tuomariliitto ei pidä hyväksyttävänä sitä, että henkilön asema jonkin edunvalvontaorganisaation toimihenkilönä tai päättävän elimen jäsenenä muodostaisi esteen tulla nimitetyksi neuvoston jäseneksi, sikäli kuin tätä taustamuistioon sisältyvässä lausumassa on tarkoitettukaan. Asiantuntijuuden näkökulmasta neuvoston jäsenellä saattaisi olla päinvastoin hyötyä tällaisesta kokemuksesta. Mahdolliset rajoitukset ja esteen neuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen tehtävään nimitetyksi tulemiselle tulisi kirjoittaa säädöstekstiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että tehtäviin nimitettävien tulee olla riippumattomia esimerkiksi edunvalvontaorganisaatioista tai poliittisista puolueista. Lisäksi tarkastusvirasto toteaa, että koska puheenjohtajisto ja jäsenet ovat sivutoimisia, on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että kahdella päätoimisella sihteerillä on korkeatasoinen ja laaja-alainen asiantuntemus, jota tarvitaan niin lausuntojen valmistelussa kuin ohjaus-, neuvonta- ja koulutustehtävissä. Oikeusministeriön katsoo, että neuvostolla ei ole tarvetta pysyviin asiantuntijoihin. Lisäksi ministeriö esittää arvioitavaksi, tulisiko sihteeristön kelpoisuusvaatimuksista säätää ehdotetussa asetuksessa. Sihteeristön antaman neuvonnan kohdistumista on tärkeää rajata siten, että se voi koskea yleisesti lainsäädäntöhankkeiden vaikutusarvioinnin suunnittelua tai arviointimenetelmiä ja neuvoston käsittelyn menettelyjä. Substanssiasiat on syytä rajata neuvonnan ulkopuolella. Suomen Lakimiesliitto toteaa, että neuvoston nimittämisperusteista ei säädetä riittävän tarkasti. Esimerkiksi asetusluonnoksen 4 :ään ei ole kirjattu taustamuistiossa todettua rajoitusta, että jäsenet eivät voi edustaa edunvalvontaorganisaatiota. 3.4 Toiminta Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että 5 :ää tulisi muuttaa siten, että neuvosto valitsee käsiteltäväkseen ensisijaisesti lainsäädäntöhankkeita, joilla on mahdollisesti vaikutuksia kansantalouteen, varsinkin kilpailukykyyn taikka taloudellisia vaikutuksia kotitalouksien asemaan, yrityksiin (ml. hallinnollinen taakka) tai kuntien tehtäviin tai muihin velvoitteisiin.

6 (9) Oikeusministeriön mukaan kansliapäällikkökokouksen esittämät hankkeet tulisi asettaa neuvoston työssä etusijalle ja kaikista käsittelyyn tulevista hankkeista tulisi ensin keskustella kansliapäällikkökokouksessa. Ministeriö katsoo, ettei neuvoston käsittely voi ajoittua samanaikaisesti laintarkastuksen kanssa. Jos neuvoston käsittelystä seuraa muutoksia lakitekstiin, nämä eivät tällöin tulisi tarkastetuiksi. Oikeusministeriö pitää myös arviointineuvoston käsittelyn ajoittumista samaan aikaan kuulemisen kanssa ongelmallisena, koska kuuleminen on keskeinen väline myös vaikutusten arvioinnissa. Ministeriön näkemyksen mukaan neuvoston käsittely tulee sijoittaa ajallisesti kuulemiskierroksen jälkeen ennen laintarkastusta siten, että kuulemiskierroksella saatu palaute on ehditty ottaa huomioon esityksen perusteluissa. Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana sitä, että neuvosto päättää itsenäisesti arviointityönsä kohdentamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että esityksestä ei ilmene, millä tavoin asetusten tai U- kirjelmien vaikutusarvioinnit valikoidaan arvioitaviksi. Lisäksi ministeriö esittää, olisiko ennen toiminnan aloittamista löydettävissä työjako arviointineuvoston, TEM:n ja Kuthanekin, OM:n, VM:n ja controllerin sekä RV-menettelyn kesken? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus katsoo, että arviointineuvoston tulisi koordinoida ja tehdä tiivistä yhteistyötä jo olemassa olevien lakihankkeiden arviointia arvioivien tahojen, kuten Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Kunnallishallinnon ja talouden neuvosto, kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että arviointineuvoston arvioinnin tulisi tapahtua samaan aikaan hallituksen esityksen luonnoksen ollessa lausunnoilla, koska säädöshankkeissa annetut valmisteluajat ovat jatkuvasti lyhentyneet. Sisäministeriö korostaa, että ministeriön tiedossa tulee olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo hanketta asetettaessa, onko hankkeesta pyydettävä arviointineuvoston lausunto, jotta tämä voidaan ottaa huomioon hankkeen aikataulussa ja etenemisessä. Ministeriö toteaa myös, että oikean ajankohdan määrittäminen arviointineuvoston lausunnolle voi olla vaikeaa, koska vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi käynnistyy jo hankkeen esivalmisteluvaiheessa ja jatkuu koko hankkeen ajan ja lausuntokierros perusvalmistelun jälkeen voi vielä tuoda muutoksia esityksen sisältöön ja vaikutuksiin. Jotta neuvoston lausunto voidaan ottaa huomioon säädöshankkeessa, lausunnon tulee olla käytettävissä jo huomattavasti ennen ehdotuksen perusteluissa mainittuja hallituksen esityksen kääntämisvaihetta ja laintarkastusta. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että arviointimenettelyyn valittujen hankkeiden tulee olla selvillä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta tämä voidaan ottaa huomioon säädöshankkeen suunnittelussa. Lisäksi asetuksessa tai sen perustelumuistiossa tulee kuvata ne periaatteet, joilla säädöshankkeita valitaan arviointimenettelyyn eli mitä pidetään merkityksellisinä lainsäädäntöehdotuksina. Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että vaikutusarvioinnin näkökulman tulisi ihanteellisessa tapauksessa olla koko valmisteluprosessia läpäisevä periaate eikä irrallinen ja mekaaninen prosessin lopuksi suoritettava toimenpide. EK katsoo, että neuvoston mahdollisuus antaa lausuntonsa tulisi olla käytännössä mahdollista aina siinä vaiheessa, kun lakiehdotukseen voidaan tosiasiallisesti vielä vaikuttaa. EK katsoo, että hallituksen esitys tulisi toimittaa neuvostolle viimeistään kuulemisvaiheessa, koska laintarkastukseen tai käännettäväksi toimittamisvaiheessa todellisten muutosten tekeminen on aikataulusyistä myöhäistä.

7 (9) Suomen Lakimiesliitto ja Akava ry katsovat, että neuvoston lausunto tulisi antaa vasta lausuntokierroksen jälkeen, jolloin neuvosto voi ottaa huomioon lausuntokierroksella tehdyt kriittiset huomautukset vaikutusarvioinneista. Valtiovarainministeriö huomauttaa, että arviointineuvoston tarvitsema käsittelyaika on pitkä varsinaisen hallituksen esityksen valmistelu- ja käsittelyaikoihin verrattuna. Ministeriö katsoo, että vaikutusten arvioinnin tulisi voida tapahtua ennen laintarkastusta. Valtiovarainministeriö katsoo, että arviointi voitaisiin tehdä osana normaalia hallituksen esitysluonnoksen lausuntomenettelyä. Näin arvioinnista ei aiheudu ylimääräisiä tai yllättäviä aikatauluviiveitä. 3.5 Asioiden käsittely ja lausunnot Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että asetusluonnoksen 6 :n 4 momentti tulisi poistaa. Eduskunnan kanslia viittaa 6 :n 4 momentin osalta perustuslain 12 :n 2 momenttiin, jonka mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, ettei arviointineuvoston antaman lausunnon julkisuudesta tulisi säätää siten, että säädösvalmistelun julkisuutta kavennetaan eikä antaa siihen suuntaan kannustavia erityssäädöksiä edes jonkin tietyn lausuntotyypin osalta. Suomen tuomariliitto toteaa, että ehdotettu sääntelymalli neuvoston lausuntojen julkisuudesta on julkisuuslain ja perustuslain 12 :n 2 momentin vastainen. Liikenne- ja viestintäministeriö tukee sitä, että neuvoston lausunto tulee julkiseksi heti sen jälkeen kun valtioneuvosto on antanut hallituksen esityksen eduskunnalle. Lausuntojen ei kuitenkaan tulisi olla vain joko myönteisiä tai kielteisiä, vaan niiden pitäisi parantaa ja kehittää laadittuja arviointeja. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että vaikutusarvioinnit ja neuvoston niistä antama lausunto voisivat tulla julkisiksi jo siten, että niiden synnyttämä palaute olisi mahdollista ottaa huomioon esitystä viimeisteltäessä. Akava ry ja Suomen Lakimiesliitto huomauttavat, että asetusluonnoksen julkisuussääntelyn (6 :n 4 momentti) säädösperusta jää epäselväksi. Suomen Lakimiesliitto toteaa, että ehdotettu sääntely on ongelmallinen myös loppuosan kohdalla. Valtiontalouden tarkastusvirasto näkee, että arviointineuvoston lausunnon tuleminen julkiseksi jo neuvoston päätöksen jälkeen, olisi hyödyllistä. Arviointineuvoston lausunnon julkisuus jo neuvoston päätöksen jälkeen toisi lisäkannustimia sekä vaikutusarvion huolelliseen valmisteluun ministeriössä, että arviointineuvostolle laadukkaaseen arviointityöhön. Oikeusministeriö kiinnittää huomiota julkisuuslain 6 :n 1 momentin 8 kohtaan ja toteaa, että neuvoston lausunnon julkiseksi tulon ajankohdasta ei voida säätää julkisuuslaista poiketen asetuksella vaan edellyttäisi laintasoista sääntelyä. Ministeriö ei näe tarvetta säätää tällaisesta poikkeuksesta laillakaan. EK toteaa, että se on aiemmissa kannoissaan esittänyt, että arviointineuvostolla tulisi olla käytössä tietynlainen pysäyttämisoikeus eli mahdollisuus peruuttaa lainvalmistelu, mikäli vaikutusarviointi on tehty puutteellisesti. Tämän vaihtoehdon mahdolliset perustuslailliset ongelmat tulisi selvittää erik-

8 (9) seen. EK katsoo kuitenkin, että ehdotettu eräänlainen noudata tai selitä velvoite on lähtökohtaisesti kannatettava ajatus, mutta sen pitäisi olla käytännössä hieman laajempi ja organisatorisesti vahvempi. 3.6 Työjärjestys ja palkkiot Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toteaa, että neuvoston toimintaedellytysten turvaamiseksi on välttämätöntä, että neuvostolla on työjärjestys sekä muut toimivaltasuhteita ja toimintaa ohjaavat määräykset. Lisäksi valmistelussa tulisi huomioida, että neuvoston määrärahojen käyttö on eriteltävissä valtioneuvoston kanslian toimintamenomäärärahoista. 3.7 Muita kommentteja Eduskunnan kanslia kiinnittää huomiota siihen, että lainvalmistelun voimavarat käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti päällekkäisyyksiä välttäen. Säädösten vaikutusten arviointiin liittyviä kehittämistehtäviä on myös työ- ja elinkeinoministeriöllä ja valtiovarainministeriöllä. Näistä viimeksi mainittu toteaa lausunnossaan, että valtiovarainministeriö tekee ottaessaan kantaa lakiluonnoksiin ja ehdotuksiin arvioita niiden taloudellisista vaikutuksista ja kommentoi ministeriöiden vaikutusarvioita. Vastaavasti valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö muistuttavat kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnan (Kuthanek) taloudellisten vaikutusten arviointijaoston työstä. Myös puolustusministeriö toteaa, että arviointineuvoston tehtäviä ja niiden mahdollisia päällekkäisyyksiä olemassa olevien vaikutusarviointielinten kanssa on syytä tarkastella ja tarvittaessa selkeyttää. Maa- ja metsätalousministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö huomauttavat, että lausunnolla olleisiin asetusehdotuksiin ei ole liitetty vaikutusarviointia. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että perustelumuistiossa tulisi esittää vähintään arviointineuvoston perustamisesta aiheutuvat välittömät vaikutukset valtiontaloudelle sekä viranomaisten toimintaan. Myös valtiovarainministeriö toteaa, että ehdotuksen perusteluissa ei arvioida neuvoston perustamisesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Myös Rakennusteollisuus RT ry ja EK toteavat, ettei esityksestä ilmene, miten neuvoston toiminta on tarkoitus rahoittaa. Ympäristöministeriö pitää perusteltuna, että uuden järjestelmän toimivuutta seurataan ja arvioidaan vaalikauden loppupuolella. Keskuskauppakamari huomauttaa siitä, että lausunnoille lähetyissä asiakirjoista ei ilmene, mitä tavoitteita neuvostolle asetetaan eikä sitä, miten niissä edistymistä mitataan ja seurataan. Valtiontalouden tarkastusvirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittävät jatkotoimina muun muassa sen harkitsemista, että lainvalmistelun kehittäminen valtioneuvostossa keskitettäisiin yhteen paikkaa ja lisäselvitysten käynnistämistä siitä, millä edellytyksin arviointineuvoston mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi kokonaan tekemättä jätettyihin tai selkeästi puutteellisesti tehtyihin vaikutusarviointeihin. Ulkoasianministeriö pitää tärkeänä, että vaikutusten arviointi arviointineuvostossa ei saa johtaa lainvalmistelutyön liialliseen pitkittymiseen. Lisäksi ministeriö toteaa, että koska kyseessä on uusi menettelyvaihe säädösvalmistelussa, jatkotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota menettelyn joustavuuteen ja ajoitukseen. 4 Valtioneuvoston ohjesääntö

9 (9) Apulaisoikeuskansleri esittää, että valtioneuvoston ohjesääntöön ehdotetusta uudesta velvoitteesta toimittaa valtioneuvoston kanslialle hallituksen esityksistä tiedot lainsäädäntösuunnitelmaa varten ja luonnokset arviointineuvostoa varten tulisi säätää niin tarkasti, että niiden noudattamista on mahdollista käytännössä valvoa. Asetusluonnoksesta ei käy ilmi, mitä tietoa hallituksen esityksistä on annettava tai minä ajankohtana tiedot ja luonnokset on toimitettava. Sekä apulaisoikeuskansleri että sisäministeriö pitävät käytettyä ilmausta lainsäädäntösuunnitelma epäselvänä. Valtiovarainministeriö katsoo, ettei ole tarpeen toimittaa kaikkia hallituksen lakiesityksiä arvioitavaksi, vaan ministeriön näkemyksen mukaan vaikutuksiltaan keskeisimmät. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää esitettyjä muutoksia välttämättöminä lainsäädännön arviointineuvoston toimintaedellytysten turvaamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö kannattaa hallituksen lainsäädäntösuunnitelman laatimista ja toivoo, että hallituksen lainsäädäntösuunnitelma toimisi jatkossa kaiken valtioneuvoston ja eduskunnan välisen sekä valtioneuvoston sisäisen ja kansalaisiin suuntautuvan tiedottamisen välineenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, ehdotetun 30 a :n 1 momenttia tai sen perusteluja täydennettäisiin siten, että tiedot hallituksen esityksistä toimitettaisiin jatkossakin pyynnöstä. Lisäksi ministeriö esittää, että ohjesäännön 30 a :n 2 momentin luonnosta muutettavaksi siten, että asiakirja-aineiston toimittaminen tapahtuu arviointineuvoston pyynnöstä tai silloin kun arviointineuvosto on päättänyt ottaa tietyn hallituksen esityksen arvioitavakseen. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää harkittavaksi ehdotetun 30 a :n realistisuutta. Nykyisen puolivuosittaisen HE-luettelon toteuttaminenkin on haasteellista asioiden nopeiden muutosten ja taloudellisten ja poliittisten painotusten vuoksi. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus kannattaa ohjesäännön muuttamista siten, että hallituksen esityksiä koskevien tietojen ja luonnosten toimittaminen valtioneuvoston kanslialle aikaistuu, koska arviointityössä tulisi nykyistä enemmän hyödyntää tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ministeriöiden parasta osaamista ja tämä on mahdollista vain, jos lainsäädäntötyötä johdetaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti koko valtioneuvoston tasolla. Koska oikeusministeriö katsoo, että luonnokset hallituksen esityksiksi tulee käsitellä neuvostossa ennen niiden toimittamista laintarkastukseen, se ehdottaa, että ehdotettu pykälä lisättäisiin uudeksi 29 a :ksi. Oikeusministeriön mukaan epäselväksi jää, toimitetaanko kaikki hallituksen esitykset arviointineuvostolle ja minkä vuoksi näin toimitaan.