KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten verotuksessa ei huomioida työtulo- tai työmatkavähennyksiä eikä muitakaan vähennyksiä, jotka otetaan palkansaajan lopullisessa verotuksessa veroprosenttia pienentävinä vähennyksinä huomioon. Tästä syystä eläkeläisen verot voivat nousta jopa 10 prosenttiyksikköä verrattuna henkilön aikaisempaan palkkatuloverotukseen. Tästä seuraa, että eläkeläisten tulotaso saattaa laskea alle EU:n asettaman köyhyysrajan. Kymmeniä vuosia työtä tehneen ihmisen eläke voi jäädä huomattavasti alle tuhannen euron kuukaudessa. Eläkeläiset joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, kuten asumis- ja toimeentulotukeen, selvitäkseen elämässään. Tämä on kohtuutonta ja nöyryyttävää ihmiselle, joka on tehnyt ikänsä palkkatyötä ja tullut toimeen omillaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että eläkeläisten verotus on nykyistä inhimillisempää ja samalla tasolla kuin palkansaajien verotus? Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2013 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1094/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että eläkeläisten verotus on nykyistä inhimillisempää ja samalla tasolla kuin palkansaajien verotus? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ansiotulojen eri lajeja kohdellaan ansiotuloverojärjestelmässämme eri tavoin. Eläketulon ja työtulon veroasteen eroavaisuus johtuu eläketulosta ja työtulosta tehtävistä erilaisista vähennyksistä sekä työtulon perusteella maksettavista palkansaajamaksuista. Esimerkiksi vain palkkatulosta myönnetään tulonhankkimis-, ansiotulo- sekä työtulovähennystä. Nämä palkkatuloon kohdistettavat verovähennykset otettiin käyttöön työllisyyden ja työn tarjonnan kannustamiseksi. Eläketulosta puolestaan myönnetään kunnallisverotuksen eläketulovähennys ja valtionverotuksen eläketulovähennys. Eläkkeiden rahoituksen osalta Suomessa on käytössä niin sanottu sekajärjestelmä, jossa osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten ja osa käytetään maksussa olevien eläkkeiden rahoitukseen. Työttömyysvakuutusmaksu on sidottu palkkaan, mutta sillä ei ole yhteyttä työttömyysetuuden suuruuteen. Sairausvakuutusmaksuja ei voida puolestaan pitää perustuslain 81 :n 2 momentissa tarkoitetuille valtion maksuille ominaisina korvauksina tai vastikkeina yksilöidyistä julkisen vallan palveluista tai muista vastaavista suoritteista, sillä sairausvakuutusmaksuja peritään yleisesti etuus- ja korvausmenojen sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen rahoittamiseksi. Sairausvakuutusmaksut ovat näin ollen valtiosääntöoikeudellisessa mielessä veroja. Myös tuloverotuksen kansainvälisessä vertailussa lakisääteiset palkansaajamaksut pääsääntöisesti sisällytetään veroasteeseen. Näin ollen on johdonmukaista huomioida lakisääteiset palkansaajamaksut palkka- ja eläketulon veroasteiden vertailussa. Lakisääteisinä veronluonteisina maksuina ne vähentävät verovelvolliselle verojen ja maksujen jälkeen jäävää tuloa. Eläketulon veroaste verovuonna 2013 on pääsääntöisesti palkkatulon veroastetta alempi noin 75 000 euron vuosituloille saakka, kun verrataan eläketulon veroastetta 53 vuotta täyttäneen palkansaajan veroasteeseen siten, että vertailussa käytetään keskimääräistä kunnallisveroprosenttia ja huomioidaan 53 vuotta täyttäneen palkansaajan palkansaajamaksut. Eläketulojen ollessa 75 000 150 000 euroa eläketulon veroaste on keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä palkkatulon veroastetta korkeampi. Eläketulosta tehtävien vähennysten ansiosta pienituloisten eläkeläisten verotus on selvästi palkansaajan verotusta kevyempää. Eläketulon ollessa noin 10 500 euroa vuodessa, eläketulosta ei tule maksettavaksi ansiotulon veroa, kun taas vastaavan palkkatulon veroaste on noin 9,5 prosenttia. Näin ollen esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä tai takuueläkettä saavan verovelvollisen ei tarvitse maksaa eläkkeestään lainkaan ansiotulon veroa. 2
Ministerin vastaus KK 1094/2013 vp Maria Tolppanen /ps Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1094/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Vad tänker regeringen göra för att beskattningen av pensionärer ska bli mänskligare än för närvarande och ligga på samma nivå som beskattningen av löntagare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Olika typer av förvärvsinkomster behandlas olika i vårt system för beskattning av förvärvsinkomster. Skillnaderna mellan de skattesatser som tas ut på pensionsinkomst och arbetsinkomst beror på de olika avdrag som görs från pensionsinkomsten och arbetsinkomsten och på löntagaravgifterna som betalas på basis av arbetsinkomsten. Till exempel avdrag för inkomstens förvärvande, förvärvsinkomstavdrag och arbetsinkomstavdrag får bara göras från löneinkomster. Dessa skatteavdrag från löneinkomster infördes för att gynna sysselsättningen och arbetsutbudet. Från pensionsinkomst beviljas i stället pensionsinkomstavdrag i både kommunalbeskattningen och statsbeskattningen. I fråga om finansieringen av pensionerna tilllämpas i Finland ett s.k. blandsystem där en del av pensionerna fonderas för framtida pensioner och en del används för att finansiera pensioner som betalas ut. Arbetslöshetsförsäkringsavgiften är bunden till lönen, men den har ingen anknytning till arbetslöshetsförmånens storlek. Sjukförsäkringsavgifterna kan inte anses vara sådana avgifter eller vederlag för statliga myndigheters specifika tjänster eller motsvarande prestationer som avses i 81 2 mom. i grundlagen eftersom sjukförsäkringsavgifterna huvudsakligen tas ut för att finansiera utgifterna för förmåner och ersättningar samt Folkpensionsanstaltens omkostnader. Sjukförsäkringsavgifterna är således i konstitutionsrättslig mening skatter. Även en internationell jämförelse av inkomstbeskattningen visar att skattesatsen i regel innefattar lagstadgade löntagaravgifter. Vid en jämförelse mellan skattesatserna för löne- och pensionsinkomster är det därför följdriktigt att beakta de lagstadgade löntagaravgifterna. I egenskap av lagstadgade avgifter av skattenatur minskar de den inkomst som den skattskyldige kan disponera efter skatter och avgifter. Skatteåret 2013 är skattesatsen för pensionsinkomst i regel lägre än skattesatsen för löneinkomst upp till en årsinkomst på 75 000 euro om skattesatsen för pensionsinkomst jämförs med löneinkomsten för en löntagare som fyllt 53 år och i jämförelsen tillämpas den genomsnittliga kommunalskatteprocenten och den 53 år fyllda löntagarens löntagaravgifter räknas in. Då pensionsinkomsten är 75 000 150 000 euro är skattesatsen för pensionsinkomst i medeltal 0,5 procentenheter högre än skattesatsen för löneinkomst. Tack vare de avdrag som kan göras från pensionsinkomsten är beskattningen av pensionärer med små inkomster klart lättare än beskattningen av löntagare. Då pensionsinkomsten uppgår till ca 10 500 euro om året behöver skatt på förvärvsinkomst inte betalas, medan skattesatsen för motsvarande löneinkomst är ca 9,5 procent. Den skattskyldige som endast får folkpension eller garantipension behöver således inte betala någon förvärvsinkomstskatt alls för sin pension. 4
Ministerns svar KK 1094/2013 vp Maria Tolppanen /ps Helsingfors den 16 december 2013 Finansminister Jutta Urpilainen 5