Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Catalogues. Reports. Studies. Analysis. E v a l u a t i o n s. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

CIMO PUBLICATIONS. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2004 IRMA GARAM, MIRA JORTIKKA JA PIRJO ZIRRA

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Suosituimmat kohdemaat

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Analysis. Studies. Reports. Catalogues 3/2002. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Pirjo Aalto

Tilastoja korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2016

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Webinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Sisäministeriön asetus

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

Coloplastin paikallistoimistot

koulutuksesta kuvaajia

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina

Maailman valutuotanto

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén

Tasavallan presidentin asetus

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Faktaa. 1A Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010 TIETOA JA TILASTOJA

ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN

Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA IRMA GARAM JA SIRU KORKALA:

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Esittely. Opetus. Oulun yliopisto. Yhteistyö. ja vuorovaikutus. Kolmen korkeakoulun yliopisto. Biotieteet ja terveys.

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Transkriptio:

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008 3/2009 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

IRMA GARAM MIRA JORTIKKA PIRJO ZIRRA ISBN 978-951-805-287-9 ISSN 1798-3630 6/2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisällys 1 Lukijalle 3 2 Yhteenveto: korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2008 4 3 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus 7 3.1 Liikkuvuuden kehitys 2000 2008 9 3.2 Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 10 3.3 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 12 3.4 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin 13 3.5 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 15 3.6 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 19 3.7 Liikkuvuus sukupuolen mukaan 20 3.8 Liikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 21 3.9 Yhteistyömaat ja -alueet 21 3.10 Liikkuvuusjärjestelyt 27 3.11 Liikkuvuusjakson kesto 29 4 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus (alle 3 kk) yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 30 5 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 32 2

1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien. CIMOn tiedonkeruun lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan mutta ei koko tutkintoa ulkomailla. Yliopistoilta on kerätty tieto nk. pitkäkestoisesta eli vähintään 3 kuukauden mittaisesta opiskelijaliikkuvuudesta. Ammattikorkeakouluilta on tämän lisäksi kerätty tietoja myös lyhytkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta eli vähintään viikon mutta alle 3 kuukauden mittaisista jaksoista sekä opiskelijoiden että opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Tässä raportissa tarkastelu kohdistuu ensisijaisesti korkeakoulujen pitkäkestoiseen opiskelijaliikkuvuuteen. Tavoitteena on, että raportti antaa korkeakouluille, opetushallinnolle sekä muille kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta kiinnostuneille hyvän käsityksen liikkuvuuden nykytilanteesta ja trendistä. Tiedonkeruuseen kuuluu liikkuvuustietojen siirtäminen opetusministeriön ylläpitämiin KOTAja AMKOTA-tietokantoihin. Kansainvälinen liikkuvuus on yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, ja tiedonkeruun tuloksia hyödynnetään opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen vaihto-opiskelijamäärille kuvastaa hyvin opiskelijaliikkuvuuden merkittävää asemaa koko suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistämisessä. EVTEK ja Stadia yhdistyivät Metropoliaksi sekä Svenska yrkeshögskolan ja Yrkeshögskolan Sydväst Noviaksi 1.8.2009. Käsillä oleva raportti kattaa koko kalenterivuoden 2008. Alkuvuoden liikkuvuustiedot on lisätty yhdistettyjen ammattikorkeakoulujen lukuihin. CIMO julkaisee tiedonkeruun tulokset vuosittain Tietoa ja tilastoja -raporttisarjassa nimellä Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Raportti on saatavilla pdfversiona osoitteessa http://www.cimo.fi Julkaisut ja tilastot Tilastot. Tämän lisäksi aineistosta toimitetaan tiivistetty tietopaketti, joka julkaistaan sekä painettuna että pdf-muotoisena osana Faktaa. Tietoa ja tilastoja -sarjaa. Tiedonkeruuseen osallistuu lukuisia henkilöitä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden yksiköissä ja opiskelijapalveluissa/rekistereissä. Lämmin kiitos heille kaikille! 3

2 Yhteenveto: korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2008 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden trendi lähti ulkomaille 8667 ja saapui 8843 opiskelijaa. ulkomaille lähtevistä opiskelijoista 2073 (24 %) meni työharjoitteluun, tulevista 235 (3%). Sekä lähtevien että saapuvien määrä kasvoi vuoteen 2007 verrattuna runsaalla 400 opiskelijalla eli yli 5 prosentilla. 10000 9000 8000 saapuvat lähtevät 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Suhteellinen aktiivisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa Liikkuvia suomalaisopiskelijoita on 17 % uusien opiskelijoiden määrästä eli noin joka kuudes korkeakouluopiskelija lähtee ulkomaille vaihtoon. Yliopistot ovat ammattikorkeakouluja aktiivisempia lähettämään ja vastaanottamaan vaihto-opiskelijoita Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Liikkuvuus suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Kaikki yhteensä 16,6 16,9 Yliopistot 23,9 27,2 Ammattikorkeakoulut 12,2 10,7 4

Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Alat, joilla liikkuvuus aktiivisinta suhteessa uusiin opiskelijoihin (yliopistot) Kuvataide Oikeustiede Kauppatiede Maatalous-metsätiede Hammaslääketiede Oikeustiede Alat, joilla liikkuvuus aktiivisinta suhteessa uusiin opiskelijoihin (ammattikorkeakoulut) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala sekä Liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus alueittain Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat aktiivisimpia lähettämään opiskelijoita ulkomaille Pohjois-Suomen korkeakoulut ovat aktiivisimpia vastaanottamaan opiskelijoita ulkomailta Yhteistyömaat ja -alueet Vaihto-opiskelun yleisimmät kohde- ja lähtömaat Espanja Saksa Britannia Ruotsi Yhdysvallat Saksa Ranska Espanja Puola Italia ulkomaille lähtevistä opiskelijoista 68 % menee Eurooppaan ja ulkomailta tulevista 84 % tulee Euroopasta. Euroopan osuus opiskelijaliikkuvuuden kohdealueena on laskenut, Aasian kasvanut. 2008 Eurooppa 2007 Aasia Pohjois-Amerikka 2006 2005 Afrikka Väli- ja Etelä-Amerikka Oseania Tuntematon 2004 0 20 40 60 80 100% 5

Liikkuvuusjärjestelyt Yleisimmät liikkuvuusjärjestelyt Erasmus (50 %) Korkeakoulun omat sopimukset (22 %) Itse hankittu vaihtokohde (free mover) (10 %) Erasmus (76 %) Korkeakoulun omat sopimukset (13 %) Itse hankittu vaihtokohde (free mover) (3 %) Erasmus on yleisin liikkuvuusjärjestely myös kansainvälisessä harjoittelussa ja. 6

3 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus Pitkäkestoiseksi liikkuvuusjaksoksi katsotaan tässä vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla. Lyhytkestoisia ulkomaanjaksoja (alle 3 kuukautta, mutta yli viikko) käsitellään tämän raportin luvussa 4. Vuonna 2008 lähti ulkomaille yhteensä 8667 korkeakouluopiskelijaa vähintään 3 kuukauden mittaiselle jaksolle. Vastaavasti saapui 8843 ulkomaista opiskelijaa. Sekä lähtevien että saapuvien opiskelijoiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla (taulukko 1). 2008 2007 Muutos % 2008 2007 Muutos % Kaikki yhteensä 8667 8232 5,3 8843 88415 5,1 Yliopistot yhteensä 4691 4476 4,8 5346 444989 7,2 Helsingin yliopisto 857 797 7,5 938 849 10,5 Jyväskylän yliopisto 487 492-1,0 421 379 11,1 Oulun yliopisto 295 273 8,1 502 442 13,6 Joensuun yliopisto 210 214-1,9 259 225 15,1 Kuopion yliopisto 131 113 15,9 159 159 0,0 Turun yliopisto 363 376-3,5 314 295 6,4 Tampereen yliopisto 376 364 3,3 454 406 11,8 Åbo Akademi 184 178 3,4 256 215 19,1 Vaasan yliopisto 184 184 0,0 182 164 11,0 Lapin yliopisto 152 137 10,9 193 215-10,2 Teknillinen korkeakoulu 344 320 7,5 374 358 4,5 Tampereen teknillinen yliopisto 215 222-3,2 447 422 5,9 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 175 148 18,2 159 166-4,2 Helsingin kauppakorkeakoulu 280 260 7,7 236 228 3,5 Svenska handelshögskolan 123 125-1,6 114 96 18,8 Turun kauppakorkeakoulu 155 124 25,0 122 125-2,4 Taideteollinen korkeakoulu 77 72 6,9 138 144-4,2 Sibelius-Akatemia 55 52 5,8 53 69-23,2 Teatterikorkeakoulu 17 11 54,5 9 9 0,0 Kuvataideakatemia 11 14-21,4 16 23-30,4 7

2008 2007 Muutos % 2008 2007 Muutos % Ammattikorkeakoulut yhteensä 3976 3756 5,9 3497 3426 2,1 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola 40 46-13,0 48 73-34,2 Diakonia-ammattikorkeakoulu 131 124 5,6 20 38-47,4 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 129 145-11,0 130 84 54,8 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 426 399 6,8 283 306-7,5 Humanistinen ammattikorkeakoulu 47 42 11,9 34 29 17,2 Hämeen ammattikorkeakoulu 186 198-6,1 143 163-12,3 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 219 195 12,3 240 231 3,9 Kajaanin ammattikorkeakoulu 43 33 30,3 71 70 1,4 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 51 38 34,2 60 46 30,4 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 128 98 30,6 114 87 31,0 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 104 113-8,0 112 106 5,7 Lahden ammattikorkeakoulu 164 152 7,9 160 131 22,1 Laurea-ammattikorkeakoulu 190 155 22,6 204 218-6,4 Metropolia ammattikorkeakoulu 294 346-15,0 259 295-12,2 Mikkelin ammattikorkeakoulu 75 73 2,7 107 121-11,6 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 142 154-7,8 250 225 11,1 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 150 110 36,4 123 113 8,8 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 121 110 10,0 82 95-13,7 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 128 127 0,8 89 116-23,3 Satakunnan ammattikorkeakoulu 194 167 16,2 110 125-12,0 Savonia ammattikorkeakoulu 186 162 14,8 187 169 10,7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 128 150-14,7 202 153 32,0 Tampereen ammattikorkeakoulu 183 164 11,6 167 132 26,5 Turun ammattikorkeakoulu 325 267 21,7 197 210-6,2 Vaasan ammattikorkeakoulu 119 100 19,0 66 50 32,0 Yrkeshögskolan Novia 73 88-17,0 39 40-2,5 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain 2007 08 8

3.1 Liikkuvuuden kehitys 2000 2008 saapuvien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuosi 2008 oli jo toinen vuosi, kun saapui enemmän vaihto-opiskelijoita kuin lähti ulkomaille. ulkomaille suuntautuva liikkuvuus ei ole kasvanut yhtä systemaattisesti. Vuonna 2007 lähtevien määrä laski selvästi edellisvuoteen verrattuna.viime vuoden kasvu kertoo kuitenkin sen, että kyse oli vain yksittäisestä notkahduksesta, ei pysyvämmästä trendistä. 10000 9000 8000 saapuvat lähtevät 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000 2008 Taulukossa 2 on kehitys eritelty ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. saapuvien opiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisesti kummallakin sektorilla. lähtevien Lähtevät Saapuvat Vuosi YO AMK Yhteensä YO AMK Yhteensä 2000 3962 2918 6880 3202 1603 4805 2001 3983 3492 7475 3468 2028 5496 2002 3807 3627 7434 3784 2248 6032 2003 3983 3692 7555 3863 2633 6616 2004 4279 3962 8241 4341 2896 7237 2005 4670 3817 8487 4629 3068 7697 2006 4683 3927 8610 4875 3316 8191 2007 4476 3756 8232 4989 3426 8415 2008 4691 3976 8667 5346 3497 8843 Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000 08 9

määrä on vaihdellut yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla eriaikaisesti: yliopistoissa oli laskua 2000-luvun alussa, ammattikorkeakouluissa muutama vuosi myöhemmin. Vuonna 2007 lähtevien määrä väheni kummallakin sektorilla. 3.2 Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta lähteneistä. Kun lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon, suhde on sata. Vuosi 2008 oli toinen vuosi kun tuli kaiken kaikkiaan hieman enemmän opiskelijoita kuin täältä lähti. Taulukossa 3 tarkastellaan liikkuvuuden tasapainoa sektoreittain ja korkeakouluittain. Vertailun vuoksi rinnalle on otettu myös vuoden 2007 suhdeluku. Yliopistosektorille tulee enemmän opiskelijoita ulkomailta kuin täältä lähtee. Ammattikorkeakoulusektorilla lähteviä opiskelijoita on enemmän. Korkeakoulukohtainen liikkuvuuden tasapainon tarkastelu kertoo, mitkä korkeakoulut profiloituvat vaihto-opiskelijoita vastaanottavina tai lähettävinä oppilaitoksina. Yliopistosektorilla vaihto-opiskelijoita vastaanottaviksi profiloituvat vahvimmin Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. Ammattikorkeakouluista vahvimmin vaihto-opiskelijoita vastaanottaviksi profiloituvat Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Arcada. 2008 2008 Suhde: saapuneet / lähteneet 2008 Suhde: saapuneet / lähteneet 2007 Kaikki yhteensä 8667 8843 102,0 102,2 Yliopistot yhteensä 4691 5346 114,0 111,5 Helsingin yliopisto 857 938 109,5 106,5 Jyväskylän yliopisto 487 421 86,4 77,0 Oulun yliopisto 295 502 170,2 161,9 Joensuun yliopisto 210 259 123,3 105,1 Kuopion yliopisto 131 159 121,4 140,7 Turun yliopisto 363 314 86,5 78,5 Tampereen yliopisto 376 454 120,7 111,5 Åbo Akademi 184 256 139,1 120,8 Vaasan yliopisto 184 182 98,9 89,1 Lapin yliopisto 152 193 127,0 156,9 Teknillinen korkeakoulu 344 374 108,7 111,9 10

2008 2008 Suhde: saapuneet / lähteneet 2008 Suhde: saapuneet / lähteneet 2007 Tampereen teknillinen yliopisto 215 447 207,9 190,1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 175 159 90,9 112,2 Helsingin kauppakorkeakoulu 280 236 84,3 87,7 Svenska handelshögskolan 123 114 92,7 76,8 Turun kauppakorkeakoulu 155 122 78,7 100,8 Taideteollinen korkeakoulu 77 138 179,2 200,0 Sibelius-Akatemia 55 53 96,4 132,7 Teatterikorkeakoulu 17 9 52,9 81,8 Kuvataideakatemia 11 16 145,5 164,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 3976 3497 88,0 91,2 Arcada - Nylands Svenska Yrkeshögskola 40 48 120,0 158,7 Diakonia-ammattikorkeakoulu 131 20 15,3 30,6 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 129 130 100,8 57,9 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 426 283 66,4 76,7 Humanistinen ammattikorkeakoulu 47 34 72,3 69,0 Hämeen ammattikorkeakoulu 186 143 76,9 82,3 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 219 240 109,6 118,5 Kajaanin ammattikorkeakoulu 43 71 165,1 212,1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 51 60 117,6 121,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 128 114 89,1 88,8 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 104 112 107,7 93,8 Lahden ammattikorkeakoulu 164 160 97,6 86,2 Laurea-ammattikorkeakoulu 190 204 107,4 140,6 Metropolia ammattikorkeakoulu 294 259 88,1 85,3 Mikkelin ammattikorkeakoulu 75 107 142,7 165,8 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 142 250 176,1 146,1 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 150 123 82,0 102,7 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 121 82 67,8 86,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 128 89 69,5 91,3 Satakunnan ammattikorkeakoulu 194 110 56,7 74,9 Savonia ammattikorkeakoulu 186 187 100,5 104,3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 128 202 157,8 102,0 Tampereen ammattikorkeakoulu 183 167 91,3 80,5 Turun ammattikorkeakoulu 325 197 60,6 78,7 Vaasan ammattikorkeakoulu 119 66 55,5 50,0 Yrkeshögskolan Novia 73 39 53,4 45,5 Taulukko 3. Liikkuvuuden tasapaino korkeakouluittain 2008 ja 2007 11

3.3 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Yliopistoilta kerättiin vuoden 2008 tietojen yhteydessä ensimmäistä kertaa erikseen tiedot vaihto-opiskelusta ja kansainvälisestä harjoittelusta. Ammattikorkeakouluissa tämä tieto on kerätty jo useamman vuoden ajan. Tiedot korkeakoulujen vaihto-opiskelu- ja harjoittelumääristä on koottu taulukkoon 4. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu vahvasti vaihto-opiskeluun; erityisesti näin on yliopistoissa ja ulkomailta suuntautuvassa liikkuvuudessa. ulkomaille suuntautuvasta kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta 76 prosenttia oli sisällöltään vaihtoopiskelua (yo 87 %, amk 63 %). Ulkomailta suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta peräti 97 prosenttia oli vaihto-opiskelua (yo 99 %, amk 94 %). Vaihto-opiskelu Harjoittelu Lähtevät Saapuvat Lähtevät Saapuvat Kaikki yhteensä 6594 8608 2073 235 Yliopistot yhteensä 4099 5309 592 37 Helsingin yliopisto 706 937 151 1 Jyväskylän yliopisto 412 421 75 0 Oulun yliopisto 294 502 1 0 Joensuun yliopisto 192 259 18 0 Kuopion yliopisto 104 142 27 17 Turun yliopisto 319 314 44 0 Tampereen yliopisto 328 454 48 0 Åbo Akademi 144 253 40 3 Vaasan yliopisto 174 182 10 0 Lapin yliopisto 141 189 11 4 Teknillinen korkeakoulu 288 374 56 0 Tampereen teknillinen yliopisto 185 436 30 11 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 159 159 16 0 Helsingin kauppakorkeakoulu 280 236 0 0 Svenska handelshögskolan 97 114 26 0 Turun kauppakorkeakoulu 143 122 12 0 Taideteollinen korkeakoulu 65 138 12 0 Sibelius-Akatemia 54 53 1 0 Teatterikorkeakoulu 6 8 11 1 Kuvataideakatemia 8 16 3 0 Ammattikorkeakoulut yhteensä 2495 3299 1481 198 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola 30 45 10 3 Diakonia-ammattikorkeakoulu 22 20 109 0 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 91 123 38 7 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 299 283 127 0 Humanistinen ammattikorkeakoulu 27 34 20 0 Hämeen ammattikorkeakoulu 86 137 100 6 12

Vaihto-opiskelu Harjoittelu Lähtevät Saapuvat Lähtevät Saapuvat Jyväskylän ammattikorkeakoulu 117 200 102 40 Kajaanin ammattikorkeakoulu 34 67 9 4 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 22 40 29 20 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 87 112 41 2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 52 112 52 0 Lahden ammattikorkeakoulu 138 160 26 0 Laurea-ammattikorkeakoulu 128 195 62 9 Metropolia ammattikorkeakoulu 224 251 70 8 Mikkelin ammattikorkeakoulu 60 105 15 2 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 84 242 58 8 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 116 114 34 9 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 45 69 76 13 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 82 86 46 3 Satakunnan ammattikorkeakoulu 103 107 91 3 Savonia ammattikorkeakoulu 105 176 81 11 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 77 191 51 11 Tampereen ammattikorkeakoulu 129 164 54 3 Turun ammattikorkeakoulu 209 178 116 19 Vaasan ammattikorkeakoulu 93 55 26 11 Yrkeshögskolan Novia 35 33 38 6 Taulukko 4. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu korkeakouluittain 2008 3.4 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisuutta voi kuvata vertaamalla liikkuvien opiskelijoiden määrää tilastovuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrään. Taulukossa 5 on sekä lähtevien että saapuvien opiskelijoiden määrä suhteutettu vuonna 2008 aloittaneiden opiskelijoiden määrään. Vuonna 2008 ulkomaille lähtevien opiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin vajaat 17 prosenttia eli noin joka kuudes aloittava opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Yliopistosektorilla suhdeluku oli vajaat 24 prosenttia, ammattikorkeakoulusektorilla runsaat 12 prosenttia. Suomalaisopiskelijoiden liikkuvuusaktiivisuus on kasvanut vuodesta 2007, jolloin vastaava suhdeluku oli yliopistosektorilla 22,8 prosenttia ja ammattikorkeakoulusektorilla 11,7 prosenttia. Saapuvien vaihto-opiskelijoiden osuus vuosittain aloittavasta opiskelijapopulaatiosta on niin ikään keskimäärin vajaat 17 prosenttia, yliopistosektorilla 27,2 ja ammattikorkeakoulusektorilla 10,7 prosenttia. Saapuvien kohdalla vuosi 2008 oli yliopistosektorilla edellisvuotta aktiivisempi, jolloin vastaava suhdeluku oli 25,4 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa saapuvien osuus suhteessa aloittaviin opiskelijoihin oli sama kuin vuonna 2007 (10,7 %). 13

Uudet opiskelijat Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat % Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat % Kaikki yhteensä 52233 8667 16,6 8843 16,9 Yliopistot yhteensä 19643 4691 23,9 5346 27,2 Helsingin yliopisto 3596 857 23,8 938 26,1 Jyväskylän yliopisto 1894 487 25,7 421 22,2 Oulun yliopisto 1785 295 16,5 502 28,1 Joensuun yliopisto 1180 210 17,8 259 21,9 Kuopion yliopisto 805 131 16,3 159 19,8 Turun yliopisto 1693 363 21,4 314 18,5 Tampereen yliopisto 1530 376 24,6 454 29,7 Åbo Akademi 718 184 25,6 256 35,7 Vaasan yliopisto 654 184 28,1 182 27,8 Lapin yliopisto 646 152 23,5 193 29,9 Teknillinen korkeakoulu 1319 344 26,1 374 28,4 Tampereen teknillinen yliopisto 1142 215 18,8 447 39,1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 885 175 19,8 159 18,0 Helsingin kauppakorkeakoulu 543 280 51,6 236 43,5 Svenska handelshögskolan 332 123 37,0 114 34,3 Turun kauppakorkeakoulu 367 155 42,2 122 33,2 Taideteollinen korkeakoulu 272 77 28,3 138 50,7 Sibelius-Akatemia 163 55 33,7 53 32,5 Teatterikorkeakoulu 76 17 22,4 9 11,8 Kuvataideakatemia 43 11 25,6 16 37,2 Ammattikorkeakoulut yhteensä 32590 3976 12,2 3497 10,7 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola 514 40 7,8 48 9,3 Diakonia-ammattikorkeakoulu 838 131 15,6 20 2,4 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 683 129 18,9 130 19,0 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2329 426 18,3 283 12,2 Humanistinen ammattikorkeakoulu 347 47 13,5 34 9,8 Hämeen ammattikorkeakoulu 1581 186 11,8 143 9,0 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1476 219 14,8 240 16,3 Kajaanin ammattikorkeakoulu 499 43 8,6 71 14,2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 737 51 6,9 60 8,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 786 128 16,3 114 14,5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 974 104 10,7 112 11,5 Lahden ammattikorkeakoulu 1163 164 14,1 160 13,8 Laurea-ammattikorkeakoulu 1919 190 9,9 204 10,6 Metropolia ammattikorkeakoulu 3639 294 8,1 259 7,1 Mikkelin ammattikorkeakoulu 1162 75 6,5 107 9,2 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 1860 142 7,6 250 13,4 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 961 150 15,6 123 12,8 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 992 121 12,2 82 8,3 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 855 128 15,0 89 10,4 Satakunnan ammattikorkeakoulu 1273 194 15,2 110 8,6 Savonia ammattikorkeakoulu 1596 186 11,7 187 11,7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 1213 128 10,6 202 16,7 Tampereen ammattikorkeakoulu 1286 183 14,2 167 13,0 Turun ammattikorkeakoulu 2307 325 14,1 197 8,5 Vaasan ammattikorkeakoulu 819 119 14,5 66 8,1 Yrkeshögskolan Novia 781 73 9,3 39 5,0 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin 2008 14

3.5 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liikkuvuustilastoinnissa noudatetaan KOTA- ja AM- KOTA -tilastointien mukaisesti erilaisia koulutusalaluokituksia. Seuraavassa koulutusalakohtaiset tiedot esitetäänkin erikseen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Taulukossa 6 tarkastellaan liikkuvuuden muutosta vuodesta 2007 koulutusaloittain. Yliopistoaloja, joilla ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on kasvanut voimakkaimmin, ovat teologia, teatteri ja tanssi, terveystiede sekä hammaslääketiede. Ammattikorkeakouluissa voimakkaimmin ulkomaille suuntautuva liikkuvuutta ovat kasvattaneet humanistinen ala, luonnontieteet sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Nämä kaikki matkailu-, ravitsemisja talousalaa lukuun ottamatta ovat suhteellisen pieniä aloja, jolloin jo muutaman henkilön lisäys näkyy suurina prosentuaalisina muutoksina. suuntautuva liikkuvuus on yliopistoissa kasvanut suhteellisesti eniten humanistisella, yhteiskuntatieteiden sekä farmasian aloilla. Ammattikorkeakouluissa kasvua on eniten humanistisella ja luonnontieteiden aloilla. 2008 2007 Muutos % 2008 2007 Muutos % Yliopistot yhteensä 4691 4476 4,8 5346 4989 7,2 Teologinen 38 22 72,7 11 13-15,4 Humanistinen 961 1015-5,3 681 570 19,5 Taideteollinen 102 97 5,2 172 197-12,7 Musiikkiala 56 52 7,7 53 69-23,2 Teatteri- ja tanssiala 17 11 54,5 9 9 0,0 Kasvatustieteellinen 225 195 15,4 298 258 15,5 Liikuntatieteellinen 41 29 41,4 45 40 12,5 Yhteiskuntatieteellinen 654 548 19,3 700 596 17,4 Psykologia 48 52-7,7 56 48 16,7 Terveystieteet 31 20 55,0 43 46-6,5 Oikeustieteellinen 241 201 19,9 237 223 6,3 Kauppatieteellinen 997 940 6,1 1037 1012 2,5 Luonnontieteellinen 285 316-9,8 428 388 10,3 Maatalous-metsätieteellinen 107 117-8,5 200 180 11,1 15

2008 2007 Muutos % 2008 2007 Muutos % Teknillistieteellinen 748 706 5,9 1121 1076 4,2 Lääketieteellinen 67 79-15,2 140 153-8,5 Hammaslääketieteellinen 12 7 71,4 33 28 17,9 Eläinlääketieteellinen 5 8-37,5 20 22-9,1 Farmasia 32 41-22,0 45 37 21,6 Kuvataideala 24 17 41,2 16 23-30,4 Tuntematon 0 3 1 1 Ammattikorkeakoulut yhteensä 3976 3756 5,9 3497 3426 2,1 Humanistinen ja kasvatusala 48 35 37,1 26 15 73,3 Kulttuuriala 487 451 8,0 377 349 8,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1211 1236-2,0 1499 1440 4,1 Luonnontieteiden ala 97 68 42,6 41 23 78,3 Tekniikan ja liikenteen ala 662 665-0,5 670 690-2,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 141 122 15,6 104 113-8,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 752 735 2,3 537 511 5,1 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 578 443 30,5 243 285-14,7 Tuntematon 0 1 0 0 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys koulutusaloittain 2007 2008 Taulukossa 7 on tarkasteltu liikkuvuuden tasapainoa eli saapuneiden prosentuaalista osuutta suhteessa lähteneisiin koulutusaloittain. Mikäli suhdeluku on yli sata, tulee alalle enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin siltä lähtee ulkomaille, mikäli alle sata, on lähteviä opiskelijoita enemmän. Yliopistoaloista ulkomaalaisia opiskelijoita vastaanottavina profiloituvat vuonna 2008 erityisesti taideteollinen, luonnontieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, teknillistieteellinen ala sekä lääketieteet. Yliopistoissa suomalaisopiskelijoita ulkomaille lähettäviä aloja ovat puolestaan teologia ja humanistinen ala. Ammattikorkeakoulusektorilla ainoastaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala vetää ulkomaalaisia selvästi enemmän kuin siltä lähtee suomalaisopiskelijoita. Selkeimmin suomalaisopiskelijoita lähettävinä erottuvat humanistinen ja kasvatusala sekä luonnontieteiden ala. 16

Suhde: tulleet / lähteneet Yliopistot yhteensä 4691 5346 114,0 Teologinen 38 11 28,9 Humanistinen 961 681 70,9 Taideteollinen 102 172 168,6 Musiikkiala 56 53 94,6 Teatteri- ja tanssiala 17 9 52,9 Kasvatustieteellinen 225 298 132,4 Liikuntatieteellinen 41 45 109,8 Yhteiskuntatieteellinen 654 700 107,0 Psykologia 48 56 116,7 Terveystieteet 31 43 138,7 Oikeustieteellinen 241 237 98,3 Kauppatieteellinen 997 1037 104,0 Luonnontieteellinen 285 428 150,2 Maatalous-metsätieteellinen 107 200 186,9 Teknillistieteellinen 748 1121 149,9 Lääketieteellinen 67 140 209,0 Hammaslääketieteellinen 12 33 275,0 Eläinlääketieteellinen 5 20 400,0 Farmasia 32 45 140,6 Kuvataideala 24 16 66,7 Tuntematon 0 1 Ammattikorkeakoulut yhteensä 3976 3497 88,0 Humanistinen ja kasvatusala 48 26 54,2 Kulttuuriala 487 377 77,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1211 1499 123,8 Luonnontieteiden ala 97 41 42,3 Tekniikan ja liikenteen ala 662 670 101,2 Luonnonvara- ja ympäristöala 141 104 73,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 752 537 71,4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 578 243 42,0 Taulukko 7. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain 2008 Taulukossa 8 on tarkasteltu opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuutta suhteuttamalla liikkuvuusluvut uusien opiskelijoiden määrään. Yliopistosektorilla suhteellisesti eniten opiskelijoita lähtee vaihtoon oikeustieteen, kauppatieteen sekä kuvataiteen aloilla. Vastaavasti suhteellisesti eniten opiskelijoita saapuu taideteolliselle, oikeustieteelliselle, maatalous-metsätieteelliselle sekä hammaslääketieteen aloille. 17

Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa ovat kulttuuriala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Samat kaksi alaa ovat aktiivisimmat myös ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanottajina. Uudet opiskelijat Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat Liikkuvuus Liikkuvuus / uudet opiskelijat Yliopistot yhteensä 19643 4691 23,9 5346 27,2 Teologinen 313 38 12,1 11 3,5 Humanistinen 2658 961 36,2 681 25,6 Taideteollinen 405 102 25,2 172 42,5 Musiikkiala 163 56 34,4 53 32,5 Teatteri- ja tanssiala 76 17 22,4 9 11,8 Kasvatustieteellinen 1967 225 11,4 298 15,1 Liikuntatieteellinen 151 41 27,2 45 29,8 Yhteiskuntatieteellinen 1973 654 33,1 700 35,5 Psykologia 159 48 30,2 56 35,2 Terveystieteet 394 31 7,9 43 10,9 Oikeustieteellinen 527 241 45,7 237 45,0 Kauppatieteellinen 2597 997 38,4 1037 39,9 Luonnontieteellinen 3178 285 9,0 428 13,5 Maatalous-metsätieteellinen 416 107 25,7 200 48,1 Teknillistieteellinen 3731 748 20,0 1121 30,0 Lääketieteellinen 437 67 15,3 140 32,0 Hammaslääketieteellinen 71 12 16,9 33 46,5 Eläinlääketieteellinen 55 5 9,1 20 36,4 Farmasia 329 32 9,7 45 13,7 Kuvataideala 43 24 55,8 16 37,2 Tuntematon 0 0 1 Ammattikorkeakoulut yhteensä 32590 3976 12,2 3497 10,7 Humanistinen ja kasvatusala 369 48 13,0 26 7,0 Kulttuuriala 2692 487 18,1 377 14,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 6689 1211 18,1 1499 22,4 Luonnontieteiden ala 1537 97 6,3 41 2,7 Tekniikan ja liikenteen ala 9023 662 7,3 670 7,4 Luonnonvara- ja ympäristöala 1023 141 13,8 104 10,2 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9148 752 8,2 537 5,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 2109 578 27,4 243 11,5 Taulukko 8. Opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin koulutusaloittain 2008 18

3.6 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukoissa 9 ja 10 tarkastellaan opiskelijaliikkuvuutta alueittain. Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Opiskelijat on sijoitettu eri alueille korkeakoulun hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan 1. Yliopistot Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Ammattikorkeakoulut Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Etelä-Suomi 7229 1939 26,8 13987 1711 12,2 Länsi-Suomi 7998 1964 24,6 10902 1519 13,9 Itä-Suomi 1985 341 17,2 3750 382 10,2 Pohjois-Suomi 2431 447 18,4 3951 364 9,2 Yhteensä 19643 4691 23,9 32590 3976 12,2 Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuus ulkomaille alueittain 2008 Yliopistot Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Ammattikorkeakoulut Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suhde: liikkuvuus / uudet opiskelijat % Etelä-Suomi 7229 2037 28,2 13987 1393 10,0 Länsi-Suomi 7998 2196 27,5 10902 1258 11,5 Itä-Suomi 1985 418 21,1 3750 376 10,0 Pohjois-Suomi 2431 695 28,6 3951 470 11,9 Yhteensä 19643 5346 27,2 32590 3497 10,7 Taulukko 10. Opiskelijaliikkuvuus ulkomailta alueittain 2008 Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on aktiivisinta Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ulkomailta suuntautuvassa liikkuvuudessa on Pohjois-Suomi aktiivisin. 1 Korkeakoulut alueittain: Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Etelä-Karjalan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammatti-korkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Pirkanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 19