Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 32/2012/2 Dnro ISAVI/77/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012 HAKIJAT Leo Pölönen sekä Pasi ja Taru Venäläinen, yhdessä ASIA Kunnostusruoppaus Pyhäselän rannassa Nivanjoen suussa tilojen Toivonranta 167-409-3-36 ja Jokiranta 167-409-3-39 edustalla, Joensuu HAKEMUS Leo Pölönen sekä Pasi ja Taru Venäläinen ovat Itä-Suomen aluehallintovirastolle 18.10.2011 saapuneessa ja 7.12.2011 täydennetyssä yhteisessä hakemuksessaan ilmoittaneet, että Leo Pölönen omistaa tilan Toivonranta 167-409-3-36. Pasi ja Taru Venäläinen omistavat yhdessä tilan Jokiranta (hakemuksessa tilan nimeksi on mainittu Koivuranta) 167-409-3-39. Molemmat tilat sijaitsevat Joensuun kaupungin Hammaslahden kylässä ja rajoittuvat Nivanjoen rantaan lähellä Pyhäselkää. Tilojen edustan vesialueelle on kertynyt mutaa ja liejua. Vesialueelle on vuonna 1985 kaivettu uoma, jotta tiloilta voitaisiin kulkea veneellä Nivanjoelle ja edelleen Pyhäselälle. Uomaan on Nivanjoen veden mukana kulkeutunut mutaa ja liejua niin, että veneellä kulku on hankaloitunut. Hakijoilla on tarkoitus ruopata uomaa ja läjittää ruoppausmassat uoman viereen alueelle, joka on viime vuodet kuivana ollutta luhtaaluetta. Alue kuuluu Hammaslahden kalaveden osakaskunnalle, jonka suostumus on liitetty hakemukseen. Hakijat ovat pyytäneet ensisijaisesti, että aluehallintovirasto katsoo heillä olevan oikeuden suorittaa ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys ilman lupaakin. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia seurauksia, joiden vuoksi lupa olisi tarpeen. Oikeus ruoppaukseen lietteestä aiheutuvan haitan poistamiseksi on olemassa vesilain (264/1961) 1 luvun 30 :n nojalla. Vesilaissa ei ole kielletty ruoppausmassojen sijoittamista vesialueelle eikä vähäisten massojen sijoittaminen ole seurauksista riippumatta luvanvaraista. Uuden vesilain (587/2011) mukaan tilanne on sama. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Toissijaisesti hakijat ovat pyytäneet, että aluehallintovirasto myöntää luvan ruoppauksen suorittamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen tilojen edustalle. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 280 m 2. Pohjasta ruopataan lietettä 1 metrin syvyydeltä, jolloin ruoppausmassoja kertyy enintään noin 150 m 3. Ruoppausmassat läjitetään noin 500 m 2 :n suuruiselle alueelle uoman ja Nivanjoen väliin. Kuivuttuaan ruoppauslietettä jäisi alueelle enintään 30 cm:n paksuudelta. Läjityksen ja ruopattavan uoman väliin jätetään 3 m:n levyinen suojavyöhyke. Läjitysalueen ja Nivanjoen uoman väliin jätetään 10 m:n levyinen suojavyöhyke. Läjitysalueella on ollut vettä viimeksi 1990-luvulla. Nopeasti uudelleen kasvava kasvillisuus sitoo ruoppausmassoja, eikä ole ennakoitavissa, että ne lähtisivät liikkeelle korkean veden tai rankkasateiden aikaan. Alue on suojainen saaren ja tiheän vesikasvuston vuoksi. Ruoppausmassojen kuljettaminen muualle läjitettäväksi ei ole mahdollista ilman kustannusten merkittävää lisääntymistä, koska se edellyttäisi tien ja kääntöpaikan tekemistä Toivonrannan tilalle Nivanjoen rantaan. Massojen kuljettamisesta muualle aiheutuisi kohtuuttomat kustannukset ja se olisi varovaisuusperiaatekin huomioon ottaen hyödytöntä. Ruoppaus tehdään kevättalvella paksun jään aikaan. Ruoppaus on tarkoitus suorittaa huhtikuussa 2012, jos hakemus on siihen mennessä lainvoimaisesti ratkaistu, tai muussa tapauksessa helmikuun ensimmäisellä viikolla 2013. Ruoppaus parantaisi kiinteistöjen rannan virkistyskäyttömahdollisuuksia ja nostaisi kiinteistöjen arvoa. Lisäksi se parantaisi kalojen viihtyvyyttä uomassa. Pyhäselän hakemuksessa ilmoitetut korkeustiedot: HW 76,71 m, MW 75,90 m ja NW 75,07 m. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 23.1.2012. 1. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on katsonut, että hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa läjityksestä vesialueelle aiheutuvien seurausten vuoksi. Läjitys, josta saattaa aiheutua massan huuhtoutumista veteen, edellyttää vesilain 1 luvun 19 :n mukaan lupaa, kun siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Jos lupa myönnetään, on sovellettava vesilain säännösten ohella vesilain 2 luvun 1 a :ssä tarkoitettuja ympäristönsuojelulain säännöksiä. Jos vesistöön rakentamisesta saattaa aiheutua vesilain 2
1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on rakentamiseen vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin mukaan haettava aluehallintoviraston lupa. ELY-keskus on ilmoittanut, että se ei vastusta hakemuksen mukaista ruoppausta, mutta se vastustaa luvan myöntämistä ruoppausmassojen läjitykselle luhtaiselle vesialueelle. Läjitys tarkoittaisi käytännössä vesialueen vähittäistä muuttumista maaalueeksi ja viereisen saaren laajentamista. ELY-keskuksella ei ole asiakirja-aineistoa 1980-luuvlla tehdystä veneväylän ruoppauksesta. Vuonna 1996 nyt kysymyksessä olevan alueen vieressä tehtiin ruoppaustyö ilman vesilain mukaista ilmoitusta. Ruoppausmassat oli läjitetty luhtaisen vesialueen täytöksi samaan tapaan kuin nyt käsiteltävässä hakemuksessa. Valvontaviranomaiset kehottivat poistamaan massat vesialueelta. Ruoppausmassojen läjitys luhtaiselle ja ruovikkoiselle vesialueelle muuttaisi vesiympäristön luonnetta ja vesimaisemaa aikaa myöten vahingollisella tavalla. Käytännössä kysymyksessä olisi vesialueen tarpeeton vähittäinen muuttaminen maa-alueeksi varsinkin, kun se voisi johtaa siihen, että vastaavanlainen toimenpide tulisi toistettavaksi aika ajoin. Ruoppausmassojen läjitys luhta-alueelle olisi myös vesilain 2 luvun 3 :ssä säädetyn haitan minimoinnin vastaista. Vesialueen täyttäminen ruoppausmassoilla voisi olla hyväksyttävissä vain jostakin erityisestä syystä ja tarpeesta. Sellaista syytä ei ole esitetty eikä hanke siltä osin ole tarpeen kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Rannan tuntumassa olevien vesialueiden ruoppauksia tehdään paljon. Niissä on aina lähtökohtana, että ruoppausmassat siirretään pois vesialueelta ja vesiympäristöön kuuluvalta rantavyöhykkeeltä. Jos näin ei olisi, se johtaisi yleisesti vesiympäristön hyvän tilan säilyttämisen kannalta kestämättömään tilanteeseen. ELY-keskus ei pidä uskottavana, että ruoppausmassojen siirtäminen poikkeaisi tässä hankkeessa merkittävästi siitä, mitä se ruoppaushankkeissa on yleensä. Hakemuksessa ilmoitetun keskivedenkorkeuden 75,9 m sijaan oikea keskivedenkorkeus on tässä osassa Saimaan vesistöä N 60 + 76,00 m Arvinsalmen asteikolla 1976 2010. 2. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut, että suunniteltu ruoppaus ei aiheuta sellaisia haitallisia vaikutuksia, joita on tarkoitettu vesilain 1 luvun 15 ja 19 :ssä sekä ympäristönsuojelulain 3 1 momentissa. Toimenpide kohdistuu suhteellisen pienelle alueelle eikä hävitä sellaisia luonnonarvoja, joita ei löytyisi alueella toisaalla. Ruoppausmassojen läjittäminen vesialueelle voi kuitenkin aiheuttaa alapuolisilla kiinteistöillä veden samentumista ja ranta-alueiden liettymistä. Toimenpide voidaan myös nähdä pyrkimyksenä kasvattaa lahden edustalla olevan saaren pinta-alaa. Luvan hakeminen on tarpeen myös ruoppaussuunnitelman toteuttamisen ohjaamiseksi. Lähtökohtana tulee olla, että ruoppausmassoja ei läjitetä vesialueelle. Suunnittelemalla toimenpiteet ja työvaiheet huolellisesti on ruoppausmassat mahdollista kuormata ja kuljettaa muualle. 3
Toimenpide olisi syytä suunnitella niin, että sillä tavoiteltavat myönteiset vaikutukset muodostuisivat pysyvämmiksi kuin suunnitelman mukaan on nähtävissä. Ruoppauksella tulisi parantaa Nivanjoen virtausta ranta-alueelle. Vuonna 1996 oli Jokiniemen tilan mantereen puoleisen palstan ja tilaan kuuluvan saaripalstan väliin rakennettu penger, jonka tarkoitus oli estää Nivanjoen luonnollinen virtaus saaren ja mantereen välillä ja estää siten kiintoaineen kulkeutuminen Jokiniemen tilan ja sen alavirran puoleisen naapuritilan (3:43) edustan vesialueelle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto puuttuivat tuolloin asiaan ja edellyttivät, että penger on poistettava. Penger on sittemmin osaksi korvattu sillalla. Rakennus- ja ympäristölautakunta on vaatinut, että sillan ja siihen liittyvien penkereiden osalta annetaan määräykset kulkuaukon koosta ja vapaasta virtaamasta. Lautakunta on lisäksi vaatinut, että toimenpiteet suunnitellaan uudestaan ja ruoppaus toteutetaan laajempana. Ruoppauksen ajankohdasta on määrättävä. Ruoppausmassojen läjityksestä on määrättävä niin, että siitä ei aiheudu alapuolisen vesistön samentumista. 4 SELITYS Hakijat ovat toimittaneet otteen Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Alueella ei ole voimassa muuta kaavaa. Yleiskaavasta ei seuraa rajoitteita hakemuksen mukaisille ruoppaus- ja läjitystoimenpiteille. Hakijat ovat ELY-keskuksen muistutuksesta antamassaan selityksessä täsmentäneet, että kysymyksessä oleva uoma on ruopattu 1980-luvun puolivälissä. Ruoppausmassat sijoitettiin osittain samalle alueelle, jota nyt on esitetty läjitysalueeksi. Vuonna 1996 tilojen RN:ot 3:39 ja 2:34 edustalla tehtyä ruoppausta ja läjitystä ei voi rinnastaa hakemuksessa tarkoitettuun hankkeeseen. Ruoppaus ja läjitys eivät tapahdu samalla alueella eikä ruoppausmassoja läjitetä uoman reunoille, vaan uoman ja läjitysalueen väliin jätetään suojavyöhyke. Ruopattavien massojen määrä on pienempi. On myös otettava huomioon, että asiassa ei tehty lupaviranomaisen päätöstä siitä, olisiko läjittäminen luhta-alueelle voitu sallia joillakin ehdoilla. Lisäksi alue on 15 vuoden kuluessa muuttunut rehevöityneemmäksi. Ruoppaus ei vähentäisi vesialuetta. Läjitysalue on jo niin kuiva, että sille on alkanut kasvaa pensaita ja puustoa. Hakemuksen mukaisista vähäisistä toimenpiteistä aiheutuva vähäinen vesiympäristön ja -maiseman muutos ei ole luvan myöntämisen este. Ruoppausmassojen muualle kuljettamisesta aiheutuisi kohtuuttomat kustannukset. Myös maa-alueelle läjittämisestä aiheutuisi ympäristövaikutuksia. Jo kuljettamisesta aiheutuisi vaikutuksia, koska rantapuusto olisi hakattava tien tekemistä varten. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan muistutuksesta hakijat ovat lausuneet, että hanke parantaisi virtausta. Ruoppaus yhdistäisi nyt tukossa olevan uoman osan vuonna 1996 ruopattuun osaan. Puusilta, johon ruoppausalue rajautuu,
ei heikennä merkityksellisellä tavalla veden virtausta. Hanketta toteutettaessa varmistetaan, että virtaus sillan ali on hyvä. Lupaharkinnassa on arvioitava vain hakemuksen mukaista hanketta. Lupaharkinnassa ei tule arvioida sitä, olisiko hanke toteutettava laajempana. Hakijoiden aikomuksena on suorittaa ruoppausta vain siinä laajuudessa kuin se on tilojen järkiperäisen käytön kannalta välttämätöntä ja läjittää massat vesilain 2 luvun 3 :n mukaisesti haitat minimoiden. Hakijat katsovat, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. 5 MERKINTÄ Asiakirjoihin on liitetty ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmästä Pyhäselän vedenkorkeuksia vuosina 2000 2011 koskeva graafinen esitys. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISUT 1. LUVAN TARVE Hakijoiden vaatimus siitä, että aluehallintoviraston on päätettävä, että hakemuksessa tarkoitettu hanke ei ole luvan tarpeessa, jätetään tutkimatta.
6 Perustelut Vuoden 2012 alussa tuli voimaan uusi vesilaki (587/2011). Lain 19 luvun 3 :n mukaan vireillä oleviin asioihin on sovellettava lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämä asia on tullut vireille vuonna 2011 ja asiaan on siten sovellettava vanhan vesilain (264/1961 muutoksineen) säännöksiä. Vanhan vesilain 14 luvun 1 :n 1 momentin mukaan asiat, joissa on sovellettava vesilain säännöksiä, ovat vesitalousasioita. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan vesitalousasioita käsittelee muun muassa aluehallintovirasto. Vanhassa vesilaissa ei ole säädetty siitä, että lain mukaan käsiteltäviin asioihin kuuluisi sen vahvistaminen, että jokin vesitaloushanke ei olisi luvan tarpeessa. Aluehallintovirasto ei siten ole toimivaltainen tekemään erikseen ratkaisua siitä, edellyttävätkö hakemuksen mukaiset ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys lupaa. 2. SILTA PENKEREINEEN JA HAKEMUKSEN MUKAISTA LAAJEMPI RUOPPAUS Perustelut PÄÄASIARATKAISU Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan vaatimukset jätetään tutkimatta sikäli kuin niissä on vaadittu, että olisi annettava määräyksiä Jokirannan tilan mantereen puoleisen palstan ja sen edustalla olevan saaripalstan välille aiemmin tehdyn sillan ja siihen liittyvien penkereiden rakenteesta. Lautakunnan vaatimukset jätetään tutkimatta myös sikäli kuin niissä on vaadittu, että hakijoiden olisi suoritettava ruoppausta laajemmalla alueella kuin hakemuksessa on esitetty. Tässä asiassa ratkaistaan vain se, onko lupa myönnettävä hakemuksen mukaiseen hankkeeseen. Hakijat eivät ole pyytäneet lupaa Jokirannan tilan eri palstojen välillä olevan sillan ja sen penkereiden pysyttämiseen. Näitä rakenteita koskevia vaatimuksia ei sen vuoksi voida tutkia. Hakijoita ei voida hakemusasiassaan velvoittaa suorittamaan ruoppausta laajempana kuin mihin hakemuksessa on pyydetty lupaa. Aluehallintovirasto myöntää Leo Pölöselle sekä Pasi ja Taru Venäläiselle luvan kunnostusruoppaukseen Pyhäselän rannassa Nivajoen suussa tilojen Toivonranta 167-409-3-36 ja Jokiranta 167-409-3-39 edustalla Joensuun kaupungissa. Hakemus hylätään siltä osin kuin siinä on pyydetty lupaa ruoppausmassojen läjittämiseen.
7 Lupamääräykset Perustelut 1. Ruopattava alue ilmenee hakemuksen liitteenä 1 olevasta yleiskartasta ja hakemuksen liitteenä 3 olevasta, mittakaavassa 1:1000 olevasta asemapiirustuksesta sekä aluehallintovirastoon 7.12.2011 toimitetusta mittakaavassa 1:350 olevasta leikkauspiirustuksesta. 2. Ruoppaus on suoritettava 1.11. 31.3. välisenä aikana ja sellaisin menetelmin, että vesistössä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumista. 3. Ruoppausmassat on sijoitettava maa-alueelle joko hakijoiden omien tilojen alueelle tai muualle asianomaisen maanomistajan kanssa sovittavaan paikkaan niin, että ne eivät pääse valumaan vesistöön. Ruoppausmassojen sijoituspaikka on hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä ilmoitettava Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Rakentamistyöt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja tehtävä valmiiksi kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 5. Töiden aloittamisajankohta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Vanhan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaan, jos rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lain 2 luvun 3 :n mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava säännöksessä tarkemmin mainituin tavoin mahdollisimman haitattomasti. Ruoppaus- ja läjitystyöstä aiheutuu aina väistämättä kiintoaineen kulkeutumisesta johtuvaa veden samentumista työn aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen. Työn tekeminen talviaikaan vähentää siitä vesistölle ja sen käytölle aiheutuvaa haittaa.
Asiakirjoissa olevan selvityksen perusteella Nivanjoen uoma on tällä kohdin molempien rantojen edustalla olevan runsaan kasvillisuuden vuoksi kapea. Joen uoman ja hakijoiden omistamien tilojen väliin jää noin 50 m:n levyinen lähes umpeenkasvanut alue, jonka sivuille ruopattava uoma sijoittuu. Ruopattava uoma sijaitsee pääasiassa aivan hakijoiden omien tilojen edustalla, joten enimmät haitat kohdistuvat hakijoiden omiin tiloihin. Jonkin verran työnaikaista kiintoainekuormitusta tulee kulkeutumaan myös Nivanjokeen. Hakemuksen mukainen ruoppaaminen on tarpeen, jotta hakijoiden omistamilta kiinteistöiltä päästäisiin kulkemaan veneellä Nivanjokeen ja edelleen Pyhäselälle. Jokirannan tilalta saattaa olla olemassa kulkumahdollisuus tilan mantereen puoleisen palstan ja saaripalstan välisen sillan länsipuolelta, mutta Toivonrannan tilan ainoa kulkureitti järvelle on nyt kysymyksessä olevan uoman kautta. Kun ruoppauksesta vesialueelle aiheutuva kiintoainekuormitus on varsin vähäinen ja kun toisaalta ruoppaaminen parantaa tilojen käyttömahdollisuuksia, on ruoppauksesta saatavaa hyötyä pidettävä siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna pidettävä huomattavana. Vanhan vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaiset luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa ruoppaamisen osalta. Jos ruoppausmassat sijoitetaan paikkaan, jossa niistä pääsee kulkeutumaan kiintoainetta vesistöön, massojen läjittämisen haitat ovat suuremmat eivätkä rajoitu läjittämistyön aikaan. Läjittämisestä saattaa aiheutua maisemahaittaa. Haittaa voi aiheutua myös siitä, että läjittämisen seurauksena vesialue muuttuu maa-alueeksi tai sellainen luontaisestikin käynnissä oleva muutos tapahtuu nopeammin. Näistä syistä ruoppausmassojen läjitystä vesialueelle ei yleensä pidetä hyväksyttävänä. Luvan myöntämisen edellytyksiä on kuitenkin arvioitava kussakin tilanteessa erikseen. Ruoppausmassojen sijoittaminen ruopattavan uoman välittömään läheisyyteen on kustannuksiltaan edullisempaa kuin niiden kuljettaminen muualle läjitettäväksi. Hakemuksen mukaiseen paikkaan sijoitettuna ruoppausmassoista aiheutuva maisemahaitta jäisi lyhytaikaiseksi, koska alueella jo oleva kasvillisuus todennäköisesti estäisi näkyvyyttä mistä tahansa suunnasta katsottuna. Lisäksi maisemahaitta kohdistuisi pääasiassa hakijoiden omiin tiloihin. Maisemahaittaa enemmän on merkitystä sillä, saattaisiko ruoppausmassoista kulkeutua kiintoainetta Nivanjokeen. Muutaman vuoden kuluessa alueella jo oleva kasvillisuus peittäisi ja sitoisi ruoppausmassat. Ennen sitä massojen huuhtoutuminen on mahdollista paitsi sateiden aikaan myös siinä tapauksessa, että vesi olisi niin korkealla, että se ulottuisi läjitysalueelle. Vedenkorkeus Nivanjoen suulla noudattaa Pyhäselän korkeuksia. Niistä on saatavissa tietoa ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmästä. Hakemukseen liitetyn leikkauspiirustuksen mukaan läjitysalueen korkeus on ennen läjitystä noin N 60 + 76,10 m ja läjityksen jälkeen noin N 60 + 76,40 m. Hakemuksen mukaan ruoppausmassoja olisi 30 cm:n paksuudelta siinä vaiheessa, kun ne ovat kuivuneet. Ruoppausmassat sisältävät tyypillisesti runsaasti vettä, joten aluksi massojen paksuus olisi hiukan suurempi. Toisaalta hakemuksen liitteenä 3 olevaan asemapiirrokseen merkitty alue on selvästi suurempi, noin 1 800 m 2, kuin hakemuksessa ilmoitettu läjitysalueen koko 500 m 2. Jos hakemuksen mukainen massamäärä, kui- 8
LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU vumisen jälkeen enintään 150 m 3, levitetään koko asemapiirrokseen merkitylle alueelle, jää korkeustaso leikkauspiirustukseen merkittyä alhaisemmaksi. Pyhäselän vedenkorkeudet ovat vuodesta 2000 alkaen 8 vuotena ulottuneet korkeammalle kuin alueen nykyiseksi korkeustasoksi hakemukseen liitetyssä leikkauspiirustuksessa ilmoitettu N 60 + 76,10 m. Vesi on tänä aikana ollut 5 vuotena suurimman osan vuotta ja yhtenä vuonna (2008) koko vuoden tätä tasoa korkeammalla. Pyhäselän vedenkorkeudet ovat ylittäneet läjityksen lopulliseksi korkeudeksi ilmoitetun tason N 60 + 76,40 m vuosien 2004, 2005, 2008 ja 2009 aikana useita kertoja. Vuosina 2004 ja 2005 vedenkorkeus on ollut enimmillään lähes N 60 + 76,60 m ja vuosina 2008 ja 2009 enimmillään hiukan yli N 60 + 76,70 m. Massojen määrä on vähäinen. Alueella vuodesta 2000 vallinneiden vedenkorkeuksien perusteella voidaan pitää todennäköisensä, että läjitysalueelta pääsisi tänä aikana kulkeutumaan vesistöön kiintoainetta paitsi sateiden aikaan myös sen vuoksi, että Pyhäselän vesi olisi niin korkealla, että se pääsisi huuhtomaan läjitettyjä massoja, minkä seurauksena jo ennestään rehevöityneelle vesialueelle kulkeutuisi kiintoainetta. Ruoppaustyö tehdään talvella, jolloin niin vesialue kuin maakin on jäässä. Massat on mahdollista viedä muualle ilman kohtuuttomia kustannuksia kalustolla, joka voidaan kuljettaa paikalle vastaavasti kuin työtä varten tarpeellinen kalustokin. Ruoppausmassojen läjittämistä hakemuksessa tarkoitetulle vesialueelle aiheutuvaa hyötyä ei edellä mainituilla perusteilla voida pitää aiheutuvaan haittaan verrattuna huomattavana eikä vanhan vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä läjittämiselle ole siten olemassa. Luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa myöskään lain 2 luvun 3 huomioon ottaen, koska massat ovat ilman kohtuuttomia kustannuksia sijoitettavissa muualle niin, että vesialueelle ei aiheudu haittaa. Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 2 luvun 11a Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Kysymys on vähäisestä ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pannun asian käsittelystä. Vesilain (264/1961) 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 9
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Esko Vaskinen Sinikka Pärnänen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Sinikka Pärnänen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.6.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015) 760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.