KK 534/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 534/2000 vp Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun aloituspaikat Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomen alueella on nuorisoasteen koulutuksen tarve jatkuvasti lisääntynyt jo pelkästään sen vuoksi, että alueella on runsaasti väestöä ja työmahdollisuuksia. Erityisesti tietoteknisellä alalla koulutetusta työvoimasta on puutetta. Helsingin seudun ammatillisen koulutuksen määrällistä tarvetta kartoittaneen ESR-projektin tulosten mukaan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kuin myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen on merkittävää painetta tällä seudulla. Projektin loppuraportin mukaan Helsingin seudulla on laskennallisesti 4 500 aloituspaikan lisäystarve, kun koulutuksen määrää verrataan elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman määrään vuoteen 2010 mennessä. Laskennallisesta 4 500 aloituspaikan lisäystarpeesta n. 3 300 kohdistuu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, n. 600 ammattikorkeakouluihin ja n. 100 yliopistokoulutukseen. Lisäksi seudulla on työvoimatarpeista johdettuna laskennallista aloituspaikkatarvetta n. 600 paikalle sellaisessa koulutuksessa, jossa ei varsinaisesti ole aloituspaikkoja (postitoimi, rautatieliikenne, ilmailuala). Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäystarve johtuu alueen elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman kasvusta. Alueella on työelämän tarvitseman koulutetun työvoiman määrä selvästi suurempi kuin seudun omista ikäluokista tuleva työvoimatarjonta. Ammattikorkeakoulupaikkojen suhteuttaminen seudun ikäluokan kokoon - vaikka seudun muuttovoittekin otettaisiin huomioon- ei näin ollen ole perusteltua. Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu sai tulosneuvottelussa lukuvuodelle 2001 540 aloituspaikkaa. Oppilaitoksen oma esitys oli 580 paikkaa. Opetusministeriö karsi paikoista mm. elektroniikan alan 20 aloituspaikkaa. Nämä paikat olisivat olleet merkityksellisiä juuri Vantaan kaupungin alueelle syntyvien piiteknologiayritysten kannalta. Kaikkiaan ammattikorkeakoulu anoi nuorisokoulutukseen yhteensä 55 lisäpaikkaa, joita sille ei siis myönnetty. Espoo-Vantaa ja koko pääkaupunkiseutu on merkittävä työpaikka-alue. Mainittu oppilaitos on yhdessä elinkeinoelämän toiveitten mukaan lähtenyt entistä tehokkaammin vastaamaan haasteeseen, ottaen huomioon yritysmaailman tarpeet. Oppilaitoksen tasokkuudesta kertoo se, että opiskelupaikka siellä on halutuimpia Suomessa. Oppilaitoksen hyvä maine ja korkeatasoiset opettajat antavat perusteen uusien aloituspaikkojen lisäämiselle ja kertovat oppilaitoksen kehityskykyisyydestä. Opiskelunsa päättäneet ovat sijoittuneet ansiokkaasti työmarkkinoille. Yritykset ovat saaneet toivomaansa hyvin koulutettua työntekijäainesta työaloilleen. Jo tältä pohjalta on perusteltua anoa lisää koulutukseen aloituspaikkoja alueen työnantajien tarpeiden toteuttamiseksi. Anottujen paikkojen epääminen sillä perusteella, että Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu on täyttänyt ylipaikkoja opiskelijavalinnassaan, tuntuu liian tiukalta. Aloituspaikoille on kahtena viime vuotena otettu opiskelijoita, mutta kokonaisopis- Versio 2.0
KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. kelijamäärää ei ole ylitetty. Ylipaikoille otettuja vuonna 1998 oli n. 18 % opiskelijoista ja vuonna 1999 n. 10 % opiskelijoista. Tästä huolimatta opiskelupaikkojen kokonaismäärää ( 4 x aloituspaikkojen määrä) ei ole ylitetty. Tulosrahoitukseen vetoaminen ei voi olla peruste myöskään silloin, kun tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa ja yrityselämän kysyntä ja koulutuksen tarjonta kohtaavat toisensa. Jo yksinomaan kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää koulutuksen lisäystä. Aikuiskoulutuksen osalta opetusministeriö vahvistaa Espoon-Vantaan ammattikorkeakoululle vuotuisen opiskelijapaikkamäärän. Vuodelle 2001 ammattikorkeakoulu esitti 1 590 vuotuista opiskelijapaikkaa. Näistä opetusministeriö vahvisti 1 200 vuotuista opiskelijapaikkaa. Jatkoneuvottelujen jälkeen paikkoja luvattiin lisätä 65 opiskelijapaikalla, jotka liittyvät Ammattienedistämislaitoksen ja Johtamistaidon opiston kanssa yhteistyössä toteutettavaan muuntokoulutukseen. Aikuiskoulutuksen kohdalla vuotuisten opiskelijapaikkojen riittävyys on hyvin suuri ongelma. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, että Uudenmaan alueen ammatillisen koulutuksen kysynnän kasvu edellyttää tähänastista suurempia taloudellisia panostuksia aloituspaikkoihin ja onko hallitus tietoinen teknisen alan työvoiman kasvavasta kysynnästä ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi yrityksiin sekä mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammattikorkeakoulutuksen taso pysyy korkeanaja että tasokasta opetusta antavat oppilaitokset, kuten Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, voivat edelleen kehittää koulutustaan riittävän vapaasti itse määrittelemillään tavoilla? Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000 Jouko Jääskeläinen /skl Jaakko Laakso /vas Hanna Markkula-Kivisilta /kok Kimmo Kiljunen /sd Kaarina Dromberg /kok Ulla Anttila /vihr Tarja Kautto /sd 2
Ministerin vastaus KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 534/2000 vp: Onko hallitus tietoinen, että Uudenmaan alueen ammatillisen koulutuksen kysynnän kasvu edellyttää tähänastista suurempia taloudellisia panostuksia aloituspaikkoihin ja onko hallitus tietoinen teknisen alan työvoiman kasvavasta kysynnästä ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi yrityksiin sekä mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammattikorkeakoulutuksen taso pysyy korkeana ja että tasokas ta opetusta antavat oppilaitokset, kuten Espoon Vantaan telmillinen ammattikorkeakoulu, voivat edelleen kehittää koulutustaan riittävän vapaasti itse määrittelemillään tavoilla? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Valtioneuvoston joulukuussa 1999 hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa on 25 000 aloituspaikkaa vuonna 2004. Vuoden 2000 tasoon nähden lisäys on noin 1 000 aloituspaikkaa. Lisäaloituspaikkojen suuntaamisessa otetaan kehittämissuunnitelman mukaisesti huomioon väestö- ja työpaikkakehitys sekä koulutustarjonnan alueellinen tasapaino. Myös valmistuneiden työllistymistä seurataan säännöllisesti ja tarjontaa suunnataan hyvin työllistäville aloille ja alueille. Uudenmaan alueen väestökehitys ja elinkeinoelämän tarpeet on tiedostettu ja niihin on vastattu lisäämällä ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä Uudenmaan osuus koko ammattikorkeakoulusektorin aloituspaikoista on neljännes, mikä on enemmän kuin nuorisoikäluokan suhteellinen osuus edellyttäisi. Kun otetaan huomioon myös yliopistosektorin tarjoama koulutus, on Uudenmaan korkeakouluissa ja yliopistoissa aloituspaikkoja yli 80 %:lle alueen nuorisoikäluokasta maan keskiarvon ollessa 66 %. Alueen poikkeukselliseen väestökehitykseen ja koulutetun työvoiman tarpeeseen nähden tilannetta on kuitenkin pidetty perusteltuna. Suurimmat ammattikorkeakoulukohtaiset aloituspaikkalisäykset ovat Oulun seudun ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta kohdistuneet viime vuosina pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluihin. Esimerkiksi Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen lisäys vuonna 1999 oli 240 aloituspaikkaa ja vuoden 2000 lisäys 50 aloituspaikkaa. Työelämän tarpeista lähtien on erityisesti tekniikan alan koulutusta voimakkaasti lisätty ammattikorkeakouluissa viime vuosina. Vuodesta 1998 vuoteen 2001 ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan peruskapasiteetti on laajentunut noin 4 300 aloituspaikalla. Tästä lisäyksestä tekniikan alan osuus on noin 2 350 eli yli puolet. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on tällä hetkellä kolmannes koko ammattikorkeakoulujen aloituspaikkatarjonnasta. Teknisen alan ja erityisesti tietoteollisuuden alojen kasvavan työvoiman kysynnän vuoksi opetusministeriö käynnisti tietoteollisuuden lisä- 3
KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministerin vastaus toimenpideohjelman vuosille 1998-2002. Ohjelmaa on toteutettu lisäämällä asteittain vuoteen 2000 yliopistojen pysyvää koulutustarjontaa 1 OOO:lla ja ammattikorkeakoulujen pysyvää koulutustarjontaa l 400 aloituspaikalla. Lisäksi vuosina 1998-2002 toteutetaan määräaikaisina toimenpiteinä muuntokoulutusohjelmia, joihin yliopistoissa otetaan 5 150 ja ammattikorkeakouluissa 2 400 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen siirtokoulutukseen on otettu l 000 opiskelijaa vuosina 1998 ja 1999. Lisäksi ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoja on lisätty vuosina 1998 ja 1999 2 400 opiskelijalla. Datanomin tutkintoon johtavaa koulutusta on annettu jatkokoulutuksena 400 opiskelijalle vuonna 1998. Ammattikorkeakoulujen yhteinen tavoite vuodelle 2001 on, että vähintään 500 opiskelijaa aloittaa tietoteollisuuden ammattikorkeakoulututkintoon johtavan muuntokoulutuksen. Lisätoimenpideohjelman pysyvät lisäykset lisäävät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vuosittaisia tutkintomääriä l 800:lla vuonna 2006 vuoteen 1998 verrattuna. Lisäksi määräaikaiset toimenpiteet lisäävät suoritettujen tutkintojen määriä lähes 8 OOO:lla vuosina 1998-2005. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuun ja tasoon on panostettu ammattikorkeakoulujen tukiohjelmalla, johon vuosina 1992-1999 on käytetty 500 miljoonaa markkaa. Toimenpiteitä on kohdistettu opettajien jatkokoulutukseen, kansainvälistämiseen ja vieraskieliseen opetukseen, kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämiseen sekä tietotekniikkaan. Tukiohjelmaa tullaan jatkamaan lähivuosina. Ammattikorkeakoulut voivat koulutusalojen sisällä itsenäisesti päättää tarjonnasta eri koulutusohjelmissa. Näin ollen työvoimapulasta kärsivien alojen koulutusta voidaan ammattikorkeakoulujen omilla päätöksillä lisätä kohdistamalla tarjontaa kyseisten alojen koulutusohjelmiin. Ammattikorkeakoulut vastaavat myös koulutusohjelmien sisällöllisestä kehittämisestä, sillä ne päättävät itsenäisesti koulutusohjelmien opetussuunnitelmista. Aikuiskoulutuksena ammattikorkeakoulujen on mahdollista tarjota tutkintoonjohtavaa koulutusta, ammatillisia erikoistumisopintojaja lyhytkestoista täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutuksen tatjonnan suuntaaminen on ammattikorkeakoulujen määriteltävissä, sillä ammattikorkeakoulut voivat koulutustehtävänsä rajoissa itsenäisesti suunnata aikuiskoulutuksen tarjontaa niille aloille, joilla työelämän kysyntä sitä edellyttää. Lisäksi ESR-rahoitteisella muuntokoulutuksella on mahdollista vastata työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Hallituksen käsityksen mukaan tarvittaviin panostuksiin Uudenmaan ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan lisäämiseksi ja teknisen alan koulutuksen vahvistamiseksi työelämän tarpeita vastaavaksi on ryhdytty. Ammattikorkeakoulutuksen laatutason kohottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota mm. tukiohjelmaa jatkamalla, tuloksellisuusrahoitusta kehittämällä ja laajentamalla sekä vahvistamalla ammattikorkeakoulujen omaa toimivaltaa koulutuksen sisällöllisessä ja määrällisessä suuntaamisessa. Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000 Opetusministerin sijainen Ministeri Suvi Linden 4
Ministems svar KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jouko Jääskeläinen /fkfm.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 534/2000 rd:.1i'r regeringen medveten om att den ökande ejte1jrågan på yrkesutbildning i Nyland förutsätter större ekonomiska satsningar på nybörjarplatserna än förutoch är regeringen medveten om den tilltagande efterfrågan på arbetskraft inom den tekniska branschen för att få yrkeskunnig arbetslrraft tili företagen och vilka åtgärder avser regeringen vidta för att nivån på yrkeshögskoleutbildningen skall förbli hög och att läroanstalter som meddelar högklassig undervisning, såsom Espoon- Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, skall kunna vidareutveckla sin utbildning tillräckligt fritt så som de själva bestämmer? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: 1 den av statsrådet i december 1999 godkända utvecklingsplanen för utbildning och forskning skall det finnas 25 000 nybörjarplatser inom yrkeshögskolomas utbildning för unga år 2004. Jämfört med nivån år 2000 är ökningen ca 1 000 nybörjarplatser. Vid fördelningen av de nya nybörjarplatsema beaktas i enlighet med utvecklingsprogrammet befolknings- och arbetsplatsutvecklingen samt den regionala balansen i utbildningsutbudet. Ä ven sysselsättningen i fråga om nyutexaminerade följs regelbundet och utbudet riktas till sektorer och områden som ger god sysselsättning. Befolkningsutvecklingen och näringslivets behov i Nyland är kända. Ett sätt att svara på dem har varit att öka yrkeshögskolomas utbildningsutbud i huvudstadsregionen. För närvarande är Nylandsandel av hela yrkeshögskolesektoms nybörjarplatser en fjärdedel, vilket är mer än ungdomsåldersklassens relativa andel skulle förutsätta. När man också beaktar den utbildning universitetssektom erbjuder, finns det i högskoloma och universiteten i Nylands nybörjarplatser för över 80 % av ungdomsåldersklassen i området, medan medeltalet för hela landet är 66 %. 1 förhållande tili den exceptionella befolkningsutvecklingen och behovet av utbildad arbetskraft i regionen har detta dock ansetts motiverat. De största nybörjarplatstillskotten i de enskilda yrkeshögskoloma har med undantag av yrkeshögskolan i Uleåborgsregionen under de senaste åren gällt yrkeshögskoloma i huvudstadsregionen. Som exempel kan nämnas att ökningen av nybörjarplatser i Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu 1999 var 240 platser medan ökningen 2000 var 50 platser. 1 synnerhet utbildningen i teknik har utgående från arbetslivets behov ökat kraftigt i yrkeshögskoloma under de senaste åren. Från 1998 till 2001 har yrkeshögskolomas baskapacitet när det gäller utbildningsutbudet ökat med ca 4 300 nybörjarplatser. Av denna ökning står den tekniska branschen för en andel på ca 2 350, dvs. över hälften. lnom utbildningsområdet för teknik och kommunikation finns för närvarande en tredjedel av yrkeshögskolomas hela nybörjarplatsutbud. På grund av den växande efterfrågan på arbetskraft inom den tekniska branschen och i syn- 5
KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministems svar nerhet inom informationsindustrin startade undervisningsministeriet ett åtgärdsprogram med tanke på informationsindustrin för 1998-2002 0 Programmet har genomförts så att universitetens bestående utbildningsutbud gradvis fram till 2000 ökats med 1 000 nybörjarplatser och yrkeshögskolomas bestående utbildningsutbud med 1 400 platsero Tidsbundna åtgärder under 1998-2002 är programmet för examensinriktad fortbildning, till vilket universiteten antar 5 150 och yrkeshögskoloma 2 400 studerandeo Under 1998 och 1999 har det antagits 1 000 studerande till yrkeshögskolomas utbildning med ändrat studieornrådeo Dessutom har yrkeshögskolomas specialiseringsstudier under 1998 och 1999 utökats med 2 400 studerandeo Utbildning som leder till datanomexamen har givits som vidareutbildning till 400 studerande år 1998 0 Yrkeshögskolomas gemensamma mål för 2001 är att minst 500 studerande inleder examensinriktad fortbildning som leder till yrkeshögskoleexamen inom informationsindustrio De bestående ökningama i tilläggsåtgärdsprogrammet ökar universitetens och yrkeshögskolomas årliga antal examina med 1 800 år 2006 jämfört med 19980 De tidsbundna åtgärdema ökar dessutom antalet avlagda examina med nästan 8 000 under 1998-20050 Kvaliteten och nivån på utbildningen i yrkeshögskoloma har varit föremå1 för satsningar inom ramen för ett stödprogramo Under 1992-1999 användes 500 miljoner mark för detta programo Åtgärdema har gällt vidareutbildning för lärare, intemationalisering och undervisning på främmande språk, utveckling av biblioteks- och informationstjänstema samt informationsteknik. Stödprogrammet kommer att fortsättas under de närmaste åreno Yrkeshögskoloma kan inom utbildningsområdena självständigt besluta om utbudet i olika utbildningsprogramo Utbildningen på ornråden som lider brist på arbetskraft kan således genom beslut av yrkeshögskoloma själva utökas genom att utbudet riktas till utbildningsprogrammen för områdena i frågao Yrkeshögskoloma svarar också för den innehållsliga utvecklingen av utbildningsprogrammen eftersom de självständigt beslutar om undervisningsplanema i utbildningsprogrammeno När det gäller vuxenutbildningen har yrkeshögskoloma möjlighet att erbjuda utbildning som leder till examen, yrkesinriktade specialiseringsstudier och kortvarig fortbildningo Hur utbudet inom vuxenutbildningen utformas kan yrkeshögskolomas själva bestämma, eftersom yrkeshögskoloma inom ramen för sin utbildningsuppgift självständigt kan rikta vuxenutbildningsutbudet till sådana branscher där efterfrågan i arbetslivet förutsätter det. Med hjälp av ESF-finansierad examensinriktad fortbildning är det också möjligt att svara på arbetslivets snabbt förändrade behovo Enligt regeringens uppfattning har man gjort behövliga satsningar för att öka utbildningsutbudet vid yrkeshögskolorna i Nyland och stärka utbildningen på det tekniska ornrådet så att den motsvarar behoven i arbetslivet. Särskild uppmärksamhet ägnas höjningen av yrkeshögskoleutbildningens kvalitet. Detta sker bl.ao genom att stödprogrammet fortsätts, resultatfinansieringen utvecklas och utvidgas samt genom att yrkeshögskolomas befogenheter stärks när det gäller hur utbildningen skall utformas innehållsmässigt och kvantitativt. Helsingfors den 28 juni 2000 Undervisningsministems ställföreträdare Minister Suvi Linden 6