KIRJALLINEN KYSYMYS 444/2005 vp Ammattikorkeakouluopetus Järviseudun seutukunnassa Eduskunnan puhemiehelle Järviseudun seutukunta on ainoa seutukunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jolta puuttuu ammattikorkeakoulutasoinen opetus. Järviseudun ammatti-instituutin toimipisteet Alajärvellä, Kurejoella ja Lappajärvellä sijaitsevat kolmen maakunnan eli Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajavyöhykkeellä. Etäisyydet Seinäjoelle, Kokkolaan ja Jyväskylään ovat 75, 125 ja 165 km; näin ammattikorkeakoulukoulutuksen saavutettavuus on erittäin huono. Alueen korkeakoulutettujen osuus alueen atväestöstä on viimeisten joukossa maassamme. Järviseudun seutukunnalla on monipuolinen elinkeinorakenne ja palveluvarustus, joka tarvitsee kehittyäkseen korkeakoulutasoista työvoimaa. Lisäksi ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta antaa mahdollisuuden pitkän aikavälin yhteistoimintaan oppilaitosten ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on asettanut työryhmän, jossa on Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymän ja Järviseudun seutukunnan edustajat. Työryhmän tehtävänä on selvittää ammattikorkeakoulun toimintoja Järviseudulla. Työryhmässä Järviseudun seutukunnan edustajat ovat esittäneet, että Seinäjoen ammattikorkeakoulu aloittaisi Järviseudun seutukunnassa nuorten insinöörintutkintoon johtavan koulutuksen 20 opiskelijan sisäänotolla. Ehdotetussa koulutusohjelmassa opintojen rungon muodostaisivat tuotantotalouden, tuotekehityksen ja muotoilun perusopinnot sekä puun ja metallin materiaalitekniikan erityisopinnot. Valinnaisina opintoina opiskelijat voisivat valita puu-, ohutlevy- tai alumiinituotteiden tuotantoprosessin hallintaan ja johtamiseen liittyviä kursseja. Koulutus ehdotetaan toteutettavaksi yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurialan ja muotoilun ja tekniikan yksikköjen, paikallisten toisen asteen oppilaitosten ja alueen yritysten kanssa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on esittänyt ammattikorkeakoulun toimintojen kehittämisestä Järviseudun seutukunnassa seuraavaa: Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjonnan lisääminen tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysaloilla, rekrytointipalveluiden vahvistaminen (henkilö alueelle), liiketoiminta/teknologia-asiamiehen sijoittaminen alueelle ja AMK-aikuiskoulutusryhmän aloitus v. 2006 erillisen selvityksen pohjalta. Nuorisoasteen ammattikorkeakouluopetuksen aloittamista Järviseudun seutukunnassa perustellaan seuraavasti: Järviseudun seutukunnassa aikuisten koulutustaso on alhainen, joten aikuiskoulutuksena tarjottu ammattikorkeakoulutus ei ole ratkaisu korkeamman pohjakoulutuksen saaneiden nuorten jäämiseen seutukuntaansa kehittämään. Alueella ei ole juurikaan aikuisia, joiden pohjakoulutus riittäisi ammattikorkeakouluopintoihin hakeutumiseen. Toisaalta nuoret eivät jää alueelle odottamaan opiskelupaikkaa aikuiskoulutuksessa, vaan he hakeutuvat muualle opiskelemaan. Nuorilla tulisi olla mahdollisuus halutessaan jatkaa opiskelua Järviseudulla II asteen kou- Versio 2.0
lutuksen jälkeen. Jatko-opintoihin hakeutuminen on opetusministeriön selvityksen mukaan ammatillisen koulutuksen jälkeen Järviseudulla vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimesta tehty, Järviseudun lukiolaisille ja ammatti-instituutissa opiskeleville suunnattu selvitys osoitti, että nuorilla löytyy halukkuutta jäädä opiskelemaan Järviseudulle, mikäli ammattikorkeakouluopintoja on tarjolla. Suhteellisesti eniten nuoria kiinnosti selvityksen mukaan tekniikan ala (insinöörikoulutus). Jo olemassa olevat tilat ja laitteet Järviseudulla mahdollistavat koulutuksen käynnistämisen ilman mittavia investointeja. Kun koulutuksessa hyödynnetään uutta teknologiaa (videoneuvottelulaitteet ja sähköiset oppimisympäristöt), voidaan koulutus toteuttaa suhteellisen vähin kustannuksin. Myös ammattikorkeakoulujen arviointityöryhmän raportti, jossa on selvitetty ammattikorkeakoulujen aluevaikutuksia, kiinnittää huomiota ammattikorkeakoulutoiminnan puuttumiseen Järviseudulta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarvitsee lisää opiskelijoita Järviseudulta ja sen lähialueelta, joista nyt hakeudutaan muualle kuin Seinäjoelle opiskelemaan. Järviseudun opiskelijaryhmä voisi opiskella osana Seinäjoen ja Jurvan opintoryhmiä, kuitenkin siten, että nuoret tietävät jo pyrkiessään koulutukseen voivansa suorittaa opinnot Järviseudulla. Alueen yritykset suhtautuvat poikkeuksellisen myönteisesti ammattikorkeakoulutuksen saamiseen Järviseudulle. Yritysten taholta on nähty tarpeellisimpana järjestää ammattikorkeakoulutusta, jossa tuotekehityksen, muotoilun, tekniikan ja tuotantotalouden opinnot laaja-alaisena kokonaisuutena antavat hyvät valmiudet uuden tuotannon käynnistämiseen. Materiaaleina alumiini, teräs (ohutlevy) ja puu muodostavat kokonaisuuden, joka edustaa alueen kärkiyritysten osaamista ja kehitysintressejä. Eräänä ratkaisuna voisi toimia maakuntakorkeakoulumalli, jolla esim. Vaasan yliopisto, Epanet, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu yhteistyönä toteuttavat tutkintoon johtavaa korkea-asteen koulutusta, jonka koordinaatiokeskus sijaitsee Järviseudulla. Järviseudun maakuntakorkeakouluyksikkö voi toimia aikuisten kouluttamisen ratkaisuna ja seutukunnan kehittämisen ja täydennyskoulutuksen keskuksena, jolloin alueella jo olevan elinkeinoelämän koulutustarpeet tulisivat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehnyt hankesuunnitelman Järviseudun maakuntakorkeakouluhankkeesta ja jättänyt sen rahoittajille. Maakuntakorkeakoulu ei korvaa nuorisoasteen ammattikorkeakoulukoulutusta, joka antaisi nuorille mahdollisuuden hakeutua ennalta suunnitellusti normaalilla hakumenettelyllä ammattikorkeakouluopintoihin Järviseudulla. Nuoret eivät jää odottamaan mahdollista tulevaisuudessa tarjoutuvaa tilaisuutta opiskella Järviseudulla, vaan he hakeutuvat tarjolla olevaan koulutukseen muualle, usein myös Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakorkeakoulu markkinoi II asteen opintojaan päättäville nuorille tutkintoon johtavia korkea-asteen opintoja riittävän ajoissa niin, että nuoret voivat hakea opintoihin, kuten muihinkin korkea-asteen opintoihin ja saavat niistä tietoa opinto-oppaista Järviseudulla toteutettavana koulutuksena. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että Järviseudun seutukunnassa käynnistetään maakuntakorkeakoulukokeilu sekä Järviseudun seutukuntaan perustetaan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen toimipiste? 2
Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2005 Esko Ahonen /kesk 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko Ahosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 444/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että Järviseudun seutukunnassa käynnistetään maakuntakorkeakoulukokeilu sekä Järviseudun seutukuntaan perustetaan ammattikorkeakoulun nuorisoasteen toimipiste? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet asemansa osana korkeakoululaitosta ja muodostuneet keskeiseksi osaksi alueellista innovaatiojärjestelmää. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteydet ovat kehittyneet molempien osapuolia hyödyttävää osaamisen vaihtoa ja kehittämistä tukeviksi. Ammattikorkeakoulujen jatkuva kehittyminen edellyttää kuitenkin, että ne pitävät huolen omasta osaamistasostaan ja kehittämisedellytyksistään. Valtioneuvosto hyväksyi 4.12.2003 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003 2008. Suunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta lisätään koulutustarjonnan rakennetta kehittämällä, kokoamalla ammattikorkeakoulujen aluekehityshankkeita eri osa-alueita paremmin yhteenliittäviksi kokonaisuuksiksi sekä lisäämällä ammattikorkeakoulujen verkottumista aluekehitystyön eri osapuolten ja muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 7.4.2005 julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä korostetaan ammattikorkeakoulujen merkitystä alueellisina vaikuttajina. Lähtökohtana on kuitenkin se, että korkeakoululaitosta ei laajenneta, vaan "kehittämistoimet suunnataan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan, vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistamalla verkottumista sekä tehostamalla johtamista ja toiminnan arviointia". Ammattikorkeakouluilla on päävastuu toimipisteverkon toimivuudesta. Ammattikorkeakoulut voivat omilla päätöksillään parantaa yhteisönsä toimivuutta joko toimipisteitä yhteenkokoamalla tai yksiköiden välistä yhteistyötä muuten lisäämällä. Alueellisiin koulutustarpeisiin voidaan vastata kehittämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistä maakuntakorkeakouluverkostoa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisussa Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä (12:2003), todetaan, että ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta toiminta-alueen elinkeinoelämän vahvistamiseksi tulisi täsmentää yritysten kanssa tehtävillä, aluekehitysstrategiaa toteuttavilla toimintaohjelmilla varsinkin maakunnan heikoimmin kehittyneissä osissa kuten Järviseudulla. Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että "Järviseudun seutukunnan edustajat ovat esittäneet, että Seinäjoen ammattikorkeakoulu aloittaisi Järviseudun seutukunnassa nuorten insinööritutkintoon johtavan koulutuksen 20 opiskelijan sisäänotolla." Ammattikorkeakoulujen perustana olevat oppilaitokset ja niiden sijaintikunnat määrätään ammattikorkeakoululle myönnetyssä toimiluvassa. Uuden tutkintoon johtavaa koulutusta antavan toimipisteen avaaminen sijaintikuntaan, jossa ammattikorkeakoululla ei ennestään ole toimipistettä, on toimiluvan muutosasia. Toimiluvan muutoksen hyväksyy valtioneuvosto. 4
Ministerin vastaus KK 444/2005 vp Esko Ahonen /kesk Opetusministeriö on tämän kevään tavoitesopimusneuvotteluissa yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa sopinut, että ammattikorkeakoulu saa 50 000 euroa vuodelle 2006 Järviseudun maakuntakorkeakouluhankkeeseen. Olemassa olevaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muodostamaa maakuntakorkeakouluverkostoa kehittämällä voidaan vastata Järviseudun seutukunnan koulutustarpeisiin. Verkostoa vahvistetaan kehittämällä avoimia korkeakouluopintoja ja muuta aikuiskoulutusta sekä elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa elinkeinoelämän ja muun työelämän tarpeista lähtien. Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 444/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko Ahonen /cent: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att det i den ekonomiska regionen Järviseutu skall inledas ett försök med landskapshögskola och inrättas en enhet som ger yrkeshögskoleutbildning på ungdomsstadiet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Yrkeshögskolorna har befäst sin ställning som en del av högskoleväsendet och blivit en central del av det regionala innovationssystemet. Kontakterna mellan yrkeshögskolorna och arbetslivet har utvecklats så att de stöder kompetensutbyte och kompetensutveckling som gagnar båda parterna. För att yrkeshögskolorna kontinuerligt skall utvecklas måste de dock sörja för sin kompetensnivå och utvecklingsförutsättningar. Statsrådet godkände den 4 december 2003 en utvecklingsplan för utbildning och forskning för 2003 2008. Enligt planen skall yrkeshögskolornas regionala verkningar ökas genom att strukturen i utbildningsutbudet utvecklas, yrkeshögskolornas regionutvecklingsprojekt samlas i större helheter som bättre förenar de olika delområdena och genom att nätverken utökas mellan yrkeshögskolorna och olika parter i det regionala utvecklingsarbetet och andra högskolor och läroanstalter. I statsrådets principbeslut av den 7 april 2005 om strukturell utveckling av forskningssystemet betonas yrkeshögskolornas roll som regionala påverkare. Utgångspunkten är dock att högskoleväsendet inte byggs ut. I stället riktas utvecklingsåtgärderna "under undervisningsministeriets ledning till att säkerställa och förbättra verkningsfullheten, kvaliteten, innehållet och effektiviteten i enheternas verksamhet. Detta sker genom resurser till större helheter, genom starkare nätverksbildning samt effektivare ledarskap och utvärdering av verksamheten". Huvudansvaret för att nätet av verksamhetsställen fungerar bärs av yrkeshögskolorna själva, som genom sina beslut kan få organisationen att fungera bättre antingen genom att samla verksamhetsställena eller genom att annars öka samarbetet mellan dem. Genom utveckling av det nätverk som bildas av yrkeshögskolorna och universiteten, de s.k. landskapshögskolorna, är det möjligt att svara på de regionala utbildningsbehoven. I publikationen Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä (12:2003), som givits ut av Rådet för utvärdering av högskolorna, konstateras att yrkeshögskolans genomslagskraft när det gäller att stärka näringslivet i sitt verksamhetsområde bör preciseras i handlingsprogram som uppgörs tillsammans med företagen och som siktar på att genomföra en regionutvecklingsstrategi, i synnerhet i de mest eftersatta delarna i landskapet, såsom Järviseutu. I det skriftliga spörsmålet konstateras att företrädare för den ekonomiska regionen Järviseutu föreslagit att Seinäjoki yrkeshögskola inleder utbildning för unga som leder till ingenjörsexamen. Intagningen skulle vara 20 studerande. De läroanstalter som utgör grund för yrkeshögskolorna och de kommuner där de är belägna slås fast i tillståndet för yrkeshögskolan. För att man skall kunna inrätta en enhet som ger utbildning för en ny examen i en kommun där yrkeshögskolan inte tidigare är verksam behövs en ändring av tillståndet. En sådan ändring godkänns av statsrådet. 6
Ministerns svar KK 444/2005 vp Esko Ahonen /kesk Undervisningsministeriet har i samband med målavtalsdiskussionerna under våren kommit överens med Seinäjoki yrkeshögskola att yrkeshögskolan får 50 000 euro för 2006 för landskapshögskoleprojektet i Järviseutu. Genom att utveckla det existerande nätverket av landskapshögskolor bestående av yrkeshögskolor och universitet kan utbildningsbehoven i den ekonomiska regionen Järviseutu tillgodoses. Ett starkare nätverk uppnås genom att man med utgångspunkt i näringslivets och de övriga arbetslivets behov utvecklar öppna högskolestudier och annan vuxenutbildning samt forsknings- och utvecklingsverksamhet som betjänar näringslivet. Helsingfors den 3 juni 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 7