PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 22.12.2008 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 610 110 Dnro KSU-2007-Y-424/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee olemassa olevan Keski-Suomen Ampujat ry:n Leppäveden ampumaradan toimintaa Laukaan kunnan Leppäveden kylässä. Päätös sisältää myös Laukaan Riistanhoitoyhdistyksen ja Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistyksen ampumaratatoiminnot. LUVAN HAKIJA Keski-Suomen Ampujat ry Yhteyshenkilö: Markku Uusitalo PL 5 p. 040 539 1015 40321 JYVÄSKYLÄ Markku.K.Uusitalo@moventas.com Liike- ja yhteisötunnus on 0667080-6 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Leppäveden ampumarata (käytetään myös nimitystä Rajamäen ampumarata) sijaitsee Laukaan kunnan Leppäveden taajaman läheisyydessä Laukaan ja Jyväskylän maalaiskunnan rajalla osoitteessa Ampumaradantie 1, 41310 Leppävesi, kiinteistöillä Hirvirata 7:265, Rajamäki 7:239, Multalaakso 7:693 ja Suopalsta 7:240. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ulkona sijaitsevan ampumaradan toimintaan on oltava ympäristölupa (YSL 28 1 mom., YSA 1 1 mom. 14) a) kohta). Ympäristönsuojeluasetuksen 7 kohdan 14 mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus toimitettiin Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 29.10.2007. Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta siirsi lupa-asian ympäristönsuojelulain 33 perusteella Keski-Suomen ympäristökeskukselle 14.11.2007 (Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätös 216/341/2007). Perusteluna siirrolle lautakunta mainitsee sen, että ampumaratatoiminnan ympäristövaikutukset ulottuvat ampumamelun vuoksi sijaintikuntaa laajemmalle sekä sen, että lupahakemuksen yhteydessä tulee ottaa huomioon pilaantuneiden maa-ainesten käsittely, joka kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan. Ympäristölupa tuli vireille ympäristökeskuksessa 21.11.2007.
2/41 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSILANNE Toiminnalle on myönnetty seuraavat luvat: 28.12.1950 Nro A.5974: Vaasan lääninhallituksen päätös kivääriradan ja hirviradan sekä savikiekko-, pienoiskivääri- ja pistooliratojen perustamiseen. Tämä lupa ei koske nykyistä aluetta, vaan on Seppälänkankaalla, suurin piirtein nykyisen Valion alueella, minne rataa ei koskaan rakennettu. 2.2.1955 Nro A.517: Vaasan lääninhallituksen päätös kivääri-, hirvi-, pienoiskivääri-, haulikko ja pistooliratojen perustamiseen. Tämä on ensimmäinen ja ainoa voimassaoleva lupa nykyisille Keski-Suomen Ampujat ry (jatkossa KSA) radoille. 8.9.1965 Nro C 2318 Keski-Suomen lääninhallituksen lupa hirviradan pitämiseen. Tämä lupa päättyi, kun uusi lupa myönnettiin 21.9.1992. 2.5.1968 Nro C 1116 Keski-Suomen lääninhallituksen lupa ampumaradan rakentamiseen ja pitämiseen (trap-ammunta). Tämä lupa päättyi, kun haulikkoradat rakennettiin uudelleen nykyisille paikoilleen. Samalla irtisanottiin maanvuokrasopimus tontista, jonka nykyinen omistaja on Veli-Heikki Peura. 21.9.1992 Keski-Suomen lääninhallituksen Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistys ry:lle ja Laukaan riistanhoitoyhdistykselle myöntämä lupa (Nro YA-180, DNro 963 621 92 127) ampumaradan perustamiseen Keski-Suomen Ampujat ry:ltä 20 vuodeksi vuokratulle alueelle; Olemassa olevien hirvi- ja luodikkoammunnan suorituspaikkojen rakentaminen, kunnostaminen ja ylläpitäminen sekä yhden uuden hirviammuntasuorituspaikan rakentaminen. Tämä on ainoa voimassaoleva lupa riistanhoitoyhdistysten (jatkossa RHY) radoille. Toiminta merkittiin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 20.6.2001 (DNro 0901Y0187/14) Ampumarata on merkitty Leppäveden yleiskaavaan (kv:n hyväksymä 29.11.1982 207) sekä Keski-Suomen maakuntakaavaan (maakuntavaltuuston päätös 16.5.2007) valtakunnallisen tason ratana. Maakuntakaavassa ei ole ampumaratojen ympärille varattu erillisiä melu- tai suoja-alueita. Laukaan kunta on kaavoituksella laajentanut lähistöllä olevaa teollisuusaluetta sekä kaavoittanut uutta asuntoaluetta Näätämäelle. Näätämäkeä koskevassa asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa 21.1.2004 on kaavamerkintä, jonka mukaan AO-kortteleita 530-532, 537-540, AP/AO-korttelia 536 sekä TY-1- kortteleiden 533, 535, 541 ja 542 asunto-osia ei saa ottaa käyttöön ennen kuin ampumaradan aiheuttama melutaso ko. alueella rajoittuu enimmäistasoon 65 db. Lähin asutus sijaitsee ampumaradan koillispuolella Mestarintiellä (kaavoitettu teollisuusalueeksi, jolle voi rakentaa asuntoja) n. 700 metrin päässä rakenteilla olevan meluvallin reunasta. Näätämäen koillispuolelle rakentuvan uuden kaava-alueen lähimmät tontit ovat yli kilometrin päässä. Lähimmät Ampumaradantien teollisuusrakennukset sijaitsevat kaakossa n. 200 metrin etäisyydellä melu-/suojavallista. Ampumaradan ja Mestarintien väliseltä alueelta on kaadettu metsää, mikä on lisännyt meluvaikutusta. Lähin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Tiituspohjassa, koulu n. 2 200 m etäisyydellä ja päiväkoti n. 2000 m etäisyydellä radasta. Alueen itäreunalla ja osin alueen halki kulkee kunnan ylläpitämä latu-ura, Metsoreitti, jolla on erikseen kesäreitti ja talvireitti. Talvireitti kulkee Karhusuon reunassa rata-alueen ulkopuolella, mutta kesäreitti sijoittuu RHY:n ratojen takana osittain rata-alueelle. Reitti on valaistu Laukaan kunnan vapaaaikatoimen toimesta ja reitin käyttäjille on tehty kota, puuvaja ja puucee Ampujien majan edustalla olevan aukion reunalle. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Metsä-Harjulan luonnonsuojeluale (MRA 202343), joka sijaitsee noin 2 km alueelta länsiluoteeseen sekä Rajamäen tervaleppäkorpi (LTA 090098), joka sijaitsee noin 700 m päässä alueelta etelälounaaseen.
3/41 Maastollisesti alue on tuoretta kangasta, jossa on jonkin verran puustoa ratojen välisillä alueilla ja valleissa. Alueen etelä- ja lounaispuolella sekä pohjoispuolella on metsää. Haulikkorata on alueen kosteimmassa kohdassa, osin täyttömaalla, osin suolla. Haulikkorata-alueen poikki virtaa oja, joka kulkee meluvallissa olevan aukon kautta teollisuusalueen reunaan. Ampumarata ei ole pohjavesialueella. Ampumaradasta linnuntietä 500 m päässä kulkee Jyväskyläntie (tie nro 637) Jyväskylästä Laukaaseen. Rata-alueen vieritse kulkee Ampumaradantie. Ampumaratatoiminta aiheuttaa henkilöliikennettä, kun ampujat tulevat radalle omilla autoillaan. Multamesta Oy:n toimintaan liittyy maa-ainesten raskasta kuljetusliikennettä. Osa retkeilyreitin käyttäjistä pysäköi autonsa Ampujien majan edustalle. Muu liikenne on Leppäveden kylän ja alueen teollisuuden aiheuttamaa sekä läpiajoliikennettä. Tikkakoskelle laskeutuvien lentokoneiden toinen lähestymissuunta kulkee Leppäveden alueen yli. Multamesta Oy harjoittaa radan välittömässä läheisyydessä maa-ainesten jalostus- ja käsittelytoimintaa. Toimintaa varten on olemassa erilliset luvat. AMPUMARADAN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Toimintaan kuuluu harjoitteluammuntaa, ampumakouluja, kilpailuja ja maksullista palvelutoimintaa muille kuin seuran jäsenille. KSA:n toiminta on organisoitu viiteen jaostoon: haulikko-, kivääri-, pistooli-, riistamaali- ja practicaljaostoon. Jäsenmäärät: Yhdistyksen jäsenmäärä 15.10.2007 405 jäsentä Nuoria alle 18-vuotiaita 44 jäsentä Jäsenmäärästä jyväskyläläisiä 271 jäsentä Kaikkiaan jäseniä on Keski-Suomen maakunnan alueelta 14 eri kunnasta ja viidestä kunnasta muualta Suomesta. Jäsenmäärä on ollut tasaisessa kasvussa, viidessä vuodessa kasvua on ollut n. 20%. Jäsenjakauma jaostoittain 2007/10 2006 2005 2004 2003 2002 Haulikko 75 64 59 55 59 69 Kivääri 61 58 64 62 71 73 Pistooli 155 172 155 149 128 120 Riistamaali 22 22 22 27 24 26 Practical 92 78 75 70 61 51 ------ ----- ----- ------ ----- Yhteensä 405 394 375 363 343 339 Haulikkojaosto Haulikkoradoilla voidaan harrastaa seuraavia haulikkoammuntalajeja: skeet, automaattitrap, kansallinen trap, compak-sporting, metsästystrap ja metsästysammuntaa. Radat ja lajit Haulikkojaoston käytettävissä on viisi haulikkoammuntaa varten rakennettua rataa. Radoilla 1,2 ja 3 on ratalaitteet useamman haulikkolajin ammuntaa varten. Radalla yksi on kiekonheittimet ja ohjauslaitteet asennettu automaattitrap-, kansallinen trap-, compaksporting- ja metsästystrap- ammuntaa varten. Radalla kaksi on ratalaitteet asennettu edellisten lisäksi myös skeet- ja metsästysammuntaa varten. Radalla kolme on ratalaitteet asennettu samalla tavoin, kuin radalla kaksi, paitsi, että compak-sporting kilpailuja varten radalle lisätään kiekonheittimiä.
4/41 Radat neljä ja viisi ovat nyt pelkästään skeet- ja metsästysammuntaa varten. Trap -lajien heitinsuojien rakentaminen ei ole ollut mahdollista kesken olevan maa-ainesten vaihdon takia. Aseet: Urheilu- ja metsästysammuntaan soveltuvat haulikot Patruunat: Urheiluammuntaan soveltuvat patruunat, joiden maksimi haulikoko on turvallisuussyistä 2,5 mm ja haulimäärä 24g-28g. Ratojen käyttäjät: Haulikkojaostossa on 75 jäsentä. Ratojen käyttäjiä ovat myös seuran muiden lajien harrastajat sekä vuosivuokraajien jäsenet ja henkilöstö. Vuosivuokraajia ovat metsästysseurat, yritykset ja yhteisöt. Arvioitu käyttäjämäärä on n. 900 henkilöä vuodessa. Ratoja käyttävät myös Laukaan ja Jyväskylän riistahoitoyhdistykset kilpailu- ja koulutustoimintaan. Riistanhoitoyhdistyksien haulikolla metsästävät jäsenet tarvitsevat haulikkoratoja aseiden ja patruunoiden kokeiluun sekä ampumataidon ylläpitämiseen. Suomen ampumaurheiluliiton järjestämiä leirejä ja haulikkojaoston järjestämiä omia koulutustapahtumia on vuosittain 3-5 kpl. Näihin osallistuu n. 150 henkilöä. Haulikkojaosto järjestää touko- syyskuussa 35 iltana yleisölle tarkoitettuja ohjattuja ja valvottuja haulikkoammuntatilaisuuksia, jotka mahdollistavat haulikkoammunnan harjoittelun kaikille lajista kiinnostuneille. Suorituksia on vuosittain n. 1900 kpl. Palvelutoimintana ovat haulikkoammunta tapahtumien järjestäminen työ-, metsästys-, harraste- ja yritysryhmille. Vuosittain tapahtumia on n. 18 20 kpl. Kilpailut: Kilpailuja järjestetään 8-10 kpl/vuosi. Joka vuosi on vähintään yksi ns. arvokilpailu, SM-tason tai kansallisen tason kilpailu. Muut kilpailut ovat alueellisia, paikallisia tai jäsenten välisiä. Alueen metsästysseurat ja riistanhoitopiirit järjestävät omia kilpailujaan, n. 10 kpl/vuosi. Pistoolijaosto Jaostossa on 155 jäsentä. Jaostossa on mahdollista harrastaa pienois-, urheilu-, vakio-, iso-, olympia-, vapaa- ja ilmapistooliammuntaa. Lajit ja aseet: Pistooliammunnassa aseena on pienikaliiperinen 3 g lyijyluotia ampuva pistooli tai revolveri. Ampuma-asento on seisten ja ammunta tapahtuu yhden käden otteella. Vain avotähtäimet (hahlo ja jyvä ilman tähtäinsuojuksia) ovat sallittuja. Aseena käytetään - isopistoolia lukuun ottamatta -.22-kaliiperista (5,6 mm) puoliautomaattista (itselataava kertatuli) pistoolia. Myös.22 cal revolveri on sallittu. Ampumamatka on 25 metriä ja vapaapistoolissa (kertatuliase) 50 m. Isopistoolissa aseena käytetään tavallisimmin.32-kaliiperista pistoolia tai revolveria. Kaliiberit.30 -.38 (7.62 9.65 mm) ovat sallittuja. Kilpailu- ja harjoitustoiminta: Pistoolijaosto järjestää vuosittain jaoston omat kilpailut sekä työyhteisöille tarkoitetun puulaakikilpailun. Lisäksi jaosto vastaa pistoolilajeista seuran järjestämissä kilpailuissa. Valvotuissa harjoituksissa ammutaan touko-syyskuussa klo 18.00 alkaen tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Pistoolijaosto järjestää vuosittain seuran sisäisiä kilpailuja, aluemestaruuskilpailuja, SM-kilpailuja sekä EM-näyttökilpailuja. Radat: Pistoolijaostolla on kaksi 30 -paikkaista 25 metrin rataa, joilla voidaan ampua pienois-, urheilu-, vakio-, olympia- ja isopistoolilajeja sekä pikapistoolia. Vapaapistoolia ammutaan 50 metrin pienoiskivääriradan oikeanpuoleisilla paikoilla. Practicaljaosto Practicaljaostoon kuuluu practical-lajien harrastajat sekä ne pistooliampujat, jotka ampuvat pääasiassa vaippaluoteja ampuvilla aseilla. Jaosto järjestää vuosittain kymmenkunta omille jäsenille tarkoitettua kilpailua, seuran ulkopuolisia ampujia käy radalla muutama kymmenen vuosittain. Vuonna 2007 pidettiin ensimmäiset kansalliset practical pistoolikilpailut KSAn radalla. Radalla ammutaan pääasiassa aseilla kaliipereissa 9x19,.40s&w ja.45acp.
Kiväärijaosto 5/41 Jaostossa on 61 jäsentä. Jaoston toiminta keskittyy vain ilmakivääri- ja pienoiskivääriammuntaan. Seuran käytössä ei enää ole suurikaliiperisille kivääreille tarkoitettua 300 m rataa. Ilmakiväärillä ammutaan sisäradalla, esimerkiksi Jyväskylässä Graniitti liikuntahallissa, ei Leppäveden ampumaradalla. Ulkorata: Kesäkauden harjoitus- ja kilpailutoiminta tapahtuu ulkoradalla, missä on käytössä 40-paikkainen 50 m:n pienoiskiväärirata. Radalla suurin sallittu aseen kaliiperi on.22lr. Radalla ammutaan myös 50 m pistoolia eli vapaapistoolia. Valvottuja vuoroja ei ole, vaan ampujat toimivat itsenäisesti. Kilpailutoiminta: Jaosto järjestää seuran sisäisiä CUP-kilpailuja, AM-kilpailuja sekä valtakunnallisia kultahippujen (nuoret ampujat) karsinta- ja finaalikilpailuja. SMkilpailuissa 50 metrin pistooli ammutaan lisäksi kivääriradalla. Riistamaalijaosto Riistamaaliradalla ammutaan pienoiskiväärillä (kaliiberi.22lr, luoti 3 g) 50 m matkalta sivusuunnassa liikkuvaan maaliin. Yhdellä radalla voi olla vain yksi ampuja kerrallaan. Ratoja eli ampumapaikkoja on alueella kaksi. Jaoston toiminta on keskittynyt harjoitteluun ja kilpailuihin osallistumiseen. Jaosto ei ole viime vuosina järjestänyt kilpailuja omalla radalla. Metsästysaseilla voidaan riistamaalilajeja ampua lisäksi RHY:n radalla. Vaikutus luontoon on hyvin paikallinen, lyijy päätyy pienelle alueelle valliin ja on poistettavissa tarpeen tullen kaivamalla. Asealan elinkeinon harjoittaminen KSA:lle on 30.7.2003 myönnetty Ampuma-aselain 20 :n tarkoittama asealan elinkeinolupa 4 mom:n mukaiseen kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan ampumaradan pitämiseen: Maksulliset asiakastilaisuudet: Seura markkinoi ja järjestää organisaatioille, työyhteisöille ja harrastusjärjestöille maksullisia ampumatapahtumia, henkilökunnan ampumakilpailuja ja ammuntaan tutustumistilaisuuksia. Seuran ulkopuolisten ampujien osallistuminen ampumaharjoituksiin: Seuran ulkopuolisilla on mahdollisuus maksua vastaan ampua seuran radalla. Yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa: Seura pyrkii yhteistyöhön eri liikuntajärjestöjen kanssa. Järjestö ohjaa ulkopuolisia henkilöitä seuran harjoituksiin, joissa heillä on mahdollisuus valvotusti ampua. Seura laskuttaa järjestöä sopimuksen mukaisesti. Vuosivuokraajat: Seura on tehnyt sopimuksia, joiden perusteella vuokraajayhteisöjen jäsenet voivat käyttää rataa sopimuksen mukaisesti. Tavanomainen kilpailutoiminta ei kuulu kaupalliseen toimintaan. Alueella olevat ampumaradat ja rakennukset Alueella on seuraavat radat: Riistamaali- eli villikarjurata, ampumamatka 50 m, 2 ampumapaikkaa Kiväärirata: vapaapistooli ja pienoiskiväärirata, 50 m, 40 paikkaa Pistoolirata: olympiapistooli, vakiopistooli ja isopistooli, 25 m, 60 paikkaa (30 + 30) Practicalrata: Practical-pistooli, 25 m Monikäyttö, compak-/trap-haulikkorata (5 ampumapaikkaa, 6 heitinkoppia, joista yksi torni), (rata 1)
6/41 Haulikkoratoja (compak/skeet/trap-ratoja), 2 kpl, (radat 2-3) Haulikkoratoja (skeet/trap-ratoja), 2 kpl, (radat 4-5) Kiväärirata 300 m, poistettu käytöstä, ampumakatos ja näyttösuoja on paikallaan RHY:n radat: luodikkorata 75 100m ja hirvirata 2 kpl (75 m - 100 m) Radat ovat pääosin olleet samoilla paikoilla. Pistooliradan paikka on vaihtunut ja haulikkoratojen sijaintia on osin muutettu vuonna 1986, jolloin 300 m kiväärirata on poistettu käytöstä. Jokaisella radalla on kevytrakenteisia katoksia ja/tai koppeja ampujia ja/tai laitteistoja varten. Ampujien maja toimii kahviona ja kokoustilana. Rakennuksessa oleva asunto on vuokrattu. Talviviikonloppuisin maja toimii hiihtäjien taukopaikkana. Toiminta-ajat Ampumarata on käytössä ympäri vuoden. Valtaosa käytöstä ajoittuu kuitenkin kesäkaudelle. Ampumaradat, joilla ammutaan vain.22-kaliiberisilla aseilla ovat seuran jäsenten käytössä arkisin 8.00-21.00 ja viikonloppuisin 10.00-18.00. Haulikko- ja practical-radat ovat jäsenten käytettävissä arkipäivisin 10.00-21.00 ja viikonloppuisin 12.00-18.00. RHY:n hirvi- ja luodikkoradat ovat auki arkisin 12.00-21.00, lauantaisin 12.00-18.00 ja sunnuntaisin 12.00-16.00. Laukausmäärät Leppäveden ampumarata-alueella ammutaan vuosittain noin 380 000 460 000 laukausta (hakemuksessa annettujen tietojen mukaan 377 860 455 860 laukausta vuodessa). Laukausmäärät jakaantuvat toiminnoittain/ampumaradoittain seuraavasti: Keski-Suomen Ampujat ry;n haulikkoradat, vuoden 2006 seurantatiedot (arvioitu savikiekkojen kulutuksen perusteella; savikiekot hankitaa ampumaradalle keskitetysti yhdistyksen toimesta, omia savikiekkoja ei käytetä) Jäsenten omat harjoittelut n. 75 000 laukausta Kilpailut, leirit, ampumakoulut, muut n. 21 000 laukausta Palvelutoiminta, ryhmät, yleisövuorot n. 68 000 laukausta yhteensä n. 165 000 laukausta Keski-Suomen Ampujat ry;n pistooliradat, arvioitu vuosittainen laukausmäärä Seuran sisäiset harjoitukset ja kilpailut 60 000 laukausta Alueelliset kilpailut ja seuraottelut 7 000 10 000 laukausta SM-kilpailut ja kultahippukarsinnat 70 000 laukausta Mikäli seura järjestää SM-kisat, niin yhteensä ammutaan 140 000 laukausta/vuosi. Keski-Suomen Ampujat ry;n Practical -radat, arvioitu vuosittainen laukausmäärä vuonna 2006 on 26 000 laukausta. Jos 2007 pidettävästä kansallisesta kisasta tulee jokavuotinen tapahtuma, lisää se laukausmäärää noin 8 000 laukausta, jolloin vuosittainen laukausmäärä on noin 34 000 laukausta. Keski-Suomen Ampujat ry;n kivääriradat, arvioitu laukausmäärä vuosittain: Seuran omat harjoitukset ja seuratason kilpailut 25 000 laukausta Kilpailut (ml. 50 metrin pistooli) 20 000 laukausta Ryhmät, ampumaleirit, testit 10 000 laukausta Yhteensä 55 000 laukausta/vuosi Keski-Suomen Ampujat ry;n riistamaaliradat, arvioitu vuosittainen laukausmäärä on noin 15 000 laukausta.
7/41 Jyväskylän Seudun riistanhoitoyhdistys, hirviradat arvioitu laukausmäärä vuonna 2006 Hirvikoeammunnat n. 1 200 laukausta Seurojen harjoitusillat n. 8 800 laukausta Rhy:n valvomat harjoitusillat n. 6 750 laukausta Metsästäjäliiton kilpailut n. 2 800 laukausta Kautsukortin lunastaneet n. 10 000 laukausta yhteensä n. 29 950 laukausta Jyväskylän Seudun riistanhoitoyhdistys, luodikkorata arvioitu laukausmäärä vuonna 2006 Harjoittelu- ja kohdistusammunnat n. 3 750 laukausta Metsästäjäliiton kilpailut n. 1 800 laukausta yhteensä n. 5 550 laukausta Laukaan riistanhoitoyhdistys, luodikkorata arvioitu laukausmäärä vuonna 2006 Lakisääteiset ampumakokeet n. 1 360 laukausta Valvotut harjoitusillat n. 5 400 laukausta Seurojen harjoitusillat n. 3 600 laukausta Luodikkorata -kohdistuksia n. 1 000 laukausta yhteensä n. 11 360 laukausta Mikäli ampumaurheilun suosio kasvaa jatkossa viime vuosien tapaan, on todennäköistä, että myös laukausmäärät kasvavat jäsenmäärää vastaavasti. Käytettävät polttoaineet ja kemikaalit Toiminnassa ei käytetä polttoaineita tai kemikaaleja lukuun ottamatta aseiden huolloissa käytettäviä aseöljyjä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Suomen Ampujaurheiluliitto ry (SAL) on laatinut yksittäiselle ampujalle tarkoitetun ympäristöohjeen, mikä on saatavissa SAL:n kotisivuilta. Keski-Suomen Ampujat ry on tehnyt oman ampujan ympäristöohjeen, joka julkaistaan vuosittain seuran toimintakalenterissa ja ampumakilpailujen kilpailuohjeessa. Ohje on lisäksi kiinnitetty ratojen ja majan ilmoitustauluille. Seura velvoittaa jäsenensä toimimaan tämän ohjeen mukaisesti. Seuralla on jätehuoltosopimus Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa, jonka mukaan jätteet kuljetetaan rata-alueelta kaatopaikalle tai edelleen käsiteltäviksi. Kuljetukset tilataan aina erikseen. Jätteitä varten on alueelle varattu runsaasti jäteastioita ja ne on merkitty selkeästi. Rataalueella on lisäksi jätelavoja, joihin jätteet toimitetaan eri radoilta. Lavoissa on ohjekyltit lajittelua varten. Pistooli-, practical- ja kivääriradoilla on erilliset hylsyastiat ja tarvittavat ohjekyltit. Haulikkoradoilla hylsyt kerätään astioihin, joista ne toimitetaan edelleen jätelavoille. Ampumatoiminnassa syntyvä jäte muodostuu ensisijaisesti luodeista (lyijy/kupari), hauleista (lyijy), patruunarasioista (muovi/pahvi), tauluista ja taulukeskiöistä (pahvi), hylsyistä (messinki/muovi) haulikupeista (muovi), kiekkopakkauksista (muovi/pahvi) sekä savikiekoista (bitumiseos). Luotiaseradoilla on roska-astioita, joihin laitetaan lajittelemattomina kertyvä pahvi-, muovi- ja tavanomainen jäte. Haulikkoratojen alueella on jätelavoja. Haulikkoradalla hylsyt ja kiekkopakkausjätteet kerätään jätelavaan, mutta haulikupit ja kiekkosirpaleet jäävät maastoon.
8/41 Luotiradoilla hylsyt kerääntyvät ampumakatokseen tai sen etupuolelle maahan. Pistooliradalla on katoksen edessä viira hylsymattona, jolta hylsyt kerätään erillisiin hylsysäiliöihin. Kivääriradalla on käytössä hylsyrasioita, joista hylsyt tyhjennetään hylsysäiliöihin. Practical-radalla on hylsymatto, jolta ampujat keräävät uudelleenladattavat hylsyt pois. 22-kaliiperin hylsyjä ei voi uudelleen ladata, joten niitä lapioidaan tai haravoidaan astioihin ja kuljetetaan romumetallin vastaanottoon. Hylsyastioiden kannet ovat muotoilultaan sellaiset, ettei astioihin voi panna vain hylsyjä. Ampujat keräävät ladattavat hylsyt itselleen. Hylsyjen joukkoon ei panna muuta jätettä. Muovi- ja pahvijäte pannaan eri astioihin. Kiekkomurska jää maastoon. Lisäksi toiminnasta syntyy muovi- ja pahvijätettä. Muovijäte muodostuu patruunarasioista ja kiekkopakkausten muoveista. Pahvijäte muodostuu taulukeskiöistä, tauluista ja patruunarasioista. Niille on yhteiset keräilyastiat, jotka tyhjennetään jätelavaan. Nämä kaikki ovat kuivajätettä, jota ei jatkokäsitellä. Näin ollen muovi- ja pahvijätettä ei lajitella erikseen. Maalitauluissa käytettävä pahvi on sellaista, ettei se enää kelpaa uudelleen käytettäväksi. Muu syntyvä jäte muodostuu lähinnä elintarvikepakkauksista ja metallipurkeista (mm. patruunapurkit, juomatölkit) ja kertakäyttöastioista. Majalla syntyy lisäksi kotitalousjätettä. Elintarvikepakkaukset pannaan ratojen kuivajäteastioihin ja metallijäte (hylsyjä lukuun ottamatta) majan edustalle hankittavaan astiaan. Vähäinen määrä biojätettä, jota syntyy majalla mm kahvinporoista, pannaan biojäteastiaan. Majan vuokralainen toimittaa jätteensä majan edustan jäteastioihin. Syntyvät jätemäärät oli hakemuksessa arvioitu vain haulikko- ja pracrical -jaostojen osalta: Haulikkojaosto: Haulikkoradan etumaastoon kertyy lyijyhauleja, haulikuppien palasia ja kiekkomurskaa seuraavasti: Lyijyn määrä n. 4 000 kg, lyijyhaulit jäävät maastoon n. 8 ha alueelle Kiekkomurskan määrä n, 14 300 kg, kiekkomurska jää maastoon n. 2 ha alueelle, murska hajoavat hitaasti Haulikuppien muovia n. 460 kg, muovit jäävät maastoon n. 1 ha alueelle, hajoavat hitaasti. Kuivajätteenä viedään vuosittain kaatopaikalle jätehuollon toimesta patruunoiden ja kiekkojen pakkausmateriaalia, muovia ja värillistä kartonkia n. 6 kuutiometriä. Haulikonpatruunoiden metallikantaisia muovihylsyjä viedään vuosittain kaatopaikalle jätehuollon toimesta n. 5 kuutiometriä. Näissä muovin osuus n. 270 kg ja metallin osuus n. 1000 kg. Vuosilta 2003 2005 seurantatiedot ovat lähes samansuuruiset. Yhden SMkilpailun järjestäminen lisää ammuttujen patruunoiden ja kulutettujen kiekkojen määrää lajista riippuen 17 000 20 000 kpl. Practicaljaosto: Radalla syntyvä jäte koostuu seuraavasti: Hylsyistä valtaosa kerätään ja käytetään uudelleen, loput kierrätetään romumetallina. Patruunalaatikot ovat muovia ja pahvia ja menevät sekajätteeseen. Pahviset taulut (vuodessa noin 20 kg) menee sekajätteeseen. Luotiradoilla luodit jäävät taustavalliin ja haulikkoradoilla haulit jäävät maastoon. Luoteja ei ole kaivettu pois koko toiminnan aikana. KSA on selvitellyt mm. seuraavia vaihtoehtoja lyijyn talteen ottamiseksi, mutta tarkemmin toteutettavaa vaihtoehtoa ei hakemuksessa ole ole tehty. Luotiradat: 1) taustavalliin kaivettavat kerääjät
9/41 - betoni/viemäriputki, jonka takaosassa joko teräslevy tai hiekkaa - vanerilaatikko, jonka etuosassa on polyuretaani-muovia 2) taulujen taakse asennettavat metalliloukut, joiden edessä kumia tai muovia 3) valli itse toimii kerääjänä Haulikkoradat: 1) tolppien varaan pingotettavat verkot 2) taustavallin ja haulien putoamisalueille erillinen pintakerros. Veden käyttö Ampujien maja on liitetty kunnan vesijohtoverkostoon, majan jätevedet kerätään umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Majassa on vesivessa ja rata-alueella kaksi kuivakäymälää. Kilpailujen ajaksi alueelle tuodaan tarvittaessa Bajamaja-käymälöitä. Veden kulutus oli vuonna 2006 yhteensä 118 m³ ja arvioitu kulutus vuonna 2007 n. 122 m³. Sähkön kulutus vuonna 2006 oli 13 140 kwh ja arvioitu kulutus vuonna 2007 n. 14 720 kwh. Sähköä kuluu mm. rata- ja taululaitteiden toimintaan, majan valaistukseen ja kylmälaitteisiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toiminnanharjoittaja ei ole hakemuksessaan esittänyt omaa arviotaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamisesta ampumaratatoiminnassa. Hakemukseen oli liitetty Suomen Ampujaurheilijaliiton internet sivuilla olevan artikkeli "Ampumaradan pilaantuneen maan käsittely: Mitä tarkoittaa BAT?", artikkelissa käsiteltiin pilaantuneiden maiden käsittelymahdollisuuksia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan vaikutus luontoon on hyvin paikallinen. Rata ei ole pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on 650 m (Seppälänkangas 802). Etäisyys lähimpään vedenottamoon on 2 100 m. Luotiradoilla (kivääri- ja pistooliammunnat) lyijy päätyy pienelle alueelle valliin ja on poistettavissa tarpeen tullen kaivamalla. Hylsyt luotiradoilla kerätään pois tai kierrätetään. Haulikkoradoilla hylsyt kerätään jätteisiin. Maaperään mahdollisesti jäävä vähäinen hylsymessinkimäärä ei muodosta hakemuksen mukaan ympäristöriskiä. Yhteensä lyijymäärä lisääntyy vuodessa n. 5 000 kg, mikäli seura järjestää kilpailuja kuten vuonna 2006. Ampumarata-alueen lyijykuormitus muodostuu ampumalajeittain seuraavasti: Jaosto Laukausmäärä Luodin paino Kertyvä lyijymäärä (kg) Haulikko 165 000 24 g (haulipanos) 4 000 Riistamaali 15 000 3 g 45 Pistooli 140 000 3 g 420 Kivääri 55 000 3 g 165 Practical 34 000 n. 10 g 350 Vuosittainen lyijykuormitus yhtensä 4 980 Pistoolin SM-kilpailujen poisjääminen pienentäisi lyijykuormitusta n. 200 kg.
10/41 Ammutut haulit jäävät maaperään. Haulien (2,5 mm) lentomatka n. 35 asteen ampumakulmalla on n. 220 m. Skeet- ja Trap-lajeissa ampumakulmat ovat 10-14 astetta, jolloin lentomatka jää tätä lyhyemmäksi ja suurin osa hauleista jää suojavallin sisäpuolelle. KSA on tutkituttanut 1.12.2003 ja 22.11.2004 maanäytteitä Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuslaitoksella ja näytteistä on tutkittu lyijypitoisuudet. 1.12.2003 tutkittiin haulikkoammuntapaikan varastokasan/läjitysalueen sekä pistooliradan maalitaulujen takainen penkka. Haulikkoradalla otettiin 10 osanäytettä, jotka yhdistettiin kokoomanäytteeksi. Pistooliradan penkasta otettiin kaksi osanäytettä, jotka yhdistettiin kokoomanäytteeksi. Kokoomanäytteiden lyijypitoisuudet määritettiin kuivatuista ja seulotuista näytteistä; haulikkoradan kokoomanäytteen lyijypitoisuus oli 1 000 mg/kg kuivaa maata ja pistooliradan penkan kokoomanäytteen lyijypitoisuus 37 000 mg/kg kuivaa maata kohden. Kilonpainoisissa kuivatuissa näytteissä oli lisäksi huomattava määrä hauleja (1 400 mg) ja luoteja/luodinkappaleita (230 g) joka osaltaan olisivat nostaneet vielä maaperän pitoisuuksia. 22.11.2004 otettiin 19 näytettä, joiden lyijypitoisuus tutkittiin kuivatuista seulotuista näytteistä. Lyijypitoisuudet vaihtelivat välillä 1 100 92 000 mg/kg kuivaa maata. Poisseulotut haulit nostaisivat vielä osaltaan maaperän pitoisuuksia. Näytteistä mitattiin vaihtelevia, mutta korkeita lyijypitoisuuksia, jotka ylittävät maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa yleisesti käytetyn raja-arvon. Multamesta Oy:n toimesta on otettu säännöllisesti vesinäytteitä, jotka Laukaan kunta on analysoinut. Hakemuksen mukaan äytteiden perusteella lyijyn liukenemista ei ole todettu. 12.4.2002 suoalueen valuma-alueen vesinäytteen lyijypitoisuus oli 35 µg/l (analysoijana Jyväskylän kaupungin ympäristöviraston laboratorio. Luontainen makean veden taustapitoisuus on noin 3 µg/l. Päästöt ilmaan Toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmakehään. Jokaisen laukauksen yhteydessä aseen piipun suusta pöllähtää vähäinen määrä ruutikaasua sekä lyijypölyä. Määrät ovat hakemuksen mukaan niin vähäiset, ettei niillä ole mitään merkitystä. Melu ja tärinä Meluselvitykset/-mittaukset: Ramboll Finland Oy:n laatima Keski-Suomen Ampujat Oy Leppäveden ampumaradan meluselvitys, 25.6.2008 Insinööritoimisto HYS Oy:n tekemä melumittaus 5.9.2007 Keski-Suomen Ampujat ry:n tekemä melumittaus 18.12.2006 Rajamäen ampumaradan meluselvitys (v. 2000): Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen tutkimusraportti 97/2000 Skeet-radan meluvallin vaikutusten arvioimiseksi Rajamäen ampumaradan melualueen selvittäminen (v. 1994): Kirsti Leppäsen insinöörityö vuodelta 1994 Laukaan ympäristöterveydenhuollon 12.12.1993 tekemä melumittaus: mittauksia 15 eri pisteestä Laukaan ympäristöterveydenhuollon 20.-21.4.1991 tekemä melumittaus Keski-Suomen ympäristökeskus on tarkastellut lupakäsittelyn yhteydessä tarkemmin vain Ramboll Finland Oy:n meluselvitysraporttia ja HYS Oy:n melumittausraporttia, sillä ne ovat uusimpia selvityksiä ja vastaavat parhaiten nykytilannetta asutuksen levitessä lähemmäs ampumarata-aluetta.
11/41 Insinööritoimisto HYS Oy:n melumittaus 5.9.2008: Valvovana viranomaisena melumittauspaikoilla toimi ylitarkastaja Petri Poikonen Keski-Suomen Ympäristökeskuksesta. Ammuntapaikoilla ei ollut viranomaisen suorittamaa valvontaa. Mittausaika, mittausten kestot ja mittapisteet. Mittauksissa ammuttiin laukaukset.22 pistoolilla (pistoolirata) ja.40 pistoolilla (practicalrata), kiväärillä.308 (luodikkorata) sekä 12 cal haulikoilla (compak- ja Skeet-radat). Jokaisesta mittapisteestä mitattiin ensin taustamelua ja kirjattiin sääolosuhteet. Mittausten aikana mitattiin vähintään viiden laukauksen ampumiseen käytetty aika ja taustamelua mitattaessa vähintään 20 sekunnin otos. Jokaisesta mittapisteestä mitattiin sekä taustamelua että toiminnanaikaista melua. Kullakin aseella ammuttiin laukaukset vuorotellen ja lopuksi ammuttiin yhteislaukaukset kaikilla aseilla, yhteislaukauksissa oli mukana myös kivääri 6,5x55 (6,5 Swedish Mauser). Mittauksia tehtiin yhteensä 40. Mittapisteiksi valittiin lähimmät melusta häiriintyvät asumiseen tarkoitetut kiinteistöt ja mittaukset tehtiin 6 eri pisteestä: M1 Juholanmäki 11 M2 Reporinne 14 (tien loppupää) M3 Johanneksentie 22 (tien loppupää) M4 Lähdetien ja Johanneksentien risteys M5 Mestarintie 15 (tien loppupää) M6 Kisällitie 7 Mitatut suureet ja mittalaitteet. Tutkittuja suureita olivat LAeq (A-painotettu ekvivalenttiäänitaso tietyllä mittausjaksolta) ja LAI max (mittausjakson A-painotetun impulssimaksimiarvo). Mittaus suoritettiin luokan 1 tarkkuusvaatimukset täyttävällä integroivalla äänitasomittarilla Cesva SC-30. Äänitasomittari kalibroitiin ennen mittausta arvoon 114 db. Mittari oli asennettu jalustalle 1,5 m korkeudelle ja suunnattu äänilähteeseen päin. Säähavaintomittarina käytettiin Skywatch Geos n 9. Sääolot mittauspäivänä. Mittauspäivänä sääolosuhteet olivat suotuisat melumittausta ajatellen. Lämpötila oli koko mittausajan välillä 11,6 C 13,0 C. Tuulen suunta vaihteli länsi- ja lounaistuulen välillä. Tuulen nopeus vaihteli 1-3 m/s välillä. Ilman suhteellinen kosteusprosentti vaihteli välillä 43 63 %. Mittausten yhteenveto ja johtopäätökset. Tuloksia verrattiin asumiseen käytettävien alueiden ampumamelun ohjearvoon, joka on 65 db. Mittapisteissä M1-M4 jäätiin alle 65 db:n yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Mittapiste M3:ssa ylitettiin yhdessä mittauksessa 65 db:n ohjearvo niukasti (metsästyskivääri 30-06: LAI max -arvo 65,6 db). Ohjearvot ylitettiin mittapiste M5:ssa ja M6:ssa selvimmin. M5:ssa jäätiin vain 0.40 practicalpistoolilla ammuttaessa alle sallitun ohjearvon, mikä kuvaa Mestarintien loppupään herkkyyttä melualtistukselle. Mittauspiste 5, Mestarintie 15: - pistooli.22 : LAI max : 66,7 db - pistooli.40: LAI max : 62,6 db - haulikko 12 cal: LAI max : 84,1 db - metsästyskivääri 30-06: LAI max : 68,7 db - haulikko 12 cal, radalta 5: LAI max : 66,7 db - yhteislaukaus: LAI max : 90,1 db M6:ssa haulikolla ammuttaessa ylitettiin 65 db:n ohjearvo. Mittauspiste 5, Kisällitie 7: - pistooli.22 : LAI max : 57,0 db - pistooli.40: LAI max : 58,4 db - haulikko 12 cal: LAI max : 69,7 db - metsästyskivääri 30-06: LAI max : 58,6 db - haulikko 12 cal, radalta 5: LAI max : 72,5 db - yhteislaukaus: LAI max : 64,1 db
12/41 Insinööritoimisto HYS Oy:n loppupäätelmässä todetaan haulikon laukausten aiheuttavan suurimmat äänitasot. Haulikkoratoja vertailtaessa pääsääntöisesti radalta 5 ammutuissa laukauksissa mitattiin suurimmat äänitasot. Ramboll Finland Oy:n meluselvitys 25.6.2008: Melumallinnus Selvityksessä melun leviämislaskelmat suoritettiin SoundPLAN 6.4 melunlaskentaohjelmistolla käyttäen pohjoismaista teollisuusmelulaskentamallia. Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea kaikentyyppisten äänilähteiden melun leviäminen ympäristöön. Suomessa ampumaratojen melun arviointiin on yleisesti käytetty ns. pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia, joka pohjautuu kyseiseen teollisuusmelumalliin. Malli huomioi äänen leviämisessä geometrisen vaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63 8 000 Hz. Laskennan 3D maastomallissa käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoa sekä Laukaan kunnan numeerista kartta-aineistoa. Aseen laukausääni mallinnetaan pistelähteenä (suupamaus), luodin lentoääntä ei malli käsittele. Malli laskee A-painotettuja impulssiaikavakiolla määritettyjä maksimiäänitasoja (LAI max ), olettaen lievän myötätuulen (<5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Malli huomioi ISO 9613 standardin mukaisesti ilman absorbtion sääolosuhteissa; lämpötila +15 C, ilman kosteus 70 % ja ilman paine 1 013 mbar. Melulaskennat suoritettiin.22,.32,.44 pistooleille,.22 pienoiskiväärille,.308 kiväärille sekä 12 cal Skeet- ja haulikoille (aseena 12 cal haulikko). Jokainen ase laskettiin kolmella eri ampumarata-alueen päämeluvallin korkeusvaihtoehdolla; meluvalli, joka on korotettu Äänekartta Ky 10/2007 päivätyn maisemointisuunnitelman mukaisesti +160 m, meluvalli, jonka laki on korotettu tasoon + 165 m meluvalli, joka on mitoitettu niin, että vallin takana oleva Näätämäki II-kaava-alue on saatu ohje-arvot alittavaan melutasoon (LAI max 65 db). Vallin korkeus on mitoituksessa tasossa +185 m. Compak radalla melutason alittamiseen ei päästy. Melulaskennoissa laskentapisteiden välinen etäisyys oli 30 m, jolloin yksi melukartta muodostui noin 42 500 laskentapisteestä. Laskentapisteiden korkeus on mallinnuksissa vakiintuneen käytännön mukaan maanpinta + 2m. Laskentatulokset esitettiin selvityksen liitekartoissa kuvaten melualueet 5 db välein vaihtuvin värialuein. Melumittaukset Ramboll Finland Oy suoritti melumallinnusten lisäksi melumittauksia, joiden oli tarkoitus tukea tehtyjä mallinnuksia. Mittausaika, mittausten kestot ja mittapisteet. Mittaukset suoritettiin perjantaina 9.5.2008. Mittauksissa ammuttiin laukaukset.22 pistoolilla (pistoolirata) ja.40 pistoolilla (practicalrata), kiväärillä.308 (luodikkorata) sekä 12 cal haulikoilla (compak- ja Skeet-radat). Mittaukset suoritettiin 5 eri pisteestä; M1 Mestarintien pää, mittausetäisyys n. 700 m M2 Johanneksentien ja Lähdetien risteys, mittausetäisyys n. 1 200 m M3 Hilleri- ja Sudenjälkitien risteys, mittausetäisyys n. 1 300 m M4 Reporinne 28 M5 Näätämäen radiomastontie, mittausetäisyys n. 730 m kussakin pisteessä mitattiin kullekin aselajille 10 laukauksen melutasot.
13/41 Mitatut suureet ja mittalaitteet. Tutkittava suure oli LAI max (mittausjakson A-painotetun impulssimaksimiarvo). Mittaus suoritettiin luokan 1 äänitasomittarilla Norsonic 118. Äänitasomittari kalibroitiin ennen mittausta ulkoisella kalibraattorilla (jonka toiminnan oikeellisuus oli tarkistettu Mittatekniikan keskuksessa v. 2007). Mittari oli asennettu jalustalle 1,5 m korkeudelle ja suunnattu äänilähteeseen päin. Mikrofoni oli varustettu tuulisuojalla. Sääolot mittauspäivänä. Säätila todennettiin mittausten aikana siirrettävällä sääasemalla (David Vantage Pro). Mittauspäivinä sääolosuhteet olivat tuulensuuntaa lukuun ottamatta suotuisat melumittausta ajatellen; tuulen suunta vaihteli mittausten aikana asteina 263-290 asteen välillä. Mittauspisteissä M2 tuulensuunta oli mittauspisteeseen nähden sivu-/vastatuuli ja mittauspisteissä M3 ja M4 oli mittausten aikana vastatuuli. Lämpötila oli koko mittausajan välillä 12,1 13,8 C. Tuulen nopeus oli mittausten ajan 1 m/s. Ilman suhteellinen kosteusprosentti vaihteli välillä 61,0 71,9 %. Tulosten arvioinnit ampumaratakohtaisesti: Sääolosuhteet eivät olleet tuulen suhteen Ympäristöministeriön ympäristöoppaan 61/1999, "Ampumaratamelun mittaaminen" suositusten mukaisia.; tuulen tulisi olla suositusten mukaan melulähteestä mittauspisteeseen päin (myötätuuli ±45 ). Ainoastaan mittauspisteissä M1 ja M5 tuulensuunta oli suositusten mukainen. Tehtyjä mallinnuksia ja mittaustuloksia ei siten voida verrata suoraan keskenään. 22. pienoispistooli-,.22 pienoiskivääri- ja.32 pistooli-radat: Melumallinnusten mukaan 65 db melualueen sisälle ei jää nykyisillä melusuojauksilla asuinkohteita. Ohjearvo alittuu myös Näätämäki II kaava-alueella. Ympäristömelumittauksia ei kyseisten aseiden laukauksille tehty. Practical pistoolirata: Melumallinnusten mukaan 65 db melualueen sisälle ei nykyisillä melusuojauksilla jää asuintaloja. Näätämäki II-kaava-alueen T- ja TY tonteista osa on 65-75 db melualuilla. Kaava-alueen AÖ tontit jäävät ohjearvon 65 db melualueen ulkopuolelle ollen tasossa 55-60 db. Ympäristömelumittauksien mukaan melutaso Mestarintien päässä (piste M1) ja Näätämäki II kaava-alueella (piste 5) on mittausepävarmuus huomioituna ohjearvon 65 db tasolla. Yksittäiset laukausten melutasot saattoivat ylittää ylittivät 65 db melutason. Kiväärirata: Melumallinnusten mukaan 65 db melualue voi nykyisillä melusuojauksella ylittyä myötätuuliolosuhteissa Näätämäen päälle rakennettujen lähimpien talojen pihamailla. Meluesteen korottaminen tasoon +165 m ei juurikaan vaikuta asuinalueiden melutasoihin. Näätämäki II asemakaava-alue on pääsääntöisesti 65 db ylittävässä melutasossa, AO tontit 70-76 db melutasossa ja osa T tonteista yli 75 db melutasossa. Jotta AO- ja TY 1- tonteilla päästäisiin ohjearvon 65 db alapuolella, tulisi radan päämeluvallia korottaa 185 m tason korkeudelle. Melumittausten mukaan pisteissä M1 ja M5 äänitaso on mittausvirhe huomioituna ohjearvon tasalla. Mittauspisteessä M5 yksittäisille laukauksille mitattiin yli 70 db LAI max arvoja. Haulikko, compak-rata (rata 1): Nykyisillä melusuojauksilla Näätämäen päälle jo rakennetut asuinrakennukset ovat pääsääntöisesti 65 db melualueen ulkopuolella, mutta idässä, Tiituspohja-Hallamäki suunnassa melutaso on maastomuotojen takia osittain yli 65 db. Näätämäki II asemakaava-alue on lähes kokonaisuudessaan yli 75 db laskennallisessa melutasossa. Kaava-alueen AO kortteleita ei saada edes +185 m korkuisella melusuojauksella ohjearvot alittavaan melutasoon. Korkeimmat äänitasot mitattiin mittauspisteissä M1 ja M5; pisteessä M1 yksittäiset laukaukset ylittivät 75 db LAI max arvot ja pisteessä M5 yksittäiset laukaukset ylittivät jopa 80 db LAI max arvot.
14/41 Haulikko, skeet (rata 5): Nykyisillä melusuojauksilla 65 db melualueelle jää nykyisiä asuinrakennuksia. Mestarintien päässä olevat asuinrakennukset ovat kuitenkin meluohjearvon tasalla. Näätämäki II -kaava-alue on suurimmaksi osaksi yli 65 db melutasossa, AO- ja TY 1- tontit ovat 65-75 db melutasossa. Melusuojauksen (-vallin) korottaminen +165 m tasoon ja jatkaminen alentaa melutasoja itä-koillis suuntaan, mutta Näätämäki II kaava-alueen AO-tontit jäävät edelleen ohjearvon ylittävään melutasoon. AO tontit saadaan melutason tasalle tai lievästi sen alapuolella mikäli meluvallia korotetaan tasoon +185 m. Melumittausten mukaan pisteissä M1 ja M5 äänitaso on mittausvirhe huomioituna ohjearvon tasalla. Mittauspisteessä M5 yksittäisille laukauksille mitattiin yli 70 db LAI max arvoja. Raportin johtopäätelmissä todetaan muun muassa, että mittauksissa ja mallinnuksessa käytetty luodikkoradan katos oli pääasiassa peltipintainen ja se ei sisältänyt vaimentavia materiaaleja. Muilla kivääri- ja luodikkoradoilla ampumakopit olivat hyvin äänieristettyjä ja niistä ammuttaessa melutasot ovat todennäköisesti raportissa esitettyjä huomattavasti alhaisempia. Compak haulikkoradan ampumaradan ammuntasuunta on muista haulikkoradoista poiketen koillinen ja radan äänivalliin nähden epäedullinen. Melulaskentojen mukaan ammunnan ääni "vuotaa" meluvallin eteläpuolitse ja vallin ylitse, jolloin ohjearvoylitys voi suotuisissa sääolosuhteissa olla Hallamäen suunnalla mahdollinen. Meluntorjunta haulikkoradoilla on perinteisesti hankala järjestää. Meluvallit ja seinät ovat mahdollisia, mutta niiden korkeusvaatimus ja rakentamisen kustannukset ovat yleensä suuria. Ampumaradan lähialueen puusto tulisi ehdottomasti säilyttää, jotta puuston aiheuttama vaimennus säilyy tai ajan myötä paranee. Toiminnanharjoittajan mukaan ampumatoiminta ei aiheuta tärinää ympäristöön. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Metsä-Harjulan luonnonsuojeluale (MRA 202343), joka sijaitsee noin 2 km alueelta länsiluoteeseen sekä Rajamäen tervaleppäkorpi (LTA 090098), joka sijaitsee noin 700 m päässä alueelta etelälounaaseen. Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 kohteita. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Hakemuksen mukaan yleiseen viihtyisyyteen saattaa vaikuttaa laukausten aiheuttama melu, jonka kokeminen on hyvin yksilöllistä ja osin tunneperäistä. Radan olemassaolo lisää hakemuksen mukaan ihmisten harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia ja Ampujien maja toimii hiihtokaudella viikonloppuisin kahviona. Ampumatoiminnalla ei ole hakemuksen vaikutusta ihmisten terveyteen Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia vesien laatuun, kalastoon, muihin vesieliöihin eikä kalastukseen eikä muuhun vesistön käyttöön. Ampumarata-alue ja sen ympäristö kuuluvat Autiojoen valuma-alueeseen (nro 14.312). Alueen pintavedet valuvat ojaverkostoa pitkin noin kilometrin päässä olevaan Ankeriasjärveen, matka ojaverkostoa pitkin on tätä pitempi.
15/41 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Hakemuksen mukaan ampumatoiminnassa ei ole äkillisen ympäristöön vaikuttavan onnettomuuden tai häiriötilanteen riskiä. Ainoa ympäristöriski on mahdollinen lyijyn liukeneminen turvepitoiseen maa-ainekseen ja kulkeutuminen alueen poikki virtaavaan ojaan. Lyijyn liukenemisriskiin voidaan varautua säännöllisellä maaperän, pohjaveden ja pintaveden seurannalla ja mittauksilla. Lyijyn liukenemista voidaan vähentää korvaamalla haulikkorata-alueella olevan n. 0,6 ha:n suo-alueella oleva maa-aines rakennustoiminnan ylijäämä mailla AMPUMARATATOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnanharjoittaja ei ole hakemuksessaan esittänyt erillistä suunnitelmaa ampumaradan käytön tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnanharjoittaja on varautunut poikkeuksellisia tilanteita varten laatimalla suunnitelman "Keski-Suomen Ampujat ry, Pelastussuunnitelma ampumakilpailuja, asiakastilaisuuksia ja yleisötilaisuuksia varten Laukaan Leppäveden ampumaradalla". Suunnitelma on hyväksytty Keski-Suomen Ampujat ry:n johtokunnassa 29.6.2006. Johtokunta, eri tilaisuuksien toimitsijat sekä Ampujien majan kanttiinin hoitajat perehdytetään pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma kerrataan aina kilpailuorganisaatioihin kuuluvien kanssa ennen kilpailuja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Ympäristölupa tuli vireille ympäristökeskuksessa 21.11.2007. Lupahakemuksen täydennykset 19.11.2007 hakemusta kartalle kuvatulla uuden Practical-radan ratavarauksella. Lisäksi täydennyksessä oli toiminta-aluetta ja toimintaa koskien maanvuokraussopimukset sekä vesihuoltolaitos- ja sähkölaitosliittymäsopimukset. 21.12.2007 hakemusta täydennettiin kuulemis- ja tiedoksiantokirjeisiin liitettävällä kartalla sekä yleisölle tarkoitetulla toiminnankuvauksella. 16.7.2008 hakemusta täydennettiin Ramboll Finland Oy:n laatimalla Leppäveden ampumaradan meluselvityksellä Lupahakemusasiasta tiedottaminen Tiedottaminen lupahakemuksesta Keski-Suomen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 8.1.-8.2.2008 sekä Laukaan kunnan virallisella ilmoitustaululla 9.1.-8.2.2008 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Laukaa-Konnevesi nimisessä paikallislehdessä 10.1.2008. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan
16/41 Laukaan kunnanviraston kirjaamossa, Laukaan kunnan Leppäveden kirjastossa sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti asianomaisille 8.1.2008 päivätyillä kirjeillä. Asianosaisille lähetettyjä kirjeitä oli 186 kpl. Lupahakemusasian selvittämiseksi järjestettiin ympäristönsuojeluasetuksen 17 :n mukainen avoin kuulemistilaisuus Leppäveden koululla 29.1.2008. Kuulemistilaisuudesta lausuntopyyntö- ja tiedoksiantokirjeissä. Tilaisuudesta laadittu tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Tiedottaminen lupahakemukseen liitetystä meluselvityksestä Toiminnanharjoittajaa pyydettiin täydentämään lupahakemusta meluselvityksellä, koska hakemus oli puutteellinen tältä osin. Meluselvityksen puuttuminen tuotiin esiin leppäveden koululla käydyssä kuulemistilaisuuden aikana ja hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa vaadittiin meluselvityksen tekemistä. Lupahakemusta täydennettiin 16.7.2008 saapuneella meluselvityksellä (Leppäveden ampumaradan meluselvitys). Täydennyksestä kuulutettiin Keski-Suomen ilmoitustaululla 23.7.- 27.8.2008, Laukaan kunnan virallisella ilmoitustaululla 24.7-25.8.2008 sekä Jyväskylän maalaiskunnan virallisella ilmoitustaululla 30.7.-25.8.2008. Täydennyksenä oleva meluselvitys on ollut nähtävillä kuulutusajan Laukaan kunnan kirjaamossa, Laukaan kunnan Leppäveden kirjastossa sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi selvitys on ollut nähtävillä sähköisenä osoitteessa www.ymparisto.fi >Keski-suomi >Lupa-asiat > Ympäristöluvat > Vireillä olevat ympäristöluvat Keski-Suomen Ampujat ry:n lupahakemustietojen yhteydessä. Lupahakemuksen täydennyksestä on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti asianomaisille 23.7.2008 päivätyillä kirjeillä. Asianosaisille lähetettyjä kirjeiden määrä oli 186 kpl. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemukseen liittyvä neuvottelu ja tarkastuskäynti tehtiin 29.9.2008. Käyntiin liittyvä tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot lupahakemuksesta Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää lausuntonaan (kokous 5.3.2008, 33 ) seuraavaa: Ympäristölupahakemus on laadittu huolellisesti ja siinä on esitetty kuvaukset toiminnan nykyisistä ympäristövaikutuksista. Lupahakemuksesta kuitenkin puuttuu esitykset toimenpiteistä, joilla ympäristövaikutuksia vähennetään sekä suunnitelma ympäristövaikutusten tarkkailusta. Hakemuksesta puuttuu myös esitys välivarastoon läjitettyjen lyijypitoisten maiden käsittelystä, mikä estää meluvallin loppuun rakentamisen toteuttamista. Keskeiset kunnan ympäristötoimen tiedossa olevat ympäristövaikutukset on esitetty ympäristölupaharkinnan yhteydessä (KARA 14.2.2008 40). Esitettyjen tietojen lisäksi kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää seuraavia toimenpiteitä: 1) Meluntorjunta: Hakemukseen tule liittää selvitys meluntorjunnasta eri radoilla. ammunta ampumaradalla tulee suorittaa siten, ettei melusta aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta esimerkiksi rajaamalla haulikko-, luodikko- ja hirviratojen toiminta-aikoja. Ampumarata tulisi olla pääsääntöisesti kiinni lauantaista klo 18 maanantaiaamuun (poikkeuksena
17/41 ampumakilpailut viikonloppuisin korkeintaan 5 kertaa vuodessa). Meluvaikutuksia tulisi seurata vuosittain kunnes kaikki torjuntatoimet on toteutettu. Hys Oy:n 6.9.2007 meluselvityksen lisäksi esitetään laadittavaksi meluselvitys, jossa olisi esitetty meluvyöhykkeet eri aselajeille. Mikäli yksi aselaji osoittautuu melun kannalta pahimmaksi, voidaan harkita sen ampuma-aikojen rajoittamista tai jopa kokonaan kieltämistä ja sallia ne aselajit, joiden melu ei leviä yhtä isolle alueelle. Ongelmallisimpia ratoja ovat Laukaan ja Jyväskylän riistanhoitoyhdistysten radat, haulikkoradat 1-4, sekä compak-haulikkorata. Hakemuksessa esitetty aluevaraus uudelle practical-radalle riistanhoitoyhdistysten ratojen pohjoispäähän ei ole kannatettava, koska se sijoittuisi lähimmäksi uusinta asutusta sekä aivan Metsoreitin viereen (ampumasuuntia esitetään joka suuntaan toteutettaviksi). 2) Ympäristöministeriön lausunnon (YM12/42/2003) mukaan ampumarataa koskevassa ympäristölupapäätöksessä tulisi pääsääntöisesti edellyttää ammuttujen lyijyluotien ja lyijyhaulien talteenottoa ja toimittamista hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa näitä vastaanottaa. 3) Jätehuollosta: Jätehuollon toimivuuden turvaamiseksi tulisi lajitteluun sekä astioiden tyhjennykseen, merkintään ja mm. kansiin kiinnittää huomiota. Jätehuollon vastuuhenkilöt tulisi nimetä rata-alueittain ja varmistaa käyttäjämäärien kirjanpito aselajeittain. Maaston leviävä savikiekkojäte ja haulikupit aiheuttavat roskaantumista rataalueen sisällä sekä ammusten lentomatkan vaikutuspiirissä. Hakemuksen mukaan luotiratojen luoteja ei ole kaivettu pois koko toiminnan aikana. 4) Vaikutukset vesistöihin: Hakemuksessa ei mainita pintavesistä läheistä Koiralampea ja Karhujärveä. Aivan ampumarata-alueen länsipuolelle sijoittuvalta Karhusuolta on yhteys Karhujärveen, jonka rannalla on mm. Metsoreitin etappina rantalaavu. Ampumarata-alueelta Ankeriasjärveen virtaavan puron/ ojan vesiä tarkkaillaan ja niistä on löytynyt lyijypitoisuuksia. Ojavedet yhtyvät alapuolisen Taipaleen alueen, maantien 637 ja kaava-alueen hulevesiin ennen laskua Ankeriasjärveen. Hakemuksessa mainitaan, että toiminnalla ei ole vaikutuksia kalastoon. Lupapäätökseen tulisi liittää tarkkailuvelvoite pintavesistä ja niiden raskasmetallipitoisuuksista, virtaamista ja vaikutuksista Ankeriasjärven kalastoon. Pohjavesistä mainitaan, että rata ei ole pohjavesialueella. Lähin Laukaan puolella sijaitseva pohjavedenottamo on Tiituspohjan vedenottamo n. 1,5 km päässä (Lintuharjun pohjavesikortti KSU 1997). Rata-alueelta ei ole selvitetty pohjavedenpinnan tasoa ja toiminnan vaikutuksia siihen (vrt. Karhusuon pinnankorkeus, Multamesta Oy:n mullanottolupa). Lupahakemuksessa mainitaan rata-alueen suopohja ja ympäristöriskinä lyijyn mahdollinen liukeneminen turvepitoiseen maa-ainekseen ja lyijyn kulkeutuminen edelleen radan halki virtaavan ojaan. Vaikutuksia leviämisestä happamien suovesien mukana lähialueelle ja sitä mahdollisuutta, että se sitoutuisi esim. marjoihin ja kasvillisuuteen, ei ole selvitetty. 5) Meluvalli on vaaittu. Hakemuksessa mainitaan sen korkeudeksi 20 m. Vaaitustietojen mukaan sen korkeus on n. +160 tasossa eli se on n. 15 m korkea. Vallin maisemointityö on alkanut. Multamesta Oy ei ole hakenut jatkoaikaa meluvallin rakentamiselle. Vallia on tarkoitus korottaa kauttaaltaan n. + 160 tasoon puhtailla kaivumailla. Lautakunnan lausunnon ohessa toimitetaan ympäristökeskukseen vallin vaaitustieto sekä muistio tarkastuksesta 21.2.2008. 6) Hakemuksessa on kuvaus ampumaradan lähialueen kaavoituksesta. Tarkennuksena hakemuksen kuvaukseen toimitetaan lausunnon yhteydessä Keski-Suomen ympäristökeskukselle kopiot alueen kaavoista Näätämäki (hyväksytty kvalt. 15.11.2004) ja Näätämäki II (kvalt. 20.3.2006). Hakemuksen kohdassa 11.2 on tieto lähimmästä luonnonsuojelualueesta. Ampumarataa lähin luonnonsuojelualue ei ole Hyyppäänvuori (maakuntakaava-merkintä SL 410619) vaan Jyväskylän mlk:n puolella sijaitseva Karhuvuori (SL 180619). 7) Ampumarata-alue tulee merkitä näkyvästi maastoon säänkestävin ja paikallaan pysyvin merkinnöin ja varoituksin. Ampumarata-alueella oleva ulkoilureitin osa on siirrettävä pois ampumarata-alueelta.
18/41 Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunta lausuntonaan (kokous 12.2.2008, YMP 16 ) seuraavaa: 1) Ampumaradan aiheuttamaa melua tulee rajoittaa siten, että valtioneuvoston antamat ohjeelliset meluarvot saavutetaan sekä lähimmissä häiriintyvissä asumiseen tarkoitetuissa kohteissa (LAL max = 65 db) että virkistysalueella ja Korpelan luonnonsuojelualueella (Rajamäen tervaleppäkorpi) (L AI max = 60 db). 2) Toiminta-aikoja tulee rajoittaa erityisesti eniten melua tuottavien haulikkoammunnan ja kivääriammunnan osalta. Myös muiden ratojen toiminta-ajoille tulee antaa sellaiset käyttöajat, jolloin ampumaradan kokonaismelun määrä ei ylitä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Toiminta-aikaa tulee rajoittaa siten, että pyhäisin ampumarata on kiinni. 3) Toiminnan harjoittaja tulee velvoittaa laatimaan meluntorjuntasuunnitelma, jonka avulla melua voidaan vähentää jatkossa. Erilaisten ampuma-aseiden vaimentimien käytöllä sekä ampumapaikkojen meluntorjunnalla voidaan vähentää ampuma-aseista lähtevän melun määrää ympäristöön. 4) Mikäli laadittavana olevassa melumallinnuksessa ilmenee, että ohjeellisia meluarvoja ei voida saavuttaa ampumaratatoimintojen ollessa samanaikaisesti toiminnassa, tulee ampumaratojen toimintaa jaksottaa ajallisesti eri aikoihin. 5) Meluseurantaa tulee tehdä vuosittain meluselvityksin. Meluselvitystä koskeva raportti tulee lähettää tiedoksi kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Myös veden laadun seurantaa sekä pintavesien että pohjavesien osalta on syytä jatkaa. 6) Jätehuollosta tulee antaa jätteiden lajittelua koskevia määräyksiä. 7) Pilaantuneiden maiden aiheuttamasta ympäristöriskistä tulee tehdä puolueeton arvio, jonka perusteella hakija voidaan tarvittaessa velvoittaa riskiarvion perusteella puhdistamaan pilaantuneita maita. 8) Ampumaradan valvonnasta tulee antaa ohjeet, joiden avulla voidaan varmistua, ettei ampumaradalla tapahdu luvatonta käyttöä. Lausunnot lupahakemuksen täydennyksen yhteydessä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää lausuntonaan (kokous 25.8.2008, 200 ) seuraavaa: Meluselvityksessä on esitetty lautakunnan edellisessä lausunnossa esittämiä ratakohtaisia laskennallisia melualueita. Mallinnuksen lisäksi on tehty melumittauksia viidessä eri pisteessä (10 laukausta jokaisessa), joista pisteiden 2,3 ja 4 mittauksissa sääolosuhteet eivät ole toteutuneet (vastatuuli). Ulkoilualueelta Metsoreitin kohdalta ei ole tehty melumittauksia. Ratakohtaiset melualueet on esitetty pohjakartoilla, joilla on puutteellinen asemakaavatieto (puuttuu Jäniksenkäpälän-Juholanmäen ja Pieleslehto II, Vihtiälä I alueet). Lausunnon liitteenä on nykyinen asemakaavatilanne 1:5000., johon on merkitty kaava-alueet. Ulkoilu-, virkistys-, puisto- ja leikkikenttäalueet on merkitty lausunnon liitekartalle. Rakennus/asemakaavoissa on otettu huomioon asuinalueiden sijainti hyvien ulkoilumaastojen läheisyydessä järjestämällä yhteyskäytäviä maastoon. Kaava-alueeseen rajautuvalla alueella on huomattava ympärivuotinen virkistyskäyttöarvo. Kunnan vapaa-aikatoimi on panostanut Metsoreittiin mm. valaisemalla reittiä majalta Majajärventielle asti (n. 4 km). Tuloksia arvioitaessa ei ole esitetty ratakohtaisia meluntorjuntatoimia. Aiemmassa HYS Oy: meluselvityksessä esitettiin mm. ratojen meluvallien korotuksia tai ampumasuuntien muuttamista kohti länttä. Rambollin meluselvityksen keskeisin meluntorjuntatoimi on tilanne, jossa meluvallin laki on mitoitettu noin 25 metriä nykyistä korkeampaan tasoon, jolloin vallin voisi arvioida toimivan riittävänä ampumamelun suojauksena Näätämäki II kaavan tuleviin ja Mestarintien olemassa oleviin asuinalueisiin nähden (C-kartakkeet). Meluvallin korottamista ko. tasoon ei voida pitää realistisena meluntorjuntatoimenpiteenä. Ampumaradan meluntorjunta-
19/41 toimenpiteiden tulee perustua lähtömelutasojen alentamiseen ja voimakkaimpia melutasoja tuottavien ratojen käytön rajoittamiseen toiminta-aikojen osalta. Ampumismelun ohjearvot on määritelty meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Ne ovat asumiseen (65 db), oppilaitosten läheisyyteen (65 db), virkistykseen taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä (60 db), hoitolaitoksille, loma-asumiseen ja luonnonsuojelualueille (60 db). Ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne (mm. ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit) sekä maankäytön todellinen tai suunniteltu käyttö. Ohjearvot on määritelty yksittäislaukauksen aiheuttamalle maksimiäänitasolle (Apainotettu enimmäistaso impulssiaikavakiona (LAI max ). Kaikkien ratojen vuotuinen laukausten yhteismäärä on 380 000-460 000, mikä on hyvä ottaa huomioon naapuruussuhdelain 17 :n mukaisia haittoja arvioitaessa. Alueella asuu runsaasti lapsiperheitä. Ympäristötoimeen on tullut runsaasti yhteydenottoja alueen asukkailta toukokuun -elokuun välisenä aikana. Klo 21 ulottuva ampumaratojen toimintaaika haittaa asukkaiden pihatoimintoja ja ulkona oleskelua työpäivän jälkeen. Tulosten johtopäätöksistä on jäänyt pois ulkoilu- ja virkistysalueille määriteltyjen meluohjearvojen tarkastelu (alle 60 db). Lausunnossa pitäydytään meluvallin nykyisen korkeuden (+153.40- + 160.30) mukaisiin tuloksiin (A-kartakkeet meluvalli n.+ 160 ). Asuin- ja virkistyskäytön ohjearvot alittuvat ainoastaan.22 pienoispistooli,.22 pienoiskivääri- ja ja.32 pistooliammunnassa 50 metrin kivääriradalla. Järeämmässä pistooliammunnassa (.44) virkistyskäytön ohjearvo ylittyy laajalla alueella Metsoreitin ympäristössä.(kuva 4A). Näätämäki II kaava-alue Kytölän III ja IV alueisiin asti ja edelleen Hallamäkeen 637-tien itäpuolelle on nykyisellä melusuojauksella kivääri- ja haulikkoratojen osalta 65 db ylittävässä melutasossa. (kuvat 5 A, 6A ja 7A sekä osin myös practical- radan tuloksissa (kuva 4A). Virkistyskäytön ohjearvot ylittyvät samoin vielä syvemmälle kaava-alueiden sisällä olevilla puisto-, leikkikenttä- ja lähivirkistysalueilla. Toimijoiden tulisi esittää lupaviranomaiselle selvitys siitä, miten haulikkoratojen ampumamelun leviämistä voisi rajoittaa ratojen sijoittelua tai ampumissuuntaa koskevin muutoksin. Kivääriradan peltipintainen ampumakatos tulee suojata vastaavalla äänierityksellä kuin muut radan ampumakopit. Toimenpiteiden vaikutus ampumamelun leviämisen ehkäisemiseen tulee arvioida melumittauksin. Mikäli radan käyttö voi edelleen aiheuttaa ampumamelun ohjearvojen ylityksiä lähimmillä asuinalueilla, tulee tarvittaessa radan käyttöä rajoittaa toiminta-aikaa koskevin lupamääräyksin. Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunta esittää lausuntonaan (kokous 12.8.2008, YMP 73 ) seuraavaa: 1) Meluntorjuntatoimenpiteenä kivääriradan osalta peltinen katos tulee korvata äänieristetyllä kopilla, jolloin melun ohjearvot eivät ylity. 2) Haulikkoammuntaa tulee rajoittaa tai suunnata siten, että Korpelan luonnonsuojelualueella valtioneuvoston antama raja-arvo ei ylity. 3) Ympäristöluvassa tulee antaa lupamääräys puuston säilyttämisestä ampumaradan läheisyydessä. Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallitus esittää lausuntonaan (kokous 15.9.2008, KH 329 ) yhtyvänsä Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunnan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Muistutukset ja mielipiteet lupahakemuksesta Muistutus A (2 henkilöä) saapunut ympäristökeskukseen 11.2.2008 Muistutuksessa vastustetaan ampumaratatoimintaa, perusteina esitetään mm. seuraavaa:
20/41 Ampumaratatoiminta ei sovellu alueelle. Laukaan kunnan kaavoituksen seurauksena asutus on levinnyt lähelle ampumarataa. Ampumasuunnat ampumarata-alueelta ovat asutukseen päin, osittain rakennettu meluvalli ei estä ampumamelun leviämistä asutukseen päin vaan pikimmiten suuntaa sen asutuksen suuntaa. Kun vielä metsää on kaadettu ampumaradan ja asutuksen väliltä, melu pääsee esteettä leviämään asutuksen suuntaan. Ampumamelun on lisääntynyt viime vuosina, melu on voimakkainta arkisin klo 15.30 21.00. Melu on voimakkuudeltaan sellaista, että se kantautuu sisälle asti vaikka ikkunat ja ovet pidetään suljettuina. Ampumamelu aiheuttaa naapuruussuhdelaissa kiellettyä seurausta; häiritsee ulkona olemista ja estää koirien ulkoiluttamisen, estää ulkoilumaastojen, rata-alueen vierellä kulkevan maakuntauran, talvella hiihtolatujen täysipainoisen hyödyntämisen. Liikuntamahdollisuuksien väheneminen lisää sosiaali- ja terveysmenoja; kunnan tulisi lisätä ihmisten viihtymis- ja liikuntamahdollisuuksia eikä vähentää niitä. Ampumauratoiminta on pilannut alueen maaperää. Ampumaratatoiminta tulisi siirtää alueelta pois, kunnan tulisi kaavoittaa alue omakotitonteiksi, joiden myynnistä saaduilla tuloilla toiminnanharjoittaja voisi perustaa uuden ampumarata-alueen jonnekin muualle kauaksi asutuksesta tai käyttää rahat muiden ampumaratojensa kehittämiseen. Laukaan kunnan tulisi auttaa uuden alueen etsinnässä ja perustamisessa. Ampumaratatoiminta alentaa alueen kiinteistöjen arvoa. Laukaan kunnalta tullaan vaatimaan korvauksia melun aiheuttamista arvonalennuksista. Mikäli ympäristölupa kaikesta huolimatta myönnetään, tulee huomioida seuraavaa: Ympäristölupakäsittelyn ajaksi tulee haulikko- ja kivääriammunta kieltää Hakemuksessa esitettyä radan laajentamista ei tule hyväksyä Radan aiheuttamat meluhaitat tulee minimoida suojavalleilla, ampumasuuntien kääntämisellä ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla Viranomaisten tulee seurata säännöllisesti radan aiheuttamaa melua ja suorittaa puolueettomia mittauksia, joissa myös asukkaiden edustajat ovat mukana Radan toiminnalle tulee laatia yhtenäiset ja yksikäsitteiset kaikkia ampumapaikkoja koskevat aukioloajat Sunnuntaisin ja juhlapyhinä sekä niiden aattopäivinä tulee ampuminen kieltää kokonaan Muistutus B (yksi henkilö) saapunut ympäristökeskukseen 21.1.2008 Muistuttaja asuu noin kilometrin päässä ampumarata-alueesta Näätämäen alueella, joka on kaavoitettu omakoti- ja pientaloalueeksi. Ammunta kuuluu alueelle erittäin selvästi, pauke on epäjatkuvaa ja terävää sekä pitkäkestoista jatkuen vielä iltamyöhään. Ulkona talon pihalla vietetään aikaa ja ammunnan melu tuntuu erittäin kiusalliselta ja häiritsevältä. Ampumaratatoiminta ei kuulu asuinalueen läheisyyteen. Muistuttajan mielestä hakemuksessa ilmoitettu meluvallin rakentaminen ei laske riittävästi alle asuinalueelle tarkoitetun melutason ohjearvon. Hakijan tulisi esittää suunnitelmat ja laskelmat sekä taattava, että melutaso asuinalueilla laskee alle ohjearvon. Muistutus C (kaksi henkilöä) saapunut ympäristökeskukseen 21.1.2008 Muistuttajat ovat asuneet 20 vuotta Mestarintiellä ja ampumatoiminta ja siitä aiheutuva melu on kasvanut huomattavassa määrin viimevuosina. Kun Laukaan kunta kaatoi ampumaradan ja asuinalueiden välissä olevan puuston, ampumaradan meluhaitat ovat vain korostuneet. Kaikista pahimpia ajankohtia melun suhteen ovat viikonloput ja juhlapyhät. Kaikista kovimmat äänet aiheutuu kivääri- ja haulikkoammunnoista. Ampumatoiminnot tulisi siirtää Kanavuoren ampumakeskukseen. Ampumaratatoiminnan jatkoa vastustetaan.