Iin Röytän virkistys- ja veneilypalvelujen kehittämissuunnitelma 1
Tämä kehittämissuunnitelma on laadittu osana Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa (Interreg IV A Pohjoinen) Boundless Bothnian Bay hanketta. Lisätietoja: www.metsa.fi/bbb. Kansikuvat: Metsähallitus/Päivi Tervonen, Keijo Mild, Jouni Kosonen, Pekka Hautala Tekijät: Mirva Leppälä, Anne Laurila, Anna Meriruoho 2
SISÄLLYS Iin Röytän virkistys- ja veneilypalvelujen kehittämissuunnitelma... 1 1 Johdanto... 4 2 Aluekuvaus... 5 2.1 Keskeiset toimijat ja suunnitelmat Iin Röytässä... 6 2.2 Palvelut ja kysyntä... 7 2.3 Röytän vetovoimatekijät virkistys- ja veneilykohteena... 9 3 Toimintakonsepti... 11 3.1 Virkistys- ja veneilyrakenteet... 11 3.2 Palveluiden tuottajien roolit... 12 3.3 Luonnonhoito... 14 3.4 Opastus- ja markkinointiviestintä... 14 3.5 Saavutettavuus... 15 4 Kehittämisohjelma... 16 5 Suunnitelman vaikutusten arviointi... 18 Lähteet... 20 Liitteet... 22 Liite 1. Lausuntojen kooste.... 22 3
1 Johdanto Iin Röytän virkistys- ja veneilypalveluiden kehittämissuunnitelman tarkoituksena on koota Röytän palveluiden nykytilaa koskeva tieto ja toimijat ja määrittää saarelle toimintakonsepti, jolla se voi parhaalla mahdollisella tavalla palvella kävijöitä virkistys- ja veneilykohteena. Suunnitelman tavoitteena on mahdollistaa alueen luonto- ja kulttuuriarvojen säilyminen, luonto- ja kulttuurielämysten syntyminen sekä varmistaa virkistys- ja veneilypalveluiden korkea laatu ja toiminta. Tarve kehittämissuunnitelman kokoamiselle syntyi, kun Iin Röytän palveluiden kehittämistä varten laadittiin opinnäytetyö Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ja Metsähallituksessa käynnistyi Perämeren matkailun ja virkistyskäytön kehittämishanke (Boundless Bothnian Bay). Sittemmin Iin Röytän eri toimijoiden välinen yhteistyö poiki uusia kehittämisajatuksia, jotka katsottiin tarpeelliseksi saattaa yksiin kansiin ja yhtenäiseen kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelman työstäminen aloitettiin kun Metsähallituksen luontopalvelut jätti Ely-keskukseen työllisyysperusteisten investointien avustushakemuksen Röytän betonilaiturin, Lastaajan ja Luotsilan korjaamiseksi kesällä 2011. Sittemmin investointihakemus sai kielteisen rahoituspäätöksen ja Metsähallituksessa alkoi uusi Röyttää kulttuurikohteena kehittävä Polkuhanke. Näiden vaiheiden jälkeen ja sen tosiasian edessä, että Röytän palveluvarustuksen kunnostamiseen tarvitaan yhä ulkopuolista rahoitusta, suunnitelma viimeisteltiin nykyiseen muotoon. Suunnitelma on laadittu osallistavan suunnittelun menetelmin ja sitä varten on kuultu niin Iin Röytän toimijoita, Metsähallituksen eri tulosalueita kuin Iin kunnan ja muiden sidosryhmien edustajia. Suunnitelman laatimisen aloitti projektipäällikkö Mirva Leppälä keväällä 2011, jota jatkoi harjoittelija Anne Laurila. Suunnitelman kokoamisesta ja prosessin loppuun saattamisesta vastasi erikoissuunnittelija Anna Meriruoho. Suunnitelma hyväksyttiin Pohjanmaan luontopalveluiden johtoryhmän kokouksessa 12.2.2014. Sen toteutuksen seuranta tehdään Perämeren kansallispuiston, Perämeren saarten ja Röytän Natura 2000-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelman (Metsähallitus 2009) seurannan yhteydessä. 4
2 Aluekuvaus Iin Röyttä sijaitsee Iin edustalla Perämerellä (kuva 1). Saarelta on mantereelle matkaa noin neljä kilometriä. Röyttä paljastui merestä 1300 -luvulla ja se on maankohoamisen myötä kasvanut nykyiseen 58 hehtaarin kokoon. Suuri osa saaresta kuuluu Röytän Natura 2000 -alueeseen lukuun ottamatta saaren eteläpäätä (johon kuuluvat muun muassa satamakentän alue sekä Luotsilan ja Lastaajan maapohjat) ja pohjoisempana länsirannalla sijaitsevaa huvilatonttia. Naturan ulkopuoliset alueet (n. 10 hehtaaria) ovat rantakaavassa. Saarella on pitkä ja merkittävä historia puutavaran lastauspaikkana sekä entisenä luotsiasemana. Nykyisin saari toimii veneilijöiden suosimana retkisatamana ja talvisin hiihtäjien ja moottorikelkkailijoiden virkistyskohteena. Suunnitelmassa kuvataan Iin Röytän veneily- ja virkistyskäytön nykytila ja määritetään tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan Iin Röyttää ympäröivät alueet niiltä osin kun ne tukevat Röyttään suuntautuvaa virkistyskäyttöä. Kuva 1. Röytän sijainti Iin edustalla. 5
2.1 Keskeiset toimijat ja suunnitelmat Iin Röytässä Iin Röytän keskeisimpiä toimijoita ovat Iin kunta, Iin Röytän toimijat ry, Iin Meripelastajat ja saaressa tukikohtaa ylläpitävät vene- ja pursiseurat jäsenistöineen. Vene- ja pursiseuroihin kuuluvat Oulun työväen pursiseura, Haukiputaan veneilijät, Haukiputaan pursiseura, Iin Meriseura, Oulun purjehdusseura sekä Oulun Merenkävijät. Vene- ja pursiseurojen yhteinen elin, Iin Röytän toimijat ry, toimii seurojen yhteisenä edunvalvojana suhteessa saaren hoidosta ja käytöstä vastaavaan Metsähallitukseen. Metsähallituksessa Röytän hoidosta, käytöstä ja suunnittelusta vastaa kolme eri tulosaluetta; luontopalvelut, Laatumaa ja metsätalous. Luontopalveluiden hoidossa on saaren Natura-alueet sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Luotsilan ja Lastaajan rakennukset. Lisäksi luontopalvelut omistaa saaren virkistyspalvelurakenteita. Metsätaloudelle kuuluu Natura-alueiden ulkopuoliset maa-alueet ja Laatumaa vuokraa vene- ja pursiseuroille niiden Röytässä ylläpitämien tukikohtien maa-alueet. Alle on koottu ne valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikallistason asiakirjat ja suunnitelmat, jotka on huomioitu tämän suunnitelman tavoitteenasettelussa ja kehittämistoimenpiteiden määrittelyssä. - Kestävän luontomatkailun periaatteet luonnonsuojelualueilla (Metsähallitus 2004) - Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet (Metsähallitus 2010a) - Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi (Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä 2002) - Suomen matkailustrategia 2020 ja toimenpideohjelma vuosille 2007 2013 (Valtakunnallinen matkailustrategiatyöryhmä 2006) - Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010) - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010) - Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2012) - Perämeri Itämeren pohjoinen helmi (Metsähallitus 2010b) - Iin matkailuohjelma 2008-2020 (Iin kunta) - Perämeren kansallispuiston, Perämeren saarten ja Röytän Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2009) - Perämeren kansallispuiston ja Perämeren saarten kävijätutkimus 2005 (Grönlund 2005) - Palveluvarustuksen merkitys virkistysalueiden laadulle. Virkistyskäytön kehittäminen Iin Röytässä (Niittyranta 2010) - Iin Röytän maisemanhoidon suunnitelma (Metsähallitus 2012) 6
2.2 Palvelut ja kysyntä Kuva 2. Iin Röytän palvelut. Röyttään johtaa kaksi eri merkattua väylää. Satakarin ja Röytän välistä kulkee 5 m syväyksen väylä ja lisäksi Röyttään pääsee niin sanottua rantaväylää pitkin, jonka syväys on 2,4 metriä. Röytän satamaan sopii kerralla kaikkiaan noin sata venettä ja sen alueella on kaiken kaikkiaan kolme eri laituria. Sataman päälaituri, ns. betonilaituri, on erittäin heikkokuntoinen ja sen betonirakenteen alla olevat lahonneet puurakenteet tarvitsevat välittömiä korjaustoimenpiteitä (Insinööritoimisto Ponvia ja Rantakokko 2005; Insinööritoimisto Ponvia 2013). Nykyisellään betonilaituri muodostaa vakavan turvallisuusriskin. Betonilaituri toimii myös aallonmurtajana satama-alueelle alueelle ja se estää aallokon nousemisen satamaan kovallakin tuulella. Satama-alueen alueen syväys on hyvä, parhaimmillaan yli kolme metriä. Satamakentän välittömän läheisyyden palveluvarustukseen kuuluvat mm. lasten leikkikenttä, käymälä ja tulentekopaikka (kuva 2). Nämä kaikki ovat olleet laadultaan huonokuntoisia ja käymälä ja tulentekopaikka ovat olleet käyttöön nähden alimitoitettuja. Lisäksi veneilijöiden ja Röytän kävijöiden käytettävissä saarella on sähköt, jotka johdetaan saarelle luontopalveluiden omistamaa merikaapelia pitkin. Sähkönjakelusta ja saarella sijaitsevasta sähkölinjasta sta vastaa Iin Röytän toimijat. Sähkönkulutuksen maksut jaetaan Iin Röytän toimijoiden ja luontopalveluiden kesken. Tarkemmat tiedot Röytän virkistyspalveluista ylläpitovastuineen on koottu taulukkoon 1. Röytässä sijaitsee kaksi saha- ja luotsitoiminnan aikaista kulttuurihistoriallisesti merkittävää ja 1920- ja 30-luvuilla rakennettua rakennusta; Luotsila ja Lastaaja. Rakennukset ovat Metsähallituksen luontopalveluiden omistuksessa. Molemmat rakennukset on vuokrattu Iin meripelastajat ry:n käyttöön. Rakennusten nykykunto on tyydyttävä, ja ne tarvitsevat kunnostus- ja huoltotoimenpiteitä, jotta niiden rakennushistorialliset arvot voidaan säilyttää (Kiratek 2012). Molempien rakennusten julkisivuja tulee kunnostaa ja niiden vesikatoissa, ikkunoissa ja ovissa 7
havaittiin kuntoarvioinnissa merkittäviä puutteita. Lastaajan ja Luotsilan yhteyteen kuuluu myös sauna ja maisemakota merenrannassa. Taulukko 1. Röytän palvelut ja niiden ylläpito. Palvelut Kapasiteetti Ylläpito Kunto Vuokratuvat Luotsila 8 vuodepaikkaa, koko n. 70 m 2, keittiönurkkaus Lastaaja 34 henkilölle, keittiö Maisemakota osa Luotsilan ja Lastaajan palvelukokonaisuutta. Metsähallituksen luontopalveluiden omistuksessa, vuokrattu Iin meripelastajat ry:lle Sauna Luontopolku Retkisatama Tulentekopaikat Käymälät 24 m 2. Osa Luotsilan ja Lastaajan palvelukokonaisuutta. 2,8 km. Polun varrella opasteita, tulentekopaikka, Hepoharjun kota ja käymälä 2 laituria, kiinnittymispaikkoja n. 70 veneelle, 39 kiinnityspoijua, kiinnitysrenkaat, sähkö 2 kpl; satamakentän läheisyydessä ja saaren itärannalla. 2 kpl; satamakentän läheisyydessä ja saaren itärannalla. Jätehuolto 20 m 2, 2 sekajäteastiaa, 1 astia lasille, 1 metalleille Muut palvelut Lasten leikkipaikka satamakentällä, hiljentymispaikka Metsähallituksen luontopalveluiden omistuksessa, vuokrattu Iin meripelastajat ry:lle Metsähallituksen luontopalvelut. Luontopolkua hoitaa ostopalveluna Iin Röytän toimijat. Metsähallituksen luontopalvelut Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa, ylläpito ostopalveluna Iin Röytän toimijat ry:ltä. Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa, ylläpito ostopalveluna Iin Röytän toimijat ry:ltä. Iin Röytän toimijat ry tilaa jätehuoltopalvelun Pidä Saaristo Siistinä RYltä Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa, ylläpito ostopalveluna Iin Röytän toimijat ry:ltä. Luotsila keskinkertainen Lastaaja huono Keskinkertainen Keskinkertainen Huono Keskinkertainen Hyvä (uudistustyö käynnissä) keskinkertainen/ Rakennuksen kunto heikko, jätehuoltopalvelu keskinkertainen Huono/ keskinkertainen Paikan päällä Röytässä saaren opastus on järjestetty maasto-opastein (taulukko 2). Satamakentän läheisyydessä on opastuskatos. Lisäksi saarta kiertää luontopolku, jonka varrella on saaren historiasta ja luonnosta kertovia opastauluja. Opastaulujen, luontopolun kunnostaminen ja kestävöinti sekä opastuskatoksen uudistaminen ovat ajankohtaista. Nykyisessä kunnossa ne eivät ole vetovoimaisia ja eivätkä palvele saaren kansainvälisiä kävijöitä, jotka ovat pääosin ruotsalaisia veneilijöitä. Röyttää veneily- ja virkistyskohteena juhlistetaan vuosittain Iin Röytän toimijoiden järjestämillä Elojuhlilla. Joka neljäs vuosi järjestettävä suomalaisten ja ruotsalaisten Perämeren kaarta kiertävä yhteinen veneilytapahtuma on tavallisesti vieraillut myös Röytän saaressa. Lisäksi tukikohtiaan Röytässä pitävät vene- ja pursiseurat järjestävät saarella omia tapahtumiaan ja talkoita. 8
Röytän retkeilyneuvonnasta vastaavat Metsähallituksen luontokeskusverkostossa Kalajoen meriluontokeskus ja Liminganlahden luontokeskus. Röyttää esitellään useammalla sähköisellä verkkosivustolla ja sosiaalisen median kanavalla, joiden ylläpidosta vastaavat Metsähallituksen luontopalvelut, Iin Röytän toimijat ja Iin kunta. Taulukko 2. Röytän opastusviestinnän kanavat. Retkeilyneuvonta Verkkosivustot Karttapalvelu Sosiaalinen media Maasto-opasteet Tapahtumat Kalajoen meriluontokeskuksessa opastusta, asiakaspalvelua ja Perämeren luonnon ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden esittelyä ja näyttely luontoon.fi/roytanluotsiasema (ylläpitäjä Metsähallituksen luontopalvelut) luontoon.fi/peramerensaaret (ylläpitäjä Metsähallituksen luontopalvelut) iinroytantoimijat.fi (ylläpitäjä Iin Röytän toimijat ry) ii.fi/vientisatama_roytta (ylläpitäjä Iin kunta) kalaaiista.fi/sivu/fi/satamat/roytta/ (ylläpitäjä Iin kunta) Retkikartta.fi -karttapalvelussa on ajankohtaiset tiedot suojelualueiden retkeilypalveluista ja rakenteista.(ylläpitäjä Metsähallituksen luontopalvelut) Facebook: Iin Röytän toimijat Yhteisö.luontoon.fi: Metsähallitus merellä blogi Röytän satamassa opastuskatos, jossa 12 maastotaulua. Luontopolun varrella 8 opastaulua. Ylläpitäjä Metsähallituksen luontopalvelut. Iin Röytän toimijat ry järjestää vuosittain elokuussa Elojuhlat. Noin neljän vuoden välein järjestettävä Bottnia Eskader-veneilytapahtuma. Vuonna 2011 Röytässä oli 12 000 käyntikertaa. Röytässä on tehty kävijätutkimus viimeksi vuonna 2005, jolloin tutkimusalueeseen kuului myös Perämeren kansallispuisto. Kävijätutkimus on tehty kahdessa osassa; osa kyselystä on toteutettu kesällä ja toinen talvella. Yhteenvetona kävijätutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että Röytän kävijät olivat tyypillisesti keski-ikäisiä ja kotoisin pääasiassa alueen rannikkokunnista Oulusta, Haukiputaalta ja Iistä. Suurin osa kävijöistä (70 % vastanneista) yöpyi alueella ja yöpyjien keskimääräinen viipymä oli kaksi vuorokautta. Kävijöitä Röyttään houkuttelevia tekijöitä ovat rentoutuminen, mahdollisuus olla poissa melusta ja saasteista, henkinen hyvinvointi ja luonnon kokeminen. Kävijöiden antama kokonaisvaltainen kävijätyytyväisyysindeksi sai arvon 4,1 asteikolla yhdestä viiteen, jossa 1 merkitsee erittäin huonoa ja arvo 5 saa merkityksen erittäin hyvä. Tyytyväisimpiä palveluista oltiin rantautumiseen, polttopuihin ja laitureihin. (Grönlund 2005.) 2.3 Röytän vetovoimatekijät virkistys- ja veneilykohteena Röyttä on yleisilmeeltään metsäinen saari. Puusto on erirakenteista ja vaihtelevaa lehtimetsää, jossa on runsaasti lahopuuta. Röytässä on maankohoamisen vuoksi erittäin hyvin edustettuna primäärisukkession luontotyypit rantaniityistä ja hiekkarannoista vanhoihin lehtimetsiin ja kluuvijärveen. Saaren kasvillisuus on ihmisen ja luonnon monivuosisataisesta vuorovaikutuksesta johtuen lajirikas. Saari ei ole toiminut virallisesti laidunalueena, mutta siellä tiedetään laidunnetun lehmiä ja lampaita. Monen muun Perämeren saaren tavoin, myös Röytän saaren ennen avoin maisema on sulkeutunut lastauskäytön ja laidunnuksen päätyttyä. Itämeren rehevöitymisen nopeuttama rantaniittyjen umpeenkasvu uhkaa avoimen maiseman sulkeutumisen lisäksi uhanalaisen ruijanesikon kasvupaikkoja saarella. Puustoisuuden lisääntyminen haittaa myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden vanhojen aallonmurtajien rakenteita ja näkyvyyttä maastossa. 9
Historiansa aikana Röytän saarta on käytetty satamapaikkana sekä merenkulun turvaamisessa että merkittävänä puutavaran lastauspaikkana. 1800 -luvun lopulla alkaneen lastaustoiminnan aikana Röytästä lähtenyt sahatavara jatkoi kulkuaan Ouluun ja ulkomaille. Luotsiasema rakennettiin alun perin 1920 -luvulla Röytän eteläpuolella sijaitsevaan Satakarin saareen, josta se siirrettiin 1930- luvulla Röyttään. Saaren satamatoiminnan laajuudesta ja aktiivisuudesta kertoo se, että 1920 30- luvuilla vain Kemi-Tornion ja Oulun Toppilan satamat olivat Röyttää vilkkaampia. Parhaimmillaan saaressa asui kesäaikaan yli 300 työmiestä. Alueen vilkkaudesta kertoo myös se, että Satakarissa sijaitsi aikoinaan tanssilava. Museovirasto on nimennyt Röytän valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Saaren luotsiasema on verraten hyvin säilynyt 1800- ja 1900 lukujen taitteen luotsiasema, ja se on osa varsin hyvin säilynyttä satamamiljöötä. Kohteen säilyminen on turvattu Museoviraston ja Metsähallituksen välisellä sopimuksella. Lastaaja on alun perin rakennettu 1930- luvulla satamassa työskennelleiden ahtaajien kaksikerroksiseksi asuinkasarmiksi. Sankkaa metsää kasvavan saaren itärannalla on pitkiä aallonmurtajia ja tukkilauttojen kiinnittämiseen tarkoitettuja rakenteita. Röytässä tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa kävi ilmi, että saarelta löytyy jopa yli kymmenen muinaisjäännöskohdetta, jotka liittyvät saaren 1900-luvun alun merenkulun historiaan. Inventoinnissa saaresta löytyi muun muassa kivikenttä, kiviröykkiö, painolastikenttä sekä kiinnitysrengas. Aallonmurtajia rakennettiin 1930-luvulla suojaamaan satamaa ja laivaustoimintaa meren tyrskyiltä sekä estämään tukkien karkaaminen kauemmas merelle korkeanveden aikaan. Saaren länsipuolella sijaitseva aallonmurtaja on kunnostettu ja raivattu esiin poistamalla siitä puustoa. Lisäksi Röytän saaresta on löytynyt laivojen painolastikenttiä saaren itäosasta, joita syntyi kun laivat tyhjensivät painona olleen ylimääräisen maamassan saareen. Luotsitoiminta sekä puutavaran lastaus päättyivät Röytässä 1960 -luvun lopulla, jonka jälkeen saari on ollut aktiivisessa virkistyskäytössä. Nykyisin saari on Perämeren tärkeimpiä virkistyskohteita. Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen Veneilyliiton jäsenet valitsivat Röytän yhdeksi valtakunnalliseksi suosikkisatamaksi vuonna 2008. Röyttä sijaitsee suhteellisen lähellä mannerta, hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä ja sen satamaan pääsee kiinnittymään myös pientä matkailijaryhmää kuljettava alus. Saaren omaleimainen historia ja ainutlaatuinen maankohoamisen muokkaama meriluonto, kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta sekä olemassa olevat palvelurakenteet luovat vankan perustan uusille kehittämistoimenpiteille ja saaren suosion kasvattamiselle uusia kohderyhmiä palvelevana saarikohteena. 10
3 Toimintakonsepti Röytän toimintakonsepti veneily- ja virkistyskohteena seuraavalle 10-vuotisjaksolle on: Iin Röyttä toimii väylänä Perämeren merenkulun ja -käynnin lähihistoriaan. Se on Perämeren tärkein retkisatama, jonka vetovoima perustuu saaren rikkaaseen luotsitoiminnan ja puutavaran lastauksen historiaan, maankohoamisrannikon luontoarvoihin sekä laadukkaisiin palveluihin. Röyttä palvelee paikallisia asukkaita, veneilijöitä ja päiväkävijöitä ja sillä on oma isäntä. Saaren palvelut tuotetaan paikallisesti yhdessä toimijoiden kesken. Alla on yhteenveto kehittämistarpeista, jotka on todennettu eri yhteyksissä Röytän kehittämisestä veneily- ja virkistyskohteena. Keinoissa on määritelty parhaat tavat järjestää asiat, jotta tarpeisiin voidaan vastata, ne voidaan korjata tai niihin voidaan puuttua. Keinot kehittämistarpeisiin vastaamiseksi on määritelty 1-5 vuoden aikajänteelle. Kehittämistarpeet on teemoitettu alla olevan jaottelun mukaan. Luvun 4 kehittämisohjelma noudattaa samaa teemoitusta: 1. Virkistys- ja veneilyrakenteet 2. Palveluiden tuottajien roolit 3. Opastus- ja markkinointiviestintä 4. Luonnonhoito 5. Saavutettavuus 3.1 Virkistys- ja veneilyrakenteet Taulukko 3. Röytän virkistys- ja veneilyrakenteiden kehittämistarpeet ja keinot. Kehittämistarve Keinot Sataman laitureiden kunnostaminen - Betonilaituri kunnostetaan sen kunnostamista turvallisuusmääräykset ja matkailijaryhmien varten laadittuja suunnitelmia noudattaen. tarpeet täyttäväksi. Varmistetaan, että satamaan pääsee kiinnittymään sekä veneilijät että matkailijaryhmiä palveleva isompi alus. - Satama-allasta ruopataan tarvittaessa. - Sataman kunnostamista varten haetaan rahoituslähteitä, päätöksentekijöiden tukea ja näkyvyyttä mediassa. Luontopolun uudistaminen ja laadun varmistaminen nykypäivän vaatimuksia ja kävijöiden odotuksia vastaavaksi. - Lahot pitkospuut korvataan vaiheittain ja luontopolku kestävöidään kivennäismailla soralla. Luontopolku johdetaan kulkemaan 11
pohjoiselle aallonmurtajalle. Satamakentän ruoanlaitto- ja astianpesumahdollisuuksien kehittäminen. Lasten luonnossa liikkumisen edellytysten ja viihtyvyyden parantaminen. Leikkipaikkarakenteiden laadun varmistaminen. Röytän käymälöiden ja tulentekopaikkojen laadun parantaminen. Satamakentän valaistuksen parantaminen, jotta turvallinen kulku satamakentällä iltaisin ja syksyisin voidaan turvata. Luotsilan ja Lastaajan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja palvelutason varmistaminen. - Satamakentälle rakennetaan saaren jokamieskäyttöä palveleva keittokatos. - Huonokuntoiset ja tarpeettomat lasten leikkipaikkarakenteet poistetaan käytöstä. - Lapsille suunnattuja rakenteita ja palveluita kunnostetaan ja monipuolistetaan yhdessä Röytän veneseurojen kanssa. - Luontopalveluiden omistaman ulkokäymälän uudistamistyö viedään loppuun. Hepoharjun ulkokäymälää kunnostetaan. - Turvallisuutta satamakentällä liikkumisessa parannetaan yleisvalaistusta lisäämällä. - Rakennuksille tehdään säilyttävä kunnostus niille laadittujen kuntoarvioiden ja kulttuurihistoriallisen inventoinnin perusteella. - Rakennusten uuden käyttömuodon mukaista kunnostamista varten haetaan yhteistyökumppaneita ja rahoituslähteitä, jotta ne voivat paremmin palvella paikallisia asukkaita, matkailuyritysten ryhmiä, erityisryhmiä ja omaa venettä omistamattomia kävijöitä. 3.2 Palveluiden tuottajien roolit Taulukko 4. Röytän palveluiden tuottajien rooleja käsittelevät kehittämistarpeet ja keinot. Kehittämistarve Keinot Röytän virkistyspalveluiden huollon ylläpidon - Röytän huoltopalveluiden ylläpidon vakauttaminen siten että sopimus sopimusta selkeytetään määrittelemällä virkistyspalveluiden huollosta täyttää tarkasti tilattavat huoltotoimenpiteet. käyttäjien ja palvelun tarjoajan Metsähallituksen luontopalveluilla säilytetään laatuvaatimukset. vastuu palveluiden korjaustarpeiden kartoittamisesta ja kehittämisestä. Veneilijöiden virkistysrakenteiden ja palveluiden kehittämisen aktivointi ja toimijoiden verkostointi. - Palveluiden kehittämistoimenpiteissä hyödynnetään Perämeren saarten parhaita toimintakonsepteja. Kumppaneita aktivoidaan hakemaan sopivia rahoituslähteitä veneilijöiden palveluiden kehittämistä varten. Kumppaneiden uudet hankkeet ja kehittämistoimet mahdollistetaan selkein yhteistyösopimuksin. 12
Luotsilan ja Lastaajan vuokrakäytön muuttaminen rakennusten käyttötarkoitusta vastaavaksi. Rakennusten vuokrakäytön lisääminen. - Tutustutaan erilaisiin käytäntöihin tuottaa saarikohteissa palveluita. Kartoituksen pohjalta luodaan Röyttään toimivia luontomatkailutuotteiden ja palveluiden konsepteja, jotta Röyttään haettava saariisäntä voi hyödyntää niitä oman toiminnan käynnistämisessä ja Röytän vetovoiman lisäämisessä päiväkävijöiden virkistyskohteena. Esimerkkejä uusista tuotteista ovat mm. erilaiset retkeilymajatuotteet, meripelastuskoulutus, meririppikoulut ja merenkulkutaitojen opetus nuorille, erityisryhmien kuten erilaisten kuntoutusryhmien virkistysretket. - KulttuuriKauppilan taiteilijat ja kansainväliset residenssitaiteilijat järjestetävät Röytässä taideleirin, -työpajan tai tapahtuman ja ympäristötaidetta kaiken kansan ihmeteltäväksi ja osallistuttavaksi. - Luotsilan ja Lastaajan uuden käyttömuodon mukaisen kunnostamisen myötä Röyttään luodaan toimivia luontomatkailutuotteita yhdessä uusien kumppanien ja luontomatkailuyritysten kanssa laadittujen tuotekonseptien pohjalta. - Lastaaja ja Luotsila vuokrataan saari-isännän käyttöön, joka ottaa vastuun matkailu- ja virkistyspalveluiden tuotannosta Röytässä. Metsähallituksen eri tulosalueiden välisten roolien selkeyttäminen. Röytän kanta-asiakaskävijöiden ja muiden veneilijöiden vuorovaikutteisuuden lisääminen. Röytän roolin vahvistaminen elävänä merenkävijöiden kohtaamispaikkana. - Röytästä saatavia vuokratuloja käytetään virkistyspalveluiden ylläpitoa varten. Tätä tarkoitusta tukemaan käynnistetään neuvottelut Metsähallituksen tulosalueiden välillä. - Röytän palvelukulttuuria vahvistetaan aidon vieraanvaraisuuden suuntaan. Röytän tunnettuutta lisätään Perämeren veneilykohteena, jonne jokainen kävijä on tervetullut. Röyttään laaditaan yhdessä veneseurojen ja luontopalveluiden kanssa Röytän yhteiset toimintatavat. - Röytän toimijoista valitaan kummeja, joiden tehtävänä on toimia perehdyttäjinä uusille veneilijöille ja toimia saaren vanhempina ja opastaa heitä Röytän tavoille. 13
3.3 Luonnonhoito Taulukko 5. Röytän luonnonhoitotoimenpiteitä koskevat kehittämistarpeet. Kehittämistarve Keinot Röytän maiseman sulkeutumisen merelle ja - Röytän maisemanhoitosuunnitelmassa saaren rantaniittyjen umpeenkasvun määritelty alkuraivaus ja muut estäminen. Pihapiirien ja saaressa jatkotoimenpiteet toteutetaan jatkossa saaren sijaitsevien arvokkaimpien toimijoiden kesken. Vapaaehtoistoimijat kulttuuriperintökohteiden (esim. aallonmurtajat) säilymisen ja näkymisen ohjeistetaan hoitotoimenpiteiden varmistaminen. toteutukseen. Maisemanhoitosuunnitelmassa esitetyille hoitotoimenpiteille haetaan ulkopuolista rahoitusta EU:n erityisympäristötuesta. 3.4 Opastus- ja markkinointiviestintä Taulukko 6. Röytän opastus- ja markkinointiviestinnän kehittämistä koskevat tarpeet ja keinot. Kehittämistarve Keinot Röytän maasto-opastuksen laadun parantaminen. Kävijöiden tietämyksen - Opastekatoksen infotaulut ja luontopolun varrella sijaitsevat taulut päivitetään ja vahvistaminen saaren historiasta, uusitaan. Uusiin tauluihin lisätään tietoa kulttuuriperinnöstä ja merkityksestä osana Röytän historiasta, luonnosta ja aiemmasta Pohjois-Pohjanmaan maakunnallista identiteettiä. käytöstä. - Maastotaulujen tukirakenteet kunnostetaan. Röytän virkistyskäytön verkkoviestinnän kanavien muuttaminen nykypäivän vaatimuksia ja Röytän kävijöiden ja potentiaalisten uusien asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi. Röytän opastus- ja markkinointiviestinnän kehittäminen ulkomaalaisia kävijöitä palvelemaan. - Röytässä testataan mobiilia tiedonjakelua. Sosiaalisen median käyttöä viestinnässä lisätään aktivoimalla veneseurojen jäseniä kirjoittamaan omaa blogia ja jakamaan kokemuksia, kuvia ja kertomuksia Perämereltä. - Röytästä tuotetaan uutta opastus- ja markkinointiviestintämateriaalia ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 14
Röytän näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen osana Perämeren tärkeimpiä veneily- ja merellisten virkistyskohteiden verkostoa. - Röyttää käsittelevät internetsivustot kootaan yhteiseen Perämeri-portaaliin ja niitä hyödynnetään Perämeren kaaren yhteisellä internetsivustolla linkkeinä. - Röytässä otetaan käyttöön koko Perämerenkaaren veneily- ja merelliset virkistyskohteet yhteenkokoava kartta, joka noudattaa yhtenäistä, korkealuokkaista ilmettä. Röytän näkyvyyttä opastus- ja markkinointimateriaaleissa Perämeren kaaren ja lähiseudun veneily- ja merivirkistyskohteiden (esim. Kellon Virpiniemi, Iin Praava ja Oulun satamat) verkostossa lisätään. - Bottnian Eskader toivotetaan tervetulleeksi Röyttään myös jatkossa. Roskattoman retkeilyn periaatteen käyttöönotto ja noudattaminen. Röytän yleistunnelman elävöittäminen ja tapahtumien osallistujamäärän kasvattaminen ja järjestäjätahojen lisääminen. - Viestintää roskattomasta retkeilystä lisätään maastotauluissa ja sähköisen opastusviestinnän kanavissa. Saaren toimijoiden sitouttaminen periaatteen käyttöönottoon ja noudattamiseen sidosryhmätyöskentelyn keinoin. - Röytässä järjestetään vetovoimaisia ja mukaansatempaavia tapahtumia pääosin veneseurojen toimesta. 3.5 Saavutettavuus Taulukko 7. Röytän saavutettavuutta koskevat tarpeet ja keinot. Kehittämistarve Keinot Röytän saavutettavuuden parantaminen omaa - Hyödynnetään opit, jotka saadaan Boundless venettä omistamattomille päiväkävijöille ja Bothnian Bay hankkeessa tehtävästä matkailuyritysten ryhmille. vesiliikenteen toimivuutta Perämerellä käsittelevästä selvityksestä. Etsitään toimivaa mallia osallistaa veneseurat, meripelastusseurat sekä matkailuyrittäjät vesiliikennepalveluiden tuotantoon Röyttään. - Matkailuyrittäjien tietoisuutta Röytän virkistysmahdollisuuksista lisätään, jotta kohteeseen saadaan aikaan toimivia vesiliikenteen kuljetuspalveluita. - Asiakkaiden tietämystä Röyttään liikennöivistä tahoista ja aluksista parannetaan opastusviestinnässä ja luodaan 15
toimivia vesiliikenteen palveluketjuja. Turvallisen vesillä liikkumisen ja rantautumisen turvaaminen. - Viranomaistahojen välisiä yhteistyösuhteita ylläpidetään. 4 Kehittämisohjelma Kehittämisohjelmaan kirjattuja kehittämistoimia on koottu koko suunnitteluprosessin ajan tapahtumissa, kyselyin ja yleisen yhteydenpidon kautta sidosryhmien kanssa. Kehittämisohjelma on laadittu 3 vuoden ajanjaksolle ja toimenpiteiden ensisijainen vastuutaho on kirjattu taulukkoon. Kehittämistoimenpiteet rahoitetaan joko ympäristöministeriön luontopalveluille osoittaman budjettirahoituksen turvin (taulukossa merkintä perusrahoitus) tai palveluiden kehittämistä varten haettavan ulkopuolisen rahoituksen avulla (taulukossa merkintä hankerahoitus). Rahoitusinstrumentteina Röytän kehittämisessä käytetään Euroopan unionin rakennerahastoja, EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystyöohjelmaa. Laajemmille alue- ja kehittämiskokonaisuuksille rahoitusta haetaan Interregistä, Northern Periphery Programmesta, Kolarctic ENPI CBCstä ja Pohjoismaiden ministerineuvostolta, jolloin hankekumppanit koostuvat useammasta maasta. Lähitulevaisuuden opastus- ja markkinointiviestinnän sekä virkistysrakenteiden kunnostustoimenpiteet rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamista Boundless Bothnian Bay- ja Polku -hankkeista. Boundless Bothnian Bay-hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös uusien kehittämishankkeiden aktivointi sekä päättäjien tietämyksen lisääminen Perämeren saari- ja virkistyskohteiden kehittämispotentiaalista ja -tarpeista. Tätä työtä tukemaan hankkeessa järjestetään retkiä Perämeren saarikohteisiin ja toimijoiden verkostoitumista palvelevia foorumitapaamisia. Vuodelle 2014 tai myöhemmin ajoittuvat, laajemmat sekä Röytän satamaan että Luotsilan ja Lastaajan uusien toimintakonseptien mukaisiin kunnostamis- ja kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta haetaan yllämainituista ohjelmista. Iin Röytän toimijat ry:n ja KulttuuriKauppilan kaltaiset yhdistykset voivat hakea rahoitusta kehittämiseen esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston paikalliselta LEADER-toimintaryhmältä. Taulukko 8. Röytän virkistys- ja veneilyrakenteita koskevat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Betonilaiturin, ponttoonilaitureiden, Lastaajan ja Luotsilan rakennesuunnittelu ja kunnostus Rahoituslähteen kartoitus betonilaiturin, Lastaajan ja Luotsilan kunnostustoimenpiteitä varten Luontopolun kestävöinnin viimeistely Ulkokäymälöiden uudistamis- ja kunnostustöiden viimeistely MH Luontopalvelut 2014-700 000 hankerahoitus MH Luontopalvelut 2014 perusrahoitus MH Luontopalvelut 2014 perusrahoitus MH Luontopalvelut 2014 perus- ja hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) 16
Satamakentän lasten leikkipaikan Iin Röytän toimijat 2014- hankerahoitus uusiminen ja keittokatoksen rakentaminen Sataman valaistuksen parannus Iin Röytän toimijat 2014- hankerahoitus Taulukko 9. Röytän palveluiden tuottajien rooleja koskevat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Tutustuminen erilaisiin toimintakonsepteihin Perämeren saarikohteissa Lastaajan ja Luotsilan uuden käyttömuodon kartoitus Tuotekortit uusien luontomatkailutuotteiden kehittämiseksi Taidetapahtuman, -leirin tai työpajan järjestäminen Röytässä Saari-isännän haku Lastaajaan ja Luotsilaan Yhteistyöneuvottelut Metsähallituksen tulosalueiden välillä taseiden tasapainottamiseksi Röytän yhteisten sääntöjen lanseeraus MH Luontopalvelut 2014 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) MH Luontopalvelut 2014 perus- ja hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) Matkailuyritykset, 2014- hankerahoitus MH Luontopalvelut kumppanina KulttuuriKauppila 2014- hankerahoitus MH Luontopalvelut 2014- perusrahoitus MH Luontopalvelut 2014 perusrahoitus Iin Röytän toimijat 2015- perus- ja hankerahoitus (esim. Leader) Taulukko 10. Röytän luonnonhoitoa koskevat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Maisemanhoitosuunnitelman toteutus MH Luontopalvelut 2014 perus- ja hankerahoitus (EUn erityisympäristötuki) Taulukko 11. Röytän opastus- ja markkinointiviestintää koskevat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Opastuskatoksen maastotaulujen uusiminen, sisällöntuotanto eri kieliversioin Opastuskatoksen rakenteiden kunnostus Röytän verkkoviestintäkanavien yhtenäistäminen Perämeren muiden merellisten virkistyskohteiden kanssa Perämeren kaaren veneily- ja merellisten virkistyskohteiden kartan käyttöönotto Röytässä ja lähisatamissa Roskattoman retkeilyn edistäminen opastusviestinnän ja sidosryhmätyöskentelyn keinoin Tapahtumayhteistyön aktivointi MH Luontopalvelut 2014 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) MH Luontopalvelut 2014 perusrahoitus MH Luontopalvelut 2014 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) MH Luontopalvelut 2014 hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) MH Luontopalvelut 2014- Perusrahoitus Tapahtumajärjestäjät, Iin Röytän toimijat 2014- Perusrahoitus 17
Taulukko 13. Röytän saavutettavuutta koskevat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Rahoitus Vesiliikenteen konseptien kartoitus Perämerellä Yhteistyö Meripelastajien ja merivartioston kanssa meriturvallisuuden varmistamiseksi MH Luontopalvelut 2014 Hankerahoitus (Boundless Bothnian Bay) MH Luontopalvelut Jatkuva Perusrahoitus 5 Suunnitelman vaikutusten arviointi Suunnitelman tavoitteena on Röytän vetovoimaisuuden lisääminen veneily- ja virkistyskohteena ja sitä kautta myös saaren kävijämäärien kasvattaminen luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Suomen luonnonsuojelulaissa määritetään että jos Natura-alueille suunnitelluilla toimenpiteillä on merkittäviä luonnonarvoja heikentäviä vaikutuksia, tulee alueella toteuttaa Natura-aluetta koskeva vaikutusten arviointi. Lisäksi Röytässä tehtävistä toimenpiteistä tulee pyytää lausunto Museovirastolta, koska saari kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Toteutuessaan tällä suunnitelmalla on vähäiset vaikutukset niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Iin Röyttä on Natura 2000 -alueiden verkostoon valikoitunut. Kävijöiden kulku ohjataan jo käytössä oleville alueille ja tehtävät muutokset virkistyspalveluihin ja -rakenteisiin tukevat käytön kestävyyttä. Esimerkiksi sorastamalla Röytässä sijaitseva luontopolku kivennäismaiden osalta, kävijöiden kulku ohjataan tehokkaasti polulle, ja sorastuksesta on sitä kautta vähäiset vaikutukset alueen muuhun luonnontilaan. Suunnitelma kannustaa myös ihmisiä liikkumaan lihasvoimin luonnossa ja helpottaa ihmisten pääsyä luontoalueille. Näillä toimenpiteillä on puolestaan myönteinen vaikutus laajemmin yhteiskunnassa esimerkiksi ilmastolle aiheutuviin päästöihin ja energiakulutuksen vähenemiseen. Röytän kulttuuriarvoja pyritään säilyttämään ja vahvistamaan kahdella tapaa. Ensinnäkin Lastaajaan ja Luotsilaan tehtävät kulttuuriarvot säilyttävät kunnostustoimenpiteet perustuvat rakennuksiin tehtyihin kulttuuriperinnön inventointeihin. Sama koskee myös saarella sijaitsevien aallonmurtajien ja muiden muinaisjäännösten säilyttävää kunnostamista. Sekä Lastaajan, Luotsilan että muiden saaren kulttuuriperinnön kunnostustyöt ja esiintuominen matkailullisena vetovoimatekijänä ja sisällöntuotannon perustana kehitettäville matkailutuotteille tehdään kulttuuriarvoja vahvistaen sekä alkuperäisiä, selvitettyjä arvoja kunnioittaen. Kävijöiden kulkua ja tietämystä Röytän luonto- ja kulttuuriarvoista pyritään lisäämään opastus- ja markkinointiviestinnän keinoin. Sekä paikan päällä Röytässä että sähköisissä viestintäkanavissa tuodaan entistä vahvemmin esiin alueen arvot. Tällä pyritään vahvistamaan kävijöiden ymmärtämystä Röytän kulttuurihistoriallisesta kudoksesta ja sitä kautta ohjaamaan heidän kulkuaan ja käytöstään kulttuuriarvot huomioivaan suuntaan. Toisaalta opastusviestinnän tavoitteena on ohjata kävijöiden käyttäytymistä Röytässä muut kävijät ja heidän luonnossa liikkumisen ja virkistäytymisen tarpeet huomioon ottavaan suuntaan. Suunnitelman myönteisiä sosio-kulttuurisia vaikutuksia on pyritty lisäämään myös suunnitteluprosessin eri vaiheissa osallistavan suunnittelun menetelmin. Suunnitelman kannalta keskeisille sidosryhmille on järjestetty mahdollisuuksia tulla kuulluksi osana suunnitelmaa suunnitelmasta tiedottamisen, yhdessä järjestettyjen tapahtumien ja muun yhteydenpidon kautta. 18
Tätä kautta sidosryhmät ja osalliset voivat kokea aitoa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä paikkaa että siinä vaikuttavia eri yhteisöjä kohtaan, mitä voidaan kutsua myös paikallisen omistajuuden vahvistamiseksi. Suunnitelmalla on myös taloudellisia vaikutuksia työllisyyden ja tulojen kautta, joita luonnossa virkistäytymisestä ja liikkumisesta paikallistalouteen syntyy. Röyttään suuntautuva luontomatkailu on säilynyt hyvin pienimuotoisena johtuen palveluvarustuksen heikkokuntoisuudesta ja palvelutarjoajien vähäisyydestä. Se on palvellut pikemminkin omatoimisia veneilijöitä virkistyskohteena kuin matkailuyritysten järjestämien opastettujen ryhmien asiakkaita luontomatkailukohteena. Suunnitelmassa esitetään useita konkreettisia toimenpiteitä joilla pyritään lisäämään alueelle suuntautuvaa luontomatkailutoimintaa muun muassa vesiliikenneyhteyksien parantamisen, saaren rakennuskannan kunnostamisen ja rakennuksia hyödyntävien luontomatkailutuotteiden konseptoinnin kautta. Mikäli Röyttään suuntautuva jokamiehenoikeuteen perustuva veneily ja virkistyskäyttö kasvavat, lisää se myös taloudellisia vaikutuksia alueelle esimerkiksi kävijöiden tekemien päivittäistavarahankintojen ja polttoaineostosten kautta. 19
Lähteet Alenius, K. 1996: Iin Röyttä. Laivoja ja ihmisiä. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva. Oulu. Grönlund, R. 2005: Perämeren kansallispuiston ja Perämeren saarten kävijätutkimus 2005. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu. Julkaisematon raportti. Iin kunta 2008. Iin matkailuohjelma 2008-2020. Julkaisematon raportti. 28s. Insinööritoimisto Ponvia ja Rantakokko 2005: Iin Röytän satamalaituri. Laiturin korjaus, yleissuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu. 8s. Insinööritoimisto Ponvia 2013: Iin Röytän satamalaituri. Laiturin korjaus, yleissuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu. 10s. Kiratek 2012: Kuntoarvio Luotsija ja Lastaaja, Iin Röyttä. Julkaisematon raportti. Mestähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu. 28s. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä 2002: Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Suomen Ympäristö 535. 48 s. Metsähallitus 2004: Kestävän luontomatkailun periaatteet luonnonsuojelualueilla. Metsähallitus, Vantaa. <http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/luonnonsuojelu/suojelualueidenhoitojakaytto/ virkistyskayttojaluontomatkailu/kestavanluontomatk/sivut/kestavanluontomatkailunperiaatteetluo nnonsuojelualueilla.asp x>, 26.11.2010. Metsähallitus 2009: Perämeren kansallispuiston, Perämeren saarten ja Röytän Natura 2000 - alueiden hoito ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 57. 84 s. Metsähallitus 2010a: Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 127. 93 s. Metsähallitus 2010b: Perämeri Itämeren pohjoinen helmi. Perämeren virkistyskäytön ja matkailun kehittäminen vuoteen 2020. Julkaisematon raportti. 35s. Metsähallitus 2012: Iin Röytän maisemanhoidon suunnitelma. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu. 25s. Niittyranta, Eveliina 2010. Palveluvarustuksen merkitys virkistysalueiden laadulle. Virkistyskäytön kehittäminen Iin Röytässä. Opinnäytetyö. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Julkaisematon opinnäytetyö. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010: Pohjois-Pohjanmaa - Nuorten maakunta, maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2011-2014. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2012: Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015. 34s. 20
Valtakunnallinen matkailustrategiatyöryhmä 2006: Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007 2013. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Helsinki. KTM julkaisuja 21/2006. 102 s. 21
Liitteet Liite 1. Lausuntojen kooste. Taho pvm Yhteenveto Vaikutus suunnitelmaan 14.3.2013 Suunnitelma on monipuolinen ja paljon Ei aiheuta muutosta toteuttamisen tekemistä edellyttävä. suunnitelmaan. Kuva aallonmurtajasta ei ole Iin Röytästä 1. Iin Röytän toimijat Saarella on pitkä ja merkittävä historia sahatavaran lastauspaikkana sekä entisenä luotsiasemana. Pitää olla puutavaran lastauspaikkana. Satama-alueen syvyys on n. 3,0 m vain betonilaiturin läheisyydessä, muualla vain 1,5-2,0 m eli satama on huoltoruoppauksen tarpeessa. Iin Röytän toimijat ja luontopalvelut maksavat puoliksi yhteisten alueiden sähkönkulutuksen. Luontopalvelut laskuttaa jokaista seuraa heidän oman kulutuksensa mukaisesti. Lastaaja on rakennettu 1932 ja Luotsila on rakennettu Satakariin 1922 ja siirretty Röyttään, jossa se tuli luotsien käyttöön 1932. Kluuvijärviä on Röytässä vain yksi ns Elomaanlampi. Lehmät ja lampaat eivät olleet työmiesten kotieläimiä vaan iiläisten maanviljelijöiden keväällä Röyttään tuomia ja syksyllä pois hakemia. 1 kappaleessa mainitaan jälleen sahatavara; pitää olla puutavara. Luotsaustoiminta alkoi 1932. Lastaaja rakennettiin v. 1932 Saaressa ei ollut lastausväen perheitä vaan lastaajat kuljetettiin saareen aina tarpeen mukaan Iistä ja Haukiputaalta. Lastaajaan majoittui pieniä ahtaajaryhmiä kerrallaan. Satakarin tanssilava oli ensisijaisesti manterelaisten käytössä. Väkeä tuotiin hinaajan vetämillä proomuilla Martinniemestä. Tiktaakkeli tarkoittanee diktaalia joka on 4-5 pohjaan juntatusta ja ylä-osastaan kettingillä yhteen sidotusta tukista rakentuva paalu, joita käytet-tiin puutavaravarastojen suojapuomien Ei aiheuta muutosta. Sopivaa kuvaa Röytän aallonmurtajasta ei ollut saatavilla. Aiheuttaa muutoksen suunnitelmaan. Muutetaan teksti esitettyyn muotoon. Aiheuttaa muutoksen suunnitelmaan. Satama-alueen syväystä käsittelevä teksti muutetaan muotoon satamaalueen syväys on hyvä, parhaimmillaan yli kolme metriä. 1-5 vuoden aikajänteellä tehtävissä todennettujen kehittämistarpeiden korjaustoimenpiteissä on maininta että satama-allasta ruopataan tarvittaessa. Sähkönkulutusta käsittelevä tekstiosuus on muutettu suunnitelmassa. Lastaajan ja Luotsilan rakennusajankohtia käsittelevä teksti korjataan lausunnossa esitettyjen korjausten mukaisesti. Aiheuttaa muutoksen suunnitelmaan. Suunnitelman teksti kluuvijärvestä muutetaan yksikköön. Lehmien ja lampaiden laidunnusta käsittelevä tekstiosuus muutetaan muotoon: Saari ei ole toiminut virallisesti laidunalueena, mutta siellä tiedetään laidunnetun lehmiä ja lampaita. Aiheuttaa muutoksen suunnitelmaan. Sahatavara-sana korvataan termillä puutavara. Luotsilan ja Lastaajan rakennusaikoja ja käyttöä koskeva teksti on muutettu ja maininta lastausväen perheistä poistettu. Satakarin tanssilavaa koskeva maininta laajennetaan suunnitelmassa koskemaan laajempaa aluekokonaisuutta käsitteleväksi käytöksi menneisyydessä. 22
kiinnityspaaluina. Arkut ovat taasen hirsistä salvottuja, kivillä täytettyjä n. 20 30 kuutiometrin kokoisia rakennelmia joissa EI käytetty hiekkaa. Näihin arkkuihin kiinnitettiin myös lastaamassa olevat laivat perästä vaijereilla ja keulasta aluksilla oli ulkona molemmat ankkurit. Sivun viimeisessä kappaleessa maininta suurempikokoisen matkustaja-aluksen mahdollisuudesta kiinnittyä Röytän laituriin, vaatii lisäyksen: Sen jälkeen kun betonilaituri on kunnostettu. Jälleen sivulla esiintyy sana sahatavara. Sahatavara on lautaa ja lankkua jota joskus vietiin pieniä määriä. Pääasiallinen Röytän vientiartikkeli oli pyöreä puutavara (propsit) ja ns. kaivospuut. Tämän vuoksi sanonta puutavara on lähimpänä totuutta. Hepoharjun kodan siirtäminen lähelle satamakenttää ei saa veneilijöiden tukea taakseen. Hepoharjun kota on muodostunut kesäisin seuroihin kuulumattomien ja pienillä veneillä liikkuvien ruokailu- / taukopaikaksi. Talvella se on kelkkailijoiden ja hiihtäjien suosittu käymäkohde. Kota, puuliiteri, Wc ja nuotiopaikka on hyväksytty alueen kaavassa Hepoharjulle. Saavutettavuuden laajentaminen kattamaan lähialueiden veneettömät ja päiväkävijät sekä matkailijaryhmät, edellyttää aluksilla suoritettavaa henkilökuljetusta eli kaupallista liikennettä. Tämä taasen tuo mukaansa Trafin aluksien katsastusmääräyksineen ja kuljettajien pätevyysvaatimuksineen. Jotta jostain löytyisi tähän yrittäjä, se edellyttää panostamista merimatkailun kehittämiseen. Veneilijä ei voi osallistua kaupalliseen kuljetustoimintaan ilman ammattiliikenteen katsastuksia ja pätevyyksiä. Betonilaiturin kunnostaminen on perusta matkailijaryhmien vierailuille Iin Röyttään. Oulun seudulla liikennöi vain kaksi varteenotettavaa alusta, joilla voidaan tuoda saareen isohkoja henkilöryhmiä eli Alexandra ja SPS Oulu. Edellytyksenä on kuitenkin betonilaiturin kunnostamisen toteuttaminen niin, että riittävä laiturin pituus ja kulkusyväys saavutetaan. Iin Röytän toimijat ry:llä on ollut Tiktaakkelia koskeva tekstiosuus poistetaan suunnitelmasta väärinkäsitysten välttämiseksi. Matkustaja-alusta käsittelevä tekstiosuus muutetaan. Luvussa 2 käsitellään Röytän nykytilaa virkistys- ja veneilykohteena, ja nykymuodossaan ja kunnossaan satama-alueen sisäpuolelle ei pääse suurempikokoisella matkustaja-aluksella eikä sen kiinnittymistä laituriin voida turvata. Tekstiosuus muutetaan muotoon: Röyttä sijaitsee suhteellisen lähellä mannerta, hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä ja sen satamaan pääsee kiinnittymään myös pientä matkailijaryhmää kuljettava alus. Aiheuttaa muutoksen suunnitelmaan. Sahatavara-sana korvataan termillä puutavara. Aiheuttaa muutoksen. Toimenpide on poistettu suunnitelmasta ja Hepoharjun kotaa ei siirretä Röytän eteläkärkeen. Ei aiheuta muutosta. Seudulla on vahva tahtotila merimatkailun kehittämiseen, jossa luontopalvelut toimii matkailuteollisuuden kumppanina. Vesiliikennepalveluiden tuotantoa Röyttään kehitetään yrittäjävetoisesti ja tässä luontopalveluiden tehtävänä on rakentaa ja kunnostaa toimivat puitteet vesiliikennepalveluille. Röytän betonilaiturin kunnostusta varten haetaan ulkopuolista hankerahoitusta ja kumppaneita jotta laituri mahdollistaa vesiliikennepalveluiden kehittämisen Röyttään. Ei aiheuta muutosta. Sopimus 23
huoltopalvelusopimus Luontopalvelujen kanssa, jossa on lueteltu ne toiminnot, joista töistä toimijat saavat korvauksen. Tänään olemme ainakin vielä sopimuksettomassa tilassa. Jos uutta sopimusta ei tehdä, kehittämissuunnitelmasta joudutaan poistamaan siellä olevia mainintoja toimijoiden tehtäviksi. Etenkin nuorten keskuudessa Röytän pohjoispäähän kaivattaisiin lintutorni. Luontopolun päähän sijoitettuna lintuhavainnoinnista tulisi yksi uusi ohjelmanumero saaressa kävijöille ja polkua käyttäville. 2. Iin kunta 27.3.2013 Iin Röytässä on merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvoja, joita pitää vaalia pitkäjänteisesti ja kestävästi. Röytässä tehtävät rakentamis- ja korjaustoimenpiteet tulee tehdä saaren luonto- ja kulttuuriarvoja vahvistaen. Virkistys- ja veneilykäytön kannalta infrastruktuurin ja palveluvarustuksen ylläpito ja kehittäminen on keskeisessä asemassa. Betonilaiturin kunnostamista kiirehdittävä, jotta sataman ja alueen käyttö olisi turvallista. Betonilaiturin kunnostus on ensisijainen hanke koko Iin Röytän kehittämisessä. Kunnostus tulee tehdä niin, isojen veneiden/ matkailualusten kylkikiinnitys laituriin onnistuu jatkossakin ja matkailun kehittämisen näkökulmasta edellytykset sataman matkailukäyttöön säilyvät. Satamakentän palvelurakennetta parannettaisiin sekä satama-altaan syväys pysyy riittävänä ja laiturit pysyvät kunnossa. Kehittämissuunnitelman toteutuksessa erityinen huomio kiinnitettäisiin mantereen ja saaren välisten kulkuyhteyksien parantamiseen. Tästä johtuen saaren matkailullinen hyödyntäminen on toistaiseksi jäänyt hyvin vähäiseksi. Tällä hetkellä niillä, joilla ei ole omaa venettä käytettävänään, ei ole mahdollisuutta hyödyntää saareen rakennettavia palveluita. Samalla rakennettaisiin perustaa kehittämissuunnitelmassa mainitun saariisännän toiminnan tukemiseen. huoltopalveluiden hoidosta on uusittu. Ei aiheuta muutosta. Lintutornin rakentamisen edellytyksiä on punnittu suunnittelun aikana, eikä sen rakentamiselle ole todettu olevan suurta tarvetta lähitulevaisuudessa. Ei aiheuta muutosta. Suunnitelmassa on mainittu lukuisia saaren infrastruktuurin ja palveluvarustuksen ylläpitoon ja kehittämiseen keskittyviä toimenpiteitä, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota saaren luonto- ja kulttuuriarvojen vahvistamiseen. Ei aiheuta muutosta. Kehittämisohjelmaan kirjattu aikataulu ohjaa toimenpiteiden kiireellisyyttä. Toimenpiteenä betonilaiturin kunnostuksen suunnittelu ja toteutus on kirjattu kiireellisten joukkoon. Betonilaiturin kunnostus on mittava urakka ja sen suunnittelu, rahoituksen haku sekä toteutus vaativat aikaa. Sataman kunnostamista varten teetettävissä rakennus- ja kunnostussuunnitelmissa otetaan kantaan miten kunnostustyö on tarkoituksenmukaista suorittaa. Ei aiheuta muutosta. Satamakentän palveluvarustusta on tarkoitus kehittää ja kunnostaa Iin Röytän toimijoiden toimesta. Satama-allasta ruopataan tarvittaessa osana sataman kehittämisen kokonaisvaltaista suunnittelua ja kehittämistä. Ei aiheuta muutosta. Röytän saavutettavuuden kehittämistyössä luontopalvelut toimii matkailuteollisuuden kumppanina. Vesiliikennepalveluita Röyttään kehitetään yrittäjävetoisesti ja tässä luontopalveluiden tehtävänä on rakentaa toimivat puitteet mm. 24
Hepoharjun kotaa ei siirrettäisi saaren eteläkärkeen, jossa on muutoinkin vilkkain saarella oleva liikenne ja toiminta. Kota tarjoaa luontopolkua kulkevalla taukopaikan ja kodan siirtäminen ja kodan siirtäminen todennäköisesti vähentäisi luontopolun käyttöä. Lisäksi nykyään kota palvelee pienveneilijöitä, jotka rantautuvat kodan läheisyyteen ja käyttävät rantaa uimarantana ja retkipaikkana, samoin kelkkailijat käyttävät kodan aluetta talvella. Tämä on lisännyt saaren käytön monipuolisuutta. satama-alueen laitureita kunnostamalla. Muina saaren saavutettavuutta parantavina toimenpiteinä suunnitelmaan on kirjattu että matkailuyrittäjien tietoisuutta Röytän virkistysmahdollisuuksista parannetaan ja Röyttään kehitetään toimivia luontomatkailutuotteita yhdessä yrittäjien kanssa tuotekorttien avulla. Boundless Bothnian Bayhankkeessa kartoitetaan erilaisia konsepteja toimivista vesiliikennepalveluista Perämerellä. Aiheuttaa muutoksen. Toimenpide on poistettu suunnitelmasta eikä Hepoharjun kotaa siirretä Röytän eteläkärkeen. 25