14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä ja vielä varhemmin asuinrakennuksia. Entinen Masalan suomenkielinen kansakoulu sijaitsee tontilla edelleenkin. Kunnan väkiluku kasvoi 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä etenkin muuttoliikkeen vaikutuksesta ja siten myös suomenkielisten asukkaiden määrä nousi huomattavasti. Tämä vaikutti myös suomenkielisen peruskoulutuksen tarpeen kasvuun. Kirkkonummen ensimmäinen koulu perustettiin vuonna 1871 ja innostus kansansivistystä kohtaan kunnassa oli suuri. Vuosikymmenien aikana pystytettiin pitäjän eri kyliin kouluja talkootyönä tai annettiin tiloja koulujen käyttöön. Bobäcks skola, jonka koulupiiriin kuuluivat Masalan ja Luoman lisäksi Smedsby, Sundsberg, Hullus ja Sarfvik, toimi vuodesta 1887 alkaen Hommaksen alueella, Ljusdalan lähellä. 1900-luvun alussa oppilaita koulussa oli noin 40. Oppilasmäärien kasvaessa 1920- luvulla kouluja rakentui lisää Luoman Majbyhyn ja Nissnikun tilan alueelle Hvittorpintien ja Sepänkyläntien risteykseen. Tällöin alettiin kouluissa myös tarjota ruokaa. Nissnikun alakoulun sisäkuvaa 1920- luvulta. Kuva: Strömbergien perhealbumi Masalan ensimmäinen suomenkielinen koulu aloitti toimintansa Ratavallilla vuonna 1932. Koulu sijaitsi tällöin rakennuksessa, joka oli Sepänkyläntien ja Masalantien risteyksen tuntumassa. Läheisellä Puolukkamäellä elänyt rakennusmestari ja kunnanvaltuutettu Leonard Strömberg ajoi vahvasti suomenkielisen koulun perustamista kuntaan. Hän tuki yksityisen koulun toiminnan
taustalla toiminutta kannatusyhdistystä vuokraamalla kotiaan Tallbota - yhdistyksen toiminnalle. Yhdistyksen tavoitteena oli säilyttää ja tukea suomalaisuutta Kirkkonummella, perustaa suomenkielinen koulu Masalaan ja tukea tämän toimintaa. Koulun ensimmäinen opettaja vuoteen 1935 asti oli Elli Lahtinen ja oppilaita oli tällöin noin 50. Hän jatkoi alueen evakuointiin 1944 asti koulun johtajana. Kirkkonummen kunta otti koulun vuonna 1935 haltuunsa ja päätti rakentaa uuden talon, joka valmistui vuonna 1938. Koulu toimi myös internaattina, koska moni lapsi tuli pitkänkin matkan takaa eikä olisi voinut taittaa matkaa joka päivä edes takaisin. Koulun virallinen nimi oli ensin Kirkkonummen Masalan yksityinen kansakoulu ja muutamaa vuotta myöhemmin nimeksi muutettiin Kirkkonummen kunnan eteläisen piirin kansakoulu. Suomenkielisiä kouluja oli 1930-luvulla kunnassa vain Veikkolassa ja Masalassa. Kylän koulujen toiminta jouduttiin lopettamaan alueen evakuoinnin myötä vuonna 1944. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen Ratavallin koulua on käytetty yksityisasuntona ja nykyään tiloja vuokrataan asumiskäyttöön. Ortoilmakuva 1976. Ratavalli. Keltainen merkkaus osoittaa koulurakennuksen paikan. Kuva Kirkkonummen karttapalvelu Masalantie joulukuussa 2015. Ratavallin uusia kerrostaloja vasemmalla. Kuva: May ry.
Ratavallin länsipuolella Puolukkamäentien, Sundsbergintien ja Masalantien keskellä sijaitsee nk. Puolukkamäen alue. Puolukkamäki - nimen alkuperä on epäselvä. Mäen osa-alueet Karlberg, Hildefrid ja Tallbo kuuluivat Nissnikun tilalle. Framnäsin rusthollin tilan raja kulki nykyisen Puolukkamäentien (Erikkilän) paikkeilla. Masalantien puolella, nykyisen monitoimitalon puolella mäessä asui suutari Karl Magnus Wennerström tiettävästi vuodesta 1883 vuoteen 1889 vuokralaisena Nissnikun tilalle. Puuseppä Karl August Strömberg teki tämän jälkeen vuokrasopimuksen Johannes ja Emmy Lönnbergin kanssa ja asettui perheineen mäelle asumaan. Strömbergeillä oli asuintalossaan myös puusepänverstas, Masaby snickeri. Puuseppä Karl-August Strömberg ja vaimo Vera Alexandra Strömberg. Kuva: Strömbergien perhealbumi Vera Alexandra Strömberg ja puuseppä Karl-August Strömberg (vas.) perheineen Puolukkamäen pihapiirissä 1910 20 luvulla. Kuva: Strömbergien perhealbumi
Perheen vanhin poika Leonard Strömberg toimi rakennusmestarina ja rakensi Puolukkamäelle perheelleen vuonna 1914 Tallbo-nimisen talon. Leonard on piirtänyt myös Ljusdalan nuorisoseurantalon. Leonard tutustui vaimoonsa Aina Strömbergiin (os. Sannholm) työskennellessään Hvitträskin arkkitehtien kanssa. Aino toimi arkkitehtien lastenhoitajana. Leonard matkusti arkkitehti Saarisen kanssa myös Amerikkaan. Taustalla vaalea rakennus Tallbo vuodelta 1914. Kuvassa etualalla on Terijoelta vuonna 1939 siirretty puutalo. Talon alakerrassa toimi 1980- luvulla kuvassa näkyvä Tolvasen autokorjaamo. Kuva: Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimi. Strömbergien talossa toimi ennen toista maailmansotaa myös puhelinkeskus. Aluksi toiminnasta vastasi Masalan Puhelin Oy ja Puolukkamäestä lähti kymmeniä puhelinlankoja eri suuntiin. Vuonna 1939 siitä tuli Helsingin puhelinyhdistyksen, nykyisen Elisan tytäryhtiö. Puhelinlangat ja Masalantien viereinen kuusiaita 1930-luvulla. Kuva: Strömbergien perhealbumi. Lapsia Masalantiellä, Puolukkamäentien risteyksessä 1930-luvun lopulla. Kuva: Strömbergien perhealbumi
Vasemmalla Strömbergien talo evakuointivuonna 1944. Oikealla kuva talosta kun alue palautettiin Suomelle 1956. Talon yläkertaan oli rakennettu keskelle lattiaa betonista avotulisijan paikka. Kuvat Strömbergin perhealbumi. 1800-luvun lopun Masaby Snickerin talo purettiin vuonna 2006, mutta paikalla kasvaa edelleen suvun 1900-luvun alkupuolella istuttamat kauniit tammet.
Nykyinen monitoimitalo oli alun perin teollisuuskiinteistö, joka 1990-luvun laman aikana jäi tyhjilleen. Masalan alueen asukkaat tekivät aloitteen rakennuksen remontoimisesta monitoimitaloksi ja se vihittiin uuteen käyttöön vuonna 1998. Monitoimitalossa toimii nyt kunnan nuorisotoimi, kirjasto, posti ja sen liikuntasalit ovat kovassa käytössä. Junaradan puolella sijaitsee Masalan terveyskeskus ja neuvola. Masalan terveyskeskus ja neuvola. Kuva: May ry. Masalan monitoimitalo vuonna 2015. Kuva: May ry. Monitoimitalon ja Sundsbergintien välimaastossa sijaitsee korkea heinäinen ja metsäinen mäki. Korkeimmassa kohdassa mäkeä sijaitsee vanha Neuvostoliiton aikainen bunkkeri. Mäellä on sijainnut myös riihi. Vas. ylhäällä: Karl-Axel Strömberg tyttärensä kanssa vuonna 1937. Taustalla perunapeltoa, saunarakennus, nuori kuusiaita ja Nissnikun tilalle kuulunut riihi. Monitoimitalo sijaitsee nykyään kuusiaidan takana. Kuva: Strömbergin perhealbumi. Vas. alhaalla bunkkeriaukko ja oikealla lasten majanrakennuspaikka terveyskeskuksen vieressä keväällä 2016. Kuva: May ry.
Puolukkamäentieltä on aiemmin ollut suora kävely-yhteys Hultbyn tilalle. Tilan rakennukset sijaitsivat Kehä III:n ja rautateiden välisellä maalla, ja se rakennettiin Framnäsin tilan osista vuonna 1933. Omistajana oli Långstedtin suku. Tilalla pidettiin lehmiä ja harjoitettiin laajaa kotieläintaloutta. Porkkalan vuokrakauden jälkeen tilasta ei ollut jäljellä muuta kuin perusta ja portaat sekä karjakon autio asunto. Tilalta pystyi ennen valtateiden rakentamista myös kulkemaan polkuja pitkin Finnträskin järvelle uimaan. Framnäsin tilanomistaja K.G. Långstedt lahjoitti vuonna 1925 maa-alueen Finnträsk-järven läheisyydestä Masalan ampumayhdistykselle ampumarataa varten. Yhdistys rakensi alueelle paviljongin. Vuonna 1934 yhdistys päätti oman toiminnan hiipumisesta johtuen lahjoittaa ampumaradan suojeluskunnalle. Kirkkonummen suojeluskunta kuului 1930-luvulla Uudenmaan eteläisen suojeluskunta-alueen IV piiriin yhdessä Siuntion, Degerbyn ja Inkoon kuntien kanssa. Suojeluskunnalla oli oma ratsujoukkue, jonka jäseniä kutsuttiin ulaaneiksi. Muun muassa Masalasta kotoisin oleva eläinlääkäri Bernhard Åström sekä kylässä kauppiaana toiminut Hjalmar Hemming kuuluivat heihin. Hemming toimi paikallispäällikkönä ja vuonna 1927 suojeluskunnan talous- ja kansliapäällikkönä. Jorvaksentie rakentui vuosien 1933 38 aikana keskelle ampumaradan maa-aluetta, jolloin Framnäsin tilan omistaja lahjoitti lisää maata ja uusia ratoja voitiin rakentaa uudestaan. Vuonna 1941 suojeluskunta rakensi paviljongista suojeluskuntatalon. Kirkkonummen maatilojen lahjoitusten avulla rakennuksesta tuli mittava juhlasaleineen, saunoineen ja varushuoneineen. Porkkalan vuokrakauden aikana taloa käytettiin ilmeisesti teurastamona ja palautuksen jälkeen talo paloi kokonaan. Kartta maanmittauslaitoksen luvalla. Kuva: Kunnan karttapalvelu. Lähteet: - Sigbritt Backman ja Ingalill Ihrcke-Åberg, 2006. Vanha Kirkkonummi - Toim. Hans Brenner, 2006. Masala maalaiskylästä taajamaksi - Toim. Hans Brenner, 2003. Luoma kylä Kirkkonummella