10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999 2004 (VNp 29.12.1999). Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi on säädetty, että määrärahaa korotetaan vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskee vuosia 2002 2005. Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa on siirrytty kokonaan laskennalliseen menettelyyn. Vuonna 2003 päätetään yliopistojen tulosohjauksen ja rahoitusmallin arviointihankkeen esitysten pohjalta tarvittavista kehittämistoimenpiteistä tulossopimuskautta 2004 2006 varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2003 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa 18 000 19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina 2001 2003 keskimäärin 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 300 tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista 5 400 opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 2001 2003: Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite 2001 2002 2003 2001 2002 2003 Helsingin yliopisto 2 307 2 380 362 364 Jyväskylän yliopisto 1 122 1 110 109 112 Oulun yliopisto 1 126 1 330 111 153 Joensuun yliopisto 602 700 58 59 Kuopion yliopisto 367 385 60 68 Turun yliopisto 1 058 1 140 113 125 Tampereen yliopisto 983 980 95 94 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Åbo Akademi 410 540 48 55 Vaasan yliopisto 299 355 11 16 Lapin yliopisto 328 345 12 11 Teknillinen korkeakoulu 853 1 130 107 117 Tampereen teknillinen yliopisto 674 760 48 53 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 363 395 16 23 Helsingin kauppakorkeakoulu 320 380 16 17 Svenska handelshögskolan 238 215 14 9 Turun kauppakorkeakoulu 201 220 8 10 Sibelius-Akatemia 111 125 6 6 Teatterikorkeakoulu 44 45 4 2 Taideteollinen korkeakoulu 128 140 6 5 Kuvataideakatemia 47 25 1 1 Yhteensä 11 581 12 700 1 205 1 300 Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Opetusministeriön korkeakoulujen alueellista tehtävää tutkinut työryhmä (OPM 26/2001) on todennut muun muassa, että alueiden osaamisrakenteilla on keskeinen merkitys aluekehityksen kannalta. Koulutus tarjoaa hyvän pohjan osaavan ja kehittyvän inhimillisen peruspääoman tuottamiselle ja levittämiselle. Tutkimus- ja kehittämistyön hyödyntämisen kautta osaamispääoman vaikutukset alueilla vahvistuvat merkittävästi. Alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja vahvistamiseksi korkeakouluista tulee muodostaa riittävän vahvoja koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yksiköitä ja korkeakoulujen tulee yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa muodostaa tarkoituksenmukaisia yhteistyöverkostoja. Yksittäisten seutukuntien tarpeista voidaan huolehtia mm. aikuiskoulutusta kehittämällä ja kohdentamalla tutkimus- ja kehitystyötä näiden alueiden tarpeisiin esimerkiksi projektitoiminnalla. Valiokunta pitää näitä työryhmän linjauksia oikeina ja katsoo, että korkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä tulee kehittää. Valiokunnan mielestä eri alueiden koulutustarpeet ja muu alueellinen kehittäminen tulee ottaa huomioon eri yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa järjestettäviä koulutusaloja suunniteltaessa. Porissa on järjestetty yliopistollista koulutusta ja tutkimusta vuodesta 1983 lähtien. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Satakunnassa on käytetty yliopistollisen koulutuksen kehittämiseen aluekehitysvaroja noin 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2001 2003 osalta yliopistollisen koulutuksen rahoitus toteutetaan yhteistyömallilla opetusministeriön, koulutusta järjestävien yliopistojen, Porin kaupungin ja alueen kuntien kesken. Tarkoituksena on, että vuodesta 2004 Porissa annettavan yliopistokoulutuksen rahoitus tulee normaaliin tapaan kokonaan valtion talousarvion määrärahoista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä toteutetaan suunnitellun mukaisesti. Valiokunta pitää muutoinkin tärkeänä selvittää tarvittavia toimenpiteitä yliopistollisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden tehostamiseksi. Valiokunnan mielestä tulee tarkasti selvittää hammaslääkärikoulutuksen lisätarve ja sen toteuttaminen tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaimmalla tavalla. Eduskunta on kuluvan vuoden talousarviota käsitellessään kiinnittänyt huomiota Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että Turun yliopistolle tulee antaa oikeus diplomiinsinööritutkintojen myöntämiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, joita aiheutuu apurahalla työskenteleville tutkijoille. Apurahalla työskentely ei anna työsuhteen tarjoamaa sosiaaliturvaa, se ei oikeuta työterveyshuoltoon eikä apurahakausi kartuta työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa eikä eläkettä. Apuraha ei myöskään kasvata verotettavaa ansiotuloa, mistä johtuen sairaus- sekä äityispäiväraha jäävät usein vähimmäispäivärahan tasolle. Näin apurahalla työskentelevä tutkija joutuu epäoikeudenmukaiseen asemaan verrattuna työsuhteessa työskentelevään tutkijaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että apurahalla työskentelevien tutkijoiden sosiaaliturvassa olevat ongelmat selvitetään ja ryhdytään toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Valiokunta on useaan kertaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Senaatti-kiinteistöt perivät yliopistoilta niin korkeita vuokria, että tämä supistaa merkittävästi yliopistojen käytettävissä olevia toimintamäärärahoja. Kuitenkin lainsäädäntö sallii koulutukseen tarkoitetuista tiloista perittäväksi alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Huomionarvoista on myös se, että valtiolle on siirtynyt useita lahjoituskiinteistöjä, jotka valtio on siis saanut korvauksetta. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 6 : Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä, joilla yliopistokoulutukseen tarkoitetuista tiloista peritään alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava myös se, että lahjoituskiinteistöistä ei ole aiheutunut hankintakustannuksia valtiolle. E d u s k u n n a n l a u s u m a 6 : Eduskunta edellyttää hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä, joilla yliopistokoulutukseen tarkoitetuista tiloista peritään alempaa vuokraa kuin mitä Senaatti-kiinteistöille asetettu yleinen tuottotavoite edellyttäisi. Päätöksiä tehtäessä on huomioitava myös se, että lahjoituskiinteistöistä ei ole aiheutunut hankintakustannuksia valtiolle. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 122 805 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 5 000 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden 2003 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2003 jälkeen, siten että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 700 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin, kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Helsingin yliopisto, mistä 2 317 000 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 269 000 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 265 717 000 Jyväskylän yliopisto 87 423 000 Oulun yliopisto 117 751 000 Joensuun yliopisto 51 532 000 Kuopion yliopisto 47 959 000 Turun yliopisto 100 360 000 Tampereen yliopisto 77 120 000 Åbo Akademi 43 704 000 Vaasan yliopisto 17 940 000 Lapin yliopisto 23 163 000 Teknillinen korkeakoulu 103 358 000 Tampereen teknillinen yliopisto 54 492 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 28 249 000 Helsingin kauppakorkeakoulu 22 845 000 Svenska handelshögskolan 10 746 000 Turun kauppakorkeakoulu 12 205 000 Sibelius-Akatemia 20 941 000 Teatterikorkeakoulu 9 430 000 Taideteollinen korkeakoulu 23 494 000 Kuvataideakatemia 4 376 000 Yhteensä 1 122 805 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 30 000 000 euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja 36 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausten siirtona momentilta 31.24.21. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 1 636 825 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 198 850 000 Yhteishankkeet 288 790 000 Muut toimintamenot 1 149 185 000 Bruttotulot 514 020 000 Maksullisen toiminnan tulot 226 460 000 liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 209 600 000 julkisoikeudelliset suoritteet 16 860 000 Muut tulot 287 560 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
yhteishankkeet 272 400 000 lahjoitukset 14 400 000 sponsoritulot 600 000 muut tulot 160 000 Nettomenot 1 122 805 000 Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 201 560 207 880 209 600 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 165 400 158 433 159 850 Käyttöjäämä (t ) 36 160 49 447 49 750 % tuotoista 17,9 23,8 23,7 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 27 650 41 828 41 740 Ylijäämä (t ) 8 510 7 619 8 010 % tuotoista 4,2 3,7 3,8 Tuotot % kustannuksista 104,4 103,8 104,0 Volyymin muutos % 7,8 3,1 0,8 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on vuoden 2002 valinnoissa nostettu 550:stä 600:aan. Saadun selvityksen mukaan aloituspaikkojen lisäyksestä johtuvia lisämäärärahoja ei ole täysimääräisinä otettu talousarvioehdotukseen. Sen vuoksi momentille lisätään 100 000 euroa lääkärikoulutuksen lisäyksestä aiheutuviin menoihin. Ehdottaessaan hyväksyttäväksi lakiehdotusta ammatillisen lisäkoulutusjärjestelmän rahoituksesta sivistysvaliokunta piti välttämättömänä täsmentää talousarvioesityksen momentin 29.10.21 perusteluissa todettua siten, että määrärahasta kohdennetaan 5 miljoonaa euroa täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Sen vuoksi momentin perusteluja muutetaan sivistysvaliokunnan kannanottoa vastaavaksi. 2003 talousarvio 1 122 805 000 2002 talousarvio 1 090 137 000 2002 I lisätalousarvio 65 000 2001 tilinpäätös 1 026 519 702 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 24 473 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 9 276 000 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 8 497 000 3. Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille 504 000 4. Yliopistojen alueellinen kehittäminen 3 196 000 5. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen 3 000 000 Yhteensä 24 473 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille 504 000 euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 000 000 euroa siirtona momentilta 29.69.31. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 16/2002 vp ja momentin 29.10.21 perusteluihin viitaten momentille lisätään uusi 6. kappale. Y l i o p i s t o j e n r e h t o r i e n n e u v o s t o. Yliopistolain 4 velvoittaa yliopistoja pyrkimään keskenään yhteistyöhön siten, että niiden kesken vallitsee tarkoituksenmukainen työnjako. Yliopistojen rehtorienneuvoston toiminta tukee tätä yliopistolain velvoitetta. Rehtorienneuvoston toiminta on tärkeää muutenkin niin kotimaisen yliopistoyhteistyön kuin kansainvälisen toiminnan kannalta. Ongelmaksi on muodostunut se, miten rehtorienneuvoston toimintaa voidaan yliopistojen määrärahoista rahoittaa. Valiokunta kiirehtii asian järjestämistä niin, että rahoitus voidaan järjestää yliopistojen kannalta tarkoituksenmukaisesti. 2003 talousarvio 24 473 000 2002 talousarvio 22 843 000 2001 tilinpäätös 22 485 380 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 650 000 euroa. Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 638 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 8 870 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 514 000 Muut toimintamenot 3 066 000 Yhteishankkeet 850 000 Apurahat ja avustukset 2 802 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla 1 638 000 Bruttotulot 1 220 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 370 000 Muut tulot, yhteishankkeet 850 000 Nettomenot 7 650 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2003 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. 2003 talousarvio 7 650 000 2002 talousarvio 7 703 000 2002 II lisätalousarvio 2001 tilinpäätös 7 441 979 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 262 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetussuunnitelmatyötä, opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Harjoittelukoulut osallistuvat täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa. Harjoittelukouluissa on vuonna 2003 keskimäärin 8 250 oppilasta, joista peruskouluasteella 6 000 ja lukiossa 2 250 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin 3 400 opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 15 255 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 2003 talousarvio 67 262 000 2002 talousarvio 67 144 000 2001 tilinpäätös 65 417 703 88. Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 168 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä 26.5.2000 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta. 2003 talousarvio 168 000 2002 talousarvio 336 000 2001 tilinpäätös 840 940 Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 67 747 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 185 000 Yhteishankkeet 213 000 Muut toimintamenot 67 349 000 Bruttotulot 485 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 246 000 Yhteishankkeiden tulot 213 000 Muut tulot 26 000 Nettomenot 67 262 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6