KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS JA PALVE- LUIDEN MYÖNTÄMISKRITEERIT

KEITELE KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS JA PALVE- LUIDEN MYÖNTÄMISKRITEERIT (Kotipalvelut, kotisairaanhoito, asumispalvelut, tukipalvelut, omaishoidontuki) M-LH 11/2014

2 Sisällys 1 KOTIHOIDON MÄÄRITELMÄ... 4 2 KOTIPALVELU/KOTISAIRAANHOITO... 4 2.1 Säännöllinen kotipalvelu/kotisairaanhoito... 4 2.2 Kotisairaanhoito... 5 2.2.1 Lääkehoito... 5 2.2.2 Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden tarpeen arviointi ja jakelu... 6 2.2.3 Seuranta... 6 2.2.4 Muut kotisairaanhoidon tehtävät... 6 2.3 Kotipalvelu... 7 2.3.1 Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen... 7 2.3.2 Ravitsemus... 7 2.3.3 Turvallisuus ja esteettömyys... 7 2.3.4 Henkinen ja fyysinen vireys... 7 2.3.5 Muut asiat joista asiakaskäyntien yhteydessä huolehdittava... 8 2.3.6 Kodin hoito... 8 2.3.7 Lapsiperheiden kotipalvelu... 8 3 KOTIPALVELUJEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT... 9 3.1 Säännöllinen kotipalvelu/-kotisairaanhoito... 9 3.2 Lapsiperheiden kotipalvelu... 10 4 ASUMISPALVELUT... 10 4.1 Tuettu asuminen... 10 4.2 Asumispalvelu... 11 4.3 Tehostettu asumispalvelu... 11 5 ASUMISPALVELUJEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT... 12 5.2 Tehostettu asumispalvelu... 12

3 5.3 Lyhytaikaishoito... 12 6 VANHUSTEN PERHEHOITO... 13 6.1 Palveluun pääsyn kriteerit... 13 6.2 Perhehoitoon ei sovellu ikäihminen, joka... 13 7 PALVELUOHJAUS/OHJAUS JA NEUVONTA... 13 8 TUKIPALVELUT... 14 8.1 Ateriapalvelu... 14 8.2 Vaatehuolto... 14 8.3 Ylläpito ja tarvikkeet (asumispalveluissa)... 14 8.4 siivous... 14 8.5 Turvapalvelut... 15 8.6 Asiointipalvelu/saattajapalvelu... 15 8.7 Päiväkeskus... 15 8.8 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu... 16 8.9 Muut tehtävät... 16 9 OMAISHOIDONTUKI... 17 10 HENKILÖSTÖMITOITUKSEN LASKEMINEN KOTIHOIDOSSA... 17 11 SUOSITUKSET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄKSI JA RAKENTEEKSI... 17

4 1 KOTIHOIDON MÄÄRITELMÄ Kotipalvelu on määritelty sosiaalihuoltoalain 710/1982 mukaiseksi kotona annettavaksi palveluksi, jolla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotihoitoa on sosiaalihuoltolain 17 1 mom. 3 kohdan kotipalvelu ja kansanterveyslain 14 1 mom. 2 kohta kotisairaanhoito. Kotiin annettavia palveluja ovat yksityiskodissa tai tavallisessa palveluasunnossa asuvalle asiakkaalle hänen kotonaan annettavia palveluita, joita ovat a) kunnan järjestämisvastuulla oleva kotipalvelu tai sen tukipalvelut, b) kunnan järjestämisvastuulla oleva kotisairaanhoito ja kotona annettava kuntoutus, c) omaishoidon tuki tai omaishoitoa tukevat palvelut, d) asuminen ja asumista tukevat palvelut tavallisessa (ei-ympärivuorokautisessa) palveluasunnossa, e) muut palvelusuunnitelmassa mainitut, kotona annettavat palvelut. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6511564&name=dlfe-26915.pdf Keiteleellä kotihoidon tulosalueeseen sisältyvät myös ympärivuorokautisen asumispalvelun yksiköt. Asiakas asuu vuokrasuhteessa vuokran antajaan. Hän ostaa erillisesti tarvitsemansa palvelut yksilölliseen palvelutarpeeseensa vastaavina sekä maksaa saamistaan palveluista sosiaalilautakunnan määrittelemät maksut. Kunnan itse tuottamissa ja ostetuissa asumispalveluissa asiakkailta peritään samanlaisilla periaatteilla yksilölliseen palvelukokonaisuuteen määritellyt asiakasmaksut. Kotipalvelua toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jossa keskeisenä ajatuksena on tukea asiakasta selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan ja arjen askareistaan mahdollisimman pitkään. Tehtäviä, joista asiakas selviytyy itse tai avustettuna ei tehdä puolesta. Asiakasta ohjataan yksilöllisesti tekemään erilaisia voimistelu- ja lihaskuntoliikkeitä sekä motivoidaan osallistumaan myös kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. päiväryhmätoimintaan, erilaisiin liikuntaryhmiin ja ulkoiluun. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. 2 KOTIPALVELU/KOTISAIRAANHOITO Kaikille kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi käyttäen RAVA- arviointikyselyä, vanhuksen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointikyselyä sekä tarvittaessa MMSE arviointimenetelmää. Lisäksi palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan yksilöllisesti ja erillisesti harkiten asiakkaan elinympäristön ja muiden olosuhteiden vaikutus avun tarpeeseen ja kotona selviytymiseen. Lähtökohtana tällöin on se, että asiakkaan ei palvelun puuttumisen vuoksi tarvitse muuttaa pois kotoaan. 2.1 Säännöllinen kotipalvelu/kotisairaanhoito Säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi määritellään kuuluvaksi ne, joille on toteutunut laskentakuukauden aikana kotisairaanhoidon ja/tai kotipalvelun käyntejä joko voimassa olevan palvelu- ja hoi-

5 tosuunnitelman perusteella tai jotka muutoin ovat saaneet käyntejä säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. http://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/ikaantyneiden-sosiaalipalvelut/kotihoidon-laskenta Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon sisällytetään kaikki asiakkaan eritahoilta saamat palvelut. Kotihoito voidaan katsoa hoito- ja palvelusuunnitelman perusteella säännölliseksi myös tilanteessa, jolloin asiakkaalle määrätään sairauden hoidon perusteella kuukautta lyhyemmäksi ajaksi useita kertoja päivässä tapahtuva lääkitys (esim. hoitaja käy laittamassa silmätipat tai antamassa muut lääkkeet 3-5 x pv kahdesta viikosta alkaen). Alle kahden viikon pituisissa useamman kerran päivässä tapahtuvissa tilapäisissä käynneissä käyntikerraksi luetaan 1 päivä. Tilapäistä kotipalvelu/kotisairaanhoito on silloin, kun palvelu ei perustu hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja asiakkaan luona käydään harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Verikokeiden ottaminen (inrit) ovat tilapäistä kotisairaanhoitoa. Kotihoito tekee tilapäiskäynnin esimerkiksi tapauksissa, joissa asiakas ei kykene itsenäisesti huolehtimaan tarvitsemaansa hoitoon pääsystä (esim. verikokeet, ompeleiden poisto leikkaushaavasta), hoitoon pääsy edellyttää sairaankuljetuksen käyttöä, asiakkaan on vaikea päästä asunnosta saattajan auttamanakin, asiakkaalla on huonot kulkuyhteydet ja/tai odotusaika muodostuu kohtuuttoman pitkäksi tai tilanteissa joissa omainen, joka yleensä omasta tahdostaan huolehtii asiakkaasta, on tilapäisesti estynyt suorittamaan hoitoa/hoivaa. 2.2 Kotisairaanhoito Kotisairaanhoidon toteuttamisesta vastaa asiakkaan asuinalueen kotihoidon yksikön vastaava lääkäri. Kotisairaanhoito suorittaa asiakkaan kotona lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia toimia, ottaa näytteitä, valvoo lääkitystä, seuraa asiakkaan vointia ja tukee omaisia asiakkaiden hoitamisessa. Myös saattohoitoa voidaan järjestää kotona. Kotisairaanhoidon henkilöstö on koulutukseltaan pääasiassa sairaanhoitajia. Kotisairaanhoitoa toteutetaan asiakkaan terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä edistäen. Hoidontarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti haastattelemalla (asiakas/omainen), havainnoimalla sekä käyttämällä erilaisia toimintakykymittareita. Kotisairaanhoito sisältyy asiakkaalle annettavaan kotihoitoon lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Kotisairaanhoidossa pyritään ennakoimaan sairauksien ja voinnin laskua. Kotisairaanhoidon tehtäviin kuuluu sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta. Lääkehoito toteutetaan lääkärin määräyksen mukaisesti. Kaikki kotisairaanhoidon tehtävät eivät vaadi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan pätevyyttä, vaan tehtävät voi hoitaa lähihoitajan tai vastaavan koulutuksen saanut henkilö, jolla asiaankuuluva perehdytys ja osaaminen ko. tehtävien hoitamiseen. Lääkitystä antavalla hoitohenkilöstöllä on myös oltava ajantasaiset luvat, tiedot ja koulutus. Palveluntuottajan on huolehdittava, että lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvat on tarkkaan määritelty. 2.2.1 Lääkehoito Ellei kotipalvelun tai asumispalvelun asiakas kykene huolehtimaan lääkityksestään itsenäisesti hänet ohjataan kotisairaanhoidon palvelun piiriin. Sairaanhoitaja vastaa lääkehuollon toteutuksesta, lääkkeet voi jakaa myös lähihoitaja. Lääkkeet jaetaan dosettiin pääsääntöisesti asiakkaan kotona. Asiakasta ohjataan hankkimaan lääkekaappi. Muistisairaiden lääkekaappien avaimet ovat hoitajilla (itsenäisesti asiakas ei pääse lääkekaapille). Asiakkaan insuliinihoidoista ja verensokerin mittauksesta huolehditaan. Lääkkeet annetaan tarvittaessa valvotusti suuhun asti (esim. muistion-

6 gelma). Myös erilaiset lääkelaastarit, suihkeet, silmä- ja korvatipat, ulostuslääkkeet, emätin- ja peräpuikot annetaan/annostellaan asiakkaalle, mikäli hän ei kykene niistä itsenäisesti huolehtimaan. Sairaanhoitajan tehtävänä on myös lääkärin määräysten toteutumisen varmistaminen ja seuranta, lääkkeiden vaikutusten ja mahdollisten sivuoireiden (haittavaikutusten) seuraaminen ja tiedottaminen lääkärille, reseptien uusiminen ja apteekissa asioimisen järjestäminen, laboratoriokokeiden tilaaminen ja lääkäriajanvarauksista sekä rokotuksista huolehtiminen. Säännöllisen kotipalvelun/kotisairaanhoidon asiakkaiden lääkejako kuuluu asiakkaalle määriteltyyn hoitoaikaan, jolloin kustannukset sisältyvät hoivamaksuun. Halutessaan asiakas voi käyttää apteekin koneellista annosjakelua, jolloin asiakas maksaa palvelun erillisesti itse. 2.2.2 Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden tarpeen arviointi ja jakelu Kotisairanhoidon tehtäviin kuuluvat asiakkaan haavanhoito-, diabetes- ja avannetarvikkeiden sekä vaippojen ym. hoitotarvikkeiden tarpeen arviointi ja tarvikkeiden asiakkaalle toimittamisesta huolehtiminen (Sovittaessa tuottaja toimittaa hoitotarvikkeet ja vaipat suoraan asiakkaille). 2.2.3 Seuranta Sairaanhoitaja seuraa asiakkaan voinnissa tapahtuvia muutoksia. Asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden perusteella seuranta voi olla verenpaineen mittaamisesta, virtsanerityksen ja vatsantoiminnan seuraamista sekä turvotusten seuraamisesta havainnoimalla raajaturvotuksia. Tehtävänä on myös kipujen tarkkaileminen painon seuraaminen, erilaisten oireiden tarkkaileminen, kuten kaatuminen, huimaus, sekavuus, muistin (MMSE-muistitesti) ym. tarkkaileminen. 2.2.4 Muut kotisairaanhoidon tehtävät Erikoishoitoina ovat mm. erilaiset haavahoidot, letkuruokinta, katetroinnit, avannehoidot. Mikäli kotihoidon työnjaon kannalta ja asiakkaiden hoidon sujuvuuden takaamiseksi on tarkoituksenmukaista, voivat terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (apuhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat) suorittaa osaamisensa ja annettujen lupien perusteella edellä mainittuja toimenpiteitä. Muille toimipaikkakoulutetuille henkilöille (kodinhoitajat, kotiavustajat) voidaan antaa erillinen lupa suorittaa tiettyjä sairaanhoidollisia toimenpiteitä (esim. lääkehoito ja insuliinipisto) osana asiakkaan saamaa kotihoidon kokonaisuutta. Ennen luvan myöntämistä on varmistettava perustiedot ja käytännön taidot. Lähihoitajalle tai vastaavalle mahdollisia muita sairaanhoidollisia tehtäviä ovat mm. verenpaineen ja verensokerin seuranta sekä verikokeiden ja virtsanäytteiden ottaminen ja laboratorioon vieminen Kokonaisvastuu kotisairaanhoidosta on kuitenkin aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla. Kotisairaanhoitoa toteutetaan yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Kotisairaanhoitajan tehtäviin kuuluu asiantuntijoiden konsultoiminen ongelmatilanteissa sekä muun hoitohenkilökunnan neuvominen ja kouluttaminen sekä lääkärin avustaminen kotikäynnillä.

7 2.3 Kotipalvelu 2.3.1 Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluvat asiakkaan ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen asiakkaan omat voimavarat huomioiden. Pääsääntöisesti suihku/kylvetys järjestetään kerran viikossa. Terveydellisin perustein (mm. ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi, suihkupesuja voidaan tehdä useammin). Päivittäiset pienpesut tehdään asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Ihon perusrasvauksesta, hiusten kampaamisesta ja laittamisesta, parranajosta, kynsien leikkauksesta ja hampaiden puhdistamisesta huolehditaan asiakkaan tarpeen mukaisesti. 2.3.2 Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Ellei asiakas pysty itse valmistamaan aterioitaan, ohjataan häntä tilaamaan/tilataan ateriapalvelu, tai hankitaan/autetaan hankkimaan valmiita eineksiä kauppapalvelun kautta. Asiakas voi halutessaan ostaa myös ruoanvalmistuspalveluita tai valmista ruokaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Kotikäyntien yhteydessä huolehditaan aamu, väli- ja iltapalan laitosta sekä valmiin ruoan lämmityksestä yhdessä asiakkaan kanssa. Riittävän nesteen ja ravinnon saantia seurataan ja niistä huolehditaan (muistisairaat erityisesti). Asiakkaan painoa seurataan tarvittaessa säännöllisesti ja mittaustulokset kirjataan potilastietojärjestelmään. Huolehditaan, että asiakas säilyttää ruoat ja elintarvikkeet hygienisesti ja lämpötilaltaan soveltuvissa olosuhteissa. Elintarvikkeiden ja ruokien tuoreutta ja menekkiä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle tai ravitsemusterapiaan. Tarvittaessa kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa mitataan säännöllisesti MNA -testin avulla. Ravitsemusongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2.3.3 Turvallisuus ja esteettömyys Huolehditaan turvapuhelimen, ovihälyttimen, turvarannekkeen ja muiden apuvälineiden toiminnan tarkistamisesta. Ohjataan, neuvotaan ja avustetaan apuvälineiden hankinnassa ja niiden käytössä sekä kodin muutostöihin liittyvissä asioissa. Varmistetaan kodin esteettömyys ja turvallisuus. Kodin paloturvallisuudesta huolehditaan ja tarkistetaan palohälyttimen toiminta, ohjataan asiakasta hankkimaan tarvittaessa turvaliesi ja automaattisesti katkeavia kodin sähkölaitteita. Mikäli asiakkaalla on esimerkiksi muistisairaudesta johtuvaa yöllistä lähtemistä, toteutetaan seuranta kulunvalvontalaitteella. 2.3.4 Henkinen ja fyysinen vireys Huomioidaan asiakkaan henkinen tukeminen ja kannustaminen kuunnellaan ja ollaan läsnä. Havainnoidaan, huomioidaan ja seurataan fyysisiä ja psyykkisiä huolia ja ongelmia. Asiakkaan kanssa keskustellaan ja häntä tuetaan arjen asioissa sekä ongelmatilanteissa. Käytetään kuntouttavaa työotetta ja tuetaan asiakkaan omatoimisuutta kannustamalla tekemään itse.

8 2.3.5 Muut asiat joista asiakaskäyntien yhteydessä huolehdittava Huolehditaan ajanvarauksista jalkahoitoon, parturiin, hierojalle ym. Opastetaan yhteiskunnallisissa asioissa (mm. eläkkeensaajan hoitotuki, asumistuki, kuljetuspalvelut ym). Posti haetaan ja avataan sovitusti. Tarvittaessa tehdään veden ja puiden kantaminen, talon lämmittäminen (Jos asiakkaalla ei ole ketään, joka asioista huolehtisi). Yhteistyötä tehdään omaisten, tukipalveluiden tuottajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa (mm. henkilökohtaiset avustajat, edunvalvojat). Kotipalvelussa saattaminen lääkäriin, sairaalaan tai laboratorioon toteutetaan tukipalveluna, mikäli saatto on asiakkaan hoidon kannalta tarpeellista. Kotihoidon henkilökunnan toteuttaman yöhoidon piiriin otetaan asumispalveluyksiköiden pihapiirissä asuva asiakas, jonka kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Yöhoidon järjestämisen edellytyksenä on, että asumispalveluyksikön ulkopuolella olevan asiakkaan avain on yöhoitajalla. Taajama-alueen ulkopuolella asuvat asiakkaat hälyttävät tarvitessaan apua turvapuhelimilla. Esim. kaatumistapauksissa, joihin ei sisälly hoidollisia tarpeita paikalle hälytetään huoltopalvelun miehet. Muussa tapauksessa yöhoidon järjestäminen suunnitellaan yksilökohtaisesti esim. ostopalveluna. Yöhoidon tehtäviä ovat mm. wc-käynneissä avustaminen (portatiivin ym. apuvälineiden käyttömahdollisuus selvitetty), vaipanvaihto (käytettävissä olevat vaippavaihtoehdot eivät riitä ja ihon kunto edellyttää sitä), katetrointi (muut hoitovaihtoehdot selvitetty), asentohoito asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa ja joilla painehaavauman vaara on olennainen, asiakkaiden turvapuhelinhälytyksiin vastaaminen sekä voinnin seuranta. 2.3.6 Kodin hoito Kotihoito vastaa ylläpitosiivouksesta niin, että riittävä hygieniataso säilyy. Siisteyttä ylläpidetään hoitajien toimesta, mikäli asiakkaan toimintakyky ei mahdollista päivittäisten kodinhoidollisten tehtävien tekemistä. Tiskit tiskataan, ruokailu- ja keittiön työtasot siistitään ja roskat viedään ulos tarvittaessa päivittäin, jääkaappi siistitään säännöllisesti. Tehtäviin kuuluu myös vuoteen kunnostaminen sekä tarvittaessa vuodevaatteiden vaihtaminen (esimerkiksi kastelevilla asiakkailla tai muutoin selvästi vaihdon tarpeessa olevat). Muutoin asiakkaiden lakanoiden vaihdosta ja vuodevaatteiden tuuletuksesta huolehtivat asiakas itse/omaiset tai yksityiset palveluntuottajat siivouspalvelun yhteydessä. Asiakkaan kodin (makuuhuone, keittiö, wc/kylpyhuone, eteinen) siisteydestä huolehditaan tarpeen mukaan (roskat, roiskeet, eritteet pyyhitään lattialta, wc puhdistetaan tarpeen mukaan päivittäin ym). Omaisen asuessa samassa taloudessa omainen huolehtii siistimisestä, mikäli hänen toimintakykynsä sen mahdollistaa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan kotona tapahtuva vaatehuolto (pyykin peseminen ja jälkikäsittely) kuuluvat hoivaan. 2.3.7 Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka tavoitteena on tukea perhettä arjessa selviytymisessä. Kotipalvelu toteutetaan aina yhteistyössä perheen kanssa.

9 Kotipalveluina järjestetään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja. Esim. atria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. (Sosiaalihuoltoasetus 607/1983, 9 ). Sosiaalihuoltolain 21 :n mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen lain 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982). 3 KOTIPALVELUJEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT 3.1 Säännöllinen kotipalvelu/-kotisairaanhoito Palveluntarvetta arvioitaessa toimintakykyä seurataan RAVA mittarilla vanhuksen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointimittarilla ja tarvittaessa MMSE muistitestillä tai muilla tarkoituksenmukaisilla testeillä. Alueellisesti yhtenäisen toimintakyvyn arviointimenetelmän hankkiminen on selvittelyssä. Asiakkaaksi voidaan ottaa: Asiakas, joka ei tilapäisesti tai pysyvästi selviydy päivittäisistä toiminnoistaan itsenäisesti (toimintakyky selvästi alentunut.). Asiakas tarvitsee apua esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, perushoidossa, wckäynneissä Lääkkeiden jako tehdään, mikäli asiakas ei selviä/ ei koe selviävänsä itsenäisesti lääkehuollosta (= reseptien uusiminen, lääkkeiden haku apteekista, lääkkeiden jakaminen annostelijaan). Asiakas, joka tarvitsee sairauksiensa tai alentuneen toimintakykynsä vuoksi sairaanhoitoa eikä kykene käyttämään itsenäisesti kodin ulkopuolisia terveyspalveluita. Säännöllisessä kotipalvelussa/-kotisairaanhoidossa hoiva perustuu palvelu- ja hoitosuunnitelmaan ja/tai asiakas tarvitsee apua päivittäin, viikoittain tai säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Aiakas, joka on omaistensa hoidossa. Omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa tueksi kotihoitoa. säännöllisen kotihoidon aloittaminen edellyttää, että kotihoito on tehnyt palvelutarpeen arvioinnin, laatinut palvelu- ja hoitosuunnitelman ja määritellyt palvelun sisällön ja määrän. Rava-indeksi 1,5 (ei voida käyttää määräävänä tekijänä palvelunpiiriin pääsemisessä). Asiakas ei kykene itsenäisesti huolehtimaan tarvitsemaansa hoitoon pääsystä (esim. verikokeet, ompeleiden poisto leikkaushaavasta). Hoitoon pääsy edellyttää sairaankuljetuksen käyttöä (asiakkaan on vaikea päästä asunnostaan saattajan auttamanakin). Tilanteissa joissa omainen, joka yleensä omasta tahdostaan huolehtii asiakkaasta, on tilapäisesti estynyt suorittamaan hoitoon/hoivaan kuljettamista, eikä asiakas kykene itsenäisesti huolehtimaan tarvitsemansa hoidon/hoitoon pääsyn järjestämisestä.

10 3.2 Lapsiperheiden kotipalvelu Kirurgisen toimenpiteen jälkeen (aikaraja, kotiutussuunnitelma lähettävän tahon kanssa) Lapsen sairaus tai vamma (hoitoa ei voi jatkuvasti järjestää kotipalvelun varaan, vaan kotipalvelu auttaa kunnes perhe saa pysyvämmän hoitomuodon järjestettyä) Vanhemman sairaus tai vamma jonka takia lasten hoito hankaloituu Lasta pääsääntöisesti hoitavan vanhemman masennus tai uupumus Läheisen kuolema Vanhemman äkillinen asiointi, esim. sairaala- tai terapiakäynnit (hoitoa ei voi jatkuvasti järjestää kotipalvelun varaan, vaan kotipalvelu auttaa kunnes perhe saa pysyvämmän hoitomuodon järjestettyä) Erokriisi lapsiperheiden kotipalvelua ei myönnetä mikäli perusteena ovat pelkkä siivouksen tarve kotona tehtävän etätyön mahdollistamiseksi opiskelun ja luennoilla käynnin vuoksi vanhempien harrastusten vuoksi (poikkeuksena tavoitteellinen jaksamisen tukeminen) henkilökohtaisen avustajan tarpeeseen työssä käyvien vanhempien lastenhoitotarpeeseen 4 ASUMISPALVELUT Asumispalvelut ovat sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja, joiden järjestämisestä vastaa kunta. Asumispalveluja järjestetään myös vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalain) perusteella. Asumispalvelut ovat tarkoitetut henkilöille, jotka tarvitsevat eri syistä tukea ja palveluja asumisensa järjestämiseen. Asumispalvelua järjestetään myös lyhytaikaisena asumispalveluna (mm. intervallihoito). Asumispalvelutyö on asiakkaan asumisen ja elämänhallinnan tukemista, ohjausta, hoivaa ja avustamista yksilöllisten tarpeiden ja asiakkaan kanssa tehdyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. Maksut määräytyvät palveluiden käytön mukaan; vuokra, sähkö, vesimaksu, joihin on mahdollisuus hakea Kelalta eläkkeen saajan asumistukea määräytyvät normaalin vuokralainsäädännön perusteella. kotihoidon maksu hoivasta ja hoidosta annettujen hoitotuntien määrän sekä asiakkaan bruttotulojen perusteella. sosiaalilautakunnan vahvistamat tukipalvelumaksut tukipalveluista (esimerkiksi aterioista, siivouksesta ja pyykkihuollosta). 4.1 Tuettu asuminen Tuettu asuminen tarkoittaa asumista normaaleissa vuokra- ja omistusasunnoissa varsin itsenäisesti, kuitenkin niin, että asukkaiden tukena on tukihenkilö muutaman tunnin viikossa. Tuetun asumisen palvelut ovat pääsääntöisesti saatavilla klo 7-21 välisenä aikana. Asumista tuetaan tukipalveluilla sekä kotipalvelulla ja/tai kotisairaanhoidolla. Asukkaan tarvitsemat tukipalvelut tuottaa joko kunta (kotihoidon henkilökunta) tai yksityinen palvelun tuottaja. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110583/tr26_13.pdf?sequence=4

11 4.2 Asumispalvelu Asumispalveluilla tarkoitetaan ei-ympärivuorokautisia asumispalveluja, joissa asiakas saa sekä asumisen että muita jokapäiväiseen elämään liittyviä palveluja vähintään kerran viikossa, mutta henkilökunta ei ole yksikössä paikalla ympäri vuorokauden. Yöaikaan käyntejä tehdään turvapuhelinhälytyksen perusteella. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110583/tr26_13.pdf?sequence=4 Tavallinen palveluasuminen sisältää asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellyt tukipalvelut, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden hoitotunnit laskutetaan yhdessä. Tukipalveluista peritään sosiaalilautakunnan vahvistaman hinnaston mukainen maksu. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan myös yksityisten palvelujen tuottajien tuottamat palvelut. Asiakas maksaa asumiskulunsa itse sekä kalustaa asuntonsa itse. Apuvälineet välineet lainataan apuvälinekeskuksesta. Samassa yksikössä voi olla sekä tavallista palveluasumista että tehostettua palveluasumista. Apuvälineet asiakkaat saavat kunnasta. Lääkkeet asiakkaat maksavat itse ja hoitajat huolehtivat lääkejaosta. 4.3 Tehostettu asumispalvelu Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan ikääntyneiden ympärivuorokautista asumispalvelua. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110583/tr26_13.pdf?sequence=4 Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Asukkaalla on mahdollisuus liikkua yhteisissä ja turvallisissa tiloissa ja osallistua kodin askareisiin ja päivittäisiin toimintoihin. Palvelukokonaisuus määritellään yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että asiakas saa riittävän ja ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon, ohjauksen ja tuen sekä palvelut ammattitaitoiselta henkilöstöltä. Ellei sairaanhoidollinen tarve, hoidettavuus tai muut seikat edellytä sairaalahoitoa tai muuta tehostetumpaa hoitopaikkaa, asukkaalla on mahdollisuus asua omassa kodissaan kuolemaansa asti. Tehostettu palveluasuminen kattaa seuraavat palvelut: ympärivuorokautinen hoiva, ja ohjaus (mm. henkilökohtaisesta päivittäishygieniasta ja puhtaudesta huolehtiminen, wc-käyntien opastaminen tarpeen mukaan ympäri vuorokauden, kannustetaan itsestä huolehtimiseen kunkin asiakkaan voimavarojen mukaan). tarvittavat sairaanhoitopalvelut (mm. lääkehoito). ammattitaitoisen henkilöstön tuki ja ohjaus jokapäiväisessä elämässä, osallistumisen mahdollisuus toimintakyvyn mukaan arjen elämään ja askareisiin sekä harrastuksiin ja ulkoiluun. omahoitajan tuki; yhteistyö omaisten, läheisten ja viranomaisten kanssa, omaisten ohjaus ja neuvonta tarvittaessa esim. hoitotuen hakemiseen. tarvittava peseytymisapu viikoittain saunassa tai suihkussa. ateriapalvelu ja avustaminen ruokailussa tarpeen mukaan (täyshoitoateria; aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala tukipalveluna). vaate- ja liinavaatehuollosta huolehtiminen tukipalveluna, pyykki pestään tarvittaessa päivittäin, erikoispyykkien (esim. kemiallinen pesu) pesettäminen järjestetään yksityisenä palveluna. asunnon ja asumisympäristön siivouksesta huolehtiminen päivittäin, viikkosiivous (sisältyvät hoivatunteihin). Turvapuhelin ja muut turvalaitteet järjestetään tukipalveluna. Vastuuhoitajan nimeämisen, mikäli asiakas ei itse kykene huolehtimaan palvelukokonaisuudestaan.

12 Apuvälineet asiakkaat saavat kunnasta. Lääkkeet asiakkaat maksavat itse ja hoitajat huolehtivat lääkejaosta. 5 ASUMISPALVELUJEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT 5.1 Asumispalvelu Tavallista asumispalvelua voidaan myöntää asiakkaalle mikäli hänen hoitoisuutensa päiväaikaan edellyttää useita paljon aikaa vieviä käyntejä (vähintään 4X pv) sekä sisältää paljon aikaa vieviä hoitotoimenpiteitä. Selviytyvät yhden hoitajan avustamana Selviytyvät yöaikaan turvapalvelun sekä tarvittavan satunnaisen avun turvin Ravan-indeksiluku 2 (ei voida käyttää määräävänä tekijänä palvelun piiriin pääsemisessä). Tavallisen asumispalvelun tarve ja myöntämisen perusteet käsitellään SAS-työryhmässä, vanhustyönjohtaja tekee palvelusta päätöksen. 5.2 Tehostettu asumispalvelu Myönnetään vasta, kun ensisijaiset palvelut (mm. tukipalvelut, kotipalvelu, intervallijaksot) ovat riittämättömiä mahdollistamaan kotona asumista, kriteerinä: hoidon/tuen tai valvonnan ympärivuorokautinen tarve kotona asumista ei voida järjestää turvalliseksi teknologian, kotihoidon ja asiakkaan muun lähi- ja palvelu verkoston j yhteistyöllä. Ravan-indeksiluku 3 (ei voida käyttää määräävänä tekijänä palvelun piiriin pääsemisessä). Tehostetun asumispalvelun tarve ja myöntämisen perusteet käsitellään SAS-työryhmässä, vanhustyönjohtaja tekee palvelusta päätöksen. 5.3 Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito on tarkoitettu henkilöille, joilla on lyhytaikainen tarve huolenpitoon, hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Lyhytaikaisen hoivajakson tavoitteena on tukea niin ikäihmisten selviytymistä mahdollisimman pitkään omassa kodissaan kuin myös hoitavan omaisen jaksamista. Lyhytaikaishoitoa voidaan myöntää seuraavissa tapauksissa: Säännölliset intervallijaksot toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti, Omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestäminen Asiakas on jonossa asumispalveluun tai laitoshoivaan eikä selviydy kotona avopalvelun tukitoimin Omaishoidon tai kotihoidon asiakkaan äkillinen ympärivuorokautisen hoidon tarve (ei sairaalahoidon tarvetta). Äkillinen este asua omassa kodissa (mm. vesivahinko, tulipalo, omaishoitajan sairaus tai muut esteet kotona tapahtuvalle hoidolle sekä päihdeongelmasta aiheutuva pärjäämättömyys). Tarkoituksen mukaisen jatkohoitopaikan arviointiin ja järjestämiseen tarittava aika.

13 Lyhytaikaista ja pitkäaikaista asumispalvelua myönnetään ostopalveluna ainoastaan niissä tilanteissa, jolloin kunnan itse järjestämissä asumispalveluissa ei ole tarjota palvelutarpeeseen vastaavaa ja tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa. 6 VANHUSTEN PERHEHOITO Perhehoito toimii kunnan toimeksiantosopimuksella. Hoitopaketti sisältää hoivan, kaikki ateriat sekä perushoitotarvikkeet. Apuvälineet asiakkaat saavat kunnalta. Lääkkeet ja vaatteet asiakkaat maksavat itse. Asiakkaiden tulee kyetä liikkumaan itsenäisesti ja selviytyä yhden auttajan turvin. Perhekodeissa ei ole varsinaista yövalvontaa, joten asiakkaiden tulisi pääsääntöisesti nukkua yönsä hyvin. Myöskään kovin muistamattomia tai käytöshäiriöisiä asiakkaita ei perhehoitoon voi sijoittaa. Perhehoidon toteutuksessa noudatetaan sosiaalilautakunnan hyväksymää Pohjois-Savon vanhusten perhehoidon toimintaohjetta. 6.1 Palveluun pääsyn kriteerit Perhehoidon palvelu kohdennetaan pääsääntöisesti paljon apua ja hoitoa tarvitseville asiakkaille, joiden toimintakyky on alentunut iän tai sairauden vuoksi niin merkittävästi, että asiakas ei tule enää kotona toimeen. Perheisiin sijoitetaan asiakkaita tavallisen asumispalvelun myöntämiskriteereillä, kun omissa asumispalveluyksiköissä ei ole tilaa ja asiakas ei selviydy kotonaan kotihoidon turvin. Perhehoitoon voi sijoittua myös asiakas, jolle omat yksiköt eivät ole asiakasryhmältään soveltuvia. Sijoitettavat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaishoidettavia (intervallihoidot, omaishoidon vapaat). 6.2 Perhehoitoon ei sovellu ikäihminen, joka tarvitsee jatkuvaa sairaalatasoista hoitoa tai valvoo öisin ja häiritsee muita tai tarvitsee säännöllisesti apua öiseen aikaan tai on aggressiivinen, eikä käyttäytymistä saada hallintaan niin, että perhehoitajan tai muiden perhekodissa asuvien henkilöiden turvallisuus voitaisiin turvata tai karkailee niin paljon, että valvonta on mahdotonta tai ei kykene liikkumaan itsenäisesti tai siirtymään itsenäisesti esim. pyörätuoliin on oikeustoimikelpoinen ja ymmärtää hoidontarpeensa, mutta ei itse halua vastaanottaa perhehoitoa tai ei sitoudu yhteistyöhön tai jonka omaiset eivät sitoudu yhteistyöhön tai kuntoutuu niin, että perhehoidon tarve poistuu. 7 PALVELUOHJAUS/OHJAUS JA NEUVONTA Kotihoidon ohjaajat, kanslisti ja vanhustyönjohtaja ohjaavat tarvittaessa asiakasta hakemaan erilaisia taloudellisia tai sosiaalisia etuuksia, kuten kuntoutusta, eläkkeensaajan hoito- ja asumistukea, toimeentulotukea, kuljetuspalvelua ja asunnon muutostöitä. Myös kotihoidon hoitajat ohjaavat ja tarvittaessa avustavat asiakasta ja omaista hakemaan tarvitsemiaan tukia/palveluja sekä auttavat erilaisten hakemusten täyttämisessä.

14 Asiakasta opastetaan tarvitsemiensa tukipalveluiden hakemisessa. Asiakkaan tarvitessa palvelua eri palvelujen tuottajilta autetaan (koordinoidaan) palvelukokonaisuuden järjestämisessä sekä laaditaan palvelusuunnitelma, johon kaikki palvelut kirjataan. Asunnon turvallisuuteen kiinnitetään huomiota (mm. palovaroittimet, esteettömyys, liukkaat pinnat) ja ohjataan asiakasta korjaamaan turvallisuuspuutteet. 8 TUKIPALVELUT 8.1 Ateriapalvelu Kotihoidon asiakkaille järjestetään kotiin kuljetettu ateria kunnan tuottamana. kotiinkuljetus toteutetaan kunnan palveluna. Asiakkaalla on mahdollisuus saada ateriansa päivittäin tai useammalle päivälle kerralla kuljetettuna. Asumispalveluyksiköissä pääsääntöisesti tarjotaan täyshoitoateria, johon kuuluvat kaikki asiakkaan tarvitsemat ateriat. Perustellusta syystä on mahdollisuus tilata osaaterioista (esim. poissaolo osan päivää, tai kykenevä itse valmistamaan osan aterioista). Vanhustentalojen kerhohuoneelle yhteisruokailuun ja asumisyksiköihin ateriat tuodaan jaettavaksi yhteisastioista, kotiin kuljetetaan annospakkauksissa. kotiin kuljetetuista aterioista peritään kuljetusmaksu erikseen. Ateriapalvelu voidaan myöntää, mikäli asiakas ei kykene huolehtimaan itse tai omaisten avulla riittävästä ravitsemustasosta. Ateriapalvelu voidaan myöntää myös silloin, kun asiakas ei pysty toimintarajoitteen vuoksi asioimaan kodin ulkopuolella itsenäisesti. 8.2 Vaatehuolto Asiakkaan vaatehuolto (käyttövaatteiden pesu, silitys, mankelointi, liinavaatteiden, verhojen yms. pesut) toteutetaan pääosin Keiteleellä kunnan tuottamana palveluna (oma pesula). Asiakasta voidaan tukea/auttaa myös kotona tapahtuvassa vaatehuollossa (pyykin ripustaminen kuvaan tms.). Kotihoidon hoitajat tai yksityiset palveluntuottajat järjestävät mattojen pesemisen yksityisen pesulan kautta (kuljetus). Asiakkaat maksavat yksityisten palvelujentuottajien palvelut itse. Vaatehuoltopalvelu voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei kykene itsenäisesti, omaisten tai muiden avustuksella huolehtimaan vaatehuollostaan. 8.3 Ylläpito ja tarvikkeet (asumispalveluissa) Asumispalvelun ylläpitomaksu sisältää siivous- ja pesuvälineet, pesuaineet, roskapussit, suojakäsineet, wc-paperit, virikemateriaalin, sekä yleisten tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä huolehtimisen. Yläpitopalvelu myönnetään (kuuluu) asumispalveluyksikössä asuvalle asiakkaalle. 8.4 siivous Siivouspalvelua tarvittaessa asiakkaita ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Ensisijaisesti imuroinnista, lattioiden kosteapyyhinnästä ja pölyjen pyyhinnästä huolehtivat omaiset tai yksi-

15 tyiset palveluntuottajat. Samoin pakastimen sulatus ohjataan mahdollisuuksien mukaan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Kunta on siivouspalvelun järjestäjänä jolloin asiakkaat kirjautuvat kotihoidon asiakasrekisteriin. Palvelut kirjataan asiakkaan kotihoidon palvelusuunnitelmaan (ALV:ton palvelu). Asiakkaat maksavat siivouksen suoraan yrittäjälle. 8.5 Turvapalvelut Ohjataan asiakasta hankkimaan tukipalveluna hyvinvointi- ja turvateknologiaa kotiin. Asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa huolehditaan etuuksien ja turvateknologian päivittämisestä. Turvapuhelinpalvelun järjestäjänä on kunta. Asiakkaat tekevät turvalaitteista (turvapuhelimet, ovihälyttimet, hälytysmatot ja muut hälyttimet) sopimuksen laitetoimittajan (Esperi/Stella) kanssa sekä maksavat laitteiden vuokran toimittajalle. Hälytykset tulevat Esperin/Stellan kautta sovittuihin kunnan toimipisteisiin tai omaisille. Asumispalveluyksiköissä turvalaitteet asennetaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen perusteella. Turvapuhelimet asiakkaalle tilaa ja kotiin toimittaa ja asentaa kotihoidon henkilökunta. Kotiin toimituksen yhteydessä testataan laitteiden toiminta. hälytysten perusteella tehdyistä käynneistä ei laskuteta. Turvakäyntejä järjestetään 1 x pv, 3 x vko, 2 x vko, 1 x vko. Turvakäynneillä seurataan asiakkaan vointia, mutta ei suoriteta hoitotoimenpiteitä tai anneta muita palveluja (postin voi laatikosta viedä mennessään sisään ja roskapussin tuoda ulos). Kodin laitteiden käyttöturvallisuudesta huolehditaan niin, ettei lähettyvillä ole herkästi syttyviä materiaaleja. Kriteerinä turvapalvelun saamiselle on asiakkaan toimintakyvyn vajaus tai turvattomuus. Turvapuhelinpalvelun myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas pystyy käyttämään hälytyslaitetta. 8.6 Asiointipalvelu/saattajapalvelu Mikäli asiakas kykenee, hän suorittaa itse/omaisten avulla kauppa- ja pankkiasioinnin. Muussa tapauksessa kauppa-asioinneissa asiakasta ohjataan tilaamaan ostoksensa kaupan kotiinkuljetuspalvelua käyttäen. Henkilökunta auttaa asiakasta ostoslistan laatimisessa. Ellei kaupan kotiinkuljetuspalvelua ole käytettävissä, toteutetaan asiointi asiointipalveluna. Asiointipalveluna voidaan hoitaa myös apteekki- ja pankkiasiointeja. Saattoapu pyritään suunnittelemaan ja järjestämään ensisijaisesti omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Mikäli asiakkaan terveyden ja jatkohoidon kannalta on välttämätöntä, eikä se ole mahdollista omaisen tai yksityisen palveluntuottajan turvin, kotihoito hoitaa asiakkaan saattamisen lääkäriin. Asumispalvelussa saattaminen terveyspalvelujen piiriin sisältyy hoivaan? Kriteerinä asiointipalvelun ja saattajapalvelun myöntämiselle on, että asiakas tai omaiset eivät pysty muulla tavoin järjestämään ko. asiointeja. 8.7 Päiväkeskus Kotihoidon piirissä olevia asiakkaita kannustetaan osallisuuteen kunnan, järjestöjen seurakuntien ym. järjestämän toiminnan piirissä sekä aktiiviseen omasta kunnostaan huolehtimiseen. Asiakkaille, jotka eivät kykene omatoimisesti osallistumaan em. toimintoihin järjestetään päiväkeskustoimintaa. Toiminta toteutetaan kunnan eri hallintokuntien yhteistyönä. Sivistystoimi järjestää kirjaston

16 palveluja (lukutuokiota), kansalaisopiston toimintatuokiota, liikunnanohjaajan palveluita sekä kuljetuspalveluita asiointikyyteinä ja kutsutaksipalveluna. Niille asiakkaille, jotka eivät kykene käyttämään joukkoliikennepalveluja järjestetään kuljetus päiväkeskukseen. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää päiväkeskusmatkoihin myös heille myönnettyjä sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Aterioiden toteutus tulee yleishallinnon kautta. Toiminnassa ovat säännöllisesti mukana vapaaehtoiset toimijat, seurakunnat ja järjestöt. Päiväkeskustoiminnan ohjaajat koordinoivat vapaaehtoistoimintaa ja muuta verkostoyhteistyötä.. Päiväkeskustoiminnoilla on tarkoitus tukea hyvinvointia; luoda osallistumisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuus, ehkäistä syrjäytymistä ja tuoda matalalla kynnyksellä saavutettavaksi mielekkäitä viriketoimintoja. Päivätoiminta voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei itsenäisesti tai omaisten/läheisten avulla kykene osallistumaan ns. yleisesti järjestettyihin osallisuutta tukeviin palveluihin. Päivätoimintaa voidaan myöntää myös omaishoitajien vapaiden ajaksi, hoitajan suostuessa siihen, että päivätoimintapäivä korvaa vapaavuorokauden. Etusijalla palvelua myönnettäessä ovat omissa kodeissaan asuvat asiakkaat. Mikäli ryhmissä on tilaa, palvelulla voidaan tukea myös asumispalveluyksiköissä asuvien asiakkaiden osallisuutta ja omatoimisuutta. 8.8 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Kunta järjestää asukkailleen liikenneyhteydet asiointikyydein tai kutsutaksipalveluna. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei kykene asioimaan tai toteuttamaan virkistymiseensä liittyviä matkoja kunnan järjestämien liikennepalvelujen turvin. Kuljetuspalvelua myönnetään kahdeksan yhdensuuntaista asiointi- tai virkistysmatkaa kuukaudessa Keiteleen kunnan alueelle. Erikseen sovittaessa voidaan myöntää osa matkoista suuntautuvaksi lähikuntiin, jolloin määritellään, montako matkaa kyseiseen kyytiin kuluu. Kuljetuspalvelun myöntäminen perustuu arvioituun tarpeeseen (asiakkaalla ei ole kulkemismahdollisuuksia itsenäisesti julkisilla kulkuneuvoilla, omaisten järjestämänä tai muilla tavoin). Tulo- ja varallisuusrajaa ei ole asetettu. Asiakkaan tarvitessa avustajaa esim. kauppa-asioinnissa, kuljettaja voi toimia avustajana. Oikeus avustajaan määritellään asiakkaalle tehtävässä päätöksessä ja merkitään myös kuljetuskorttiin. Odotusaika voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei kykene itsenäisesti siirtymään asiointipisteestä toiseen. 8.9 Muut tehtävät Tarvittaessa tilapäisesti asiakkaiden lemmikkieläin voidaan ruokkia ja ruoka-astioiden puhtaudesta huolehtia. Muutoin lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Asiakkaan joutuessa tilapäisesti pois kotoaan pyritään lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen järjestämään omaisten tai muiden läheisten taholta. Läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailevat asiakkaan luona hoitaen hänet iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä.

17 9 OMAISHOIDONTUKI Keiteleellä omaishoidontuen myöntäminen ja hoitopalkkion maksuluokka perustuvat hoidettavalle tehtävään toimintakyvyn arviointiin (Rava, psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi, cerad, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen vaikuttavat erityisolosuhteet). Toimintakyvyn arvioinnista saatu indeksiluku osoittaa maksuluokan. Maksuluokan määrittämisessä voidaan käyttää erityistä harkintaa tilanteissa, joissa toimintakyvyn arviointi ei ole riittävä maksuluokan määrittelyperuste. Erityisenä tilanteena on mm. arvioitavan ikä (testit eivät sovellu esim. lapsille ja alle 65-vuotiaille) sekä elinolosuhteet ja niiden vaikutus asiakkaan hoitoisuuteen. Maksuluokat 1.1.2015 alkaen ovat: I lk = (hoitoisuusindeksi 460-600) II lk = (hoitoisuusindeksi 601-700) III lk = (hoitoisuusindeksi 701-800 tai hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana) IV lk = (hoitoisuusindeksi yli 800) Lisäksi käytössä on erityismaksuluokka (V), jota käytetään erillisen harkinnan mukaan niiden pitkäaikaisten, vaikeasti hoidettavien asiakkaiden hoidon mahdollistamiseksi kotona, joilla omainen jää hoitajan tehtävän vuoksi pois työelämästä. Vaihtoehtona omaishoidolle on tehostettu palveluasuminen tai laitoshoito soveltuvissa yksiköissä. Hoitopalkkion määrä maksuluokittain vahvistetaan vuosittain sosiaalilautakunnassa (mm. indeksikorotukset). Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2 raportissa esitetään Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma vuosina 2014 2020, jossa linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet. Omaishoidontuen yhtenäistämistä kuntien välillä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ennen linjausten antamista. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=9882186&name=dlfe-29417.pdf 10 HENKILÖSTÖMITOITUKSEN LASKEMINEN KOTIHOIDOSSA Henkilöstön vähimmäismäärä kotihoidossa määritellään a) laskemalla yhteen asiakkaalle päätöksellä myönnetty palveluaika tunteina (terveydenhuollossa hoitopäätös, sosiaalihuollossa hallintopäätös) ja b) käytettävissä olevan henkilöstön välittömään asiakastyöaikaan käytettävissä aika tunteina. Kun jaetaan henkilöstön välittömään työaikaan käytettävissä oleva tuntimäärä kotihoidon asiakkaille päätöksellä myönnetyllä tuntimäärällä ja kerrotaan sadalla, saadaan suhdeluku, joka kertoo, kuinka suuri osa myönnetystä palvelusta pystytään toteuttamaan. Jakamalla asiakkaille päätöksellä myönnetty palveluaika esimerkiksi yhden kotihoitajan käytettävissä olevalla tuntimäärällä, saadaan selville tarvittavan henkilöstön lukumäärä. (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11, 49, 50). 11 SUOSITUKSET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄKSI JA RAKENTEEKSI Tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi on: tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää

asiakasta kohden terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Henkilöstön mitoittamisen lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen: asiakkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja palvelujen tarve määrittävät mitoituksen tason. Suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Pysyvä varahenkilöjärjestelmä on tästä syystä perusteltu vaihtoehto. Toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli yksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoito- tai laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, tai hoivaavustajia10, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. Työnantaja varmistaa opiskelijan ammattitaidon palkatessaan hänet. (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11, 49, 50). 18