KIRJALLINEN KYSYMYS 314/2009 vp Työhyvinvoinnin ja alaistaitojen sisällyttäminen ammatti- ja jatko-opintoihin Eduskunnan puhemiehelle Mielenterveysongelmista on tullut Suomessa varhaisen eläköitymisen suurin syy. Masennus on tällä hetkellä yksilöitynä suurin syy ennenaikaiseen eläköitymiseen ja pitkiin sairauslomiin. Vuonna 2007 joutui 4 300 työntekijää masennuksen vuoksi ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja masennusperusteiset eläkemenot olivat 491 miljoonaa ja sairauspäivärahakustannukset 109 miljoonaa euroa. Toissa vuonna masennuksen takia oltiin poissa töistä 2,5 miljoonaa päivää. Viime vuoden lopussa masennuksen takia ennenaikaisella eläkkeellä oli jo noin 37 000 suomalaista. Ennenaikaiset eläkkeet, sairauspoissaolot ja masennuslääkkeiden käyttö ovat kasvaneet merkittävästi koko maassa, vaikkeivät mielenterveyden häiriöt tai masennus sairautena sinänsä olekaan Suomessa lisääntyneet. Lienee kiistatonta väittää, että huomattava osa masennus- ja mielenterveysperusteisista sairauslomista ja -eläkkeistä johtuu erilaisista ongelmista työpaikoilla. Työuupumisesta aiheutuvien sairauspäivien jatkuva lisääntyminen ja työntekijöiden ennenaikainen eläköityminen kertovat, ettei suomalaisilla työpaikoilla voida hyvin. Yksi keskeisistä työhyvinvoinnin perusteista on inhimillinen johtaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työyhteisön johto ja esimies näkevät työntekijät yrityksen ja työpaikan arvokkaimpana pääomana ja lisäksi pitävät aidosti huolta siitä, että työyhteisön jäsenillä on työpaikallaan hyvä olla niin henkisesti kuin fyysisestikin. Keskeistä on, että työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpitäminen ovat työyhteisössä jatkuvaa työtä. Nykyisin on paljon hyviä ja motivoituneita oikein latautuneita esimiehiä, mutta vastaavasti liian moni tälläkin hetkellä käy johtamiskoulutuksen vain päästäkseen etenemään urallaan eikä siksi, että olisi aidosti kiinnostunut kehittymään hyväksi esimieheksi. Hyvä ja inhimillinen lähijohtaminen on avainasemassa työhyvinvoinnin kehittämisessä, mutta hyvään, avoimeen ja työssä jaksamista tukevan työilmapiirin muodostumiseen tarvitaan työyhteisön kaikkia jäseniä. Tarvitaan myös alaistaitoja. Tällä hetkellä peruskoulun jälkeisissä opinnoissa keskitytään lähinnä kädentaitojen tai substanssiosaamisen kehittämiseen, jotka sinänsä ovat tärkeitä alueita, mutta lisäksi tarvittaisiin laajempaa ymmärrystä omaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työelämän taitoja omasta työkunnosta huolehtimista, työilmapiirin merkitystä ja jokaisen vastuullisuutta työpaikan kokonaishyvinvoinnista tulisi korostaa jo ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja korkeakoulujen perusopinnoissa. Koulutuksessa tulisi korostaa sitä, että jokainen työyhteisön jäsen on osaltaan vastuussa niin omasta kuin koko työyhteisönkin työssä jaksamisesta. Työelämän taidoista pitäisi olla tietoisia esimiesten lisäksi kaikkien työyhteisöjen jäsenten. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työhyvinvointi ja ns. alaistaidot saadaan jatkossa omaksi painopistealueeksi ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja korkeakoulujen perusopintoihin, millä osaltaan voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista ja työyhteisön hyvinvointia sekä vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä? Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2009 Hannakaisa Heikkinen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 314/2009 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 314/2009 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työhyvinvointi ja ns. alaistaidot saadaan jatkossa omaksi painopistealueeksi ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja korkeakoulujen perusopintoihin, millä osaltaan voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista ja työyhteisön hyvinvointia sekä vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sinivihreän hallitusohjelman mukaan työntekijöiden korkea osaaminen, luovuuteen kannustava ilmapiiri, työhyvinvointi ja toimivat työmarkkinat ovat tärkeitä kansallisia menestystekijöitä. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää, että nykyisistä lapsista ja nuorista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia ja että työikäinen väestö kokee itsensä työkykyiseksi sekä haluaa pysyä työelämässä nykyistä kauemmin. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot ja tutkintojen ammattitaitovaatimukset perustuvat työelämän toimintakokonaisuuksiin ja työelämässä vaadittavaan osaamiseen. Ammatilliset perustutkinnot tuottavat laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallintaa. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työyhteisössä toimimisen taidot, mukaan lukien ns. alaistaidot, ovat osa työelämän edellyttämää osaamista. Ne sisältyvät ammatillisten tutkintojen osaamistavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Opetushallitus tarkistaa kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet vuoteen 2010 mennessä. Tutkintojen perusteiden tarkistamisen ja uudistamisen yhteydessä huolehditaan siitä, että terveyttä ja työkykyä edistäviä osioita sisältyy monipuolisesti ammatillisiin opintoihin niiden eri vaiheessa ja että tutkinnon osaamistavoitteissa ja ammattitaitovaatimuksissa otetaan huomioon kyky toimia työyhteisön jäsenenä erityisesti alaisena mutta osin myös esimiehenä. Alaistaitoja opitaan ammatillisessa peruskoulutuksessa lisäksi ammatillisiin opintoihin sisältyvillä työssoppimisjaksoilla. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, jonka aikana ammattiosaamista kehitetään ja työyhteisössä toimimista opitaan käytännön töissä työpaikoilla. Ammatillisessa peruskoulutuksessa syksyllä 2008 vapaaehtoisena käyttöön otetun ammattiosaajan työkykypassin avulla kannustetaan lisäksi koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Työkykypassin avulla työkyvyn ylläpitäminen kytketään osaksi ammattiaineiden opetusta ja koulutuksen järjestäjiä aktivoidaan järjestämään opiskelijoille myös vapaa-ajan toimintaa. Ammattiosaajan työkykypassin avulla tuetaan opiskelijoiden oma-aloitteista toiminta- ja työkyvystä huolehtimista ja varmistetaan osaltaan, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä toimintakykyä vaativista työtehtävistä ja jaksavat töissä terveinä ja 3
Ministerin vastaus hyvinvoivina. Ammattiosaajan työkykypassi koostuu viidestä kokonaisuudesta, joista jokaisesta opiskelija kerää 40 tunnin työmäärän. Kokonaisuudet ovat työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Ammattiosaajan työkykypassi on osoitus opiskelijan fyysisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Tavoitteena on, että opiskelija voi hyödyntää työkykypassia työpaikkaa hakiessaan. Tutkinto-opiskelu ammattikorkeakoulussa johtaa korkeakoulututkintoon ja käytännön ammattitaitoon. Opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, joiden sisällöistä päättävät ammattikorkeakoulut. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet alan asiantuntijatehtäviin, edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen, valmiudet jatkuvaan koulutukseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Alaistaitoja opitaan ennen kaikkea ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvilla harjoittelujaksoilla, jolloin työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen kautta opitaan suoraan oman alan toimintakenttää. Yliopistolain mukaisesti yliopistoissa vallitsee opetuksen vapaus. Eri tieteen aloilla ja eri yliopistoissa koulutuksen sisällöt vaihtelevat ja tutkintoihin sisältyy erilaisia määriä työelämäkontakteja ja harjoittelua, joiden aikana opiskelijat pääsevät myös ns. alaistaitoja oppimaan. Korkeakoulutuksessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota lähivuosina tiimityötaitoihin ja johtamiskoulutukseen paitsi tutkintoon johtavassa koulutuksessa myös aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 314/2009 vp Hannakaisa Heikkinen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 314/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannakaisa Heikkinen /cent: Vad ämnar regeringen göra för att arbetshälsa och s.k. medarbetarkompetens i fortsättningen ska bli ett eget prioriterat område i grundstudierna vid yrkesläroanstalter, yrkeshögskolor, universitet och högskolor, genom vilket man kan stöda arbetstagarnas arbetsmotivation och välbefinnande på arbetsplatsen samt minska sjukfrånvaro och förtidspensionering? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt de blågrönas regeringsprogram är arbetstagarnas höga kompetens, en atmosfär som sporrar till kreativitet, arbetshälsa och en fungerande arbetsmarknad viktiga nationella framgångsfaktorer. Med tanke på ett fungerande samhälle är det viktigt att våra barn och ungdomar växer upp till friska och välmående vuxna och att den arbetsföra befolkningen upplever sig arbetsför och vill stanna kvar i arbetslivet längre än vad nu är fallet. Yrkesexamina på andra stadiet och kraven på yrkesskicklighet i examina bygger på verksamhetshelheter i arbetslivet och den kompetens som krävs i arbetslivet. Yrkesinriktade grundexamina ger breda yrkesmässiga basfärdigheter för olika uppgifter och mera specialiserade kunskaper i branschen och den yrkesskicklighet som krävs i arbetslivet på ett delområde av examen. I yrkesexamina visas den yrkesskicklighet som krävs av yrkesutbildade i branschen. I specialyrkesexamina visas att den studerande behärskar de mest krävande arbetsuppgifterna i branschen. Att sköta sin arbetshälsa och förmåga att verka i en arbetsgemenskap, inklusive s.k. medarbetarkompetens, är en del av den kompetens som krävs i arbetslivet. De ingår i kompetensmålen för yrkesexamina och i kraven på yrkeskicklighet. Utbildningsstyrelsen granskar grunderna för alla yrkesinriktade grundexamina före 2010. I samband med översynen och revideringen av examensgrunderna ser man till att delar som främjar hälsa och arbetsförmåga ingår på ett mångsidigt sätt i olika skeden av yrkesstudier och att man i kompetensmålen för examen och i kraven på yrkeskicklighet beaktar förmåga att verka som en medlem av en arbetsgemenskap i synnerhet som medarbetare men delvis också som chef. Medarbetarkompetens inlärs förutom i grundläggande yrkesutbildning också under de perioder av inlärning i arbetet som ingår i yrkesstudier. I alla yrkesinriktade grundexamina ingår minst 20 studieveckors inlärning i arbetet, under vilken yrkeskompetensen utvecklas och förmågan att verka i en arbetsgemenskap lärs in i praktiskt arbete på arbetsplatser. Med hjälp av det frivilliga arbetskapacitetsintyg för yrkesutövare som togs i bruk inom den grundläggande yrkesutbildningen hösten 2008 sporras dessutom utbildningsanordnare att tillhandahålla och yrkesstuderande att välja studier som stöder funktions- och arbetsförmågan. Med hjälp av arbetskapacitetsintyget tas upprätthållande av arbetsförmågan in i undervisningen i fackämnen och utbildningsanordnarna aktiveras att anordna även fritidsverksamhet för de studerande. Med hjälp av arbetskapacitetsintyget för yrkesutövare stöds de studerandes självständiga funktions- och arbetsförmåga och säkerställs att 5
Ministerns svar framtidens yrkesmänniskor klarar av arbetsuppgifter som kräver en god fysisk kondition och orkar arbeta friska och välmående. Arbetskapacitetsintyget för yrkesutövare består av fem delområden som vart och ett kräver en arbetsinsats på 40 timmar. Delområdena är motion och idrott som främjar funktions- och arbetsförmågan, hälsokunskap, yrkesspecifik arbetskapacitet, fritidsintressen och samarbetsförmåga samt arbetskapacitetshöjande färdigheter. Arbetskapacitetsintyget för yrkesutövare är ett bevis på den studerandes fysiska och sociala funktionsförmåga. Målet är att den studerande kan ha nytta av arbetskapacitetsintyget när han eller hon söker en arbetsplats. Examensstudier vid en yrkeshögskola leder till en högskoleexamen och praktisk yrkesskicklighet. Till studierna hör grund- och yrkesstudier, valfria studier, praktik som främjar yrkesskickligheten och ett lärdomsprov. Studier som leder till en yrkeshögskoleexamen ordnas som utbildningsprogram, vars innehåll bestäms av yrkeshögskolorna. Utbildningsprogrammen är studiehelheter som planeras och ordnas av yrkeshögskolor och som är inriktade på något uppgiftsområde i arbetslivet och på att utveckla det. Målet för studierna är att ge den studerande breda praktiska baskunskaper och -färdigheter samt teoretiska grunder för sakkunniguppgifter i branschen, förutsättningar att följa och främja utvecklingen inom den aktuella branschen, beredskap för återkommande utbildning, tillräckliga kommunikations- och språkfärdigheter samt de färdigheter som krävs i internationell verksamhet i branschen. Medarbetarkompetens lärs framför allt in under de praktikperioder som ingår i yrkeshögskolestudierna, varvid de studerande via handledningen på arbetsplatserna direkt lär sig den egna branschens verksamhetsfält. I enlighet med universitetslagen råder undervisningsfrihet i universiteten. På olika vetenskapsområden och i olika universitet varierar utbildningens innehåll och i examina ingår olika mängder av arbetslivskontakter och praktik under vilken de studerande också kommer åt att lära sig s.k. medarbetarkompetens. Inom högskoleutbildningen kommer fokus under de närmaste åren ändå att ligga på förmåga att arbeta i team och ledarskapsutbildning såväl inom utbildning som leder till examen som inom vuxen- och fortbildning. Helsingfors den 6 maj 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6