1 Maaseudun elinolosuhteiden kehittämishankkeen raportti 2/2014, sekä hankkeen loppuraportti, Senegal Kumppani Senegalin luterilainen kirkko Hankkeen kuvaus Hankkeen toiminta-aika oli 2009 2014 eli vuosi 2014 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi. Tässä hankkeessa kertynyttä osaamista tullaan hyödyntämään uudessa Foundiougnen alueen ruokaturvahankkeessa, joka käynnistyi vuoden 2015 alusta uudella toiminta-alueella pitäen sisällään myös pitkälti samanlaista toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli taata alueen väestölle juomavettä, kohentaa terveystilannetta, hidastaa maaltapakoa ja rohkaista väestöä pienprojektien toteuttamiseen elinkeinomahdollisuuksien lisäämiseksi. Ympäristöystävällisyyden kasvattaminen ja ympäristökoulutus lisättiin hankkeeseen sen kahden viimeisen toimintavuoden aikana, jotta kestävän kehityksen periaatteet tulivat paremmin huomioiduksi. Projektiin kuului 5 sektoria: pienluotot, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, vesihuolto, maatalouskoulutus ja ympäristönsuojelu. Hankkeen toiminnot raportointiaikana (= vuonna 2014) Pienluottosektorilla jaettiin kolmellekymmenelle erityisen vaikeassa tilanteessa elävälle henkilölle (joista 20 naisia) henkilökohtainen n. 150 euron suuruinen pienluotto. Niillä toteutettiin mm. torikauppa, vihannesviljely, maapähkinän- tai hirssinviljelyn ja karjankasvatuksen projekteja. Kymmeneen kylään annettiin kollektiivinen luotto; neljään kylään nuorten ryhmälle ja kuuteen kylään naisten ryhmälle. Kollektiivisten luottojen osalta paikalliskomitean hallinnointivastuu korostui ja se valvoi luottojen käyttöä ja projektien etenemistä. Kollektiivinen luotto on voitu jakaa myös yksilöllisiksi luotoiksi henkilökohtaisille pienprojekteille, joiden toteutumista paikalliskomitea on valvonut. Osissa kylistä on toteutettu myös esimerkiksi naisten yhteishankkeita, joista on muodostunut naistenryhmälle pieni yksityisyritys, esimerkiksi yhteispuutarha, jonka tuotto jaetaan ja myyntivuorot torilla jaetaan tai ekologisten uunien myyntiprojekti. Kylätasolla pienprojektien onnistumisessa on avustanut myös hankkeen paikallistason yhteyshenkilö, joka on myös välittänyt esiin tulleita ongelmatilanteita eteenpäin, jotta hankkeen vastuuhenkilöt ovat voineet pyrkiä keksimään niihin ratkaisuvaihtoehtoja. Viljamyllyjä suojarakennuksineen on asennettu vuoden aikana kahteen kylään, Diouroup fa Mackiin ja Ndoundokhiin. Niiden käyttöön ja hallinnointiin on opetettu kussakin kylässä 5 henkilöä. Vuoden lopussa järjestettiin täydennyskoulutus myllyjen käytöstä ja hallinnoinnista paikalliskomiteoille, jotta niiden käyttö ja huolto jatkuisi ongelmitta myös hankkeen päättymisen jälkeen.
2 Marraskuussa järjestettiin St.Louis n kaupungissa kankaanvärjäyskurssi paikallisen vammaisyhdistyksen jäsenille. Koulutukseen osallistui yli 20 henkeä, sekä vammaisia henkilöitä että heidän omaisiaan. Kankaan värjäys ja ompelimot ovat keino lisätä vammaisten henkilöiden itsenäistä elinkeinonharjoittamista, mikä on erittäin tärkeää juuri kaupunkiolosuhteissa, missä vammaisten rooli on useimmiten kerjääminen kadulla. Vesihuoltosektorilla rakennettiin 9 uutta kaivoa perhekäyttöön, 8 yhteisökaivoa, 3 kaivoa korjattiin, yhden vesipisteen putkistoa laajennettiin ja rakennettiin 2 eläinten juottoallasta.
3 Kyläläiset maksoivat kaivojen rakentamisesta tai korjaamisesta n.80 euroa ja lisäksi he sitoutuivat vastaamaan kaivonkaivajan apumiesten järjestämisestä ja kaivajan majoituksesta. Tällä käytännöllä varmistetaan kyläläisten oma osallistuminen ja aktiivisuus ja omistajuus kaivosta, mikä takaa että siitä huolehditaan myös jatkossa. Terveyskasvatusta järjestettiin 8 kylässä ja opetetut teemat olivat hygienia, ripulin ehkäisy ja hoito, aliravitsemuksen oireet, ennaltaehkäisy ja hoito, loissairaudet, malarian ehkäisy ja hoito, tarttuvat infektiotaudit (myös Ebola), Hiv ja Aids valistus ja perhesuunnittelu. Käymälöitä rakennettiin 6 talouteen, joista 4 oli vammaisten henkilöiden talouksia. Kahdessa kylässä jaettiin 143 hyttysverkkoa malarian torjumiseksi. Kaksi terveysasemaa ja kaksi terveysmajaa sai lääke- ja materiaaliavustuksen. Hankkeen tukemien terveysasemien ja terveysmajojen kautta osallistuttiin myös kansallisiin rokotuskampanjoihin ja niiden henkilöstölle järjestettiin 2 täydennyskoulutustilaisuutta. Maatalousneuvontaa annettiin 8 kylässä ja opetettavina teemoina oli kyläläisten toiveiden mukaisesti: vihannesviljely, karjankasvatusprojektit ja projektin suunnittelu ja budjetointi, sipulin, punapippurin, tomaatin ja vesimelonin viljelyn tehostaminen, karjanrehun valmistaminen ja markkinointi. Näissä kylissä jaettiin myös 1564 puun taimea puutarhojen perustamiseksi ja kylien suojaamiseksi aavikoitumiselta. Puiden taimien osalta on pyritty myös jakamaan nimenomaan sellaisia perinteisiä lajikkeita, jotka ovat harvenemassa tai peräti katoamassa alueelta. Lisäksi on avustettu puiden ja puutarhojen suoja-aitausten rakentamisessa. Kuuteen kylään rakennettiin komposti ravinteikkaan mullan saamiseksi ja osana ympäristökasvatusta. Seurantakäyntejä on tehty hankkeen tuella perustettuihin puutarhoihin ja jaettu hyvälaatuisia siemeniä ja torjunta-aineita.
4 Ympäristösektori toimi edelleen Thiombyn, Bilorin ja Diecknan kylissä. Seurattiin edellisen vuoden koulutusten vaikutuksia käytännön toiminnan muutoksissa ja annettiin lisäkoulutusta ympäristönsuojelusta ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä. 200 ekologista uunia jaettiin naistenryhmille myytäväksi. He myivät uunit n. 15 euron hintaan ja myyntituloilla naiset perustivat omia pienprojektejaan. Lisäksi kyliin jaettiin roska-astioita ja kyläläiset osaavat nyt lajitella roskansa siten että kompostoituva jäte laitetaan kompostiin, hyväkuntoinen muovi/lasijäte käytetään kierrätystuotteiden tekemiseen ja muu jäte laitetaan jäteastioihin, jotka tyhjennetään säännöllisesti. Diecknan kylässä tuettiin kyläpuutarhan aidan rakentaminen, jotta se saatiin suojattua eläimiltä. Kolme biokaasusysteemiä asennettiin hankkeen tuella. Sillä käsitellään orgaanista jätettä siten että siitä saadaan kaasua, jota voidaan käyttää ruuanlaitossa ja bakteerit häviävät jätteestä. Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana (= arviointia koko hankkeen ajalta) Hanke on edesauttanut nuorten työllistymistä esimerkiksi puutarhojen, vihannestarhojen, karjankasvatusprojektien ja viljankäsittelylaitteiden (16 koko hankkeen aikana) käytön/huollon myötä. Vesihuollon parantaminen, pienprojektit ja maatalouskoulutus ovat mahdollistaneet tämän. Samalla muuttoliike kaupunkiin on hidastunut ja myös naisille on jäänyt enemmän aikaa omien pienprojektien käynnistämiseen ja torikauppaan ja perheen tulonhankkimismahdollisuudet ovat lisääntyneet. Kaivojen käytön ja ylläpidon organisointi kyläläisten voimin on vahvistanut yhteisöllisiä hallintotaitoja, samoin kylien kehityskomiteoiden perustaminen.
5 Terveyskasvatussektorin koulutustoiminnan, käymälöiden rakentamisen ja hyttysverkkojen jakamisen ansiosta etenkin ripulitaudit ja malaria ovat vähentyneet toiminta-alueella. Selkein muutos on tapahtunut asenteiden muutoksessa perhesuunnittelua kohtaan. Alueen terveyskeskukset ovat raportoineet että hankkeen koulutuksen piirissä olevissa kylissä perhesuunnittelupalveluita käytetään aktiivisesti ja erityisen huomioitavaa on se, että myös aviomiehet osallistuvat perhesuunnittelukonsultaatioihin. 80 terveydenhoidon yksikköä ja 25 kylää on hyötynyt hankkeen toiminta-aikana materiaaliavustuksista ja terveyskasvatuksesta. Lääkeavustukset ja rokotuskampanjoihin osallistuminen on vaikuttanut myönteisesti nimenomaan naisten ja lasten terveyteen. Ympäristösektori on hankkeen aikana istuttanut n. 10.000 puun taimea toiminta-alueelle. Kyläläisten ympäristöystävällinen asenne on lisääntynyt etenkin ympäristösektorin kolmessa toimintakylässä. Ympäristö on silminnähden siistimpi ja jätteiden lajittelu ja kierrätys on käytössä. Ekologiset uunit vähentävät puun tarvetta ja suojelevat ympäristöä. Biokaasusysteemien käyttöönotto on ollut merkittävä uuden teknologian hyödyntäminen hankkeessa. Se tekee systeemiä tunnetuksi ja sen käyttö tulee laajenemaan alueella varmasti. Biokaasun avulla kaasuun kuluvat menot pienenevät, omavarainen energiatalous vahvistuu ja kaasulamppujen avulla esimerkiksi lasten läksyjen teko illalla mahdollistuu. Ruuan laitto biokaasulla on ekologisempaa ja nopeampaa kuin perinteinen puuhiilimenetelmä. Lopuksi hankepäällikkö Penda Ndiayen sanoin: voimme sanoa että puhdas vesi ja ympäristö ovat oleellisia tekijöitä terveyden, hyvinvoinnin ja ihmisarvon kannalta. Niiden avulla voidaan rakentaa kehitystä ja ne ovat köyhyyden poistamisen ytimessä.
6 Muita huomioita/viestit työn tukijoille Lämmin kiitos kaikille Senegalin Maaseudun elinolosuhteiden kehittämishankkeen tukijoille. Ilman teidän tukeanne ja rukouksianne tämä hanke ei olisi ollut mahdollinen. Toivottavasti tukenne jatkuu myös uudelle Foundiougnin alueen ruokaturvahankkeelle.