Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala kasvaa blastokeelin ansiosta (ruskuainen vakoutuu) vakoutuminen morula Xenopus blastula MEROBLASTINEN (ruskuainen ei vakoudu) Blastokeeli-ontelo (myös blastoseeli) 1 2 b) Merisiili: blastulassa 1 solukerros (myös suikulainen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Vakoutuminen blastomeerit epiblasti/hypoblasti (kaloilla ei hypoblastia) Alkiolevy: area pellucida (blastokeeli alla), area opaca (reuna) c) Nisäkäs blastokystin (rakkula-alkion) implantaatio kohdun limakalvolle, huom. monilla nisäkkäillä viivästynyt implantaatio (esim. karhu) ruskuainen embryonaalinen kudosmassa trophoektodermi (ei vars. ektodermi) Istukka 3 a. pellucida ( läpinäkyvä alue ) a. Opaca ( läpinäkymätön alue )
Gastrulaatio Blastula-vaiheen soluilla jo tietty kehityslinja ns. fate-map "It is not birth, marriage, or death, but gastrulation, which is truly the most important time in your life." Lewis Wolpert (1986) Alkion solut järjestyvät uudelleen solujen morfogeneettisten liikkeiden avulla alkiokerrokset ektodermi mesodermi endodermi Värikoodaus piirroksissa alkionkehityksen varhaisvaiheissa Animaalinen napa Solujen jakautuminen hidastuu Merkittävää massan kasvua ei tapahdu Aineenvaihdunnan tyyppi muuttuu hapenkulutus kasvaa Tumat aktivoituvat väriaineen kulkeutuminen sammakon alkiossa Vanhempien geenivaikutukset alkavat näkyä 5 Vegetaalinen napa 6 Linnun alkion fate map 1. Sammakon gastrulaatio alkaa solujen työntymisellä sisään kohti blastokeelia meso ekto harmaan puolikuun ja vegetatiivisen alueen raja alkusuu eli blastopori ylähuuli sisään painuva kudos muodostaa mesodermia alkusuu muuttuu ympyrän muotoiseksi 7 8
Kertaus: harmaa puolikuu syntyy hedelmöityksen yhteydessä Harmaa puolikuu mukaan molempiin tytärsoluihin organisaattori 9 10 Gastrulaation eteneminen animaalisen navan solut koko alkion ulkopinnalle ektodermi uusi ontelo = alkusuoli, ohut katto ja paksu alapinta endodermia blastokeeli supistuu (jäte) alkusuun ylähuuli blastokeeli archenteron (alkusuoli) 11 perätulppa yolk plug (endodermia) 12
Sammakon gastrulaatio solujen kulkeutuminen pullosolut ( vetävät solumassa sisäänpäin) video 1 gastrulaation alku - loppu video 2 video 3 pullosolut video (uusi!) sagittaalinen kuva konfokaalimikroskoopilla 13 1 Sammakko: ektodermikoko alkion pinnalle mesodermi ensin ylähuulen kautta, sitten koko myös muualta alkusuun reunoja ohuena vaippana ektodermin alle endodermi emosolut blastulan vegetatiivisessa navassa liikkuu passiivisesti alkusuolen lattiana, ohut osa muodostaa myös keskisuolen laajenee etupäästä etu- ja kidussuoli Animaatio + teksti gastrulaatiosta 15 16
2.Linnun alkion gastrulaatio Linnun alkion gastrulaatio vain area pellucida muodostaa alkion elimiä muut solut ekstraembryonaalista kudosta (ruskuaispussi, suonikalvo ym.) alkaa solujen työntymisellä epiblastista epiblastin alle alkiolevyn keskelle paksuuntuma johon pitkittäinen painauma alkeisuurre alkusuun ylähuulta vastaa Hensenin silmu solut vaeltavat itsenäisesti epi- ja hypoblastin väliin mesodermi huom: linnun blastokeeli ei vastaa sammakon blastokeelia 17 18 Hensenin silmu aluksi alkion etupäässä siirtyy kaudaalisunntaan (deuterostoma!) kehitys on aina edellä kraniaaliosissa etuosa jo neurulaatiossa, kun takaosa vasta aloittaa gastrulaatiota animaatio 19 20
3. Nisäkkään gastrulaatio Nisäkkään blastokysti alkeisuurre ja -kuopake (pit) aluksi paljon ekstraembryonaalista kudosta 21 22 Nisäkkään gastrulaatio Gastrulaation yhteiset piirteet Alkiokerrokset syntyvät Solujen liikkuminen ja uudelleen järjestyminen Alkusuoli korvaa blastokeelin Solujen perustyypit syntyvät epiteeli (ekto- ja endodermi), mesenkyymi (mesodermi), mesodermin mesenkyymi syntyy blastulan epiteelistä (epiteeli-mesenkyymi-transformaatio) Deuterostomata - alkusuusta peräaukko (selkäjänteiset, piikkinahkaiset) Protostomata - alkusuusta suu (muut selkärangattomat) 23 2
Solujen liikkeet gastrulaatiossa invaginaatio involuutio interkalaatio lomittuminen epibolia ingressio delaminaatio 25 26 Solujen välinen kommunikaatio - periaatteet reseptorit 27