Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien syventäjänä. Humalahakuinen juominen onkin huolestuttavan yleistä jopa alaikäisten lasten parissa. STM:n tutkimukset puhuvat karua kieltä nuorten alkoholinkäytöstä. Nuoren ihmisen aivot ovat vielä kehitysvaiheessa ja näissä tutkimuksissa on todettu runsaan alkoholin käytön aiheuttavan oppimisvaikeuksia ja päätöksentekokyvyn heikkenemistä. On saatava myös nollatoleranssi sille, että täysi-ikäiset hankkivat alkoholia alaikäisille. Tarvitaan asennemuutosta ja vastuunottamista. Ruotsissa alkoholin myynti-ikäraja on 20 vuotta. Suomessa ollaan huolestuneita nuorista ja nuorten syrjäytymisestä aina presidenttiä myöten. Jos nuorten humalahakuista juomista halutaan vähentää, tulee huomiota kiinnittää alkoholin saatavuuteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko Suomessa syytä selvittää kuinka alkoholin myynti-ikärajan nosto vaikuttaa nuorten alkoholin kulutukseen ja käyttötapoihin pitkällä aikavälillä? Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2012 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 804/2012 vp: Onko Suomessa syytä selvittää kuinka alkoholin myynti-ikärajan nosto vaikuttaa nuorten alkoholin kulutukseen ja käyttötapoihin pitkällä aikavälillä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Alkoholi on viime vuosien kokeellisten tutkimusten mukaan vaaratekijä keskushermoston normaalille fysiologiselle kehitykselle. Vaara koskee sekä alaikäisiä lapsia että nuoria aikuisia, sillä aivot jatkavat kehitystään aina 21 vuoden ikään asti. Alkoholikokeilut voivat jättää aivojen mielihyväkeskukseen muistijäljen, josta kehittyy myöhemmin alkoholiriippuvuus. Varhainen alkoholin käytön aloittaminen ennustaa siten vahvasti aikuisiän alkoholiongelmia. 12 16-vuotiaiden lasten alkoholinkäyttö ja humalajuominen lisääntyivät huomattavasti uuden alkoholilain säätämisen jälkeen 1990-luvun lopulla, mutta ne ovat tutkimusten mukaan vähentyneet 2000-luvulla. Samaa ei voida sanoa nuorten aikuisten alkoholinkäytöstä. Raittiiden osuus on pienentynyt jatkuvasti: 18-vuotiaista nuorista miehistä enää 10 % ja nuorista naisista 6 % ilmoittaa olevansa raitis. 18-vuotiaiden humalajuomisen yleisyys oli nuorten terveystapatutkimuksessa vuonna 2009 koko 30-vuotisen tutkimusjakson korkein ja esimerkiksi 18-vuotiaiden tyttöjen humalajuominen oli lähes kaksinkertaistunut vuoden 1995 alkoholilain säätämisen jälkeen. Kasvu taittui tuoreimmassa vuoden 2011 tutkimuksessa, mutta edelleen hieman yli kolmasosa ikäryhmästä juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Hallitus on hallitusohjelmansa mukaisesti sitoutunut tehostamaan alkoholihaittoja vähentäviä toimia koko väestön ja erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi. Hallituksen toimet perustuvat hallitusohjelman mukaan alkoholin saatavuuden ja hinnan sääntelyyn sekä terveellisten elintapojen edistämiseen. Alkoholilaki uudistetaan hallituskauden aikana kokonaan näiden periaatteiden mukaisesti. Samoin uudistetaan kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita ja toimintaa sääntelevä vuodelta 1982 oleva raittiustyölaki. Hallitusohjelman mukaisesti alkoholilain muutoksella kielletään erityisesti lapsiin ja nuoriin vaikuttavat alkoholimainonnan muodot. Alaikäisten mahdollisuuksia ostaa alkoholijuomia kaupoista, Alkoista ja ravintoloista on viime aikoina kyetty vähentämään erilaisin toimin, mutta tutkimusten mukaan juuri 18 vuotta täyttäneet nuoret ostavat yleisesti alkoholijuomia alaikäisille kavereilleen. Alkoholijuomien välittäminen on erityisen helppoa tässä ikäryhmässä, sillä juuri 16 19-vuotiaat nuoret ovat kouluissa vielä yhdessä. Jo tällä hetkellä Suomessa väkevien alkoholijuomien vähittäismyynnin ikäraja on 20 vuotta. Kuten kysymyksessä todetaan, Ruotsissa kaikkien yli 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyynnin ikäraja on 20 vuotta. Ravintoloissa ikäraja kaikille alkoholijuomille on kuitenkin 18 vuotta eli nuoret aikuiset voivat Ruotsissa nauttia alkoholijuomia ravintoloissa valvotusti. Alkoholijuomien ostamisen ikärajat eivät muissakaan maissa aina seuraa täysi-ikäisyyden ikärajoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki osavaltiot nostivat 1980-luvulla nuorten aikuis- 2

Ministerin vastaus KK 804/2012 vp Päivi Lipponen /sd ten rattijuopumusten vähentämiseksi ikärajan 21 vuoteen. Useimmissa Kanadan territorioissa ikäraja on 19 vuotta. Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 804/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: Finns det skäl till att i Finland utreda hur en höjning av åldersgränsen för försäljningen av alkohol inverkar på unga personers konsumtion och användningsvanor på lång sikt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Alkoholen är enligt experimentella forskningar som har gjorts under de senaste åren en faktor som äventyrar den normala fysiologiska utvecklingen av centrala nervsystemet. Risken gäller både minderåriga barn och unga vuxna eftersom hjärnan fortsätter att utvecklas ända fram till 21 års ålder. Genom att pröva alkohol kan det i hjärnans välbefinnandecentrum lämna ett minnesspår som senare kan utvecklas till ett alkoholberoende. Det förutspås således starkt att den som börjar använda alkohol vid tidig ålder får alkoholproblem i vuxenålder. Användningen av alkohol och drickandet i berusningssyfte bland 12 16-åriga barn ökade markant efter att den nya alkohollagen stiftades i slutet av 1990-talet men har enligt forskningarna minskat under 2000-talet. Detsamma kan inte påstås om användningen av alkohol bland unga personer. Andelen nyktra har minskat kontinuerligt: andelen 18-åringar som uppgav sig vara nyktra uppgick i fråga om unga män till endast 10 procent och i fråga om unga kvinnor till endast 6 procent. År 2009 hade drickandet i berusningssyfte bland 18-åringar enligt resultaten av den undersökning av unga personers hälsovanor vilken gjordes 2009 den största utbredningen under en undersökningsperiod på trettio år. Som exempel kan nämnas att drickandet i berusningssyfte hos 18-åriga flickor nästan har fördubblats efter att alkohollagen stiftades 1995. Enligt den färskaste undersökningen som är från 2011 har ökningen avbrutits men fortfarande dricker över en tredjedel av dem som hör till den här åldersgruppen så mycket att de blir ytterst berusade åtminstone en gång i månaden. Regeringen har i enlighet med regeringsprogrammet förbundit sig att vidta effektiviserade åtgärder för att skydda hela befolkningen och särskilt barn och unga personer från de skador alkohol orsakar. Regeringens åtgärder grundar sig enligt regeringsprogrammet på en reglering av tillgången och priset samt ett främjande av hälsosamma levnadsvanor. Alkohollagen totalrevideras under regeringsperioden i enlighet med de här principerna. På samma sätt revideras lagen om nykterhetsarbete från 1982 vilken reglerar strukturerna för och verksamheten med förebyggande missbruksarbete i kommunerna. I enlighet med regeringsprogrammet förbjuds genom en ändring av alkohollagen reklam för alkohol vilken särskilt riktar sig till barn och unga. Möjligheterna för minderåriga att köpa alkoholdrycker i butikerna, på Alko och på restaurangerna har man lyckats minska genom olika åtgärder men enligt forskningarna är det vanligt att unga personer som nyligen har fyllt 18 år köper alkoholdrycker till minderåriga kompisar. Att förmedla alkoholdrycker är synnerligen enkelt i den här åldersgruppen eftersom de som är 16 19 år fortfarande går i samma skola. I Finland är redan för närvarande åldergränsen för minutförsäljning av starka alkoholdrycker 20 år. I Sverige är åldergränsen för minutför- 4

Ministerns svar KK 804/2012 vp Päivi Lipponen /sd säljning av alla alkoholdrycker med en volymprocent på över 3,5 procent 20 år, vilket även konstateras i det skriftliga spörsmålet. I restaurangerna är åldersgränsen för alla alkoholdrycker dock 18 år, d.v.s. unga vuxna kan i Sverige inta alkoholdrycker på restaurangerna under tillsyn. Åldersgränserna för köp av alkoholdrycker följer inte heller i de övriga länderna alltid de åldersgränser som gäller för att vara myndig. Som exempel kan nämnas att i Förenta staterna höjde alla delstater på 1980-talet åldergränsen till 21 år i syfte att minska rattfylleriet bland unga vuxna. I merparten av territorierna i Canada är åldersgränsen 19 år. Helsingfors den 8 november 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5