52K30045.49 Joulukuu 2010

52K30045.49 Joulukuu 2010 RAAHEN ETELÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (Haapajärvi, Ketunperä, Rautionmäki, Piehingin Sarvankangas ja Piehingin Ylipää) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Hankkeesta vastaavat: Puhuri Oy Tekninen päällikkö Pauli Maaninka Turvetie 112 86600 Haapavesi puh. 050 4549 289 etunimi.sukunimi@puhuri.fi TuuliWatti Oy Suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen PL 100 00381 Helsinki Puh: 010 557 4753 etunimi.sukunimi@tuuliwatti.fi Yhteysviranomainen: Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tuukka Pahtamaa (puh. 040 7244385) ja Liisa Kantola (puh. 040 5452665) PL 86 (Veteraanikatu 1) 90101 Oulu etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Pöyry Management Consulting Oy YVA-projektipäällikkö Laura Leino PL 4 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa puh. 010 33 24989 etunimi.sukunimi@poyry.com Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Veteraanikatu 1, Oulu Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus, Ruskatie 1, Pattijoki Raahen kaupungin kirjasto Rantakatu 45, Raahe Pyhäjoen kunnanvirasto Kuntatie 1, Pyhäjoki Pyhäjoen kirjasto Ruukintie 1, Pyhäjoki Internetissä: www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa/yva vireillä olevat YVA-hankkeet energian tuotanto www.tuuliwatti.fi www.puhuri.fi Copyright Pöyry Management Consulting Oy

4 KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia lyhenteitä ja termejä: CO 2 ELY-keskus kv mmpy MW MWh (GWh) SODAR-laitteisto Sähköasema YVA Hiilidioksidi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kilovoltti metriä merenpinnan yläpuolella Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kw) Megawattitunti (gigawattitunti), energianyksikkö (1 GWh = 1000 MWh) Laitetta käytetään tuulivoimapuistojen hankekehityksessä tuulisuuden arvioimista tarvittavien tuulimittausten tekemiseen. Tarvitaan voimalaitosten kytkemiseksi valtakunnan verkkoon. Sähköasema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jännitetason johtoja tai muunto-asema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai useampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle. Ympäristövaikutusten arviointi

5 TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Puhuri Oy ja TuuliWatti Oy suunnittelevat tuulivoimapuistoja viidelle Raahen kaupungin eteläiselle osalle sijoittuvalle alueelle: Haapajärvi, Rautionmäki, Ketunperä, Piehingin Ylipää ja Piehingin Sarvankangas. Haapajärven alue sijaitsee hankealueista Raahen keskustaa lähimpänä, noin 7 kilometrin etäisyydellä. Eteläisimpänä sijaitsevat Piehingin Sarvankankaan ja Piehingin Ylipään alueet, jotka rajautuvat Pyhäjoen kunnan rajaan. Tuulivoimapuistoihin suunnitellaan yhteensä 80 101 voimalaa, jotka ovat yksikkötehoiltaan 2,3 5 MW:n. Tuulivoimapuistojen yhteenlaskettu kokonaisteho on 184 505 MW. Tuulivoimapuistojen sijainti Raahen kaupungin alueella. Hankealueilla ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja. Tuulivoimapuistoalueiden yleiskaavoitus on käynnistymässä ja tulee etenemään rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. YVA-menettelyyn ja kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet tullaan mahdollisuuksien mukaan järjestämään yhdessä. Tuulivoimapuistojen tekninen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Tuulivoimapuistojen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuonna 2012, jolloin tuulivoimapuistot voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2013. Toteutusaikataulu tarkentuu teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja kaavoituksen edetessä.

6 Arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulivoimapuistojen toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän osalta: Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 101 tuulivoimalan sijoittamista suunnittelualueille. Vaihtoehto on ns. maksimivaihtoehto, jossa voimaloita on sijoitettu hankealueille enimmäismäärä huomioiden mm. alueiden pinnanmuodot ja minimietäisyydet voimaloiden välillä. Tuulivoimapuistojen kokonaisteho on 232 505 MW. Vaihtoehtona 2 (VE2) arvioidaan tilannetta, jossa tuulivoimaloita on Piehingin alueen tuulivoimapuistoissa (Ylipää ja Sarvankangas) maksimivaihtoehtoa vähemmän. Yhteensä vaihtoehdossa tarkastellaan korkeintaan 80 tuulivoimalan sijoittamista hankealueille. Tuulivoimapuistojen kokonaisteho on 184 400 MW. Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulivoimapuistohankkeen toteuttamatta jättämistä. Sähköverkkoon liittymisen osalta on YVA-ohjelmassa tunnistettu seuraavat alustavat liittymispaikkavaihtoehdot: Liittymisvaihtoehto 1. Liittyminen Rautaruukin olemassa olevalle sähköasemalle, mikä edellyttäisi sähköaseman laajentamista. Liittymisvaihtoehto 2. Tuulivoimapuistojen verkkoon liittymistä varten rakennettaisiin oma sähköasema, jonka alustavaksi sijaintipaikaksi on esitetty Kertunkankaan aluetta. Liittymisvaihtoehto 3. Liittyminen Fingrid Oyj:n suunnittelemalle Ruukin uudelle sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. Mahdollisista reittivaihtoehdoista tullaan laatimaan talven 2010/2011 aikana esiselvitys. Vaihtoehtoihin vaikuttavat sekä Pyhäjoelle suunnitteilla oleva ydinvoimalaitoshanke sekä muiden alueelle suunniteltavien tuulivoimapuistohankkeiden verkkoonliittymisratkaisut. YVA-menettelyn vaiheet Tämä asiakirja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisen vaiheen arviointiohjelma, joka on selvitys hanke- ja tarkastelualueiden nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja millä tavoin arviointi tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään muun muassa perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana ja arvio hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulusta. Valmistunut arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle eli Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella YVA-selostus eli raportti hankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvioitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, hankevaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi arviointiselostuksessa kuvataan haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot sekä ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi.

7 YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa siitä hankkeesta vastaavalle. Arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunniteltujen tuulivoimapuistojen ja niihin liittyvien toimintojen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön, vaikutukset maisemaan, ääni- ja varjostusvaikutukset ja niistä aiheutuvat vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön, vaikutukset linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa muun muassa ohjausryhmätyöskentelyn, asukaskyselyn ja kuulemismenettelyjen yhteydessä. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja, kuten melutason ohjearvoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunniteltuun hankkeeseen YVA-menettelyn eri vaiheissa. Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olosta vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla ja sanomalehdissä sekä Internet-sivuillaan. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mielipiteitä voi esittää. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen myös esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä suoraan hankkeesta vastaavalle tai konsultin edustajille. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistumisen jälkeen yleisölle järjestetään avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus vuoden 2011 alussa. Tilaisuudessa esitellään suunniteltu hanke, YVA-menettely sekä hankkeen arviointiohjelma. Yleisöllä on mahdollisuus saada tietoa ja esittää näkemyksiään hankkeesta, arvioitavista vaihtoehdoista ja YVA-menettelystä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua järjestetään toinen yleisölle avoin tilaisuus, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä arviointityöstä sekä sen riittävyydestä.

8 SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO... 3 TIIVISTELMÄ... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 8 1 JOHDANTO... 10 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 11 2.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET... 11 2.2 ARVIOINTIMENETTELYN OSAPUOLET JA ALUSTAVA AIKATAULU... 13 2.3 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 15 3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 16 3.1 HANKKEESTA VASTAAVA... 16 3.2 HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA MERKITYS VALTAKUNNALLISESTI... 16 3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki... 18 3.3 HANKKEEN MERKITYS RAAHEN SEUDULLA... 18 3.4 HANKKEEN SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE... 19 3.5 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 23 3.6 TUULIVOIMAPUISTOJEN TEKNINEN KUVAUS... 25 3.6.1 Tuulivoimalat... 25 3.6.2 Perustamistekniikat... 26 3.6.3 Sähkönsiirto... 27 3.6.4 Tuulivoimapuiston rakentaminen... 27 3.6.5 Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito... 28 3.6.6 Tuulivoimapuiston käytöstä poisto... 28 3.7 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTILANNE JA ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU... 28 3.8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN... 29 3.8.1 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys... 29 3.8.2 Tuulivoimahankkeet... 30 3.8.3 Muut hankkeet... 30 4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 33 4.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ... 33 4.1.1 Nykytila... 33 4.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat... 34 4.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 43 4.2.1 Yleiskuvaus... 43 4.2.2 Arvokohteet... 44 4.3 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET... 46 4.3.1 Kasvillisuus... 46 4.3.2 Linnusto... 47 4.3.3 Muu eläimistö... 47 4.3.4 Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan erityisen merkittävät kohteet... 48 4.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 49 4.5 LIIKENNE... 50 4.6 ILMASTO... 50 4.6.1 Tuuliolosuhteet... 50 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT... 52 5.1 YLEISTÄ... 52 5.2 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOIHIN... 52 5.3 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 53 5.3.1 Vaikutukset muinaismuistoihin... 54 5.4 LIIKENNEVAIKUTUKSET... 54 5.5 VAIKUTUKSET ILMASTOON...55

9 5.6 ÄÄNI- JA MELUVAIKUTUKSET... 55 5.7 VARJON VILKKUMISEN VAIKUTUKSET... 55 5.8 IHMISTEN ELINOLOT JA VIIHTYVYYS... 55 5.9 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN... 56 5.9.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys... 57 5.9.2 Pesimälinnustoselvitys... 57 5.9.3 Muuttolinnustoselvitys... 58 5.9.4 Liito-oravaselvitys... 58 5.9.5 Voimajohtoreittien luontoselvitys... 58 5.9.6 Natura-arvioinnin tarvearviointi... 59 5.10 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN... 59 5.11 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET... 60 5.12 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA... 60 5.13 TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTO... 60 5.14 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET... 60 5.15 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 61 5.16 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 61 5.17 HANKKEESSA TEHTÄVÄT SELVITYKSET... 61 6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT... 61 6.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 61 6.2 KAAVOITUS... 62 6.3 MAANKÄYTTÖOIKEUDET JA -VUOKRASOPIMUKSET... 62 6.4 RAKENNUS- JA LENTOESTELUPA... 62 6.5 YMPÄRISTÖLUPA... 63 6.6 SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LUPA JA SÄHKÖVERKKOON LIITTYMINEN... 63 7 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN... 63 8 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA... 63 9 LÄHTEET... 64

10 1 JOHDANTO Puhuri Oy ja TuuliWatti Oy suunnittelevat tuulivoimapuistoja viidelle Raahen kaupungin eteläiselle osalle sijoittuvalle alueelle: Haapajärvi, Rautionmäki, Ketunperä, Piehingin Ylipää ja Piehingin Sarvankangas. Tuulivoimapuistoihin suunnitellaan yhteensä 80 101 voimalaa, jotka ovat yksikkötehoiltaan 2,3 5 MW:n. Tuulivoimapuistojen yhteenlaskettu kokonaisteho on 184 505 MW. Hankealueet on valittu tarkasteluun Raahen kaupungin tekemän selvityksen perusteella, jossa kartoitettiin tuulivoimalle soveltuvia maa-alueita koko Raahen alueella. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa ne alueet, jotka maasto- ja tuuliolosuhteiltaan sekä muut maankäyttömuodot huomioiden soveltuvat tuulivoiman tuotannolle mahdollisimman hyvin. Hankkeissa, joista voi aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi ennen lupien hakemista ja hankkeen toteutuspäätöstä. YVAmenettelyn tarvetta tässä hankkeessa tiedusteltiin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, joka on 31.5.2010 päivätyllä päätöksellään (Dnro: POPELY/71/07.01/2010) todennut, että hankkeeseen on tapauskohtaisen harkinnan perusteella sovellettava YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia (YVA-laki 4 ). Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvataan kyseessä oleva hanke toteuttamisvaihtoehtoineen sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettävät ympäristövaikutukset ja käytettävät arviointimenetelmät. YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti on käynnistynyt osayleiskaavan laadinta tuulivoimapuistoalueille. Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiohjelmasta voi osoittaa yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle. Raahe 0 Pyhäjoki 20 40 km Kuva 1-1. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen sijainti.

11 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994, 267/1999, 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulivoimapuistojen toteuttamisesta. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet sekä tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista.

12 Arviointiohjelmavaihe ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN ARVIOINTIOHJELMA YHTEYSVIRANOMAISELLE ARVIOINTIOHJELMA NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOILLA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KUULUTUS YLEISÖTILAISUUS LAUSUNNOT MIELIPITEET Arviointiselostusvaihe ARVIOINTI, VERTAILU ARVIOINTISELOSTUKSEN LAATIMINEN OHJAUSRYHMÄ- TYÖSKENTELY OHJAUSRYHMÄ- TYÖSKENTELY ARVIOINTISELOSTUS YHTEYSVIRANOMAISELLE ARVIOINTISELOSTUS NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOILLA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KUULUTUS YLEISÖTILAISUUS LAUSUNNOT MIELIPITEET JATKOSUUNNITTELU, LUPAHAKEMUKSET Kuva 2-1. YVA-menettelyn vaiheet. Arviointiohjelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVAohjelma eli tämä asiakirja. YVA-ohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitetään mm. perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta hankkeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa muun muassa paikallisissa sanomalehdissä arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin vähintään kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen myös pyytää lausuntoja ohjelmasta viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle.

13 Arviointiselostus Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVAselostuksessa esitetään mm.: arvioitavat vaihtoehdot hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot ympäristön nykytilan kuvaus vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin arvioitujen vaihtoehtojen vertailu haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa. Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä kahden kuukauden ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn. Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu lausunto on päätöksessä otettu huomioon. 2.2 Arviointimenettelyn osapuolet ja alustava aikataulu Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankkeesta vastaava, joita tässä hankkeessa ovat Puhuri Oy ja TuuliWatti Oy. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankevastaava tai hankevastaavan toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry. Yhteysviranomaisella on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen muun muassa ohjaa YVA-menettelyä määrittelemällä mitä asioita YVA-selostuksessa tulee tarkastella. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu seuraavassa kuvassa (Kuva 2-2).

14 Fortum Power Puhuri and Oy Heat Oy (hankkeesta vastaava) Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskus ympäristökeskus (yhteysviranomainen) (yhteysviranomainen) YVA-ohjausryhmä TuuliWatti Oy (hankkeesta vastaava) YVA-MENETTELY Kaavoituksen ohjausryhmä Pöyry Pöyry Energy Oy (YVA-konsultti) Tiedotusvälineet - Kaupungit -Raahen kaupunki - Elinkeinojen (kalastus) edustajat - Kunnat -Pohjois-Pohjanmaan - Asukkaat liitto ja maanomistajat - Lapin ympäristökeskus -Asukkaat ja maanomistajat - Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt - Pohjois-Pohjanmaan - liitto Elinkeinojen - edustajat Muut viranomaiset ja asiantuntijat - Lapin liitto -Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt - TE-keskus - Muut viranomaiset ja asiantuntijat Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen YVA-menettely on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoden 2011 aikana. Oheisessa kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty myös osayleiskaavan laadinta suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitus asettaa nähtäville yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa ja kaavaluonnos YVA-selostuksen kanssa. YVA-menettelyyn ja kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan toteuttaa yhdessä. Työn vaihe YVA-menettely 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 1. vaihe Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto 2. vaihe Arviointiselostuksen laatiminen Erillisselvitykset Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Ohjausryhmä Yleisötilaisuus Kuva 2-3. YVA-menettelyn alustava aikataulu. 2010 2011 2012

15 2.3 Tiedottaminen ja osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä myös hankkeista vastaaville (TuuliWatti Oy:lle ja Puhuri Oy:lle) tai YVA-konsultille (Pöyrylle). Asukaskysely YVA:n yhteydessä tehdään asukaskysely, jolla selvitetään Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen vaikutuspiirin asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeisiin. Lisäksi sidosryhmien (esimerkiksi asukas- ja lintuyhdistysten) näkemyksiä selvitetään teemahaastattelujen avulla. Asukaskyselyn ja haastattelujen tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta tarjoamalla hankevastaaville tietoa asukkaiden suhtautumisesta sekä näihin hankkeisiin että tuulivoimaan yleensä, sekä toisaalta antamalla asukkaille tietoa hankkeista ja niiden vaikutuksista heidän elinympäristöönsä. Ohjausryhmä YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on koottu eri tahoista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän tarkoituksena on tiedon kulun edistäminen keskeisimpien asianomaisten tahojen välillä sekä hankkeeseen liittyvien näkemysten kartoittaminen. Ohjausryhmän kokoukseen kutsuttiin hankevastaavien lisäksi Raahen kaupungin, Pyhäjoen kunnan, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Museoviraston, Pohjois-Pohjanmaan museon, Fingrid Oyj:n, Vattenfall Verkko Oy:n, Nordic Mines Ab:n ja Rautaruukki Oyj:n edustajat. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 15.11.2011. Kokouksessa keskusteltiin mm. hankkeen vaikutuksista alueiden virkistyskäyttöön, tuulivoimaloiden äänivaikutuksista sekä maisemavaikutuksista. Lisäksi puhuttiin alueilla suunnitteilla olevien hankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeydestä erityisesti suhteessa virkistyskäyttöalueisiin Raahen kaupungin alueella. Toisen kerran ohjausryhmä kokoontuu loppukesällä 2011 käsittelemään osana YVA-menettelyä laadittuja selvityksiä sekä hankkeiden ja YVA-menettelyn tilannetta. Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus alkuvuodesta 2011. Yhteysviranomaisen koolle kutsumassa tilaisuudessa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista ja hankkeesta. Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedonvälityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien ja hankevastaavien omien internet-sivujen www.tuuliwatti.fi ja www.puhuri.fi välityksellä. Sekä YVAohjelma että YVA-selostus tulevat olemaan nähtävillä yllämainituilla internet-sivuilla.

16 3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 3.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavina toimivat Puhuri Oy ja TuuliWatti Oy. Puhuri Oy kehittää suunnittelualueen kahta itäisintä aluetta, jotka ovat Ketunperä ja Piehingin Ylipää. TuuliWatti Oy vastaa Haapajärven, Rautionmäen ja Piehingin Sarvankankaan alueiden kehityksestä. Alueiden läheisen sijainnin vuoksi yritykset kehittävät kaikkia viittä kohdetta yhteistyössä samanaikaisesti. Puhuri Oy on tällä hetkellä Kanteleen Voiman 100 %:sti omistama tytäryritys. Kanteleen Voima Oy siirsi syyskuussa 2010 liiketoimintakaupalla tuulivoimaliiketoimintansa täysin omistamalleen Puhuri Oy:lle. Tämän hankkeen lisäksi Puhuri Oy selvittää kokonaisteholtaan 63 150 MW:n tuulivoimapuiston rakentamista Raahen Kopsan kylään. Kopsan tuulivoimapuiston YVA-selostus on valmistumassa vuoden 2010 aikana. Tuulivoimapuiston rakentamisen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2012 2014. Lisätietoja yhtiöstä saa internet-osoitteesta www.puhuri.fi. TuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:n omistama täysin kotimainen teollisen tuulivoiman yhteisyritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2009. TuuliWatti kehittää ja rakentaa tuulivoimapuistoja maa-alueille ja tähtää lähivuosina merkittävän tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen eri puolille Suomea. Yhtiön ensimmäinen tuulivoimala valmistui Porin Tahkoluotoon syyskuussa 2009. TuuliWatilla on Raahen tuulivoimapuistohankkeen lisäksi työn alla seuraavat tuulivoimapuistot: Ii Olhava, nimellisteho 20 24 MW Simo, nimellisteho yhteensä 15 MW Tervola Varevaara, nimellisteho 25 30 MW Salo Näsenkartano, nimellisteho 25 50 MW Merikarvia, yhteishanke EPV Tuulivoima Oy:n ja Suomen Hyötytuuli Oy:n kanssa, nimellisteho yhteensä 80 100 MW Pori Peittoo, nimellisteho 30 36 MW Kalajoki Mustilankangas, nimellisteho 70 MW Luvia-Pori, Oosi-Martinpalo-Hangassuo, yhteishanke Pori Energia Oy:n kanssa, nimellisteho yhteensä 80 100 MW. Lisätietoja yhtiöstä saa internet-osoitteesta www.tuuliwatti.fi. 3.2 Hankkeen tausta, tavoitteet ja merkitys valtakunnallisesti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna 2020. Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden.

17 Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008) tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 169 MW tasosta (lokakuu 2010) noin 2000 2400 MW vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh (Kuva 3-1). Strategian linjausten mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvan sähkön hankinnan osuus nousisi vuoteen 2020 mennessä kaiken kaikkiaan noin 33 prosenttiin nykyisestä 29 prosentista. Suurin lisäys tulisi tuulivoimasta. Strategian mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulivoimapuistoihin. 2000 1800 1600 Toteutunut kapasiteetti Tavoitekapasiteetti 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 MW Kuva 3-1. Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti sekä tavoite vuodelle 2020. Oheisessa kuvassa (Kuva 3-2) on esitetty Suomeen asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys vuosina 1992 2009. Suomen tuulivoimakapasiteetti on 169 MW ja tuulivoimaloiden määrä 124 (lokakuu 2010). Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2009 sähköä noin 277 GWh, mikä vastaa noin 0,3 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. (VTT 2010)

18 300 250 Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) 260 277 200 150 120 168 153 188 100 50 0 2 4 7 11 11 17 24 49 77 70 63 92 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 3-2. Asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys Suomessa vuosina 1992 2009 (VTT 2010). Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat parantaneet päästöttömien energiantuotantomuotojen, kuten tuulivoiman, asemaa suhteessa muihin energiantuotantomuotoihin. 3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön edistäminen Suomessa perustuu nykyisin verotukiin ja harkinnanvaraisiin investointitukiin. Tuulivoimatavoitteen toteuttaminen edellyttää ohjauskeinojen tehostamista ja rakenteiden kehittämistä. Hallituksen esitys (HE 152/2010 vp) uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta on parhaillaan valiokuntakierroksella (tilanne lokakuussa 2010). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, jonka nojalla tuettaisiin mm. tuulivoimaloilla tapahtuvaa sähkön tuotantoa. Esityksessä on määritelty tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tavoitehinta (83,5 /MWh), josta tuen osuus on takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Tuulivoiman tuotantoon sovelletaan alkajan etuna korkeampaa tavoitehintaa (105,30 /MWh) vuoden 2015 loppuun asti, jota sovelletaan kuitenkin maksimissaan kolmen vuoden ajan. 3.3 Hankkeen merkitys Raahen seudulla Raahen kaupungin tavoitteena on olla edelläkävijä tuulivoiman tuotannon kehittämisessä alueellaan. Tuulivoimapuistojen kehittäminen kyseisillä alueilla on aloitettu Raahen kaupungin aloitteesta, kaupungin osoittaessa alustavassa selvityksessä soveltuvaksi arvioituja alueita toimijoille edelleen kehitettäväksi (ks. kappale 3.3). Tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen nettotuotanto olisi karkeasti arvioiden noin 500 1 400 GWh/a arvioituna 2 800 h/vuosi nettohuipunkäyttöaikaa laskennassa käyttäen.

19 Sähkönkulutus oli Raahessa vuonna 2009 noin 1070 GWh/a, mistä valtaosa (87 %) kuluu teollisuuden tarpeeseen (Energiateollisuus ry 2010). Kotitalouksien ja maatalouden osuus Raahen sähkönkulutuksesta on noin 8 % ja palveluiden ja rakentamisen noin 5 %. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen vuotuinen sähköntuotanto kattaisi toteutuessaan karkean arvioin mukaan noin 47 yli 100 % Raahen sähkönkokonaiskulutuksesta eli hankkeen merkitys seudullisesti olisi varsin merkittävä. Hankkeen toteuttamisesta seuraa myös positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Yksityiset maanomistajat tulevat hyötymään hankkeen toteutuksesta suoraan vuokraamistaan alueista saamansa maanvuokratulon kautta. Kaupungille hankkeesta muodostuu tuloja kiinteistöverotulojen muodossa. Raahen seudulla on tässä käsiteltävän hankkeen lisäksi käynnistymässä myös useita muita tuulivoimapuistohankkeita. Tuulivoimapuistojen rakentaminen, ja tästä seuraavat positiiviset talousvaikutukset, tulevat todennäköisesti piristämään seudun taloutta useamman vuoden ajan. Tuulivoimapuistojen rakentaminen hyödyttää alueen rakennus- ja suunnittelualan toimijoita. Lisäksi lisääntyneellä taloudellisella aktiivisuudella on positiivisia välillisiä vaikutuksia alueen muihin toimialoihin, kuten palvelualaan. Hankkeiden toteuttaminen voi synnyttää alueelle myös uusia esimerkiksi rakennus- ja suunnittelualan yrityksiä. 3.4 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve Suunnitellut tuulivoimapuistot sijoittuvat Raahen kaupungin Haapajoen, Ketunperän, Rautionmäen ja Piehingin alueille (Kuva 3-3). Suunniteltujen tuulivoimalayksiköiden maa-alueet ovat Raahen kaupungin ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavat ovat pääosassa kohteista tehneet maanomistajien kanssa vuokrasopimukset tarvittavista maa-alueista ja sopimusneuvottelut ovat käynnissä puuttuvilta osin.

20 Kuva 3-3. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen sijainti Raahessa. Hankealueista Haapajärven alue sijaitsee lähimpänä Raahen keskustaa, lähimmillään noin 7 kilometrin etäisyydellä. Alueen kokonaispinta-ala on noin 2,9 km 2. Haapajärven alueelle suunnitellaan 10 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Sen itäpuolella sijaitsee Haapajärven tekoallas ja länsipuolella kulkee valtatie 8 (Kuva 3-4). Ketunperän alue sijaitsee Haapajärven tekojärven itäpuolella, lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Haapajärven tuulivoimapuistosta (Kuva 3-5). Alueen kokonaispinta-ala on noin 4,9 km 2. Ketunperän alueelle suunnitellaan 12 tuulivoimalan rakentamista.

21 Kuva 3-4. Haapajärven suunnitellun tuulivoimapuistoalueen sijainti. Kuva 3-5. Ketunperän suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti. Rautionmäen alueelle suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee noin kaksi kilometriä Haapajärven tuulivoimapuiston eteläpuolella, noin 10 kilometrin etäisyydellä Raahen keskustasta valtatie 8:n tuntumassa (Kuva 3-6). Alueen kokonaispinta-ala on noin 8 km 2. Rautionmäen alueelle suunnitellaan 15 tuulivoimalan rakentamista. Eteläisimpinä sijaitsevat Piehingin Sarvankangas ja Piehingin Ylipää, joista matkaa Pyhäjoen kunnan rajalle on lyhimmillään alle kilometri (Kuva 3-7). Piehingin Sarvankankaan alueen koko-

22 naispinta-ala on noin 18,8 km 2 ja Piehingin Ylipään alueen kokonaispinta-ala on noin 16,9 km 2. Piehingin Sarvankankaan alueelle suunnitellaan 25 35 tuulivoimalaa ja Piehingin Ylipään alueelle 18 29 tuulivoimalaa. Kuva 3-6. Rautionmäen suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti. Kuva 3-7. Piehingin Sarvankankaan ja Piehingin Ylipään suunniteltujen tuulivoimapuistojen sijainti.

23 Tuulivoimalayksiköiden lisäksi alueille tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet. Näiden osalta hankkeessa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään alueilla jo nykyisellään olevia teitä. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto tullaan toteuttamaan maakaapeleilla tai ilmajohdoilla. Sähkönsiirto tuulivoimapuistojen välillä ja tuulivoimapuistoista kantaverkkoon tullaan todennäköisesti toteuttamaan ilmajohdoilla. Tuulivoimaloiden, tuulivoimapuiston sisäisten teiden, maakaapelien ja voimajohtojen sijainnit tarkentuvat esisuunnittelun etenemisen myötä. YVA-selostuksessa tullaan esittämään tuulivoimaloiden suunnitellut sijaintipaikat, sähkönsiirtoratkaisut sekä rakennettavat tiet. 3.5 YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulivoimapuistojen toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. Tarkasteltavat sähkönsiirron vaihtoehdot tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 101 tuulivoimalan sijoittamista suunnittelualueille. Vaihtoehto on ns. maksimivaihtoehto, jossa voimaloita on sijoitettu hankealueille enimmäismäärä huomioiden mm. alueiden pinnanmuodot ja minimietäisyydet voimaloiden välillä. Voimaloiden lukumäärä ja sijoittuminen eri alueille on kuvattu oheisessa taulukossa (Taulukko 3-1). Tuulivoimapuistojen kokonaisteho on 232 505 MW. Vaihtoehtona 2 (VE2) arvioidaan tilannetta, jossa tuulivoimaloita on Piehingin alueen tuulivoimapuistoissa (Ylipää ja Sarvankangas) maksimivaihtoehtoa vähemmän. Yhteensä vaihtoehdossa tarkastellaan korkeintaan 80 tuulivoimalan sijoittamista hankealueille. Vaihtoehdon 2 tuulivoimaloiden lukumäärä sekä sijoittuminen alueille on kuvattu tarkemmin oheisessa taulukossa (Taulukko 3-1). Tuulivoimapuistojen kokonaisteho on 184 400 MW. Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulivoimapuistohankkeen toteuttamatta jättämistä. Taulukko 3-1. Tuulivoimaloiden lukumäärät eri suunnittelualueilla YVA-menettelyssä arvioitavissa vaihtoehdoissa. VAIHTOEHTO Haapajärvi Ketunperä Rautionmäki Sarvankangas Ylipää VAIHTOEHTO 1 10 12 15 35 29 VAIHTOEHTO 2 10 12 15 25 18 NOLLAVAIHTOEHTO Tuulivoimapuistohanke jätetään toteuttamatta eikä yhtään tuulivoimalaa rakenneta suunnittelualueille Sähköverkkoon liittymisen osalta on hankevastaavien Fingrid Oyj:n ja Raahen kaupungin kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella tunnistettu seuraavat alustavat vaihtoehdot: Liittymisvaihtoehto 1. Liittyminen Rautaruukin olemassa olevalle sähköasemalle. Tässä vaihtoehdossa tuulivoimapuistojen liittyminen valtakunnan verkkoon tapahtuisi Rautaruukin olemassa olevalla sähköasemalla. Vaihtoehto edellyttää nykyisen aseman laajentamista. Sähkönsiirto tuulivoimapuistoista sähköasemalle toteutettaisiin todennäköisesti Haapajärven tuulivoimapuistolta sähköasemalle rakennettavaa voimajohtoa pit-

24 kin. Toinen mahdollinen sähkönsiirtovaihtoehto olisi rakentaa merikaapeli tuulivoimapuistojen edustan merialueelta Rautaruukin sähköasemalle. Liittymisvaihtoehto 2. Oma sähköasema Kertunkankaalle. Vaihtoehdossa rakennettaisiin tuulivoimapuistoja varten uusi oma sähköasema, joka sijoittuisi todennäköisesti Kertunkankaan alueelle, olemassa olevan voimalinjan läheisyyteen. Sähkön siirtämiseksi tuulivoimapuistoista Kertunkankaalle rakennettaisiin uusi voimajohto. Alue soveltuisi alustavan arvion mukaan hyvin sähköaseman sijoituspaikaksi, sillä sähköaseman sijoittamiselle ei ole maankäytöllisiä esteitä, se sijaitsee keskeisellä paikalla kaikkiin tuulivoimapuistoihin nähden, sen läpi kulkee olemassa oleva voimajohtolinja ja se on Raahen kaupungin omistuksessa. Liittymisvaihtoehto 3. Liittyminen Fingrid Oyj:n suunnittelemalle Ruukin sähköasemalle. Vaihtoehdossa tuulivoimapuistot liittyisivät kantaverkkoon Fingrid Oyj:n suunnittelemalla uudella sähköasemalla Ruukissa. Sähkön siirtämiseksi tuulivoimapuistoista Ruukin sähköasemalle rakennettaisiin uusi voimajohto, joka kulkisi todennäköisesti osan matkaa samassa johtokäytävässä Kokkola-Oulu voimajohtojen kanssa. Kuva 3-8. Alustavat verkkoonliittymispaikat. Kuvassa on esitetty sinisellä viivasymbolilla alueen nykyiset voimajohtolinjat. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. Mahdollisista reittivaihtoehdoista tullaan laatimaan talven 2010/2011 aikana esiselvitys, ja eri reittivaihtoehtoja on tarkoitus kartoittaa myös yhteistyössä Raahen kaupungin kanssa. Vaihtoehtoihin vaikuttaa olennaisesti myös kevään/kesän 2011 aikana tehtävä päätös Fennovoiman ydinvoimalaitosyksikön sijoituspaikasta. Ydinvoimalaitoksen sijoituspaikalla on merkittävä vaikutus tuulivoimapuistojen verkkoon liittymiseen, sillä sen perusteella ratkaistaan alueen verkonkehityksen suuntaviivat. Lisäksi liittymisvaihtoehtojen suunnitteluun vaikuttaa ratkaisevasti muiden alueille mahdollisesti tulevien tuulivoimapuistohankkeiden eteneminen ja niiden verkkoonliittymisratkaisut.

25 YVA-selostuksessa tullaan tarkemmin kuvaamaan sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot sekä näiden toteutus. 3.6 Tuulivoimapuistojen tekninen kuvaus Hanke koostuu yhteensä 80 101 tuulivoimalasta, niitä yhdistävistä sähkökaapeleista, tuulivoimapuistoja yhdistävistä ilmajohdoista sekä ilmajohdoin toteutettavasta sähkönsiirtoyhteydestä kantaverkkoon. 3.6.1 Tuulivoimalat Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 2,3 5 MW. Kukin tuulivoimala koostuu perustuksista, tornista, konehuoneesta sekä roottorista (Kuva 3-9). Lisäksi tuulivoimalan tornin yhteyteen voidaan rakentaa erillinen tila tuulivoimalan muuntajaa varten. Suunniteltujen tuulivoimaloiden napakorkeus on 100 145 metriä ja roottoreiden halkaisija enimmillään 120 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on näin ollen enimmillään noin 200 metriä. Kuva 3-9. Tuulivoimalan periaatekuva. Torneissa voidaan käyttää erilaisia rakennustekniikoita: kokonaan teräsrakenteinen, kokonaan betonirakenteinen, betonin ja teräksen yhdistelmä (katso Kuva 3-11 tuulivoimapuiston rakentaminen -kappaleessa) sekä teräsristikkorakenteinen torni. Oheisissa kuvissa (Kuva 3-10) on esitetty teräsristikkorakenteisen periaatekuva sekä valokuva torneista.

26 Kuva 3-10. Vasemmalla kuva ja oikealla periaatekuva teräsristikkorakenteisista torneista, tornien napakorkeus 140 metriä ja roottorin siipi 50 metriä (periaatekuvan lähde: Ruukki). 3.6.2 Perustamistekniikat Voimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin tuulivoimalan rakentamispaikan maapohjaolosuhteista. Hankkeessa käytettävä perustustekniikka/-tekniikat valitaan hankesuunnittelun myöhemmässä vaiheessa tehtävien maaperäselvitysten perusteella. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuuliturbiinitoimittajasta ja tornityypistä riippuen, mutta kokoluokka on noin 20 x 20 metriä tai 25 x 25 metriä lieriörakenteisilla torneilla perustuksen korkeuden vaihdellessa noin 1 2 metrin välillä. Teräsristikkorakenteisilla torneilla jokaisen jalan alle valetaan oma, pienempi perustus. Perustusalueen halkaisija on noin 30 35 metriä. Maavarainen teräsbetoniperustus Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tulevan perustuksen alta poistetaan pintamaakerrokset noin 1 1,5 metrin syvyyteen saakka. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murskeen) päälle. Teräsbetoniperustus ja massanvaihto Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa mas-

27 sanvaihdolla perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5 5 metriä. Kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella) kaivun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen. Teräsbetoniperustus paalujen varassa Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa maan kantokyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Erilaisilla paalutyypeillä on eri asennusmenetelmät, mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat järeää kalustoa asennukseen. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan kallioon varaus perustusta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Ankkurien määrä ja syvyys riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan kuormasta. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi. 3.6.3 Sähkönsiirto Tuulivoimapuistoalueiden sisällä voimalat liitetään toisiinsa todennäköisesti maakaapeleilla, joiden jännitetaso on 20 36 kv. Tuulivoimapuistojen välinen sähkönsiirto toteutetaan joko maakaapeleilla tai ilmajohdoilla ja kootaan tuulivoimapuistoja varten keskeiselle paikalle rakennettavalle tuulivoimapuistojen sähköasemalle. Sähköasemalla jännitetaso muunnetaan kantaverkon 110 kv jännitetasolle. Tuulivoimapuistojen sähköasemalta kantaverkkoon sähkö siirretään 110 kv jännitetasolla siirtoa varten rakennettavaa ilmajohtoa pitkin kantaverkon olemassa olevalle tai rakennettavalle sähköasemalle. 3.6.4 Tuulivoimapuiston rakentaminen Tuulivoimaloiden rakentaminen aloitetaan teiden kunnostuksilla ja tarvittavien uusien tieyhteyksien rakentamisella. Tuulivoimaloiden komponenttien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyskaluston kuljettamiseen tarvittavan tien minimileveys on voimalatyypistä riippuen noin 5 metriä. Tuulivoimapuiston vaatimat sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit voidaan sijoittaa kuljetusteiden yhteyteen kaapeliojiin. Rakennustöitä varten kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan puustoa 0,5 1 hehtaarin alueelta. Rakennuspaikan viereen tasoitetaan ja vahvistetaan asennusalue pystytyskalustoa varten. Tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla ja voimalat pystytetään nostureiden avulla (Kuva 3-11).

28 Kuva 3-11. Kuva betoni-/teräslieriötornin (ns. hybriditorni) rakentamisesta. Tämän tornin napakorkeus on 100 metriä ja siiven pituus 50 metriä (kuva: TuuliWatti). 3.6.5 Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito Tuulivoimapuiston valmistuttua alueella käydään tarvittaessa suorittamassa huoltotoimenpiteitä. Tuulivoimalat huolletaan yhdestä kahteen kertaan vuodessa, minkä lisäksi voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltokäyntejä, jos voimaloissa ilmenee äkillisiä vikoja. 3.6.6 Tuulivoimapuiston käytöstä poisto Tuulivoimaloiden teknisen käyttöiän arvioidaan olevan noin 20 25 vuotta. Koneistoja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Voimaloiden perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Tuulivoimalat on mahdollista poistaa alueelta perustuksia myöten. Joissain tapauksissa perustusten jättäminen paikoilleen ja edelleen maisemoiminen voivat olla vähemmän vaikutuksia aiheuttavia toimenpiteitä. 3.7 Hankkeen lähtökohdat, suunnittelutilanne ja alustava toteutusaikataulu Raahen kaupungin kaavoitusosasto laati vuosien 2009 2010 aikana selvityksen tuulivoiman tuotannolle soveltuvista alueista Raahessa. Kaupungin tavoitteena on tuulivoiman tuotannon edistäminen Suomessa. Selvityksessä on arvioitu, että Raahen kaupungin alueella on mahdollisuus kattaa tuulivoiman avulla merkittävä osa alueen sähkönkulutuksesta. (Raahen kaupungin kaavoitus 2010)

29 Selvityksessä alueita arvioitiin mm. pinnanmuotojen, maankäytön, asutuksen ja luonnonarvojen perusteella. Näillä perusteilla valikoitui 11 aluetta, joiden arvioitiin alustavasti soveltuvan tuulivoiman tuotantoon. Tässä YVA-menettelyssä tarkasteltavat tuulivoimapuistot kuuluvat näihin esiselvityksessä alustavasti soveltuviksi arvioituihin alueisiin. Tässä hankkeessa käsiteltävät alueet soveltuvat alustavan tarkastelun perusteella hyvin tuulivoiman tuotannolle sekä tuuliolosuhteiden että muiden ympäristöolosuhteiden perusteella. Alueet ovat nykyisin pääosin metsätalouskäytössä, eikä niillä ole erityisiä tunnettuja luonto- tai maisema-arvoja. Alueilla on suhteellisen vähän asutusta tai lomaasutusta, joten tuulivoimalat on mahdollista sijoitella näitä välttäen. Useamman tuulivoimapuistoalueen kehittäminen yhdessä tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa sähkönsiirto tuulivoimapuistoista keskitetysti, jolloin alueille tarvitaan ainoastaan yksi siirtolinja. Tuulivoimapuistojen suunnittelu on käynnistetty vuoden 2010 aikana. Hankkeeseen liittyen on tehty alustavia tuulimittauksia SODAR-laitteistolla Ketunperän alueella 3 kuukauden ajan vuonna 2010. Joulukuun 2010 alussa käynnistyy tuulimittaus Piehingissä 100 metrin mastossa. Lisäksi tuuliolosuhteiden arvioinnissa on hyödynnetty myös Kopsan tuulivoimapuistoa varten tehdyn vuodenpituisen mittausjakson tuloksia. Tuulivoimaloiden sijoittelusuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Tuulivoimaloiden rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuonna 2012, jolloin tuulivoimapuistot voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2013 (Kuva 3-12). Suunnitteluvaihe Käyttöönotto 2013 Valmisteluvaihe Tekniset-, taloudelliset esiselvitykset YVA Osayleiskaava Rakentamisvaihe 2012 2013 Toimintavaihe 25 50vuotta Käytöstä poisto 2 3 vuotta Kuva 3-12. Hankkeen alustava toteutusaikataulu. 3.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 3.8.1 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan liitolla on parhaillaan käynnissä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys (Pohjois-Pohjanmaan liiton www-sivut). Se on esiselvitys, jolla halutaan käynnistää suunnitelmallinen tuulivoiman tuotannon lisääminen hankemaakunnissa. Selvityksessä hyödynnetään tuuliatlaksen perustiedot, muodostetaan tuulivoiman sijoittumisperiaatteet ja tuotetaan aineisto kaavoituksen sekä hankesuunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on tuulivoiman tuotannon lisääntyminen alueella ja toisaalta tuotantoon liittyvien ympäristöhaittojen välttäminen. Selvitys on käynnistynyt keväällä 2010 ja se valmistunee vuoden 2011 loppuun mennessä.

30 3.8.2 Tuulivoimahankkeet Raahen alueen hankkeet Raahen alueella on käynnissä useita tuulivoimapuistohankkeita. Puhuri Oy suunnittelee noin 63 150 MW:n tuulivoimapuistoa Kopsaan Pirttiselän ja Nahkakallion alueille. Oy Herrfors Ab suunnittelee Merijärven Ristivuoren alueelle enimmillään kahdeksan tuulivoimalan (1 3 MW) puistoa. Raahen edustan merialueella on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa varaus kahdelle merituulivoimapuistolle, Maanahkiaiselle ja Ulkonahkiaiselle. Maanahkiaisen tuulivoimapuistohanketta kehittää Rajakiiri Oy. Tarkasteltavana on tuulivoimapuisto, joka käsittäisi noin 100 tuulivoimalaa. Hankkeen yhteenlasketuksi tehoksi on arvioitu noin 300 500 megawattia. Hankkeen YVA-menettely on käynnissä ja kaavoitus vireillä. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vuoden 2010 aikana tehnyt päätöksen YVA-menettelyn tarpeesta koskien kolmea mahdollista tuulivoimahanketta Raahen seudulla: Raahen sataman kaksi tuulivoimalaa, EverGreen Investment Oy (ei edellytä YVAmenettelyä) Nevanperän ja Someronkankaan tuulivoimapuistohanke, noin 30 tuulivoimalaa, PVO-Innopower Oy (edellyttää YVA-menettelyä) Tuulivoimapuistohanke Raahen kaupungin alueelle sijoittuville neljälle alueelle käsittäen noin 50 60 tuulivoimalaa, Suomen Hyötytuuli Oy (edellyttää YVAmenettelyä) Lähikuntien hankkeet Intercon-Energy Oy suunnittelee maksimissaan 29 tuulivoimalan rakentamista Siikajoen kunnan edustan merialueelle. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vuoden 2010 aikana tehnyt päätöksen YVA-menettelyn tarpeesta koskien seuraavia tuulivoimahankkeita: Toppilan tuulivoimapuisto Siikajoella käsittäen noin 7 8 tuulivoimalaa, Intercon- Energy Oy (ei edellytä YVA-menettelyä) Mäkikankaan tuulivoimapuisto Pyhäjoella käsittäen noin 13 19 tuulivoimalaa, wpd Finland Oy (edellyttää YVA-menettelyä) Jokelan tuulivoimapuisto Kalajoella käsittäen noin 15 23 tuulivoimalaa, wpd Finland Oy (edellyttää YVA-menettelyä) Mustilankankaan tuulivoimapuisto Kalajoella käsittäen noin 35 50 tuulivoimalaa, TuuliWatti Oy (edellyttää YVA-menettelyä) 3.8.3 Muut hankkeet Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanke Fennovoima Oy suunnittelee uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista Suomeen. Toinen mahdollisista sijoituspaikoista sijaitsee Pyhäjoen Hanhikiven niemellä. Hankkeet liittyvät toisiinsa mahdollisten sähkönsiirtoratkaisujen osalta, sillä ydinvoimalaitoksen to-