NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Monialaisella nuorisotyöllä pitkät perinteet sivu 4 2 2012 Aleksis Kivi -viikolla 8. 14.10. laaja ohjelmatarjonta sivut 6 10 EMO kehittää maaseutua sivut 12 13 Joukkoliikenneliite sivut 15 18

PÄÄKIRJOITUS Kuntakenttä on muutosten tuulissa Kuntarakennemuutos on ollut tänä syksynä voimakkaasti esillä. Jo keväällä saimme tietoa kuntarakenteen muutosta koskevista suunnitelmista selvitysaluekarttoineen, ja työ jatkuu nyt syksyllä. Nurmijärvi on mukana sekä kuntarakenteen selvityksessä että samaan aikaan tehtävässä Helsingin seudun 14 kunnan metropolihallinnon esiselvityksessä. Alueen kuntia patistellaan tiiviimpään yhteistyöhön joko kuntarakenteen muutosten tai seudullisen yhteistyön tiivistämisen kautta. Pelin henki on nähtävästi se, että elleivät kunnat ole valmiita kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seudulla, niin kuntien itsehallinnon kannalta keskeisiä perustehtäviä viedään seudullisesti päätettäväksi. Maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä ympäristönsuojelu ovat asiakokonaisuuksia, joita uumoillaan siirrettäväksi jossain laajuudessa seudulliselle päätöksentekofoorumille. Se, miten laajasti tehtäviä kunnilta siirrettäisiin, millainen päätöksentekoelin perustettaisiin ja miten rahoitus näiden kokonaisuuksien rahoittamiseen koottaisiin, on selvittelyn alla. Vaikka Nurmijärvi lähes kaikkien seudun kuntien tavoin on ilmaissut kantanaan keväällä, ettei kunta ole halukas osallistumaan selvityksiin, joudumme nyt kuitenkin pohtimaan vaihtoehtoja kunnan tulevaisuuden linjauksista. Tämä ei tule olemaan helppoa. Onneksi kunnille ei hallituksen mukaan aseteta pakkoa, vaan arvaukseni mukaan se tulee kuntiin taloudellisten pakotteiden seurauksena valtionosuusuudistuksen, kuntien verotuksen ja verovähennysten kautta. Selvittelytehtävään on nimetty kuusi henkilöä, joista kaksi on aiemmalla Kuuma-alueella toimineita asiantuntijoita, Keravan edellinen kaupunginjohtaja ja Kuuma-kuntien aiempi yhteistyöjohtaja. Selvityshenkilöt tekevät ehdotukset niistä alueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Esitykset on tarkoitus saada valmiiksi tammikuun loppuun NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, 01901 Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi ISSN 1459-5699 2 Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh. 040 317 2020 PL 37, 01901 Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi mennessä. Lisäksi kuntaministerin kunnianhimoinen tavoite on saada kuntarakennelaki eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä. Kaiken selvittelyn alla kuitenkin niin meillä Nurmijärvellä kuin muuallakin kunnissa varaudutaan tulevaan vuoteen. Ensi vuoden talousarvioiden valmistelu on kiivaimmillaan. Se, miten voimme varautua ennustettuun kansantalouden taantumaan, tuo oman värinsä ja vaikeutensa talousarviovalmisteluun. Haasteena on nyt useamman taloudellisesti hyvän vuoden jälkeen vetää talouden nyörejä kireämmälle ja varautua palvelujen edelleen jatkuvasti kasvavaan kysyntään ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen entistä nopeampaan kasvuun. Kaikki mukaan Aleksis Kivi -viikon tapahtumiin Syksy on harrastusten ja uusien asioiden oppimisen aikaa. Lokakuun alussa alkava perinteinen Kivi-viikko tarjoaa kirjailijavieraineen monipuolisia kulttuuritapahtumia eri-ikäisille ja eri puolilla kuntaa. Tapahtumista kerrotaan tässä lehdessä Artikkelit: JL-Media Leena Valkonen ja Jukka Jusslin Nurmijärven kunta viestintä kulttuuripalvelut Kansikuva: Jukka Jusslin Kuvaan liittyvä juttu sivulla 4 yksityiskohtaisemmin, ja takakannen ta pahtumakalenterista voit tarkistaa ajankohdat. Meille on myös tärkeää tietää, millaisista asioista kuntalaiset haluaisivat lukea lehdestämme. Kunnan nykyinen tiedotuslehti täyttää ensi vuonna 10 vuotta. Lehden loppuosassa on kyselylomake, jonka avulla kuulisimme mielellämme ajatuksiasi. Kyselyyn voi myös vastata kunnan kotisivujen kautta. Kuntia koskevien myllerrysten keskellä elämme myös kuntavaalien odotuksessa. Nyt ehdokasasettelun päätyttyä voimme jo odottaa seuraavaa tiedotuslehteä, joka tulee olemaan kuntavaalien erikoisnumero. Siinä julkaisemme mm. kaikkien Nurmijärven valtuustoon pyrkivien ehdokkaiden kuvat. Toivotan lukijoillemme mitä parhainta syksyä ja myös aktiivista osallistumista keskusteluun tulevasta kuntarakenteesta. Tervetuloa myös monipuolisiin Aleksis Kivi -viikon kulttuuritapahtumiimme. KIMMO BEHM kunnanjohtaja Taitto: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painosmäärä: 17 000 kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy Nurmijärvi lukuina Asukasluku 40 645 (ennakkotieto 1.7.2012) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 3,00 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä (1.1.2012) 0 6-vuotiaat 10,2 % 7 14-vuotiaat 12,8 % 15 24-vuotiaat 11,2 % 25 64-vuotiaat 53,4 % Yli 65-vuotiaat 12,3 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä 11 129 (1/2010) Työllinen työvoima 18 899 (1/2010) Päätaajamat/asukasluvut: (1.1.2012) Nurmijärven kirkonkylä 7 831 Klaukkala 16 119 Rajamäki 7 288 Muut 9 111 Sisältö Rajamäen nuorisotalo Kertsi: Pianotehtaan konttorista kunnan monikäyttötilaksi 3 Monialaisella nuorisotyöllä on pitkät perinteet Nurmijärvellä 4 Nurmijärven koulut saivat kasi plussan 5 ALEKSIS KIVI -VIIKKO Aleksis Kiven päivän juhlakonsertti 6 Virkeä sanamaija koskettaa 6 Kulttuuripalkinto 7 Elokuvaharvinaisuus Kino Juhassa 7 Merirosvomeininkiä Klaukkalassa 7 Risto Räppää kirkonkylässä 7 NURMIJÄRVEN MUSEO Museonäyttelyssä Koiramäen väkeä 8 Aleksis Kiven syntymäkoti 9 Muistaja museotietokanta 9 NURMIJÄRVEN KIRJASTOT Kivi-viikon kirjailijavieraat 10 Yökirjastoon! 10 Satutunnit Nurmijärven kirjastoissa 11 Isovanhempien päivä Klaukkalassa 11 Nurmijärveläisen viimeinen matka 11 Kansallinen pelipäivä 11 Kirjastoauto Sepeteus 11 Kotipalvelu 11 EMO:lta vetoapua maaseudulle 12 Roinelan uusi elämä 12 Puuveneitä Palojoella 13 Yrittäjyyskasvatus Nurmijärven kouluissa 14 JOUKKOLIIKENNELIITE 15 18 Hyvinvointisuunnitelma Nurmijärvelle 19 Kuntavaalit 2012 20 TERVEYS JA HYVINVOINTI Hammashoidon uudistuksia 21 Terveyskeskuksen uudet tilat 22 Uusia asuinalueita 23 Kyläillat asukkaita varten 24 Kunta mukana kylätapahtumissa 24 Metropoliselvitys käynnistyy 25 Taiteen perusopetuksen piirissä yli 2 000 lasta ja nuorta 26 Lukijatutkimus 26 ILOA LIIKUNNASTA 27 TAPAHTUMAKALENTERI 28

KUNTA TIEDOTTAA Rajamäen nuorisotalo Kertsi: Pianotehtaan konttorista kunnan monikäyttötilaksi Kun Rajamäen Kievarintiellä sijaitseva Hellas-painotehtaan konttori jäi tyhjilleen, Nurmijärven kunta vuokrasi rakennuksen ja kunnosti sen nuorisotilaksi vuonna 2010. Siitä lähtien uudistetut ja viihtyisät tilat ovat olleet nuorison lisäksi mm. koululaisten iltapäiväkerhon, esikouluryhmien, perhepäivähoitajien ja eri liikuntalajien harrastajien käytössä. Sama monikäyttöisyys on periaatteena kunnan muissakin nuorisotiloissa. Ennen Nuorisotalo Kertsiä kokoonnuimme Rajamäessä ahtaassa ja pimeässä kellarihuoneistossa, muistelee Rajamäen vastaava nuorisoohjaaja Satu Piilola. Nyt käytössä ovat ajanmukaiset ja monipuoliset tilat, joissa käyttäjät viihtyvät. Periaatteessa tilat palvelevat kaikenikäisiä vauvasta vaariin. Tämä on kunnan nuorisotiloista uusin ja tavoitteena olivat alun alkaen mahdollisimman monikäyttöiset tilat mahdollisimman monille käyttäjäryhmille. Nuorten illat 13 17 vuotiaille ovat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 17 21 ja sekä 6- ja 7-luokkalaisille torstaisin klo 17 20. Koululaisten iltapäiväkerho kokoontuu maanantaista perjantaihin klo 12 17. Lisäksi meillä on toimintaa junnuikäisille, työpajalaisille ja liikuntaryhmille. Rajamäessä ei välttämättä ole valtavasti valinnan varaa nuorten ajanviettoon, nuorisotilojen lisäksi ehkä uimahalli, kirjasto ja paikallinen huoltamo. Kunnan järjestämän toiminnan lisäksi nuorille on tarjolla aktiivista harrastustoimintaa mm. paikallisissa urheiluseuroissa. Nuorisotila on kuitenkin alueen Nuoret kokoontuvat mielellään nuorisotiloihin pelaamaan pelejä. Erityisesti biljardipöydät ovat ahkerassa käytössä. keskeinen kokoontumispaikka ja sen toiminta on aktiivista ja monipuolista, Piilola sanoo. Tavallisten nuorisoiltojen lisäksi järjestämme monenlaista muuta toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Teemme mm. leffaretkiä Helsinkiin, käymme lätkämatseissa tai hohtokeilaamassa ja seuraavaksi nyt syksyllä olemme menossa Talent-finaaliin. Retket ovat kaikille avoimia ja niiden kustannukset on mahdollista kattaa joko talkootyöllä tai rahalla. Kesän jälkeen Kertsin nuorisoillat käynnistyivät 3. syyskuuta. Piilola arvioi, että kävijämäärä on keskimäärin 50 nuorta illassa ja heistä suurin osa on 16 17 -vuotiaita. Koululaisten iltapäiväkerhoon osallistuu päivittäin kolmisenkymmentä peruskoululaista. Kunnan oman toiminnan lisäksi useimpia Nurmijärven nuorisotiloja vuokrataan ulkopuolisille ryhmille yksityisiin juhlatilaisuuksiin, vaalivalvojaisiin, kokouksiin, konsertteihin ja niin edelleen. Esimerkiksi kirkonkylässä sijaitsevassa Ahjolan nuorisotilassa on käytettävissä kolmessa kerroksessa lähes 800 ja Klaukkalassa Rajamäen Kertsin tapaan noin 500 neliömetriä. Nuoret kohtaavat Kertsillä ja huoltoasemalla Aki, Janne, Paulus, Jassu ja Samuli pelaavat korttia Kertsin kahvilan pöydässä. Kertsi on nuorten tavallisin kohtaamispaikka Rajamäellä. Jos ei olla Kertsillä, ollaan paikallisella huoltoasemalla, he sanovat. Rajamäkeä he pitävät maaseutumaisena ja hiljaisena kylänä. Kertsi on tärkeä paikka, koska se tarjoaa tekemistä. 3

KUNTA TIEDOTTAA Monialaisella nuorisotyöllä on pitkät perinteet Nurmijärvellä Katriina Norring, Satu Piilola ja Rasmus Pippuri toivottavat kaikki nuoret tervetulleiksi kunnan nuorisotoimintaan. NURMIJÄRVEN NUORISOTILAT Ahjola, kirkonkylä Nahkurintie 6 01900 NURMIJÄRVI Puh. 040 317 2525 1. kerroksessa kahvio, peilisali ja tv-huone 2. kerroksessa sali 3. kerroksessa parvi Klaukkalan nuorisotila Viirintie 3 01800 KLAUKKALA Puh. 040 317 2576 Kahvio/aula ja sali TV-huone Askarteluhuone Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan lasten ja perheiden parissa työtä tekevien eri alojen ammattilaisten yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Nurmijärvi on ollut edelläkävijä tässä ennakoivassa työssä. Tavoitteena on havaita ja tulkita vähemmän toivottuja ilmiöitä nuorten keskuudessa, ja tarvittaessa puuttua niihin, ennen kuin niistä pääsee muodostumaan ongelmia. Vuonna 2010 voimaan tullut nuorisolaki velvoittaa kunnat monialaiseen yhteistyöhön. Jo kauan ennen lain voimaantuloa aloitettiin Nurmijärvellä tiivis kanssakäyminen nuorisoasioissa koulujen, virkamiesten ja yhteisöjen kesken. Yksi pioneereista oli kunnan nykyinen nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen, joka oli mukana jo 1990-luvun alkuvuosina, kun toiminta käynnistyi. Muita olivat kuraattori Marianne Summanen ja nyt jo edesmennyt rehtori Pekka Koskinen Klaukkalan koulusta sekä paikallinen poliisi Reijo Arokoski. Toiminta oli alussa varsin vapaamuotoista. Ryhmä kokoontui epävirallisesti silloin tällöin ja kävi yhdessä läpi paikalliseen nuorisoon liittyviä ajankohtaisia asioita, jotta kaikki pystyivät muodostamaan realistisen käsityksen siitä missä mennään. Toiminta oli luonnollista aloittaa Klaukkalasta, joka siihen aikaan oli kunnan vilkkain taajama ja jossa pyöri paljon nuorisoa, joka olisi voinut alkaa oirehtia. Nyt jälkikäteen voi todeta, että onnistuimme aika hyvin. Virallisemmin monialaiset työryhmät aloittivat Nurmijärvellä vuonna 1997, jolloin järjestettiin ensimmäinen koulutuspäivä. Siinä käytiin läpi monialaisen toiminnan hyötyjä ja mahdollisuuksia. Sen jälkeen perustettiin työryhmät kirkonkylään, Klaukkalaan ja Rajamäkeen, johon myöhemmin liittyivät myös Röykän alueen toimijat. Nykyisin toiminta on vakiintunut ja tärkeä osa kunnan nuorisotyötä. Rajamäen nuorisotalon vastaava nuoriso-ohjaaja Satu Piilola sanoo, että monialaisten työryhmien toiminnan tarkoitus on nimen omaan varhainen puuttuminen. Rajamäelläkin nuoriso on tiivis ryhmä, joka tuntee melko hyvin toisensa. Näin ollen sekä fiksut että vähemmän fiksut ilmiöt saavat helposti jalansijaa. Varsinkin kesä nostaa esiin uusia ilmiöitä. Työryhmissä emme käsittele yksittäisiä tapauksia emmekä henkilöitä, vaan keskitymme havaitsemaan esiin nousevia ilmiöitä, joista mahdollisesti voi muodostua ongelmia, jos niihin ei puututa. Voi sanoa, että haluamme pysyä ajan tasalla ja hiukan ennakoida. Toisaalta emme tekemällä tee ongelmia asioista ja ilmiöistä, joissa ei ongelmia ole. Yksi esimerkki positiivisen puuttumisen keinoista löytyy Rajamäestä. Jossain vaiheessa nuuska alkoi yleistyä Rajamäen nuorten keskuudessa. Kokosimme silloin yhdessä nuorten kanssa nuuskapäivän, jonka kohteena oli koko paikallinen yläaste. Mietimme yhdessä, miten nuuskan käyttöä voisi ehkäistä. Nurmijärven monialaiset työryhmät ovat mm. toteuttaneet kampanjan Älä osta alaikäiselle ja järjestäneet päihdepäiviä kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen kouluilla. Työryhmät kokoontuvat kesäkuukausia lukuunottamatta noin kuukauden välein ja niiden toimintaa ohjaa kunnanjohtajan nimittämä ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Kunnan omien tapaamisten lisäksi säännöllisiä tapaamisia järjestetään Kuuma-kuntien monialaisten ryhmien kesken. Rajamäen nuorisotila Kievarintie 14 A 05200 RAJAMÄKI Puh. 040 317 4027 Keittiö Kahvio/ruokasali Askarteluhuone TV-huone Kokoushuone Röykän nuorisotila Ketunkopintie 1 05100 RÖYKKÄ Puh. 040 317 4026 Kahvio ja sali Haikalan nuorisotila Professorintie 5 01820 KLAUKKALA Puh. 040 317 4623 Kuusirinteen kerhotalo Herontie 1 01830 LEPSÄMÄ Ei puhelinta 1. kerroksessa huone ja keittiö 2. kerroksessa 2 huonetta 4

KUNTA TIEDOTTAA Nurmijärven kouluissa järjestettiin viime toukokuussa jälleen asiakastyytyväisyyskysely, jossa kartoitettiin huoltajien näkemyksiä koulun toiminnasta. Kokonaisarvosana nousi edellisen, kolme vuotta aiemmin tehdyn tutkimuksen 7,9:stä 8,1:een. Parannusta tapahtui lähes kaikilla osa-alueella. Huoltajakysely: Nurmijärven koulut petrasivat kasi plussaan Kysely lähetettiin kaikille peruskoulun 2., 3., 7. ja 8. luokkien oppilaiden sekä lukioiden ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden huoltajille ja siihen vastasi heistä noin 75 %. Kyselyn ensimmäinen osio koski yleisarviota koulusta, kuten koulun turvallisuutta, kodin ja koulun yhteistyötä sekä koulun tiloja ja niiden toimivuutta. Arvosanaksi tuli kaikissa kohdissa yli 8. Seuraavaksi huoltajat pääsivät arvioimaan koulun toiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Niistä eniten parani opetusryhmien kokoa koskenut arvosana, joka kolmen vuoden takaisesta 7,5:stä nousi tasan 8:aan. Niukasti alle kasin, tarkasti sanottuna 7,9:ään, jäivät arvosanat tukiopetuksen järjestämisestä ja koulujen ilmapiiristä. Oppilaat viihtyvät Kyselyn kolmas osio käsitteli opetuksen ja oppimisen arviointia, joista oppilaiden viihtyminen parani selkeästi tasan kahdeksasta 8,2:een. Myös huoltajien omat mahdollisuudet tukea lapsen oppimista koettiin aiempaa paremmiksi: arvosana 8,2 verrattuna kolmen vuoden takaiseen 8,1:een. Oppilaan, huoltajien ja koulun välinen kommunikaatio parani 7,8:stä kahdeksikkoon. Koulun ehkä haastavimmat tehtävät, yksittäisen oppilaan tukeminen sekä koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen, saivat molemmat kaksi kymmenystä aiempaa paremman arvosanan 7,8. Yksittäisen opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa vielä kehitettävää Lukion opiskelijoiden huoltajien koululle antama yhteinen kouluarvosana jäi jonkin verran peruskoulua alemmaksi ja oli 1. vuosiluokalla 7,8 ja 2. vuosiluokalla 8,0. Eniten kehitettävää lukiolaisten huoltajat odottavat opiskelijaa koskevissa keskusteluissa sekä yksittäisen opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa. Lu kioiden yleinen toimivuus, juhlat, tapahtumat ja julkisuuskuva sen sijaan saivat huoltajilta peruskoulua jonkin verran paremmat arvosanat. Kodin ja koulun välinen tiedonkulku parantunut Nurmijärven opetuspäällikkö Kati Luostarinen kertaa kyselyn tuloksia: On erittäin ilahduttavaa, että tulokset olivat parantuneet lähes kaikilla kyselyn osa-alueilla. Kokonaiskeskiarvon nouseminen 7,9:stä 8,1:een on tilastollisesti merkittävä parannus. Myös huoltajien tyytyväisyys opetusryhmien kokoon sekä tiedonkulkuun koulun ja kodin välillä oli mieluisa tulos. Luostarinen arvioi, että tässä näkyy kahden eri asian vaikutus: opetusryhmien pienentäminen saatujen valtionavustusten turvin sekä sähköisen reissuvihkon käyttöönotto. Oppilaat näyttävät myös viihtyvän koulussa paremmin, kuin valtakunnan tasolla käydyssä keskustelussa on annettu ymmärtää. Kyselyn perusteella keskeisin kehittämiskohde näyttäisi olevan koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen. Tämä on asia, joka nousee kaikissa kyselyissä esille, vaikka asian eteen tehdään töitä koko ajan. Oppilaiden huomioimiseen yksilöinä ei voi kiinnittää liikaa huomiota. Opetusryhmien keskikoko Nurmijärvellä lukuvuonna 2011 2012 oli peruskoulun ala-asteella 21, yläasteella 19 ja lukioissa 25 28 oppilasta. Koulut tulevat hyödyntämään tuoretta tutkimusta oman toimintansa kehittämisessä mm. laatiessaan lukuvuosisuunnitelmia. Kaikki keskeiset asiat on viety myös sivistyslautakunnan tietoon ja niitä hyödynnetään opetustoimen suunnittelussa ja kehittämisessä. 5

ALEKSIS KIVI -VIIKKO 8. 14.10.2012 Kulttuuripalvelujen järjestämää ohjelmaa Aleksis Kiven päivän juhlakonsertti: Kiveä baritoni Juha Kotilaisen ja pianisti Ilmo Rannan tulkitsemana Suurten konserttilavojen esiintyjät baritoni Juha Kotilainen ja pianisti Ilmo Ranta esiintyvät Aleksis Kiven päivän juhlakonsertissa Nurmijärven kirkossa 10.10. Ohjelmistossa on pääosin Kiven teksteihin tehtyjä sävellyksiä, niin oopperaa kuin liedejäkin eri vuosikymmeniltä. Mukana on myös muuta laulumusiikkia suomalaisilta säveltäjiltä. Baritoni Juha Kotilainen on esiintynyt laajasti oopperataloissa eri puolilla Eurooppaa. Aleksis Kivi on tullut hänelle tutuksi varsinkin Einojuhani Rautavaaran säveltämän Aleksis Kivi -oopperan myötä, jossa hän vuorotteli pääesiintyjänä Jorma Hynnisen kanssa Savonlinnan oopperajuhlilla 1990-luvun lopussa. Nurmijärvelle hän kertoo tulevansa mielellään, sillä hän on asunut aiemmin muutamia vuosia kirkonkylän keskustassa. Kyllä siltä ajalta Aleksis Kiven leikkimaastot tulivat tutuiksi. Ja koulussakin on luettu Seitsemän veljestä sekä Nummisuutarit. Kiven näytelmissä en ole koskaan ollut mukana, hän muistelee. Kotilainen sanoo Kiven tekstien olevan puhuttelevaa laulettavaa. Niissä on surumielisyyttä ja kaihoa, mutta paljon myös vahvuutta ja nokkelaa huumoria. Aleksis Kivi -oopperaa hän pitää yhtenä tärkeimmistä rooleistaan. Laulu oravasta on sanoituksena kestänyt jo läpi vuosisadan. Se ei ole menettänyt tehoaan, vaan hiljentää kuulijakuntansa edelleenkin. Juha Kotilainen ja Ilmo Ranta ovat tehneet yhteistyötä jo kolmenkymmenen vuoden ajan, välillä tiiviimmin, välillä väljemmin. Yhteisiä esiintymismatkoja on ollut maailmanlaajuisesti. Tulevan juhlakonsertin tarkkaa sisältöä hiotaan vielä. Yli puolet ohjelmistosta on kuitenkin Kiven teksteihin sävellettyä musiikkia. Suomalaisista säveltäjistä Ranta nostaa esille mm. Yrjö Kilpisen, Martti Turusen ja Otto Kotilaisen sekä nuoremmasta polvesta Rautavaaran ja Kimmo Hakolan nimet. Lisäksi kuullaan mm. Toivo Kuulan ja Seppo Nummen sävellyksiä. Konsertissa kuullaan erikoisuutena myös instrumentaalikatkelma Armas Launiksen säveltämästä Kullervo-oopperasta, joka pohjautuu osaksi Kiven näytelmään. Juha Kotilainen Mikä on pianisti Ilmo Rannan suhtautuminen Aleksis Kiven teoksiin sävellettyyn musiikkiin? Millaista sitä on soittaa? Kiven teksteissä rytmi on vahva elementti ja se vaikuttaa myös soittamisen tapaan. Pitää mennä vahvasti mukaan. Musiikki vaatii liikettä ja oikeaa tempoa, elämää. Ilmo Ranta Aleksis Kiven päivän juhlakonsertti pidetään Nurmijärven kirkossa keskiviikkona 10.10. klo 19. Liput Lippupisteestä, peruslippu 15, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 12, alle 15-vuotiaat lapset 8 (+ palvelumaksu). Virkeä sanamaija naurattaa ja koskettaa Heli Laaksosen esiintymiset pursuavat runoja, hassuja sattumuksia ja suorapuheista paasausta maailman menosta. Lounaismurteella kirjoittava runoilija valloittaa yleisönsä aitoudellaan ja huumorintajullaan. Vaikka Laaksosen runot ovat hauskoja ja viattoman oloisia, niissä ovat läsnä myös elämän vakavammat sävyt. Laaksosen tyyliin kuuluvat ilo, into ja ihmisyys. Hänen runoiltansa ovat tehokasta vastalääkettä kyynisyydelle ja toivottomuudelle. Täysille katsomoille ympäri Suomea esiintynyt virkeä sanamaija nähdään Nurmijärvellä perjantaina 12.10. Nurmijärven Yhteiskoulun sali pe 12.10. klo 19 Pratikankuja 8, Nurmijärvi Liput 19 (+ palvelumaksu) Lippupisteestä. 6

ALEKSIS KIVI -VIIKKO 8. 14.10.2012 Kunnan kulttuuripalkinto jaetaan juhlakonsertissa Nurmijärven kunnan kulttuuripalkinnon Konstiniekan saaja julkistetaan Aleksis Kiven päivän juhlakonsertissa 10.10. Nurmijärven kirkossa. Konstiniekka on aikaisempina vuosina jaettu kutsuvierastilaisuudessa. Tällä kertaa kaikki asiasta kiinnostuneet voivat tulla seuraamaan palkinnon jakamista. Juhlakonsertissa esiintyvät baritoni Juha Kotilainen ja pianisti Ilmo Ranta. Konstiniekan saaja julkistetaan konsertin jälkeen. Kulttuuripalkinto on arvoltaan 2 000 euroa. Viime vuonna sen sai Kivijuhlien ja Teatteri Kino Juhan näyttelijä Jussi Salminen. Lisäksi Nurmijärven Musiikkipäiville annettiin tunnustuspalkinto. Konstiniekan myöntää sivistyslautakunta. Elokuvaharvinaisuus Kino Juhassa Toimittaja Osmo Visuri teki Aleksis Kiven Lea-näytelmään perustuvan elokuvan matkustellessaan Lähi-Idässä vuonna 1956. Lea kuvattiin yhden päivän aikana näytelmän oikeassa tapahtumapaikassa Jerikossa. Elokuvan tekeminen lyhyessä ajassa vieraan kulttuurin keskellä vaati erityisiä järjestelyjä. Näytelmä käännettiin ensin englannin kielelle ja sitten arabiaksi, koska kaikki elokuvassa näyttelevät henkilöt olivat arabiankielisiä. Suomen Teat terikoulun oppilaat lukivat elokuvaan myöhemmin suomenkieliset repliikit. Lea perustuu Raamatun tarinaan Sakkeuksen ja Jeesuksen kohtaamisesta. Näytelmä julkaistiin Viipurin Suomalaiset Kirjallisuuden Seuran toimesta vuonna 1869, ja sen ensiesitys oli samana vuonna Helsingin suomalaisessa teatterissa. Ajan patinoima elokuva näytetään Kino Juhassa lauantaina 13.10. kello 14. Tapahtumassa vierailee seemiläisten kielten ja kulttuurien asiantuntija, professori emeritus Tapani Harviainen. Risto Räppää kirkonkylässä Merirosvomeininkiä lapsille Klaukkalassa Turkulaisen Linnateatterin APUA, merirosvoja! -näytelmä vie perheen pienimmät seikkailuun maailman merille. Tapahtumat lähtevät liikkeelle kuumana kesäpäivänä. Tomi ja Pete istuvat laiturin nokassa narraamassa ahvenia, kun onkeen tarttuu pulloposti. Siitä alkaa Törky-Tomin ja Pikku-Peten huima matka merirosvojen maailmaan. Pääkallosaaren aarre, kaapparikapteeni Bartholomeus Korppu, Riki Robinson ja kikattava merenneito tulevat tutuiksi parivaljakollemme. Ei muuta kuin lankulta mereen ja kölin ali! Apua, merirosvoja! perustuu Mauri Kunnaksen samannimiseen valloittavaan lastenkirjaan. Risto Räppääjä -musikaalista ja -elokuvista tutut riemukkaat sävelet kajahtavat ilmoille Nurmijärven Yhteiskoulussa järjestettävässä musiikkiteatteri Kapsäkin konsertissa. Lavalla nähdään iloinen joukko Tiina ja Sinikka Nopolan kirjoista tuttuja hahmoja, kuten Risto Räppääjä, Nelli Nuudelipää ja Alpo-kissa. Mukaansa tempaava musiikki, napsakat sanoitukset ja hauskat välispiikit takaavat hyvän meiningin sekä lapsille että aikuisille. Esitys on lastattu täyteen vetäviä merirosvolauluja, huimia seikkailuja ja suolaveden pärskettä. Nämä merirosvot vievät katsojat paitsi seikkailemaan, myös suojelemaan ja arvostamaan Itämerta. Torstai 11.10. klo 18 Roinela Seurantie 2, Klaukkala Ikäsuositus 3 12 -vuotta. Konsertissa esiintyvät Paavo Kerosuo, Noora Peltokukka, Lotta Kuusisto, Reetta Ristimäki, Päivi Kantola, Jaakko Suonio, Tommi Lindell, Marko Puro ja Hannu Risku. Elämä ei ole hassumpaa! Nurmijärven Yhteiskoulu tiistai 9.10. klo 18 Pratikankuja 8, Nurmijärvi. Liput Lippupisteestä: Peruslippu 8, perhelippu (4 hlöä) 30 (+ palvelumaksu). Liput Lippupisteestä: peruslippu 6, perhelippu (4 hlö) 22 (+ palvelumaksu). Kino Juha Keskustie 7, Nurmijärvi. Elokuvan kesto noin 20 min. Vapaa pääsy. Tapahtumat järjestää Nurmijärven kulttuuripalvelut 7

ALEKSIS KIVI -VIIKKO 8. 14.10.2012 Museon järjestämää ohjelmaa Enteet ja ennusteet -näyttelyssä tavataan myös Koiramäen Elsa ja Kille. Museonäyttelyssä tavataan Koiramäen väkeä Enteet ja ennusteet Koiramäen tapaan Mauri Kunnaksen tutut koirahahmot vievät kävijän aikamatkalle entisajan Suomeen. Koiramäen talon elämää seurataan syksystä kevääseen samalla kun tutustutaan talven töihin ja juhliin sekä vanhankansan uskomuksiin. Sää vaikutti ennen monella tavalla ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Niinpä sitä koetettiin ennustaa monenlaisista luonnon merkeistä. Sato ja karjaonni, näistä ihmisten toimeentulo riippui. Ilmojen ja luonnon seuraaminen opittiin jo lapsina ja taito siirtyi sukupolvelta toiselle. Ennusteiden lukeminen ulottui lasten huvituksiin asti. Tulevan satokauden pellavien pituus selvisi laskiaismäen liukujen pituudesta. Ehkä tärkeän asian selvittäminen myös lisäsi mäenlaskuleikin hauskuutta? Taitava katsoja osasi talvista taivaankantta lukemalla kertoa seuraavien päivien lämpötilan. Näyttelyssä Koiramäen Tuomas ja ruotiukko Jussi määrittävät pakkasen tuloa tähtitaivaan perusteella. Pakkasta on tiedossa jos linnunrata loistaa kirkkaana talviyössä. 8 Tarinoilla, taioilla ja uskomuksilla oli sijansa ihmisten elämässä. Koiramäen lapsistakin on mukavaa kuunnella vanhojen ihmisten kertovan juttuja menninkäisistä, tontuista ja haltijoista. Kertomukset ovat erityisen jännittäviä, kun niitä kerrotaan päreen valossa. Haltijat ja muut henkiolennot saattoivat aiheuttaa ihmiselle joko vahinkoa tai menestystä ja vaurautta. Koiramäen Elsan ja Killen mielestä kaikkein jännittävin on pääsiäisen aikaan liikkuva rulli tai länsisuomalaisittain trulli, häijy noita. Enteet ja ennusteet on Turun museokeskuksen tuottama kiertonäyttely ja se perustuu Mauri Kunnaksen Koiramäki-tarinoihin ja kirjasarjan alkuperäiseen kuvitukseen. Enteet ja ennusteet Koiramäen tapaan 3. 26.10.2012. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi. Ma to 10 20, pe 10 18 ja la 10 16. Vapaa pääsy. Lisätiedot Nurmijärven museo, puh. 040 317 2509 www.nurmijarvi.fi/museo. Enteet ja ennusteet Koiramäen tapaan 3. 26.10.2012 Kirjastogalleriassa Punamullantie 1, 01900 Nurmijärvi Avajaistapahtuma keskiviikkona 3.10. klo 18 Koiramäki-satutunti Tutustumista näyttelyyn Tarjoilua Nurmijärven museo www.nurmijarvi.fi/museo Vapaa pääsy

NURMIJÄRVEN MUSEO Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoella Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna 10.10. Aleksis Kiven syntymäkoti on avoinna Aleksis Kiven päivänä 10.10. klo 9 16. Draamaopastus Pappihan pojasta piti tulla nähdään klo 12. Opastuksella siirrytään vuoteen 1858 Annastiina Stenvallin, kansalliskirjailijan äidin, vieraiksi. Museoon ja draamaopastukselle on vapaa pääsy. Aleksis Kiven syntymäkoti Palojoentie 271, 01940 Palojoki. Lisätiedot Nurmijärven museo, puh. 040 317 2509, www.nurmijarvi.fi/museo. Irja Rättö Annastiinana. Jouluilta Aleksis Kiven syntymäkodissa Aleksis Kiven syntymäkodissa voi joulukuussa tutustua 1800-luvun puolivälin joulunviettoon. Näyttelyssä räätäliperheen kiireiset jouluvalmistelut ovat ohi ja ilmassa on rauhaisaa juhlan tuntua. Tupa on laitettu jouluiseksi ja pöytään on katettu aattoillan ateria. Syntymäkoti on avoinna 1. 16.12. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 16, muulloin ajalla 1. 20.12. sopimuksesta. Museo tiedottaa näyttelyyn liittyvistä tapahtumista myöhemmin. On joulu-ilta Näyttely Aleksis Kiven syntymäkodissa, Palojoentie 271, 01940 Palojoki. Pääsymaksu 0/1/2. Lisätiedot Nurmijärven museo, puh. 040 317 2509, www.nurmijarvi.fi/museo. Muistaja museotietokanta Lisää kuvia Muistajaan Osa Nurmijärven museon kuvaarkiston kuvista on viime vuodesta alkaen ollut katsottavissa verkossa Muistaja-tietokannassa. Mukana on sekä vanhoja että uudempia kuvia eri puolilta Nurmijärveä. Verkossa esillä olevien kuvien määrä on tällä hetkellä noin 3 000. Tulevan syksyn aikana digitoidaan Matti Rintalalta lahjoituksena saatua kuvakokoelmaa. Nämä suurimmaksi osaksi 1960-luvulta olevat kuvat kertovat elävästi tutusta, mutta monilta osin kadonneesta maailmasta. Kuvat ovat katsottavissa osoitteessa www.muistaja.fi. Lisätiedot www.nurmijarvi.fi/museo. Tulva on katkaissut Kyläjoentien keväällä 1968. Valokuva on osa Matti Rintalan valokuvakokoelmaa, jota parhaillaan digitoidaan Muistaja-tietokantaan. 9

ALEKSIS KIVI -VIIKKO 8. 14.10.2012 Kirjaston järjestämää ohjelmaa Aleksis Kivi-viikon kirjailijavieraat Nurmijärven kirjastoissa Anna Kortelainen Pääkirjaston kirjailijavieraaksi saapuu filosofian tohtori, taidehistorioitsija Anna Kortelainen. Häntä voi kuulla maanantaina 8.10. klo 18. Kortelainen tunnetaan erityisesti taidetta ja kulttuuria käsittelevistä tietokirjoistaan. Nyttemmin Kortelainen on tullut tutuksi myös lehtien kolumnistina sekä radio- ja televisiotyöläisenä. Kortelainen tuli suuremman yleisön tietoisuuteen vuonna 2002 kiehtovalla taidehistoriallisella tutkimuksellaan Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina. Jo aiemmin Kortelainen oli koonnut kirjan taidemaalari Albert Edelfeltin kirjeistä. Hänen taidehistorian väitöskirjansa Turun yliopistoon käsitteli japanilaisuuden ilmenemistä Edelfeltin maalauksissa. Sen jälkeen Kortelainen on innostunut tutkimaan niin tavaratalojen kulttuuria, hurmion historiaa kuin runoilija-kirjailija L. Onervaakin. Tänä syksynä Kortelaiselta ilmestyy romaani Ei kenenkään maassa, joka kertoo kirjailijan arvoituksellisen isoisän tarinan. Matti Rönkä Kuva: Ville Palonen Kuva: Jouni Harala Klaukkalan kirjastossa vierailee 11.10. klo 18. dekkaristi Matti Rönkä. Ylen uutispäällikkönä ja -ankkurina työskentelevä Rönkä kertoo kirjailijanurastaan ja dekkareistaan. Röngän ensimmäinen kirja Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Tähän mennessä Rönkä on kirjoittanut kuusi kirjaa, joissa kaikissa seikkailee inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä. Rönkä on yksi Suomen suosituimmista dekkaristeista, ja hänen kirjojaan on myös käännetty useille kielille. Matti Rönkä on saavuttanut Viktor Kärppä -kirjoillaan myös monia palkintoja. Hänen kolmas kirjansa Ystävät kaukana (2005) sai Suomen dekkariseuran myöntämän Vuoden johtolanka -palkinnon vuonna 2006 sekä pohjoismaiselle rikoskirjallisuudelle myönnettävän Lasiavain-palkinnon vuonna 2007. Röngän kirjat ovat ihastuttaneet myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Erityisesti Saksassa kirjat ovat päässeet myynti- ja palkintolistojen kärkisijoille. Röngän suosion salaisuuksia ovat hänen selkeä kielensä, yhteiskunnalliset aiheet ja huumori. Virpi Hämeen-Anttila Rajamäen kirjaston kirjailijavieras on Virpi Hämeen-Anttila. Hän vierailee Rajamäellä Kivi-viikon lauantaina 13.10. klo 13. Hämeen-Anttila tunnetaan parhaiten kaunokirjallisista töistään. Lisäksi Hämeen-Anttila on intian eri kielten asiantuntija, kääntäjä ja yliopisto-opettaja. Virpi Hämeen-Anttila tuli tunnetuksi vuonna 2003 esikoisromaanillaan Suden vuosi. Tämän jälkeen häneltä on ilmestynyt lähes vuosittain uusi kaunokirjallinen teos. Tämän vuoden uutuus Tapetinvärinen käsittelee muistojen merkitystä ihmisen elämässä. Virpi Hämeen-Anttila on kirjoittanut myös useampia tietokirjoja yhdessä miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa. Pariskunta on saanut vuonna 2002 Eino Leinon palkinnon käännöstyöstään sekä monikulttuurisen kirjallisuuden edistämisestä. Virpi Hämeen- Anttila on saanut myös Vuoden tieteentekijä -palkinnon vuonna 2004. Hämeen-Anttila on saanut vakaan lukijakunnan kaunokirjoilleen. Hänen vahvuutenaan ovat elämänläheiset aiheet, joihin usein liittyy myös parisuhdekiemuroita. Paikalliset kirjailijat Klaukkalan kirjastossa Tiistaina 9.10. Klaukkalan kirjastossa voi tutustua paikallisiin kirjailijoihin, kun Nurmijärvellä asuvat Paula Havaste ja Taavi Vartia tulevat kertomaan työstään. Taavi Vartia esiintyy klo 18 ja Paula Havaste klo 19. Taavi Vartia Kuva: Tommi Tuomi Taavi Vartia tunnetaan parhaiten käsikirjoittajana ja ohjaajana. Hän on työskennellyt sekä teatterissa että televisiossa. Vartia on tehnyt muun muassa tv-sarjoja Samaa sukua Eri maata, Käenpesä, Haastattelijana Mirja Pyykkö ja Diili. Vuonna 2011 Vartia debytoi myös kirjailijana nuorten romaanillaan Viikinkipoika Kaspar. Kirja on saanut myös itsenäisen jatko-osan. Tänä syksynä Vartialta on ilmestynyt ensimmäinen aikuisten romaani Tuulen viemä mies. Paraikaa Vartiaa työllistää uusi Rölli ja kultainen avain-elokuva, jonka ensi-ilta on vuoden 2013 alkupuolella. Vartia sekä käsikirjoittaa että ohjaa elokuvan. Klaukkalan kirjastossa Vartia kertoo uudestaan kirjastaan sekä ohjaajan ja kirjoittajan työstään. Paula Havaste Paula Havaste toimii tiedekeskus Heurekan ohjelmapäällikkönä. Hän on kirjallinen moniosaaja, joka on aiemmin työskennellyt kriitikkona, suomentajana ja toimittajana. Havaste on filosofian tohtori ja hän on toiminut opettajana ja tutkijana yliopistossa. Havaste on kirjoittanut niin lapsille kuin aikuisillekin. Ensimmäinen hänen aikuisille tarkoitettu romaaninsa Kymmenen onnen Anna ilmestyi vuonna 2003. Anna aloitti neliosaisen savupirttien aikaan sijoittuvan sarjan, joka sai paljon lukijoita. Uusimmat Havasteen kirjat Kaksi rakkautta vuodelta 2011 ja tämän vuoden uutuus kirja Yhden toivon tie sijoittuvat sota-aikaan. Paula Havasteen vahvuutena ovat hänen kirjojensa aiheet: tavallisen ihmisen elämän arki iloineen ja suruineen. Havastetta itseään kiinnostaa arjen san karuus. Kirjojaan varten hän tekee huolellista taustatyötä arkistoja ja muita historian lähteitä tutkien. Moni Havasteen lukija on kiitellyt häntä juuri siitä, että hänen kirjoistaan voi saada tarinan ohella tietoa entisajan arjen askareista. Nurmijärven pääkirjasto Punamullantie 1, Nurmijärvi Klaukkalan kirjasto Kuonomäentie 2, Klaukkala Rajamäen kirjasto Kiljavantie 1, Rajamäki Vapaa pääsy. Salla Elo Yökirjastoon! Yökirjasto pääkirjastossa perjantaina 28.9. kello 18.00 22.00 Nyt kaikki nuoret, lapset ja aikuiset kirjastoon sulkemisajan jälkeen! Pääkirjastossa järjestettävässä Yökirjastossa on ohjelmaa kaikille, mutta tällä kertaa on ajateltu etenkin nuoria. Yökirjaston ovet aukeavat samalla hetkellä kello 18.00, kun kirjaston ovet tavallisesti perjantaisin sulkeutuvat. Ohjelmaa on pajatyyppisesti, eli tulla ja lähteä voi milloin haluaa, joskin etenkin sarjakuvapajaan ja liikepajaan haluavien kannattaa tarkistaa alkamisaika ohjelmasta. Ohjelmaa nuorille: 18.00 22.00 Pelihuoneessa pleikkapelejä tykillä, lautapelejä ym. Tyyli & kauneus: vinkkejä hiusten ja kynsien laittoon. Valandu Kappos ja Tiia Leinonen Kampaamo Tyylistä. Valokuvanäyttely nuorten omista kuvista teemalla Itselleni tärkeä asia. Katuliitutaidetta kirjaston edustalla (säävaraus) 19.00 22.00 Karaokea musaosastolla 19.15. 20.45 Liikepaja: puolen tunnin välein alkaen kello 19.15. Monenlaista liikettä tanssista jonglööraukseen. Pälvi Salminen tanssiopistosta. 19.30 22.00 Sarjakuvapaja: Petri Koikkalainen Sarjakuvakeskuksesta. 20.00 21.00 Yhteislaulua ihan kaiken ikäisille Ohjelmaa lapsille: 18.00 18.30 Satuhetki satutäti Anu Miettisen kanssa 18.00 19.00 Lasten Karaoke 18.00 19.30 Lasten sarjakuvapaja Jotain myös aikuisille: 19.00 22.00 Runonurkka: Toiverunoja Anu Miettisen vetämänä Jerker Brommels musisoi 20.00 21.00 Yhteislaulua ihan kaiken ikäisille Lisäksi visailukisailu, yllätyspaketteja, mehua ja kahvia sekä vauhdikasta menoa! Mukana myös nuorisopalvelut, museo ja Nurmijärven latu. 10

NURMIJÄRVEN KIRJASTOT Satutunnit Nurmijärven kirjastoissa Nurmijärven pääkirjaston iltasatutunnit pidetään joka toinen keskiviikkoilta klo 18.00 18.30, pari kertaa kokonaisen tunnin. Satutunnit järjestetään parillisten viikkojen keskiviikkoina. Pääkirjaston iltasatutunneilla luetaan satuja ja luvassa on myös erilaista ohjelmaa, mm. kirjasairaala, Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan, nallelauluja ja Anu Miettisen sadunkerrontaa. Klaukkalan kirjastossa Sadun taikaa! -iltasatutunnit pidetään vuoroviikoin pääkirjaston iltasatutuntien kanssa. Klaukkalan kirjastossa satuja kuullaan parittomien viikkojen keskiviikkoiltoina klo 18.00 18.30. Rajamäen kirjastossa järjestetään satuhetkiä joka kuukauden kolmantena tiistaina klo 9.30. Nämä satuhetket on tarkoitettu kotihoidossa oleville lapsille ja perhepäivähoitoryhmille. Satuhetkien kesto on noin 20 minuuttia. Satutuntipassi on uutta Nurmijärven kirjastoissa. Jokainen satutuntilainen saa oman satutuntipassin ja yhden tarran jokaisella satutunnilla. Passiin ehtii kerätä erilaisia tarroja syksyn aikana. Satupäivä perhepäivähoitajille Pääkirjastossa 18.10. (kellonaika avoin) on Satupäivä Kirkonkylän alueen perhepäivähoitajille. Rajamäen kirjastossa Satupäivää vietetään 18.10. kello 18.00. Isovanhempien päivä Klaukkalan kirjastossa 20.10. klo 12 14 kehruumestari Anneli Heiskanen näyttää, miten pellavasta valmistetaan lankaa. Isovanhempien satuhetki. Lapsille satuja lukevat mm. Saara Suihkonen ja Asko Ojanne. Nurmijärveläisen viimeinen matka Hautajaisperinteitä 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. Klaukkalan kirjasto 8.11. klo 18.00. Museoamanuenssi Anne Alasmaan paikallishistoriallinen esitelmä käsittelee toimia, joita kuolemantapaus ja hautajaisten järjestäminen ennen toivat mukanaan. Esitelmässä kuullaan myös kulkutautiepidemioista, Nurmijärven hautausmaista ja katsotaan aiheeseen liittyviä vanhoja valokuvia. Kesto n. 30 min. Kansallinen pelipäivä Kansallista pelipäivää vietetään lauantaina 10.11.2012 ja tähän tapahtumaan voi ottaa osaa myös Nurmijärven kirjastoissa. Kaikissa Nurmijärven kirjastoissa on tarjolla erilaisia lautapelejä, joista kaikenikäiset löytävät varmasti itselleen sopivan pelin. Ja jotta pelaajat eivät aivan väsähtäisi, on kaikissa Nurmijärven kirjastoissa myös mehu- ja keksitarjoilu. Pääkirjaston pelipäivä Pääkirjaston tapahtumassa voi pelata kirjaston tuttuja lautapelejä (Richard Scarryn Busytown, Aku Ankan juhlapeli, Alias original) sekä erikseen pelipäiväksi kirjastoon tuotuja pelejä. Pääkirjastossa voi myös pelata erilaisia cd-romeja, jotka soveltuvat parhaiten noin esikouluikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Lisäksi Nurmijärven shakkikerho esittäytyy päivän aikana, jolloin shakkia pelataan ja neuvoja sekä opastusta saa tarvittaessa. Klaukkalan ja Rajamäen kirjastot Klaukkalan kirjastossa on tarjolla useita erilaisia lautapelejä, mutta myös tietokoneet on valjastettu erityisesti pelikäyttöön pelipäivän kunniaksi. Myös Rajamäen kirjastossa voi näyttää taitojaan ja kokeilla onneaan erilaisissa lautapeleissä ja tietokonepeleissä. Pelipäivä huipentuu kirjastoissa järjestettävään Angry Birds -turnaukseen. Kukin kirjasto järjestää oman turnauksensa ja parhaat pelaajat palkitaan. Tule näyttämään kuinka hyvin saat vihaiset linnut lentämään! Nurmijärven kirjastot toivottavat kaikenikäiset pelaajat tervetulleiksi juhlimaan kansallista pelipäivää! Kirjastoauto Sepeteus palvelee Kirjastoauto Sepeteuksen aikataulut on taas tarkistettu. Uusia pysäkkejä ovat mm. Nukarin pirtti, Metsolanlantien ja Aaponkirkontien tienhaara Röykässä sekä Harjulanranta 1 Klaukkalassa. Joitakin käyttämättömiä pysäkkejä poistettiin. Uusi aikataulu löytyy kotisivuilta www.nurmijarvi.fi /fi lebank/5870- Kir jas toauton_aikataulu.pdf tai sen voi noutaa lähimmästä kirjastosta. Lassi Nummen Requiem Klaukkalan kirjastossa marraskuussa Klaukkalan kirjaston lasivitriini Kotipalvelu Nurmijärven kirjastot palvelevat myös heitä, jotka eivät esimerkiksi korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi voi itse asioida kirjastossa tai kirjastoautossa. Kotipalvelu tuo asiakkaan toivomat kirjat suoraan kotiin ja huolehtii niiden palautuksesta. Palvelu on maksuton. Ota yhteys lähimpään kirjastoosi, jos olet kiinnostunut kotipalvelusta. 15.10. 19.10. Sepeteuksessa vietetään lemmikkieläinviikkoa. Kirjastoautossa on silloin nähtävillä lasten lemmikkieläinaiheinen valokuvanäyttely. Lapsille järjestetään myös piirustuskilpailuja ja autoon kerätään kaikenlaista lemmikkieläimiin liittyvää aineistoa. Saattaa olla, että Kaverikoirakin vierailee joillakin pysäkeillä. Viime vuosina monia eri runoilijoita tulkinnut Saara Suihkonen esittää Lassi Nummen runoteoksen Requiem (päivä avoin). Musiikista vastaavat muusikot Sari Lohko- Purhonen huilulla ja Eero Purhonen fagotilla. Esityksen on ohjannut Elisa Reunanen. Klaukkalan kirjaston lasivitriini on paikka, jossa asiakkaat voivat esitellä keräilysaavutuksiaan, käsitöitään, taidetta yms. Esillä on ollut mm. lentokoneen mittareita, pyyhekumeja, virkattuja herkkuja ja keraamisia norsuja ja sormustimia. Jos haluat esitellä harrastustasi, ota yhteys kirjastoon ja sovi aika. Sama näyttely on esillä kuukauden kerrallaan. Puh. 040 317 2550 ja klaukkala.kirjasto@nurmijarvi.fi Muista kirjaston kotisivut Kirjaston kotisivuilta löydät tietoa kirjastossa järjestettävistä tapahtumista. Sivuilta löytyy myös henkilökunnan uutuusvinkit kirjoista, musiikista ja elokuvista. www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalvelut Nurmijärven kirjasto löytyy myös Facebookista. 11

KUNTA TIEDOTTAA EMO:lta vetoapua maaseudun kehittämiseen Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry toimii Nurmijärven, Hausjärven, Hyvinkään, Järvenpään, Lopen, Riihimäen, Tuusulan ja Vantaan alueella. Toimintaa rahoittavat Euroopan Unioni, valtio ja kunnat. Tavoitteena on kehittää maaseudun yleishyödyllisiä hankkeita sekä luoda uutta yritystoimintaa, joka voi liittyä mm. hoivapalveluihin, matkailuun, kulttuuriin ja lähiruokaan. Nurmijärvellä mm. Klaukkalan nuorisoseurantalo Roinela on kunnostettu EMO ry:n avustuksella. EMOn toiminta perustuu Euroopan Unionin Leader-hankkeeseen, joka tulee ranskan kielen sanoista Liaison Entre Actions de Développement de l Économie Rurale. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa asukkaiden omaa aktiivista osallistumista maaseudun toiminnan ja elinkeinojen kehittämiseen. Leadertoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1996, kertoo EMO ry:n projektipäällikkö Evita Reitti. Ensimmäisen ohjelmakauden rahoitus kulki nimellä Leader II. Seuraavalla ohjelmakaudella 2000 2006 oli käytössä useampi rahoitusinstrumentti, joissa kaikissa noudatettiin samaa menetelmää, mutta joissa oli alueellisia painotuksia. Nyt kuluvalla ohjelmakaudella koko Suomessa on käytössä vain yksi Leader-rahoitusmalli. Vuosille 2007 2013 Leader-rahaa on myönnetty EMO ry:n toimintaan yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Nurmijärven alueelle oli viime kesän alkuun mennessä saatu yhteensä 304 000 euroa, josta kaksi kolmasosaa yritystukiin ja yksi kolmasosa yleishyödyllisiin hankkeisiin, Reitti sanoo. Tämä painotus johtuu siitä, että yritystukihakemuksia on tullut Nurmijärvellä enemmän kuin yleishyödyllisten hankkeiden hakemuksia, ja siksi yritystukien osuus on suurempi. Yritystukiasioissa teemme yhteistyötä Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus KEUKE:n kanssa. Yritykset ovat hakeneet investointitukea ja käynnistystukea ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen. Nurmijärvellä EMO:n tukea on myönnetty mm. sähkölaitteiden 12 valmistusta, puunmurskausta, robottihuoltoa, veneiden valmistusta sekä kahvilatoimintaa harjoittaville yrityksille. Vaikka kuluva rahoituskausi alkaa olla lopuillaan, ja suurin osa rahasta on jo käytetty, kannattaa avustusta hakea vielä tämän syksyn aikana. Hakuaika on jatkuva ja EMO ry auttaa hakemuksen laatimisessa. Hakuprosesi on EU:n tyyliin melko raskas, joten autamme siinä mielellämme, lähtien jo siitä täyttääkö hanke ylipäätään avustuskriteerit. Tähän mennessä käsitellyt hakemukset ovat olleet perusteltuja ja johtaneet myönteiseen päätökseen, johtuen ehkä myös siitä, että olemme arvioineet ne ennakkoon läpi yhdessä hakijoiden kanssa. Leaderin lähtökohtana on aina jonkin uuden toiminnan luominen. Yleishyödyllisellä puolella esimerkiksi vanhojen rakennusten museoiminen tai yhdistyksen toiminta-avustus ei riitä perusteeksi. Nurmijärvellä rahaa on myönnetty mm. Klaukkalan seuratalo Roinelan remonttiin, Herusten Vire-majan katon uusimiseen ja nurmijärveläisistä nuorisoseuroista kertovan historiikin laatimiseen. Valtakunnallisella tasolla Leader-avustuksilla on mm. kunnostettu vesistöjä, rakennettu vaellus- ja kulttuurireittejä sekä käynnistetty kulttuuritapahtumia. Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Toiminnanjohtaja Esko Pietari p. 050 573 2972 emo@emory.fi Vastuualueet; Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki Projektipäällikkö Evita Reitti p. 040 524 6730 uusimaa@emory.fi Vastuualueet: Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula ja Vantaa Ohjelmapäällikkö Kim Smedslund p. 040 583 3356 info@emory.fi Vastuualue: Kansainväliset hankkeet www.emory.fi EMO ry:n projektipäällikkö Evita Reitti ja Klaukkalan nuorisoseuran puheenjohtaja Erkki Henriksson ovat tyytyväisiä nuorisoseuratalo Roinelan kunnostamiseen ja talon saamaan uuteen elämään. Roinelan uusi elämä Klaukkalassa sijaitsevan Nuorisoseurantalo Roinelan kunnostus on ollut yksi EMO ry:n viime vuosien kärkihankkeista Nurmijärvellä. Vuosina 2009 2011 toteutettuun remonttiin osallistui 15 vapaaehtoista ja talkootunteja kertyi kuutisen tuhatta. Urakan kustannusarvio oli noin 140 000 euroa, josta EMO ry:n avustus kattoi yli puolet. Klaukkalan Nuorisoseura ry perustettiin vuonna 1922 ja alkuperäisen rakennuksen korvannut Seurantalo Roinela vihittiin käyttöön vuonna 1958. Vuosien varrella talon lämpöeristystä on parannettu ja ulkoseinät uusittu, mutta tuoreen remontin yhteydessä myös rakennuksen tekniikka ja saunatilat takkahuoneineen saivat uuden ilmeen. Nuorisoseuran nykyinen puheenjohtaja ja Roinelan puuhamies Erkki Henriksson iloitsee talon uudesta ilmeestä ja remontin mahdollistamista uusista käyttäjistä. Pitkälti talkoovoimin toteutetun remontin ansiosta seuratalon toiminta on vilkastunut ja käyttäjäkunta monipuolistunut. Perinteisesti talossa ovat kokoontuneet musiikkiliikunnan, kansantanssin ja teatterin harrastajat ja sitä on vuokrattu mm. hää- ja perhejuhliin. Nyt uutena toimintana on tullut mukaan lasten sirkuskoulu, joka kokoontuu talolla sunnuntaisin. Nuorisoseuran talotoimikunna puheenjohtaja Antti Ypyä osallistui itsekin talkootöihin yli tuhannen tunnin verran, kertoo lähtökohtien olleen varsin haastavat. Roinelan aktiivit Antti Ypyä (vas) ja Erkki Henriksson ovat olleet tiiviisti mukana Roinelan korjauksessa.

KUNTA TIEDOTTAA Roinelan korjaushanke lähti liikkeelle saunatiloista, jota olivat niin huonossa kunnossa, ettei niitä enää uskaltanut vuokrata. Pukuhuoneen takka oli takaa halki, joten se purettiin ja tilalle muurattiin uusi. Lisäksi uusimme putket ja kellariin tehtiin lattialämmitys. Talon eteisaulassa tulijan huomion kiinnittävät kauniit seinäpaneelit, jotka ovat uustuotantoa, mutta tehty tarkasti alkuperäiseen tyyliin ja väreihin. Myös keittiötilat koneineen on uusittu. Ypyä muistuttaa, ettei Roinelan korjausta missään tapauksessa olisi pystytty tekemään ilman EMO:n avustusta. Ehkä sauna olisi saatu käyttökuntoon, mutta siinä kaikki. Nyt talo on hyvässä kunnossa ja se kestää isojakin käyttäjämääriä sekä vuokrausta ulkopuolisille. Ensi kesälle olemme vielä suunnittelemssa julkisivutalkoita. Klaukkalan Nuorisoseuran jäsenmäärä on lähes 400 ja Roinelan uusien harrastajaryhmien myötä se kasvaa koko ajan. Seuran oman toiminnan lisäksi Roinelaa vuokrataan erilaisiin juhlatilaisuuksiiin, kuten häihin, suku- ja vuosipäiväjuhliin sekä huutokauppoihin, kirpputoripäiviin, lastenkutsuihin ja illanistujaisiin. Leader-avustuksella on toteutettu mahonkisen Sea Voyager 22 -veneen tietokonepohjainen suunnittelu ja veneen prototyyppi. Syksyn 2012 harrastustoiminta Seurantalo Roinelassa Seurantie 2, Klaukkala FolkJam-tanssiliikunta Kansantanssiryhmät Teatteriryhmät Tempoa Tenaviin -ryhmät (lapsi aikuisen kanssa) Sirkusryhmät Osassa ryhmiä on vielä tilaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.klans.fi Lisätiedot Roinelasta www.roinela.fi Varaa Roinela p. 044 253 7139 Puuvenekaunottaria Palojoelta Yksi EMO ry:n tuensaajista on ollut Palojoella toimiva Vallilan Veneveistämö. Yrittäjä ja veneenveistäjä Jukka Viinikainen, joka on myös Puuveneveistäjät ry:n puheenjohtaja, toteutti Leader-avustuksella mahonkisen Sea Voyager 22 -veneen tietokonepohjaisen suunnittelun sekä valmisti veneen prototyypin. Viinikaisen veistämät veneet jatkavat hienosti suomalaista puuveneperinnettä nykyaikaan sovellettuna. Yrittäjäksi laman seurauksena Jukka Viinikainen päätyi veneenveistäjäksi 1990-luvun alun laman seurauksena, kun silloin sähköasentajana työskennelleen miehen työnantaja teki konkurssin. Suoritettuaan Haminan kaksivuotisen veneenveistäjäkoulutuksen hän perusti oman yrityksen Helsingin Vallilaan vuonna 1996. Vuonna 2003 toiminta siirtyi Nurmijärven Palojoelle. Viinikaisen käsistä on tähän mennessä valmistunut 25 asiakkaille mittatilaustyönä tehtyä venettä, mm. 30-jalkainen Sea Voyager, joka esiteltiin vuonna 2008 Helsingin venemessuilla. Viimeisin valmistunut vene oli Trude 2 vuonna 2010 ja nyt on rakenteilla 22-jalkainen mahonkinen tuulilasivene. Lisäksi Viinikainen entisöi klassikkoveneitä. Osa on isompia ja osa pienempiä töitä. Erään asiakkaani vene täällä hallissa on iso ruotsalaisvalmisteinen matkavene, joka käytännössä tulee rakennettavaksi uudestaan. Olemme sopineet, että käytän työhon pari päivää kuukaudessa. Teen myös pienempiä korjaus- ja kunnostustöitä, kuten tiikkikansia, rungon osien korjauksia ja uusia sisustusratkaisuja. Vallilan Veneveistämön palveluihin kuuluvat puuveneiden talvisäilytys ja huolto, jolloin asiakas saa halutessaan veneensä avaimet käteen ja vesille laskettuna. Veneen tekniikan huolto teetetään kuitenkin alihankintana. En oikeastaan tarjoa pelkkää puuveneiden talvisäilytystä, vaan siihen sisältyvät kevätkunnostus, eli hionta, lakkaus ja asiakkaan mahdollisesti haluamat, veneen toimivuutta parantavat muutostyöt. Pystyisin huoltamaan myös veneiden tekniikan, mutta käytän siihen alihankkijaa. Työskentelen satunnaisia harjoittelijoita lukuun ottamatta yksin, eikä aika riitä kaikkeen. Viinikainen kumoaa yleisen käsityksen, jonka mukaan puuvene olisi lasikuituvenettä kalliimpi hankkia tai työläämpi ylläpitää. Jukka Viinikaisen käsissä syntyvät taidokkaat puuveneet. Hän päätyi veneenveistäjäksi 1990-luvun alussa. Viinikainen toimii puuveneenveistäjien yhdistyksen puheenjohtajana. Hankintahinta on samankokoiseilla ja -tyyppisillä veneillä materiaalista riippumatta suunnilleen sama ja myös kevätkunnostuksen vaatima työmäärä on sama. Siinä vain missä lasikuituvene hiotaan ja vahataan, puuvene hiotaan kevyesti ja lakataan. Puuvene kestää vuosikymmeniä kunhan sitä hoidetaan asianmukaisesti. Mikään Viinikaisen yrityksessa ei muistuta teollisesta sarjatuotannosta. Työn alla olevien veneiden lisäksi hallissa on vaikuttava määrä puutyökaluja, työstökoneita ja tarvikkeita sekä tietysti itse raaka-ainetta eli mahonkia, mäntyä ja tiikkiä. Tämä on elämätapa ja käsityötä. Haluan pitää toiminnan pienenä, enkä suunnittele laajentamista. Työtä on riittänyt parhaimmillaan kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Jopa nyt, vaikka on huonot ajat, töitä on ensi kevääseen asti. Kuluneena kesänä ehdin pitää vain kolme lomapäivää ja oma veneeni jäi laskematta vesille. Lisää yrityksestä sekä sen tuotteista ja palveluista: www.vallilanveneveistamo.fi 13

KUNTA TIEDOTTAA Yrittäjyyskasvatus on löytänyt paikkansa Nurmijärven kouluissa Kaikki alueen kolme yrittäjäjärjestöä ovat olleet alusta asti vahvasti mukana viemässä koulujen yrittäjyyskasvatusta eteenpäin Nurmijärvellä. Käynnistyttyään yrittäjyyskasvatus oli ensimmäisenä vuonna kunnan elinkeinotoimen vetämä hanke, mutta nykyisin se toimii täy sin yrittäjävetoisesti. Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat olleet keskeisessä asemassa sekä nykyisessä että edellisessä kunnan elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Kouluissa järjestettävän yrittäjyyskasvatuksen konkreettinen ideointi lähti liikkeelle vuonna 2008 kunnan elinkeinotoimen ja yrittäjäyhdistysten toimesta. Yrittäjien ringissä on tällä hetkellä parikymmentä yrittäjää, joista 1 3 yrittäjää vierailee kerrallaan kouluissa yhdeksäsluokkalaisten luona. Yrittäjyyskasvatusta annetaan kahdesta kolmeen tuntia oppilasta kohden. Sisäinen yrittäjä Yrittäjyyskasvatus kouluissa on kerännyt hyvin kannustavaa ja positiivista palautetta sekä opettajilta että oppilailta. Yrittäjyyskasvatus on monitahoinen opinala jossa yritetään löytää oivaltamisen kautta sisäinen yrittäjä. Lisäksi kerromme työnhausta ja työelämään tutustumis -jaksolla käyttäytymisen vaikutuksista jatkotyöpaikkojen suhteen. 14 Yrittäjyyskasvatuksessa tuodaan myös esiin työnantajien näkemys työhönsä sitoutuneesta työntekijästä. Kerrotaan oma elämäntarina siitä, kuinka minusta tuli yrittäjä ja kuinka yritykseni toimii. Peruskysymykset ovat: Mitä? Miksi? Kenelle? Miten? Nämä neljä kysymystä olisi itse kunkin kysyttävä itseltään, oli sitten yrittäjä tai palkansaaja, kertoo Klaukkalan yrittäjät ry:stä Markku Aalto. Yrittäjyyskasvatuksella rohkaistaan lapsia ja nuoria yrittäjämäiseen toimintaan niin tulevaisuuden palkansaajana kuin yrittäjänä: oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen, ongelmanratkaisuun, taloudelliseen ajatteluun ja luovuuteen. Kunnan kannalta se, että lapsista kasvaa aktiivisia ja taloustietoisia nuoria ja aikuisia tarkoittaa lisäeuroja monessa kohtaa. Pirjo Leinolle yrittäjyyskasvatusrahaston stipendi Uudenmaan Yrittäjien Yrittäjyyskasvatusrahaston stipendin sai tänä vuonna Nurmijärven kunnan yrityskehityspäällikkö Pirjo Leino. Stipendi luovutettiin Yrittäjän Päivän aamiaistilaisuudessa Tuusulassa keskiviikkona 5.9. Palkitsemisen perusteena oli mm. se, että Pirjo Leino on ollut tuomassa ja levittämässä yrittäjyyskasvatusta Nurmijärvellä. Yrittäjyyskasvatuksen vieminen kattavasti kunnan jokaiseen yläkouluun on Uudellamaalla uraa uurtavaa ja osaltaan Pirjo Leinon ansiota. Markku Aalto Klaukkalan yrittäjät ry:stä, Kimmo Behm ja Pirjo Leino Nurmijärven kunnasta, Seija Martelius Nurmijärven yrittäjät ry:stä ja Ari Remahl Klaukkalan yrittäjät ry:stä Yrittäjän Päivän aamiaistilaisuudessa. Leino on ollut lisäksi kunnan suunnalta moottorina yrittäjien ja koulujen yhteen saattamisessa ja yrittäjyyskasvatustoimikunnan perustamisessa. Yrittäjyyskasvatustoimikunnassa eri koulujen opettajat, rehtorit ja oppilaanohjaajat, kunnan edustajat ja yrittäjät suunnittelevat yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista yhdessä. Yrittäjyyskasvatus työryhmä kävi tutustumassa Mäntsälän yrittäjyysluokkaan 12.9. Saimme tuliaisina paljon kullan arvoisia vinkkejä, miten vastaava luokka voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa ehkä Nurmijärvelläkin, iloitsee Pirjo Leino. Klaukkalan Yrittäjät ry Yhdistys on perustettu 1987. Oma jäsenlehti Klaukkala ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se jaetaan jokaiseen kotiin ja yritykseen Nurmijärven kunnan alueella. Puheenjohtaja Ari Remahl Puh. 050 505 9454 Sihteeri Laura Ahokas-Hokka Puh. 040 582 1566 Nurmijärven Yrittäjät ry tekee läheistä yhteistyötä muiden yrittäjäyhdistysten sekä kunnan elinkeinotoimen kanssa. Siitä viimeisimpänä esimerkkinä Nurmijärven ja Klaukkalan Yrittäjien talkoovoimilla kunnostettu Yritysneuvontapiste Vinkki. Puheenjohtaja Seija Martelius Puh. 0400 505 789 Sihteeri Kirsi Paakkala Puh. 040 825 2127 Nurmijärven Yrittäjänaiset ry on Nurmijärven vanhin yrittäjäjärjestö, ja on toteuttanut jäsentensä edunvalvontaa jo usean vuosikymmenen ajan. Puheenjohtaja Sirpa Granholm Puh. 040 550 0608 Sihteeri Anita Anttila Puh. 041 453 1103 Nurmijärven kunnan elinkeinotoimi on aktiivisesti mukana alueen yritystoiminnan tukemisessa, kehittämisessä ja verkottamisessa. Verkkosivuilta www.nurmijarvi.fi > Työ ja yrittäminen löytyy mm. alueen yritysrekisteri ja tietoa yrittämisestä. Lähde: Nurmijärven kunnan verkkosivut Vinkki auttaa Nurmijärven yrittäjiä Yrityspalvelupiste Vinkki on monipuolinen asioimispaikka aloittaville sekä toimintaansa kehittäville yrityksille. Palvelupisteessä toimivat Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keuke, ProAgria Uusimaa, Yritysvoimalan Tutka-hanke sekä Pohjois-Uudenmaan TE-toimisto. Vinkin toimipiste sijaitsee Klaukkalan kauppakeskuksessa. Tilat omistaa Nurmijärven kunta ja ne kunnostettiin paikallisten yrittäjien toimesta talkootyönä. Ajanvaraukset: Uusyrityskeskus p. 010 4405 130 Keuke p. 050 341 3210 Tutka-hanke p. 050 360 4947 ProAgria p. 020 747 2516 TE-toimisto p. 050 396 0584 Vinkin asioissa myös elinkeinotoimi p. 040 317 2019 Käyntiosoite Lepsämäntie 1 (Kauppakeskus, katutaso), 01800 Klaukkala.

KUSTANNUSVERTAILU Kuukausikustannukset (euroa) Tiedot 1.7.2012 esimerkkimatkoilla Henkilöautolla* Nurmijärvi-lipulla SÄÄSTÖ/vuosi** Klaukkala - Kaivoksela 16 km 323,84 70,00 2792,24 Klaukkala - Helsinki 30 km 607,20 100,00 5579,20 Klaukkala - Korpilampi 8 km 161,92 70,00 1011,12 Kirkonkylä - Helsinki 40 km 809,60 100,00 7805,60 Nukari - Helsinki 45 km 910,80 100,00 9918,80 Rajamäki - Helsinki 50 km 1012,00 100,00 10 032,00 * = Matkustuspäiviä 22/kk. Henkilöauton kustannukset 0,46 /km (lähde: Autoliitto ry). Nykyisen verottoman km-korvauksen määrä on 0,45 /km. ** = Säästö Nurmijärvi-lipulla henkilöautoon verrattuna 11 kuukauden aikana. 15

16

Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut Kivenkyyti - ajaisihan sillä myös Aleksis. 13.8.2012 alkaen Nurmijärven palveluliikenne Kivenkyyti Netistä löydät uuden reittikartan aikatauluineen! - uudet aikataulut 13.8. alkaen Nouse kyytiin reitiltä tai soita auto poikkeamaan luonasi. puh. (09) - 274 6900 www.nurmijarvi.fi/joukkoliikenne Kivenkyyti 17

1<7 0(11bb1 1HOMlN\PPHQWl SURVHQWWLD OLVll OLSSXWXRW WHHQ Nl\WW l YXRGHVVD 7lOODLVLD NDVYXOXNXMD NHKWDD LOROOD HVLWHOOl MR QDDSXULNXQQLOOHNLQ MRWND RYDW ROOHHW NLLQQRVWXQHLWD 1XUPLMlUYHQ MRXNNROLLNHQWHHVVl YDOOLWVHYDVWD QRVWHHVWD MD PHQHVW\VWDULQDVWD QLPHOWl 1XUPLMlUYL OLSSX 1XUPLMlUYHQ SllWWlMlW WHNLYlW YLLPH YXRQ QD XXVLD UDWNDLVXMD MRXNNROLLNHQWHHQ SXROHV WD YDSXVWD DONDHQ 1XUPLMlUYL OLSSX PXXWWXL UDMDWWRPDQ Nl\W Q WDUMRDYDNVL HGXOOLVHNVL NDXVLOLSXNVL 3llW V ROL RLNHD MD YDLNXWWDYD 8XVLD PDWNXVWDMLD WXOHH NRNR DMDQ OLVll /LSSXD P\\GllQ NHVNLPllULQ QRLQ QXU PLMlUYHOlLVHOOH NXXNDXGHVVD.XQWDODLVLOWD RQ WXOOXW UXQVDDVWL SRVLWLLYLVWD SDODXWHWWD LORLWVHH NXQQDQ VXXQQLWWHOXSllOOLNN -XKD 2NVDQHQ.DVYXYDUDDNLQ WRNL RQ YLHOl VLOOl 1XUPL MlUYHOWl SHQGHO L HOL NXONHH W LKLQ SllNDX SXQNLVHXGXOOH SlLYLWWlLQ N\PPHQLVHQ WXKDWWD LKPLVWl -RXNNROLLNHQWHHQ NXONXWDSDRVXXV WlVWl QRXVHH NRNR DMDQ (QQHQ OLSSX XXGLVWXVWD VH ROL DOOH SURVHQWWLD Q\W NXONXWDSDRVXXV RQ YDMDDW SURVHQWWLD 2NVDQHQ \QQll 0DL QLWWDNRRW HWWl SllNDXSXQNLVHXGXOOD MRXNNR OLLNHQWHHQ NXONXWDSDRVXXV RQ \OL QHOMlQQHV NDLNLVWD PDWNDPllULVWl PLWDWWXQD +DOYDOOD MD KHOSRVWL 0XWWD PLWl VH NXQQDOOH NXXOXX PLOOl NXONHH".XQWD KDOXVL WXNHD KDOYHPSDD PDW NXVWDPLVWD MD OLVlWl MRXNNROLLNHQWHHQ NXO NXWDSDRVXXWWD 1XUPLMlUYHOOl RQ VHONHlVWL DVLDNDVSRWHQWLDDOLD EXVVLPDWNXVWXNVHHQ MD NXQQDQ SllWWlMlW KDOXVLYDW WHKGl MRXNNROLL NHQWHHVWl HQWLVWl NLLQQRVWDYDPPDQ KDOYRLOOD OLSSXWXRWWHLOOD 2NVDQHQ SHUXVWHOHH $VLDOOD RQ WlUNHl HNRORJLQHQNLQ QlN NXOPD,OPDVWRQPXXWRNVHQ KLOOLWVHPLVHNVL RQ SHUXVWHOWXD VDDGD LKPLVHW DXWRQ UDWLVWD EXVVLQ N\\WLLQ <PSlULVW l NXRUPLWWDYDW OLVlNVL PRQLQ WD 1XUPLMlUYLOLSXOOD PDWNXVWDPLQHQ RQ OLVllQW\Q\W \OL SURVHQWWLD 9DXKWLYDLKGH O \W\L 6XXQQLWWH OXSllOOLNN -XKD 2NVDVHQ WDXVWDOOD QlN\\ OLQMD DXWR DVHPDQ WXQWX PDVVD ROHYD DOXH MRQQH V\NV\Q DLNDQD YDOPLVWXYDW.LUNRQN\OlQ XXGHW OLLW\QWl S\VlN LQWL SDLNDW.lGHVVl 2NVDVHOOD RQ XXGHQPDOOLQHQ 1XUPLMlUYL OLSSX MRND RQ Q\W HWlOXHWWDYD YRLQ UXXKNDW MRWND RYDW YDOLWHWWDYDQ WXWWXMD P\ V QXUPLMlUYLOlLVLOOH 5XXKNDVVD PDWH OHYLHQ DXWRMHQ VLVXNVLVVD LVWXX WXVNDLVHQD \OHHQVl YDLQ NXOMHWWDMD 7RLVDDOWD HL ROH MlUNHYll YLHGl VXXULOOD EXVVHLOOD YDLQ PXXWDPLD LKPLVLl MRWHQ SDLNDW SLWlLVL VDDGD PLHKLWHWW\l NXQQROOD -RV MRQRWWDYLVWD KHQNLO DXWRLVWD VDDGDDQ UXQVDDVWL VLLUW\PllQ YlNHl EXVVLHQ N\\WLLQ UXXKNDW KHOSRWWXYDW MD PDWNDW VXMXYDW QRSH DPPLQ <KWHLVHQ HGXQ QLPLVVl NDQQDWWDD VLLV WHKGl EXVVLPDWNXVWDPLVHVWD PDKGROOLVLP PDQ KRXNXWWHOHYD YDLKWRHKWR 1XUPLMlUYHQ NXQWD VDWVDD MRXNNROLLNHQWHH VHHQ WlQl YXRQQD QRLQ PLOMRRQDD HXURD MRVWD 1XUPLMlUYL OLSXQ WXNL KDXNNDD QRLQ 0DWNDNHVNXV QRXVHH 9LLULQODDNVRRQ HXURD 9LLPH YXRVLQD RQ NHVNXVWHOWX OLLWW\PLVHVWl RVDNVL +HOVLQJLQ VHXGXQ OLLNHQQH NXQWD\K W\Pll HOL +6/ ll -lvhq\\ghq RQ WRLYRWWX WXRYDQ SDOYHOXLKLQ SDUDQQXNVLD /LLWW\PLVWl VHOYLWHWWLLQ YXRQQD MD NXQWDSllWWlMlW RWWLYDW VHQ WXORNVHQD DLND OLVlQ 6HOYLW\NVHQ PXNDDQ MlVHQ\\GHQ P\ Wl MRXNNROLLNHQWHHQ NXVWDQQXNVHW NXQQDOOH ROL VLYDW QRXVVHHW KXRPDWWDYDVWL Q\N\LVHVWl 7D ORXV RQ VXXULQ V\\ VLLKHQ PLNVL +6/ llq HL ROH OlKGHWW\ 2NVDQHQ SDLQRWWDD $LNDOLVl RQ KlQHQ PXNDDQVD PXXWHQNLQ SDLNDOODDQ VLOOl MRXNNROLLNHQWHHVVl HOHWllQ P\ V YDOWDNXQQDOOLVHVWL PXXWRNVHQ DLNRMD -RXNNROLLNHQWHHQ RVDOWD RQ WXORVVD XX VLD PXOOLVWXNVLD YXRGHQ DOXVWD OXNLHQ 8XGHQPDDQ (O\ NHVNXV WHNHH OlKLDLNRLQD WXOHYDLVXXWWD NRVNHYDQ SllW NVHQ MRXNNR OLLNHQWHHQ MlUMHVWlPLVWDYDVWD 1XUPLMlUYHOOl 3llW NVHQ WXHNVL YDOPLVWXX V\NV\OOl WlPlQ OHKGHQ SDLQDPLVHQ DLNRLKLQ VHOYLW\V HUL MlU MHVWlPLVWDSDYDLKWRHKGRLVWD <KWHQl YDLKWR HKWRQD RQ MRXNNROLLNHQWHHQ NLOSDLOXWXV WDL PDKGROOLVHVWL PDUNNLQDHKWRLQHQ OLLNHQQ LQWL.HKLWW\Yl NXQWD KRXNXWWHOHH P\ V EXVVL \ULW\NVLl VLOOl WllOOl RQ PDKGROOLVWD MlUMHVWll RVD OLLNHQWHHVWl HULWWlLQ NDQQDWWDYDVWL $VLD NDVSRWHQWLDDOLD RQ SDOMRQ MD VLMDLQWL RQ K\Yl 7RLVDDOWD RQ P\ V KDUYDDQ DVXWWXMD DOXHLWD MRLVVD NXQQDQ MD YDOWLRQ WXNL RQ MRXNNROLL NHQWHHQ MlUMHVWlPLVHQ HGHOO\W\V PXLVWXWWDD VXXQQLWWHOXSllOOLNN -XKD 2NVDQHQ 2NVDVHQ PXNDDQ XXGHVWD MlUMHVWlPLVWD YDVWD ROLVL K\Yl VDDGD HQVLQ NXQQROOD WLH WRD MD WRWHXPLD MRWWD S\VW\WllQ YHUWDDPDDQ NXVWDQQXNVLD MD QLLOOl VDDWDYDD SDOYHOXWDVRD +6/ YDLKWRHKWRRQ QlKGHQ 9LLPHNlGHVVl NXQQDQ SllW NVHQWHNLMlW WHNHYlW VWUDWHJLVHW OLQMDXNVHW MRWHQ DVLDDQ SDODWWDQHHQ YLHOl HQ QHQ YXRWWD.HKLW\VW\ MDWNXX +XUMDD YDXKWLD NDVYDYD 1XUPLMlUYL HGXVWDD NHK\VNXQWLHQ NlUNHl HVLPHUNLNVL PDLQLRQ VLMDLQWLQVD SXROHVWD /\K\W PDWND PDDVHX WXPDLVHVWD UDXKDVWD PHWURSROLQ V\NNHHVHHQ RQ NXQQDQ NLLVWDWRQ HWX.RNRQDLVXXGHQ NUXXQDD K\YLQ WRLPLYD MRXNNROLLNHQQH MRND PDKGROOLVWDD HGXOOLVHQ MD HNRORJLVHQ W\ VVl Nl\QQLQ SllNDXSXQNLVHXGXOOD 1XUPLMlUYL RQ WRVL K\YlVVl DVHPDVVD MRXNNROLLNHQWHHQ RVDOWD MD NHKLW\V MDWNXX K\YlOOl YDXKGLOOD 2OHPPH VDWVDDPDVVD XX WHHQ PDWNDNHVNXNVHHQ MD OLLW\QWlS\VlN LQWLLQ VHNl KDOSRLKLQ OLSSXWXRWWHLVLLQ P\ V WXOHYDL VXXGHVVD 2NVDQHQ YDNXXWWDD /LVll SDLNNRMD OLLW\QWlS\VlN LQWLLQ.,5.21.</b /LLW\QWlS\VlN LQWL 8XGHQ 3ULVPDQ YLHUHHQ QRXVHYD PDWNDNHVNXV SDUDQWDD MRXNNROLLNHQWHHQ Nl\WHWWlY\\WWl /LLW\QWlS\VlN LQWL RQ NHVNHLVHVVl URROLVVD PDWNDNHVNXNVHQ VXXQQLWWHOXVVD.ODXNNDOD RQ DVWXPDVVD PLWWDYDDQ NHKLW\V YDLKHHVHHQ 8XVL NHVNXVWD V\QW\\ 9LLULQ ODDNVRQ DOXHHOOH HKNl MRSD NDKGHQ NROPHQ YXRGHQ NXOXWWXD 2VDQVD.ODXNNDODQ NHKLWWl PLVHVWl VDD P\ V MRXNNROLLNHQQH MRQND WRL PLQWDHGHOO\W\NVHW SDUDQHYDW PHUNLWWlYlVWL 0XXWRV RQ PHUNLWWlYl.ODXNNDOD RQ VDD PDVVD NRNRQDDQ XXGHQ NHVNXVWDQ 9LLULQODDNVRQ UDNHQWDPLQHQ N\WNH\W\\ P\ V PXLKLQ OLLNHQQHWWl NRVNHYLLQ PLWWDYLLQ KDQNNHLVLLQ 3llNDXSXQJLQ OLLNHQWHHVHHQ 9LLULQODDNVRRQ RQ NDDYRLWHWWX XXVLD DVXLQ DOXHLWD QRLQ KHQJHOOH $OXHHQ LOPHWWl PXRYDDYDW PDDPHUNHLNVL NRKRDYDW NRUNHDW UDNHQQXNVHW 18 YDLNXWWDD NHVNHLVHVWL XXGHQ NHKlUDGDQ YDO PLVWXPLQHQ YXRQQD 5DGDQ \KWH\WHHQ UDNHQQHWDDQ QHOMl XXWWD DVHPDD MRLVWD YLON NDLPPDNVL HQQXVWHWWX 9DQWDDQ.LYLVW WXOHH SDOYHOHPDDQ PHUNLWWlYlVWL P\ V 1XUPLMlU YHQ DVXNNDLWD 7DYRLWWHHQD RQ VDDGD 9LLULQODDNVRQ PDWND NHVNXV YDOPLLNVL HQQHQ NXLQ.LYLVW Q DVHPD RWHWDDQ Nl\WW Q.XQWDODLVLOOH KDOXWDDQ WDUMRWD XXVLD PDK GROOLVXXNVLD OLLNNXPLVHHQ 7DUYH Nl\WWll RPDD DXWRD \ULWHWllQ PLQL PRLGD <NVL YDLKWRHKWR YRL WXOHYDLVXXGHVVD ROOD HWWl.ODXNNDODVWD MD P\ V.LURQN\OlVWl NXOMHWDDQ EXVVLOOD MXQDOOH.LYLVW Q 2PDQ DXWRQ YRL MlWWll OLLW\QWlS\VlN LQWLLQ MRWD 9LL ULQODDNVRVVD NHKLWHWllQ SDLQRNNDDVWL 9LLULQODDNVRVVD EXVVLOLLNHQWHHQ VXMXYXXW WD SDUDQQHWDDQ PXXQ PXDVVD OLLNHQQHYD ORHWXXNVLOOD 0DKGROOLVXXNVLHQ PXNDDQ PLH WLWllQ P\ V EXVVLNDLVWRMHQ UDNHQWDPLVWD 9LLULQODDNVRQ DVHPDNDDYD RQ WXORVVD YXR GHQYDLKWHHVVD YDOWXXVWRQ NlVLWWHO\\Q -RV NDLNNL PHQHH K\YLQ UDNHQWDPLQHQ SllVWllQ DORLWWDPDDQ MR YXRQQD DUYLRL VXXQQLWWHOXSllOOLNN -XKD 2NVDQHQ.LUNRQN\OlQ OLQMD DXWRDVHPDQ MD 7HERLOLQ KXROWDPRQ YLHUHHQ UDNHQQHWDDQ XXWWD OLLW\QWlS\VlN LQWLSDLNNDD MRWND VDDGDDQ Nl\WW Q V\\VNXXQ DLNDQD 6\NV\Q DLNDQD VDDGDDQ P\ V.ODXNNDODQ OLQMD DXWRDVHPDQ WXQWXPDDQ 6 0DU NHWLQ HWHOlSXROHOOH \OL XXWWD OLLW\QWlS\VlN LQWLSDLNNDD.ODXNNDODDQ RQ WXOHYDL VXXGHVVD PDKGROOLVWD UDNHQWDD YLHOl OLVlSDLNNDD OLLW\QWlS\VlN LQQLQ Nl\WW Q N\VHLVHQ DOXHHQ MDWNHHNVL./$8..$/$

KUNTA TIEDOTTAA Nurmijärvellä laaditaan hyvinvointisuunnitelmaa Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen kuuluu kunnan tehtäviin jo lainsäädännönkin pohjalta. Nurmijärvellä toimii hyvinvointisuunnitelmaa valmisteleva työryhmä, jonka puheenjohtaja on kunnanjohtaja Kimmo Behm. Hänen mukaansa hyvinvointisuunnitelma on kunnan työkalu, jonka avulla katsotaan, mihin kaikkiin hyvinvointia edistäviin palveluihin yhteistä rahaa laitetaan ja miten siitä saataisiin kuntalaisille paras mahdollinen hyöty. Kunta voi vaikuttaa asukkaidensa hyvinvointiin monella eri tavalla. Toimiva terveydenhuolto on yksi tekijä. Mutta kunta voi vaikuttaa merkittävästi myös moniin muihin asukkaiden hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten koulutusmahdollisuuksiin, liikuntapalveluihin, viihtyisään elinympäristöön sekä elämisen ja liikkumisen turvallisuuteen. Kunta ei ole kuitenkaan ainoa organisaatio, joka vaikuttaa asukkaidensa hyvinvointiin taustalta käsin. Esimerkiksi järjestöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla, seurakunnalla ja poliisilla on vaikutusta kuntalaisen hyvinvoinnin tilaan. Kunta voi tehdä tietyn osan hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta hyvinvointi on myös jokaisen yksilön asia. Tärkeää on, mitä itse kukin tekee oman hyvinvointinsa edistämiseksi, Behm korostaa. Hyvinvoinnille mittarit Hyvinvointisuunnitelman laadinta koskee kunnassa kaikkia hallintokuntia ja se tullaan liittämään osaksi kuntastrategiaa. Suunnitelmasta pyritään tekemään konkreettinen ja siihen liitetään erilaisia mittareita niin hyvinvointiin kuin pahoinvointiinkin liittyen. Lastensuojelu toimeentulotuki Terveyskeskus neuvolat hammashoito Liikunta liikuntaryhmät ulkoilureitit Työ Elintavat nukkuminen ravinto päihteet Päivähoito Apuna hyvinvointisuunnitelman luomisessa on internetistä löytyvä valtakunnallinen hyvinvointikertomus, jossa on valmiina kansallisesti määriteltyjä hyvinvoinnin indikaattoreita. Oman kunnan hyvinvoinnin tilaa voi peilata näihin indikaattoreihin. Behm uskoo, että suurimpana haasteena hyvinvointisuunnitelman luomisessa tulee olemaan indikaattoreiden määrittely. Mitä asioita mitataan ja miten? Kuntalaiskyselyt ovat yksi tapa koota tietoa. Toimeentulo Elämäntilanne Minä Elinympäristö taajama/maaseutu puhdas vesi/ilma Läheiset Kunnan palvelut Mielekäs tekeminen Kunnanjohtajan mukaan hyvinvointisuunnitelma ei saa olla pelkkä tilastokatsaus, vaan sen tulee ohjata kaikkea kunnallista päätöksentekoa kaikilla toimialoilla hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointisuunnitelman laatiminen on tärkeää tässä vaiheessa, kun kuntaan astuvat uudet päättäjät sisään. Aika näyttää, mitä asioita suunnitelma tulee käytännössä sisältämään. Työ on vasta aluillaan, Behm päättää. Asuminen Koulutus Nuorisotilat Kaavoitus Kirjastot Kadut ja liikenne Vesi Koulut Kaaviossa on kuvattu sitä, millä tavoin kunta vaikuttaa kuntalaisen hyvinvointiin taustalta käsin. Keskiössä on kuntalainen itse ja hänen lähipiirinsä, mutta kunta pitää huolta kuntalaisen elinympäristöstä ja tarjoaa monia hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä palveluita. 19

KUNTA TIEDOTTAA Kuntavaalit lähestyvät käytä äänioikeuttasi ja vaikuta! Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi. Käytä oikeuttasi ja äänestä kuntavaaleissa 28.10. Kuntavaaleissa valittavat kuntien ja kaupunkien valtuustot päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä kunnallisten palvelujen järjestämisestä. Valtuustoissa päätetään kaikista kunnan asioista, jotka koskettavat jokaista ihmistä tulotasosta tai elämäntilanteesta riippumatta. Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamustoimielin. Toimivaltansa valtuusto saa kuntalaisilta, eli äänestäjiltä. Valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan kunnallisvaaleissa neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuutettuja valitaan kunnan asukasluvun mukaisesti. Nurmijärvellä valtuuston jäsenmäärä on 51. Valtuusto ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Valtuuston tehtäviä ovat mm. toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä arviointi kunnan hallinnon järjestäminen kunnan taloudellinen vallankäyttö kunnallisten sääntöjen antaminen kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa Valtuusto käsittelee asiat kunnanhallituksen valmistelun pohjalta. Valtuusto voi siirtää päätösvaltaansa edelleen muille kunnan toimielimille. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken. Kuntalain mukaisia toimielimiä ovat valtuusto kunnanhallitus ja sen jaostot lautakunnat ja niiden jaostot johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat Nurmijärvellä kunnallista päätösvaltaa on siirretty yhdeksälle lautakunnalle ja kolmelle kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle sekä kuntakehitystoimikunnalle. Lisätietoja: www.nurmijarvi.fi > Kuntatieto ja päätöksenteko Kuntavaalit 2012 Lisätietoa: www.vaalit.fi Kunnallisvaaleissa äänioikeutettu on 1) Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen sekä Islannin ja Norjan kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää sekä 2) muun kuin 1 kohdassa mainitun valtion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on tuolloin ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 51. päivä ennen vaalipäivää on perjantai 7.9.2012 Ehdokaslista jätetään viimeistään 18.9.2012 Ehdokasnumerot vahvistetaan 27.9.2012 20