HYPERMEDIAN OPINTOKOKONAISUUS Hypermedia Digitaalinen media ja hypermedia Tampereen yliopiston Tietokonekeskuksessa toimivan Hypermedialaboratorion tehtävänä on saattaa yhteen eri tieteenalojen hypermediaan, digitaaliseen mediaan ja mediatuotantoon liittyvää tutkimusta tarjoamalla resursseja yliopiston laitosten käyttöön. Tietoyhteiskuntaan liittyvien tutkimustarpeiden lisääntyessä on enenevässä määrin syntynyt tarpeita pohtia myös laajemminkin uusien medioitten yhteiskunnallisia merkityksiä. Digitaalisen median tutkimuskenttä liittyy erityisesti käynnissä olevaa laajaan tietoyhteiskunnan murrokseen kohdistuvaan keskusteluun ja tutkimukseen sekä toisaalta tietoverkkojen kehittymiseen viestintävälineenä ja niiden hyödyntämiseen useilla eri alueilla. Digitaalista mediaa voidaan tarkastella esimerkiksi eri oppiaineitten edustamien näkökulmien kuten viestinnän, markkinoinnin, tiedonhallinnan ja oppimisen kannalta. Vuorovaikutteinen mediatuotanto ja erityisesti hypermedia sen keskeisenä toteuttamiskeinona tarkastelevat tapoja käsitellä ja organisoida digitaalisessa muodossa olevaa tietoa, joka ei ole perinteisen painetun kirjan tapaisessa lineaarisessa esitysmuodossa. Tiedon vuorovaikutteinen esitysmuoto tarjoaa useita tapoja tallentaa, käyttää ja omaksua tietoa poiketen ennaltamäärätystä tiedon esittämisjärjestyksestä. Opetuksen tavoitteet ja sisältö Hypermedian opintokokonaisuuden tavoitteena on palvella erilaisia tiedontarpeita hypermediaan liittyen ja tarjota opetusta erilaisten hypermediapohjaisten tietojärjestelmien suunnittelijoille, kehittäjille, käyttäjille ja tutkijoille. Useat ainelaitokset, kuten informaatiotieteet, tietojenkäsittelyoppi, tiedotusoppi, kasvatustieteet ja taideaineet käyttävät hypermediaa opetuksessaan ja hypermedian opetusohjelmalla pyritään kokoamaan nämä eri osa-alueet yhteen ja tarjoamaan kattava kokonaiskuva uusien medioitten suunnittelusta ja käytöstä sekä samalla pohtimaan laajemminkin digitaalisen median yhteiskunnallisia kytkentöjä. Hypermedian opetus on suunniteltu kattamaan hypermediasovellusten suunnittelun, toteutuksen ja käyttöönoton eri asiantuntija-alueita sekä tutustuttamaan tietoyhteiskunnan kehityspiirteisiin ja tutkimuskohteisiin. Hypermedian perusopintojen opetus toteutetaan yhteistyössä ainelaitosten tarjoaman opetuksen kanssa. Hypermedia on kuitenkin itsenäinen opintokokonaisuus, joka on suunniteltu tukemaan asiaan liittyvää erikoistumista ja soveltuu näin sivuaineopinnoiksi esimerkiksi edellämainittuihin pääaineisiin. Hypermedian perusopintokokonaisuus 15 ov P1 ja P2 Hypermedian ja mediatuotannon johdanto-opinnot ent. A1 ja A2 P1 Johdatus hypermediaan ja tietoverkkoihin ent. A1 P2 Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet ent. A2 P3. Ajankohtaiset sovellusalueet ent. A3 P3.1 Digitaalinen media verkoissa ent. A3.1 P3.2 Televisio tietokone vai vuorovaikutteinen mediakone? ent. A3.2 P3.3 Digitaalinen mediakulttuuri 143
P4 Hypermedian ja mediatuotannon erikoisalat P4.1 Hypermediasovellusten suunnittelu ja käsikirjoittaminen ent. A4.7 P4.2 Kuva ja hypermedia ent. A4.1 P4.3 Video hypermediassa ent. A4.2 P4.4 Hypermedian ääni- ja musiikkisuunnittelu ent. A4.3 P4.5 Johdatus virtuaalitodellisuustekniikoihin ent. A4.4 P4.6 Animaatio ja 3D-grafiikka ent. A4.5 P4.7 Johdatus kehittyneisiin verkkojulkaisutekniikoihin ent. A4.6 P4.8 Hypermedia-projekti ent. A4.8 Hypermedian aineopintokokonaisuus 20 ov A1 Hypermedian suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin opintokokonaisuus 12 ov A1.1 Kulttuuri- ja käyttäjäsensitiivinen suunnittelu vuorovaikutteisissa verkkopalveluissa A1.2 Hypermediaprojektin tuottaminen, hallinta ja tekijänoikeudet A1.3 Kerronnan muodot ja vuorovaikutus digitaalisessa mediassa A1.4 Digitaalinen yhteisöllisyys A1.5 Hypermedian erityiskysymyksiä mediat, kulttuurit ja teknologiat murroksessa A2 Vuorovaikutteisen hypermedian tutkimus 8 ov A2.1 Metodityöpaja A2.2 Proseminaari Perusopinnot 15 ov P1 ja P2 Hypermedian ja mediatuotanon johdanto-opinnot Johdatus hypermediaan ja tietoverkkoihin 3 ov P1 Tavoite: Johdattaa hypermedian ja tietoverkkojen (mm. Internet) teoreettiseen taustaan, peruskäsitteistöön ja historiaan sekä nykyisiin ja lähitulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin. Sisältö: Hyper- ja multimedian taustaa, peruskäsitteistöä ja -tekniikkaa sekä toteutuksia. Johdatusta tietoverkkopalveluiden peruskäyttöön, verkkojulkaisemiseen ja tekijäohjelmistoihin. Hypermedian sovellusalueet mm. koulutuksessa, viestinnässä, viihteessä ja matkailussa. Opetuksen määrä: 16 tuntia luentoja ja 24 tuntia harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu ja hyväksytty harjoitustyö. 1 Slevin: Internet and society. London: Polity Press, 2000. 2 Nielsen: Hypertext and hypermedia. San Diego: Academic Press, 1993. 3 Malmirae Linjama Sirola Veistola: Kotisivun tekeminen. Visual-sarja. Jyväskylä: Teknolit, 1998. 4 Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja muuta tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet 3 ov P2 Tavoite: Antaa perustiedot hypermediaprojekteissa käytettävistä ohjelmistoista sekä luoda yleiskuva hypermedian tuotantoprosessista erityisesti verkkoympäristössä. Sisältö: Johdatusta multimediaelementteihin ja niiden käyttöön hypermediasovelluksissa. Digitaalisen kuvan käsittely ja johdatusta visuaaliseen suunnitteluun erityisesti verkkojulkaisuissa. Digitaalisen äänen käsittelyn ja musiikinteon perusteet. Digitaalisen videon käsittely. Yleisimmät hypermediatuotannossa käytettävät tekijä- ja editointiohjelmistot ja niiden peruskäyttö. HTML (Hypertext: Markup Language) -sivunkuvauskielen perusteet ja laajennukset. 144
Dokumentoitu harjoitustyö ja tentti. 1 Niederst: Web design in a nutshell. O reilly, 1999. 2 Keränen Lamberg Penttinen: Multimedian peruskirja. Jyväskylä: Teknolit, 2000. 3 Nielsen: www suunnittelu. IT Press, 2000. Ajankohtaiset sovellusalueet P3 Digitaalinen media verkoissa 3 ov P3.1 Tavoite: Antaa opiskelijoille ajankohtaisnäkymä tietoverkkoihin ja digitaaliseen mediaan käyttäjän, sisällön, vuorovaikutuksen ja teknologian näkökulmista. Sisältö: Kurssi keskittyy erityisesti uusimpiin verkkopalveluiden ja digitaalisen käyttökulttuurin muotoihin ja sisältöihin. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä tieteellisen raportin laatiminen tai harjoitustyö jostakin luennoilla käsitellystä aiheesta tai sen sovelluksesta. 1 Aula Oksanen: Eepos: suomalainen Internet-unelma. Helsinki: WSOY, 2000 2 Dertouzos: What will be: how the new world of information will change our lives? San Francisco: HarperEdge, 1997 3 Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. Televisio tietokone vai vuorovaikutteinen mediakone 3 ov P3.2 Tavoite: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelijat integroituvan mediaympäristön maailmaan ja antaa kuva television ominaispiirteistä tässä integraatiossa. Tavoitteena on, että opiskelijoille kurssin puitteissa tulisi perustiedot niin teknisistä, sisällöllisistä kuin historiallisistakin vuorovaikutteisen television aspekteista. Sisältö: Kurssi koostuu luennoista, ryhmätöistä ja palautetilaisuuksista. Johdantoluentojen aihealueet: Vuorovaikutteisen television historia ja nykytilanne. Vuorovaikutteisen ja digitaalisen television hankkeet ja sisältö sekä palvelukonseptit. Vuorovaikutteisen televisioalustan sisältötuotanto. Uusien televisioympäristöjen tekniset ratkaisut. Lisäksi ekskursio alan yritykseen ja/tai tutkimuslaitokseen. Johdantoluentojen tarkoituksena on tarjota pohjatietoa uudenlaisten interaktiivisten sisältöjen suunnitteluun televisioympäristöä varten. Ryhmätyöskentelyssä suunnitellaan interaktiivisen television sisältökokonaisuus. Johdantoluennoille osallistuminen, osallistuminen ryhmätyöskentelyyn, tulosten raportointi. 1 Application guidelines for digital-tv: user interface recommendations from Digital-TV Application Developers Forum, 1999. [Luentomoniste.] 2 Faulkner Xristine: Usability engineering. London: MacMillan Press, 2000. 3 Hietala Veijo: Ruudun hurma: johdatus TV-kulttuuriin. Helsinki: YLEopetuspalvelut, 1996. Digitaalinen mediakulttuuri 3 ov P3.3 Tavoite ja sisältö: Tarjota yleinen historiallinen ja tulkinnallinen kehys digitaaliselle mediakulttuurille. Kurssin lähtökohtana on käsitys kulttuurista monisäikeisenä merkitysten tuottamisen prosessina. Tätä havainnollistetaan kahdella osa-alueella: 1) digitaalisuuden kulttuurihistoria rakentaa teknologian kehittämisen ja käyttöönoton kontekstia, ja 2) digitaalisen mediakulttuurin tapauskertomuksia analysoi keskeisiä digitaalisen mediakulttuurin tuotteita ja palveluja. Kurssilla tehdään harjoitustyö, jossa jotain tuotetta tai palvelua analysoidaan suhteessa kulttuuriseen kontekstiinsa. 145
1 Järvinen Mäyrä (toim.): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. Tampere: Vastapaino, 1999. 2 Ylä-Kotola Arai: Uusmediatieteen perusteet. Helsinki: Edita, 2000. Hypermedian ja mediatuotannon erikoisalat P4 Hypermediasovellusten suunnittelu ja käsikirjoittaminen 3 ov P4.1 Tavoite: Antaa opiskelijalle valmiudet hypermediaesityksen suunnittelemiseen ja käsikirjoittamiseen sekä käsikirjoitusten ja hypermediaesityksen testaamiseen ja arvioimiseen. Kurssin jälkeen opiskelijan tulee tuntea keskeiset käsikirjoitusmuodot sekä vuorovaikutteisen kerronnan perusteet. Kurssin tarkoituksena on myös saada toteuttamiskelpoisia käsikirjoituksia hypermediateosten valmistamiseen. Sisältö: Tutustuminen suunnittelun ja käsikirjoittamisen teoreettisiin malleihin. Keskeisten käsikirjoitusmuotojen hallinta. Multimediakerronnan ja interaktiivisten kerrontamuotojen erityispiirteiden tunteminen. Tutustuminen ideoinnin, konseptoinnin ja projektityöskentelyn menetelmiin. Oman käsikirjoituksen kirjoittaminen. Valmiiden sovellusten ja käsikirjoituksen analysointi, oman käsikirjoituksen laatiminen ja esittely. 1 Aaltonen Jouko: Käsikirjoittajan työkalupakki: miten teen videoohjelman käsikirjoituksen. Helsinki: Painatuskeskus, 1993. 2 Alasilta Anja: Näin kirjoitat tietoverkkoon: viestintäopas paperin maailmasta verkkojen aikaan. Helsinki: Inforviestintä, 1998 3 Liukkonen Jussi: Digitaalisen median käsikirjoitusopas. Helsinki: Edita, 2000. 4 Murray Janet H.: Hamlet on the holodeck: the future of narrative in cyberspace. New York: Free Press, 1997 Kuva ja hypermedia 3 ov P4.2 Tavoite: Tarjota opiskelijalle monipuolinen kuva tietokonepohjaisen grafiikan luomisesta, teoreettisista perusteista ja muokkaamisesta hypermediatarkoituksiin. Sisältö: Johdatus digitaaliseen kuvaan. Kuvakollaasin käsittelyprosessi, taitto ja sommittelu ruudulla. Värit ja väripaletit tietokonenäytöllä. Kuva hypermediassa, sisällön ja tekniikan reunaehdot. Digitaalikamerat. Kuvan erityisvaatimukset verkkojulkaisuissa. Digitaalikuvan historia ja nykyestetiikka. Digitaalikuvan tekijänoikeudet. Edeltävät opinnot: Kurssin P2 Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet (entinen A2) hyväksytty suorittaminen. 1 Sumiloff: Graafisen suunnittelun teknologia. Helsinki: Gummerus, 2000. 2 McClelland: Photoshop 5. Jyväskylä: Teknolit, 1999. 3 Siegel: Creating killer Web sites. Indianapolis: Hayden/div. Prentice Hall, 1997. 4 Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. Video hypermediassa 3 ov P4.3 Tavoite: Antaa kokonaiskuva liikkuvan kuvan suunnittelusta ja käytöstä hypermediassa. Sisältö: Johdatus videotekniikan perusteisiin ja videokuvan suunnitteluun, kuvaamiseen, digitoimiseen ja käsittelemiseen. Liikkuvan kuvan yhdistäminen muihin medioihin. Edeltävät opinnot: Kurssin P2 Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet (entinen A2) 1 Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki: miten teen video-ohjelman käsikirjoituksen. Helsinki: Painatuskeskus, 1993. 2 Hietala Veijo: Kuvien todellisuus: johdatusta kuvallisen kulttuurin 146
ymmärtämiseen ja tulkintaan. Helsinki: Gummerus, 1993. Hypermedian ääni- ja musiikkkisuunnittelu 3 ov P4.4 Tavoite: Antaa opiskelijalle itsenäiseen työskentelyyn tarvittavat tiedot tietokoneen äänilaitteiden käytöstä sekä digitaalisen äänen tallentamisesta ja sen hyödyntämisestä hypermediatarkoituksiin. Kurssilla perehdytään monipuolisesti hypermediasovellusten äänimaailman rakentamiseen monikanavatekniikoita ja verkkoympäristöjä hyödyntäen. Sisältö: Hypermediasovelluksen äänimaailman suunnittelu, äänimaailman toteutus, MIDI ja digitaalinen ääni. World Wide Web -hypermediadokumenttien äänimaailmat. Edeltävät opinnot: Kurssin P2 Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet (entinen A2) Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. Johdatus virtuaalitodellisuustekniikoihin 3 ov P4.5 Tavoite: Kurssi antaa perusvalmiudet virtuaalitodellisuustoteutuksien analysointiin ja suunnitteluun. Kurssilla pyritään esittämään ohjelmistojen ja laitteistojen mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä toteuttajan että käyttäjän näkökulmasta. Sisältö: Virtuaalitodellisuuden määrittely. Virtuaalitodellisuuden historiaa. Virtuaalitodellisuus Suomessa. Tekniset näkökohdat. Fysiologiset näkökohdat. Psykologiset näkökohdat. Virtuaaliympäristöjen sovelluksia. Edeltävät opinnot: Jakson P1 Johdatus hypermediaan ja tietoverkkoihin (entinen A1) 1 Kalawsky: The science of virtual reality and virtual environments. Addison-Wesley, 1993. 2 Reitmaa et al.: Virtuaaliympäristöt. Tekes-raportti 45/95. 3 Schroeder: Possible worlds: the social dynamic of virtual reality technology. Westview Press, 1996. 4 Moser MacLeod (ed.): Immersed in technology: art and virtual environments. MIT Press, 1996. 5 Dery: Escape velocity: cyberculture at the end of the century. Grove/Atlantic, 1996. 6 Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. Animaatio ja 3D-grafiikka 3 ov P4.6 Tavoite: Kurssi antaa perusvalmiudet kolmiulotteisen grafiikan ja animaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Sisältö: 3D-grafiikan ja animaatioiden funktiot ja ympäristöt. 3D-työkalut (Realsoft 3D, 3D Studio Max, Poser, Truespace). Mallintaminen ja materiaalit. Valaistus ja renderöinti. Käsikirjoittaminen. Animointi. Edeltävät opinnot: Jaksojen P1 ja P2 Hypermedian ja mediatuotannon johdanto-opintojen (entiset A1 ja A2) hyväksytty suorittaminen. Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö. 1 White: The animator s workbook. Watson-Guptill Publications, 1986 tai 1988. 2 Giambruno: 3D graphics & animation. New Riders, 1997. 3 Culhane: Animation from script to screen. St. Martin s Press. 4 Maestri: Digital character animation. New Riders, 1996. 5 De Leeuw: Digital cinematography. AP Professional, 1997. 6 Ohjelmistojen käyttöoppaat ja onlineopasteet sekä luennoilla mahdollisesti erikseen jaettava materiaali ja tietoverkossa tarjolla oleva materiaali. 147
Johdatus kehittyneisiin verkkojulkaisutekniikoihin 3 ov P4.7 Tavoite: Esitellä opiskelijalle keskeisimmät online-ohjelmointitekniikat ja antaa opiskelijalle tiedot oikean tekniikan valinnasta verkkohankkeisiin. Sisältö: Asiakaspuolen ohjelmointi. CGI-tekniikan mahdollisuudet. Tietokantajärjestelmät. Verkkosovelluskehittimet. Luennot ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Dokumentoitu harjoitustyö. Oheisirjallisuutta: Ohjelmistojen käyttöoppaat ja onlineopasteet sekä luennoilla erikseen jaettava materiaali ja ajankohtaiset linkit verkkotiedonlähteille. Edeltävät opinnot: Kurssin P2 Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet (entinen A2) Lisäksi suositellaan tietotekniikan perusteiden ja yhden sovelluskehitysympäristön peruskäytön hallintaa ennen kurssille osallistumista. Hypermedia-projekti 3 ov P4.8 Tavoite: Antaa valmiuksia hypermedian ja vuorovaikutteisen median suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä projektiryhmän jäsenenä toimimiseen. Osallistuminen hypermedialaboratoriossa käynnissä olevaan tutkimus- tai kehittämishankkeeseen, joka liittyy mediatuotannon erikoistumisalueisiin tai hypermedian tutkimukseen. Kurssi toteutetaan yhteistyössä aineopintojen kurssin A1.2 (Hypermediaprojektin tuottaminen, hallinta ja tekijänoikeudet) kanssa. Edeltävät opinnot: Jaksot P1 ja P2 Hypermedian ja mediatuotannon johdantoopinnot (entiset A1 ja A2) sekä vähintään yhden P4-opintojakson Hypermedian ja mediatuotannon erikoisalat (entinen A4) Hypermedian aineopintokokonaisuus 20 ov Opintokokonaisuus antaa perusvalmiudet hypermediaprojektien suunnitteluun, hallintoon, arviointiin, tutkimukseen ja soveltamiseen omalla erikoistumisalueella. Aineopintojen aloittamisen edellytyksenä on perusopintojen suorittaminen vähintään hyvin tiedoin. Muista mahdollisista aineopintojen valinnan kriteereistä ilmoitetaan erikseen. 20 opintoviikon kokonaisuus koostuu seuraavista osista: A1 Hypermedian tutkimuksen ja projektisuunnittelun opintokokonaisuus12 ov A2 Vuorovaikutteisen hypermedian tutkimus ja toteutus 8 ov Yhteensä 20 ov Hypermedian tutkimuksen ja projektisuunnittelun opintokokonaisuus 12 ov A1 Opiskelijan valinnan mukaan neljä kurssia seuraavista: Kulttuuri- ja käyttäjäsensitiivinen suunnittelu vuorovaikutteisissa verkkopalveluissa 3 ov A1.1 Tavoite ja sisältö: Kulttuuri- ja käyttäjäsensitiivinen suunnittelu lähestyy digitaalista mediaa etnografian ja mediatutkimuksen näkökulmista korostaen käyttötilanteiden merkitystä. Kurssilla tarkastellaan erilaisia tapoja tuoda käyttäjät ja käyttäjäryhmät osaksi suunnitteluprosessia. Samalla pyritään jäsentämään vuorovaikutteisia verkkopalveluita ja niiden käyttöä osana laajempaa kulttuurista ja historiallista kontekstia. Kurssin tavoitteena on syventää osallistujien valmiuksia vuorovaikutteisten verkkopalveluiden kulttuuri- ja käyttäjäsensitiiviseen suunnitteluun. Keskiössä ovat erilaisten käyttäjäryhmien ominaisuudet ja tarpeet. Kulttuuri- ja käyttäjäsensitiivisen suunnittelun menetelmät. Verkkopalveluiden erilaiset käyttäjäryhmät ja niiden tarpeet. Uuden median etnografia. Emootiot ja digitaalinen media. Käyttäjävaatimukset ja asiakastarpeet. 148
Kurssilla opittuja suunnittelumenetelmiä hyödyntäen toteutetaan ja arvioidaan verkkopalveluiden prototyyppejä ja demoja. Olennainen osa suoritusta on tarvekartoitusten ja koko suunnitteluprosessin yksityiskohtainen dokumentointi. 1 Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? Taik, 2000. 2 Ruskin: The humane interface. ACM Press, 2000. 3 Erikseen sovittavaa ajankohtaista materiaalia. Edeltävät opinnot: Hypermedian perusopintojen Hypermediaprojektin tuottaminen, hallinta ja tekijänoikeudet 3 ov A1.2 Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva projektityöskentelystä, projektin perustamisesta, organisoinnista, suunnittelusta ja toteuttamisesta. Opintojaksossa tutustutaan projektityöskentelyyn menetelmänä perehtymällä mm. aikaisempiin hypermediaprojekteihin. Opintojakson tavoitteena on myös perehdyttää opiskelija pienryhmä- ja projektityöskentelyssä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä ryhmätyöskentelyssä ilmenevien ongelmatilanteiden hallintamenetelmiin. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisen tiedon lainsäädäntöön ja tekijänoikeuksiin. Opintojaksossa syvennytään alan lainsäädäntöön ja sen tämänhetkisiin kehitysnäkymiin Euroopassa ja USA:ssa. Opetuksen määrä: 40 tuntia opetusta sekä käytännön projektin suunnittelu- ja ohjaustyötä kurssin P4.8 (Hypermediaprojekti) kanssa. Tentti sekä kirjallinen raportti omasta projektityöskentelystä. 1 Haikala Märijärvi: Ohjelmistotuotanto. Helsinki: Suomen Atk-kustannus, 1996. 2 Lampola: Multimedian tuottamisen ja jakelun juridinen opas. Helsinki: Tekes, 1996. 3 Pelin: Projektihallinnan käsikirja. Helsinki: Gummerus, 1999. 4 Erikseen sovittavaa ajankohtaista materiaalia. Edeltävät opinnot: Hypermedian perusopintojen Kerronta ja vuorovaikutus digitaalisessa mediassa 3 ov A1.3 Tavoite ja sisältö: Digitaalisten mediavälineiden interaktiivinen luonne tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin median tuottajille kuin käyttäjille. Tällä kurssilla lähestytään vuorovaikutusta suhteuttamalla sitä perinteisen median kertovaan rakenteeseen. Interaktiivisuudessa erotetaan useita tasoja ja muotoja: haarautuvan hypermediarakenteen lisäksi analysoidaan esimerkiksi vuorovaikutteisia ympäristöjä, digitaalisia pelimaailmoja ja median toiminnallista muokattavuutta. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiuksia vuorovaikutteisten mediamuotojen arviointiin ja suunnitteluun. Tentti ja harjoitustyö. 1 Aarseth: Cybertext: perspectives on ergodic literature. Baltimore: The Johns Hopkins University Press, 1997. 2 Johnson: Interface culture. HarperEdge, 1997. 3 Laurel: Computers as theatre. Addison-Wesley, 1991. 4 Murray: Hamlet on the holodeck. MIT Press, 1997 5 Poole: Trigger happy: videogames and the entertainment revolution. Arcade Publishing, 2000. 6 Mahdollinen muu kurssin yhteydessä ilmoitettava oheiskirjallisuus. Edeltävät opinnot: Hypermedian perusopintojen Digitaalinen yhteisöllisyys 3 ov A1.4 Tavoite ja sisältö: Ihmistenvälinen vuorovaikutus on kasvavassa määrin välittynyttä ja tapahtuu digitaalisten medioiden kautta. Uuden median käyttötilanne on tyypillisesti henkilökohtainen, mutta vuorovaikutteinen media tarjoaa myös mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen ja rakentamiseen. Kurssilla tarkastellaan digitaalisen yhteisöllisyyden erityispiirteitä ja haasteita sekä eritellään 149
verkko- ja mobiilimedian mahdollistamia vuorovaikutuksen tapoja. Tentti ja harjoitustyö. 1 Rheingold: The virtual community: finding connection in a computerized world. Mandarin, 1995. 2 Jones (ed.): Cybersociety 2.0: revisiting computer-mediated communication and community. Sage, 1998. 3 Hakken: Cyborgs @ cyberspace?: an ethnographer looks to the future. Routledge, 1999. 4 Ja muu kurssin yhteydessä ilmoitettava oheiskirjallisuus. Edeltävät opinnot: Hypermedian perusopintojan Hypermedian erityiskysymyksiä mediat, kulttuurit ja teknologiat murroksessa 3 ov A 1.5 Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on tarkastella ajankohtaisia tieto- ja viestintätekniikan esiin nostamia kysymyksiä. Opiskelija saa valmiudet kriittisesti ja monipuolisesti arvioida uusimman tekniikan sekä siihen liittyvien palveluiden ja sisältöjen kulttuurisia ja toiminnallisia merkityksiä. Opetuksen määrä: 40 tuntia Tentti ja harjoitustyö. Ajankohtainen kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa. Edeltävät opinnot: Hypermedian perusopintojen Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön. Kurssi on luonteeltaan työpaja, jossa rakennetaan monimetodista tulkinnallista kehystä hypermedian eri muodoille. Jatkuvasti ja nopeasti kehittyvä digitaalinen, verkottunut ja mobiili media ei asetu yhden teoreettisen mallin tai oppialan rajoihin, vaan sen piirissä risteävät useat teknologian, kehitystyön ja käyttökulttuurien ulottuvuudet. Kurssilla perehdytään erilaisiin tutkimusmetodeihin vierailevien asiantuntijoiden tuella ja pohditaan erityisesti tieteidenvälisen toiminnan tarjoamia mahdollisuuksia hypermedian tutkimukselle. Aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä kirjallinen harjoitustyö tai essee. Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin alkaessa. Edeltävät opinnot: Hypermedian perusopintojen Proseminaari 5 ov A2.2 Tavoite ja sisältö: Johdattaa opiskelija tieteellisen kirjoittamisen ja argumentoinnin perusteisiin sekä syventää valmiuksia hypermediaan liittyvän tieteellisen lähdemateriaalin hankintaan. Kurssin tavoitteena on myös antaa edellytykset toimia hypermediasovellusprojektin suunnitteluja toteutustyössä. Kirjallinen proseminaarityö ja sen julkinen esittäminen sekä toimiminen oppotenttina. Edeltävät opinnot: Hypermedian perusopintojen sekä aineopintojen jakson A2.1 (Metodityöpaja) hyväksytty suorittaminen. Vuorovaikutteisen hypermedian tutkimus (8 ov) A 2 Metodityöpaja 3 ov A2.1 150