Melun arviointi ja hallinta haasteet luvittajalle ja toiminnanharjoittajalle Tapio Lahti TL akustiikka
2 Sisältöä Melun arviointi: laskenta ja mittaus menetelmät arviointisuure Lupaehdot BAT? melupäästö/melutaso lukuarvot Melulähteet ja torjunta tärkeysjärjestys mahdollisuudet
3 Satamamelu: trendit ja hankaluudet Kaksi trendiä: Taajamissa asuinalueet hivuttautuvat lähemmäksi Naapureiden tietoisuus oletetuista haitoista, säädöksistä ja vaikutuskanavista lisääntynyt, paitsi taajamissa myös haja- ja loma-asutusalueilla Monta erilaista melulähdettä ja -lajia: Melun syntytapojen ja ominaisuuksien kirjo on laaja Kokonaismelu jopa äärimmäisen epäherkkä yksittäisille torjuntatoimille Tarvitaan laajaa torjuntakeinojen kokoelmaa
4 Melun arviointi Menetelmät: laskenta ja mittaus Mallilaskenta on ensisijainen! Mittaus on vain täydentävä Laskenta on olennaisesti tehokkaampi, monipuolisempi ja luotettavampi Myytti: Jatkuvatoimiset melumittaukset antaisivat kaikkein tarkinta tietoa todellisesta äänitasosta... Todellisuus: Pitkäaikainen mittaus: erittäin työläs, kallis ja vaativa tai epäluotettava eikä tuota lisätietoa mallinnukseen nähden
5 Meluselvityksen menetelmiä Mittaus vai laskenta? Laskenta: tehokkaampi, monikäyttöisempi, halvempi ja luotettavampi! Mittaukset: tarvitaan laskennan lähtötietojen (lähteiden melupäästöjen) selvittämiseen toinen käyttö: mallin laskennan tarkistus ns. puolivälietäisyyksillä (= sataman reunamilla) jos altistuvat kohteet kaukana, mittaus niissä ei suositeltavaa
6 Laskenta ja mittaus Laskenta Mallilaskenta vastaa melun leviämiselle suotuisia sääoloja, tulos on samalla suoraan pitkän ajan keskiäänitaso Runsaasti tietoa: laaja alue, melulähteiden tunnistaminen, osuudet ja tärkeysjärjestys sekä torjunnan kohdistaminen Mittaus Vain yksi tai muutama piste Pätevän mittaajan läsnäolo välttämätöntä Taustamelun poistaminen vaativa ongelma Tulos edustaa vain itseään eli mittaushetkeä Vaihtelu voi olla suurta sääolojen takia (vaikka sataman melupäästöt olisivat stabiilit)
7 Arviointisuure: keskiäänitaso Myytti: Keskiäänitaso sopii tasaisen melun, kuten tiemelun haitallisuuden arviointiin. Jos melussa on voimakasta vaihtelua ja huippuja, tarvitaan lisäksi tietoa huippujen enimmäistasosta, lukumäärästä ja kestosta. L Aeq 2 1 p t A ( ) 10lg T T 2 p 0 dt Erityisesti tarkoitettu vaihtelevan melun arviointiin Neliöön korotuksen takia keskiäänitaso ei ole tavallinen äänipaineen keskiarvo, vaan se korostaa maksimikohtia Integraali yhdistää automaattisesti tiedot huippujen enimmäistasosta, lukumäärästä ja kestosta
8 Rahtisataman melua 75 70 A-äänitaso, db lähellä I S 65 60 55 50 0 3 6 9 12 aika, min 75 70 A-äänitaso, db sumutorvi kauempana I S 65 60 55 50 0 3 6 9 12 aika, min
9 Säädökset ja BAT Määritelmiä YSL:ssa: Pilaantuminen: melun päästämistä ympäristöön, josta aiheutuu haittaa Säädellään ympäristöluvalla, jossa annetaan parhaaseen tekniikkaan perustuvia päästöraja-arvoja Päästön rajoittaminen: käsite, joka ei sellaisenaan sovi melulle Haitta on olennainen, ei päästö: äänisäteily eli päästö ei ole vielä melua eikä haitallista, ellei sillä ole kuulijaa
10 Päästö ja lupa Pääsääntö: Ei syytä asettaa ympäristöluvassa rajaa melupäästölle, vaan altistuvassa kohteessa esiintyvälle melutasolle Ei yksiselitteistä, miten melupäästöt tuottavat melutason ja aiheuttavat haitan Päästön rajoittaminen sopii: yksittäisille, myytäville ja hankittaville melulähteille, kuten ajoneuvoille ja työkoneille Päästön rajoittaminen ei sovi satamien melulle
11 BAT: käytännön soveltaminen Paljonko melua pitää vähentää? Mihin asti BAT:ia jatketaan? Kunnes melu ei ole haitallista; periaatteessa mittana voi olla ohjearvojen alitus Käytännön BAT:ia: tavalliset, toimivat keinot torjua niin melun päästöä, leviämistä kuin altistumistakin näin tulkittuna BAT sopii myös satamien melulle
12 Lupaehdot Päivän ja yön keskiäänitaso L Aeq riittää satamien vaihtelevalle melulle Melun laadun huomioivat korjaukset kapeakaista- ja impulssikorjaus, mutta entä pienitaajuisuus? Miten tulkitaan eri päivien vaihtelut? pahin eli vilkkain vuorokausi keskimääräinen vuorokausi (viikko, vuosi)
13 Melun ominaisuudet, korjaukset Vaihtelu? keskiäänitaso kattaa suoraan Enimmäisäänitaso? keskiäänitaso kattaa suoraan maallikot usein luulevat, että raja-arvo koskee tätä Impulssimaisuus, kapeakaistaisuus? kuten ohjearvoissa Spektrin pienitaajuisuus? Vain sisällä asunnoissa (ei luvassa vaan STM)
14 Lukuarvot: 55/50 db vai 45/40 db? Asuinalueet, taajamat: 55 ja 50 db 45 ja 40 db eivät sovi taajamiin taustamelu, muut äänet, usein voimakkaampaa pelkkä todentaminenkin erittäin vaativaa Ohjearvoja ei tarkoitettu suoraan raja-arvoiksi luonnonsuojelualue, jossa ääni ei ole suojeltava arvo loma-asunnot taajamissa/lähellä
15 Pienitaajuinen melu ja A-painotus 120 Äänipainetaso, db 100 80 60 40 20 0 16 31,5 63 125 250 500 1k 2k Kuulon uudet vakioäänekkyyskäyrät (2003)
16 Raja-arvon harvoin tapahtuva ylitys? STM:n asumisterveysohje:
17 Yömelu Onko asukas yöllä ulkona julkisivun ulkopuolella tai pihan oleskelualueella? Yöohjearvo tarkoitettu (ensisijaisesti) sisämelun mitoittamista ja rajoittamista varten Sisämelua ei säädellä ympäristöluvassa, vaan kaavoituksella ja rakennusluvalla Mitoitettavana on julkisivun äänieristys; mitoitus perustuu ulkomelun tasoon ja sisämelun ohjearvoon Terveysviranomainen valvoo (STM:n asumisterveysohje)
18 Seuranta Kun sataman mallilaskenta tehty, toistuvat mittaukset yleensä turhia Jos toiminnassa merkittäviä muutoksia? Silloinkin suositeltavampaa päivityslaskenta Jos uusia melulähteitä, niille melupäästömittaus
19 Tärkeimmät melulähteet Dieselmoottori työkoneet, laivan apukone, rekat, veturi Laivojen IV-puhaltimet Iskut, kolahdukset ajoneuvot rampilla ja konttien käsittely Laiva on tärkein melulähde yleensä vain matkustajasatamissa tai yöpyessään Liikkuva laiva: käytännössä ei koskaan merkittävä
20 Dieselmoottori Kulkuvälineet 4.10.2013
21 Dieselmoottori Rahdinkäsittelykoneet 4.10.2013
22 Dieselmoottori Rahdinkäsittelykoneet 4.10.2013
23 Ilmanvaihtopuhaltimet 4.10.2013
24 Nosturit, pumput 4.10.2013
25 Iskut 4.10.2013
26 Matkustajalaivat 111 db 114 db 4.10.2013
27 Satamien melulähteet, kehitystä 5 db 9 db 1.. 2 db 1.. 3 db 4.10.2013
28 Melulähteiden melupäästöjä A-äänitehotaso L WA, db matkustajalaivat 108 (.. 114) risteilijät 106 roro-alukset 108 lolo- ja säiliöalukset 107 rekka-auto (satamassa) 102 dieselveturi (satamassa) 114 vetomestari 107 lukki 107 kurottaja 110.. 112 nosturi 102.. 105.. 114 ramppikolina (ahtauksen aikana) 108
29 Vuosaaren satama 4.10.2013
30
31
32
33
34
130 Äänitehotaso, db 35 Laivojen päästöjä 120 110 100 90 80 130 A 31,5 63 125 250 500 1k 2kHz Äänitehotaso, db 120 110 100 90 80 A 31,5 63 125 250 500 1k 2kHz
36
37 Julkisivun äänieristys laivamelua vastaan 60 50 A-äänipainetaso, db laiva Ctr C 40 30 20 10 31,5 63 125 250 500 1 k 2 k 4 k 8 k Hz
38 Julkisivun äänieristys, kooste tie 80 km/h 40 tie 60 km/h 37 katu 50 km/h 37 katu 30 km/h 33 juna 44 lento 36 helikopteri 37 raitiovaunu 37 rv. kolina 34 tuulivoima 32 ampuma (raskas) 31 laiva (apukone) 31 tie- ja lentomelu C tr 35 muu ympäristömelu C 41 D A, db
39 Miten melua torjutaan? Dieselmoottorit: äänenvaimennin Puhaltimet: äänenvaimennin Iskut: pienempi nopeus + vaimentava pinnoite Joskus (harvoin) meluestekin Maasähkö?
40 Äänenvaimentimet 4.10.2013
41 Case: Finnreel 80 A-weighted sound pressure level, db 75 Hz 70 60 50 40 30 31,5 63 125 250 500 1k 2k 4k 8k Hz 100 90 Sound pressure level, db April 2004 July 2005 80 70 60 50 A 16 31,5 63 125 250 500 1k 2k 4k 8k Hz
42 Maasähkö 4.10.2013
43 Rampit 4.10.2013
44 Meluesteet 4.10.2013
45 Vuorokaudenajan rajoitukset? 4.10.2013
46 Äärimmäinen ratkaisu Kokkola AWT (all-weather terminal) 4.10.2013