SUOMEN MAASTOHIIHTO RY VUOSIKERTOMUS 1.6.2012 31.5.2013
1. JOHDANTO Suomen Maastohiihto ry vastaa Hiihtoliiton lajiyhdistyksenä maastohiihdon monipuolisesta lajitoiminnasta. Kausi 1.6.2012 31.5.2013 oli Suomen Maastohiihto ry:n kolmas toiminta- ja tilikausi. Suomen Maastohiihto ry:n tarkoituksena on toimia maastohiihdon alalla Suomessa toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten ja muiden yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä sekä keskuselimenä ja sen tehtävänä on maastohiihdon urheilutoiminnan edistäminen ja tukeminen. Yhdistys huolehtii jäsentensä yhteisistä kehittämis- ja edunvalvontatehtävistä sekä edistää maastohiihdon huippu-urheilua ja laajaa hiihdon harrastusta Suomen kansan keskuudessa. Yhdistyksen toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään laaja-alaisesti tasa-arvoista liikuntakulttuuria. 2. VARSINAINEN TOIMINTA Suomen Maastohiihdon varsinainen toiminta on jaettavissa viiteen toiminnalliseen osaan: huippu-urheiluun, harrastehiihtoon, nuorisohiihtoon, kenttätoimintaan ja kotimaiseen kilpailutoimintaan. Kaikilla sektoreilla on yhtä tärkeä asema toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tämä tarkoittaa kansainvälisesti menestyviä huippu-urheilijoita, laadukkaita lasten ja nuorten hiihtotuotteita ja kiehtovia harrastusmahdollisuuksia aikuisille. Maastohiihdon huippu-urheilun päätavoite kilpailukaudella 2012-2013 oli menestyä Val di Fiemmen MM-kilpailuissa. Maailmacupin kilpailuissa tavoitteena oli menestyä kokonaiscupissa joukkueena sekä henkilökohtaisesti. Harraste- ja aikuishiihdon tavoitteena oli jatkaa hiihdon harrastajille suunnattua terveyttä sekä työja toimintakykyä edistävää toimintaa seurojen, piirien ja lajiyhdistyksen toteuttamana. Seurojen tehtävänä oli järjestää aikuisten hiihtokouluja sekä erilaisia kuntotapahtumia. Suomen Maastohiihto tuki tätä tavoitetta omalla materiaalillaan, olemalla mukana tapahtumissa sekä netti-informaatiolla. Maastohiihdon nuorisohiihdon toiminnassa oli pääpaino sinettiseuratoiminnan ajan tasalle saattamisessa ja uusien kriteerien viemisessä seurojen tietouteen auditoinnin yhteydessä.
Lisäksi nuorten valmennustoimintaa tuettiin uusien leiritysten avulla ja seurojen valmentajien toimintaa uudistuneella I-tason koulutuksella. 2.1 HUIPPU-URHEILU 2.1.1 Maajoukkueen kilpailutoiminta Maastohiihdon maajoukkueen tavoite oli menestyä huipputasolla kansainvälisissä kilpailuissa. Päätavoitteena olivat 20.2. 3.3.2013 hiihdetyt Val di Fiemmen MM-kilpailut ja taistella siellä mitaleista. Maailmacupin kilpailuissa tavoitteena oli menestyminen kokonaiscupissa joukkueena sekä henkilökohtaisesti. Lisäksi vuoden 2013 tavoitteena oli normaalimatkan mieshiihtäjien nouseminen takaisin maailman huipputasolle. Val di Fiemmen MM-kisojen parhaasta tuloksesta vastasivat Krista Lähteenmäki ja Riikka Sarasoja-Lilja, jotka sijoittuivat parisprintissä kolmanneksi. Sekä naisten (Kyllönen, Niskanen, Roponen ja Sarasoja-Lilja) että miesten (Jauhojärvi, Nousiainen, Lehtonen ja Heikkinen) viestijoukkueet hiihtivät kisoissa viidensiksi. Henkilökohtaisilla matkoilla parhaita suomalaissijoituksia olivat Mona-Liisa Malvalehdon (sprintti), Kerttu Niskasen (30 km P) ja Krista Lähteenmäen seitsemännet sijat sekä Toni Ketelän (sprintti), Riitta-Liisa Roposen (10 km V) ja Anne Kyllösen (30 km P) kahdeksannet sijat. Maiden välisessä maailmancupissa Suomi oli neljäs Norjan voittaessa cupin. Naisissa Suomi oli toinen Norjan jälkeen ja miehissä 12:s Venäjän ollessa paras. Tour de Skillä Krista Lähteenmäki oli neljäs, Riitta-Liisa Roponen kahdeksas ja Anne Kyllönen yhdeksäs. Kauden 2012 2013 maailmancupissa suomalaisnaiset saavuttivat kymmenen palkintokorokesijoitusta, joista kahdeksan tuli henkilökohtaisilla matkoilla. Henkilökohtaisilla matkoilla palkintokorokkeelle ylsivät Anne Kyllönen, Krista Lähteenmäki, Mona-Liisa Malvalehto ja Kerttu Niskanen. Kokonaismaailmancupissa Anne Kyllönen oli seitsemäs, Krista Lähteenmäki kymmenes ja Kerttu Niskanen 11:s. Sprintticupissa Anne Kyllönen oli viides ja Mona-Liisa Malvalehto kahdeksas. Normaalimatkojen cupissa Anne Kyllönen oli niin ikään viides, Kerttu Niskanen 12. ja Krista Lähteenmäki 13:s. Miehistä maailmancupin kokonaistuloksissa paras oli Matti Heikkinen (39:s.) Heikkinen ei hiihtänyt ollenkaan sprinttikisoja ja normaalimatkojen maailmancupissa hänen sijoituksensa olikin 27:s.
Toiseksi paras suomalaismies oli sprintticupissa 17:nneksi sijoittunut Anssi Pentsinen, jonka sijoitus maailmancupin kokonaistuloksissa oli 53:s. Mieshiihdossa ei tullut maailmancupin palkintokorokesijoituksia. Paras sijoitus oli Matti Heikkisen neljäs sija Jällivaarassa (15 km V). Naisten kokonaispanos kaudella 2012 2013 oli erittäin hyvä. Nuoret hiihtäjät kehittyivät edelleen ja nousivat maailmancupin palkintokorokehiihtäjiksi. Val di Fiemmen MM-kisoissa ei pystytty maailmancup-kilpailujen kaltaisiin sijoituksiin. Miesten osalta kausi oli joukkueena heikko. Nuorten MM-kilpailut hiihdettiin Tsekin Liberecissä 20. 27.1.2013. Maastohiihtäjistä parhaiten onnistui Juho Mikkonen, joka otti hopeaa alle 23-vuotiaiden perinteisen hiihtotavan sprintissä. Vammaishiihdon kokonaismaailmancupissa Ilkka Tuomisto sijoittui kuudenneksi ja Maija Järvelä kahdeksanneksi pystyhiihtäjien luokassa. Järvelän ja Tuomiston lisäksi vammaishiihdon maailmancupissa nähtiin viisi muuta suomalaishiihtäjää, mikä voi tietää suomalaismenestystä laajemmalla rintamalla tulevina vuosina. 2.1.2 Harjoituskauden ryhmät ja leiritys Maajoukkuevalmennuksen toimintaa kehitettiin aiempiin vuosiin verrattuna ottamalla mukaan sprinttimaajoukkue. Maajoukkueryhmät olivat A-maajoukkue, sprinttimaajoukkue, B-maajoukkue ja St1-ryhmä eli nuorten maajoukkue. Näiden ryhmien valmennuksesta vastasivat viisi ryhmävalmentajaa. Ryhmien välillä pyrittiin avoimeen ja kiinteään yhteistyöhön mm. pitämällä yhteisiä leirejä. Paralympiatoiminta oli osittain integroituna osana valmennusryhmätoimintaa kuten aikaisemminkin. A-maajoukkueen harjoituskauden leirit toteutettiin Vuokatissa, Pontresinassa, Ramsaussa, Livignossa, Val Senalesissa ja Oloksella. Lisäksi oli MM-kilpailuihin valmistava leiri Seiser Almissa. 2.1.3 Varainhankinta Maastohiihdon huippu-urheilun pääyhteistyökumppaneina jatkoivat St1, Fixus, Fonecta, Sultrade (Craft), Veikkaus ja Vuokatti. Maastohiihdon poolisopimuksia ja muita vastaavia sopimuksia oli toimintakautena voimassa noin 30 eri tuotemerkin kanssa. Yhteistyösopimusten toteuttaminen näkyvyyselementtien ja muiden perusasioiden sekä viestinnän osalta onnistui varsin hyvin. Lajin medianäkyvyys säilyi hyvällä tasolla mm. Ylen kanavilla televisioidun kotimaisen kilpailusarjan, Suomen Cupin, toisen kauden johdosta ja ylläpiti yhteistyökumppaneiden mielenkiintoa Suomen Maastohiihto ry:n toimintaa kohtaan.
Yhteistyökumppaneille sopimusten kautta suotu mahdollisuus käyttää urheilijoitamme omissa tilaisuuksissaan on usein käytännön aikataulujen suhteen hankalasti toteutettavissa oleva asia. Maastohiihdon maajoukkueurheilijat esiintyivät kotimaassa maksuttomilla ja avoimilla televisiokanavilla kuluneen kauden aikana 765 kertaa, joista näkyvyyttä tuli liki 110 tuntia ja katsojakontakteja kauden aikana peräti 184 miljoonaa. Tämän lisäksi tuli medianäkyvyys maksukanavien kautta. Valokuvallisia lehtiartikkeleitta maajoukkueurheilijoista julkaistiin kauden (1.9.2012 20.4.2013) aikana 4985 kappaletta, joilla tavoitettiin 817 miljoonaa lukijaa. Kasvua edellisvuoteen oli yli 20 prosenttia. 2.1.4 Antidopingtyö Suomen Maastohiihto ry on sitoutunut kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön sekä WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton (FIS) dopingsäännöstöön. Antidopingtiedotusta tehtiin maajoukkueurheilijoille informoimalla urheilijoita leirityksien yhteydessä dopingiin liittyvistä asioista. Urheilijoiden olinpaikkatietojen keräämistä ja toimittamista ADT:lle ja FIS:lle koordinoitiin. Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -vihkosta jaettiin urheilijoille ja SMH piti vuosittaisen palaverin ADT:n kanssa ajankohtaisista asioista. III-tason valmentajakoulutuksessa oli syksyllä 2012 kolmen tunnin luento antidopingista ja ADT:n työ- ja toimintatavoista. 2.1.5 Kansainvälinen toiminta FIS:n toimintaan osallistuttiin aktiivisesti eri komiteoissa ja työryhmissä. Vammaisurheilun IPC:n toimintaan osallistuttiin myös yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean ja Vuokatin Urheiluopiston kanssa. 2.2 HARRASTEHIIHTO Harraste- ja aikuishiihdossa jatkettiin maastohiihdon harrastajille suunnattua toimintaa niin seurojen, piirien kuin lajiyhdistyksen toteuttamana. Seurojen tehtävänä oli järjestää aikuisten hiihtokouluja sekä erilaisia kuntotapahtumia.
Suomen Maastohiihto tuki tätä tavoitetta omalla materiaalillaan, olemalla mukana tapahtumissa sekä netti-informaatiolla. Liitto osallistui tärkeimpien massatapahtumien markkinointiin. 2.2.1 Massahiihtotapahtumat Suomen Maastohiihto teki kaudella 2012 2013 yhteistyötä 12 suuren massatapahtuman järjestäjän kanssa. Tapahtumia markkinoitiin lajiyhdistyksen kanavien kautta. Massatapahtumien järjestäjät maksoivat tästä Suomen Maastohiihdolle markkinointimaksua yhden euron per massatapahtumaan osallistuja. Hiihtäjä-lehdessä julkaistiin massahiihtoyhteistyökumppaneiden tapahtumatiedot ja nettisivuilla olivat linkit kunkin massahiihdon omille nettisivuille. Tavoitteena oli lisätä kiinnostusta massatapahtumia kohtaan. Massatapahtumia markkinoitiin myös www.hiihtokalenteri.fi -sivustolla, jossa kaikista tapahtumista oli omat erilliset kilpailu- ja tapahtumatiedot. Massatapahtumat: 2013 2012 2011 2010 2009 Neljän Vuoren Hiihto 365 241 280 230 201 Savonia Hiihto 826 629 462 421 656 Botnia Vasan Hiihto 869 704 1051 1023 698 Hyvinkää Hiihto 421 149 482 450 219 Finlandia-hiihto 6394 5500 6335 6249 4585 Oulun Tervahiihto 905 902 950 970 980 Pogostan Hiihto 1629 1500 1750 1867 2015 Helenan Hiihto 228 222 275 354 340 Ukkohalla-hiihto 49 60 70 114 120 Saami Ski Race 338 380 337 300 - Jämi42-Ski 343 328 - - - Pölkkyhiihdot 183 - - - - Suomen Maastohiihdon kanssa yhteistyötä tehneissä massahiihtotapahtumissa oli vuonna 2013 yhteensä 12 250 osallistujaa. 2.2.2 Veteraanien kilpailutoiminta Veteraanihiihtäjille oli tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia osallistua eritasoiseen kilpailutoimintaan.
Veteraanien MM-kilpailut järjestettiin Italian Asiagossa 16. 22.2.2013. Osallistujia oli 26 maasta yhteensä 1174. Suomen mitalisaalis oli muhkea 55 mitalia, joista 25 kultaisia, 15 hopeisia ja 15 pronssisia. Suomi oli kisojen mitalitaulukossa kolmas Venäjän ja Italian jälkeen. Veteraanien SM-viesteihin ja henkilökohtaisille matkoille Ranualla 22. 24.3.2013 osallistui lähes 200 veteraanihiihtäjää. Kauden 2012 2013 kansallisessa kilpailutoiminnassa oli veteraanisarjat 143 kilpailussa ja näistä oli ranking-kisoja 55. Ranking-voittajat ratkaistiin miesten sarjoissa M35, M45, M55, M65 ja naisten sarjoissa N35 ja N45. Rankattujen määrä veteraanisarjoissa 2013 2012 2011 2010 2009 2008 M 35 44 v. 159 135 161 164 173 169 M 45 54 v. 219 191 207 200 213 182 M 55 v. 64 v. 171 143 170 164 184 220 M 65 v. - 115 93 91 83 82 - N 35 v. 44 v. 56 47 51 45 54 87 N 45 v. - 68 54 46 47 56 - Yhteensä 788 663 726 703 762 658 2.2.3 Harrastehiihdon koulutus Harraste- ja terveysliikuntakoulutukseen kuuluvia I-tason ohjaajakoulutuksia oli seura- ja paikallistasolla muutamia. Lajiyhdistys osallistui säännöllisesti Suomen Kuntoliikuntaliiton järjestämiin harrastevastaavien kuukausikokouksiin, jotka pidettiin pääsääntöisesti Pasilassa SLU-talossa. 2.2.4 Harrastehiihdon yhteistyökumppanit Harrastehiihdon tietojärjestelmäkumppanina toimi viisivuotisella sopimuksella Nettitieto Oy. Sopimuksen tarkoituksena on turvata maastohiihdon eri tietojärjestelmien kehitystyö nykyvaatimusten tasolle.
2.3 NUORISOHIIHTO Nuorisohiihdon kautta on luotu pohjaa elinikäiseen hiihdonharrastukseen sekä tarjottu mahdollisuus edetä harrastuksen, seuratyön tai huippuhiihdon parissa aina kansainväliseen menestykseen saakka. Maastohiihdon nuorisohiihdon toiminnassa oli pääpaino sinettiseuratoiminnan ajan tasalle saattamisessa. Sinettikriteerit uusittiin kesällä 2011 aikana ja kauden 2012 2013 aikana sinettiseurojen auditointi toteutettiin täysin uusien kriteerien mukaisesti. Sinettiseurojen tukea lisättiin järjestämällä maastohiihdon oma sinettiseuraseminaari toukokuussa 2013. Lisäksi seuraohjaajien työtä tuettiin, jotta laadukasta toimintaa olisi tarjolla mahdollisimman monella paikkakunnalla eri-ikäisille ja eritasoisille lapsille ja nuorille. Seurojen nuorisoliikunnan toiminta-ajatuksena oli, että seuran tulee olla paikkakunnan hiihdon kokonaisvaltainen kehittäjä ja ennen kaikkea alle 16-vuotiaille tarkoitettujen monipuolisten hiihto- ja Hopeasompakoulujen toteuttaja. Hopeasompakoulujen ohelle kehitettiin nuorten harjoittelun tukemiseksi valtakunnallinen leiritys, jonka yhteydessä koulutettiin myös valmentajia. Leirityksiin osallistui 115 nuorta eri puolilta Suomea. Lisäksi nuorten kilpailujärjestelmää kehitettiin järjestämällä piirien välinen Nuorten Piiriviesti. Monipuolisen hiihtokoulumateriaalin myötä seurat ja koulujen opettajat ovat saaneet apua seurojen ja koulujen hiihtotuntien pitämiseen. OpeSki-koulutuksissa pääpaino oli Opettajan hiihto-oppaan sisällöissä. Opas on tehty kouluhiihdon tarpeeseen opettaa hiihtoa koulussa nykyaikaisen liikuntakasvatuksen keinoin ja uusien opetussuunnitelmien edellyttämillä tavoilla. Yhteistyötä on korostettu myös seuran ja koulun kanssa ns. kummikoulutoiminnalla. OpeSki- tapahtumat 2012 2013 järjestettiin yhteistyössä Valmentajapankin kanssa. Seurojen hiihtokoulut toteutettiin kolmessa tasossa: 4 8 - ja 9 11 -vuotiaiden hiihtokoulut sekä 12-15 -vuotiaiden Hopeasompa-koulut. 2.3.1 Paikallistuki Opetusministeriö jakoi vuonna 2013 kolmannentoista kerran paikallistukea iltapäivä- ja urheiluseuratoimintaan. Maastohiihtoseuroista kuusi sai tukea toimintansa kehittämiseen.
Paikallistuen määrät: vuosi 2013 6 hiihtoseuraa 113 500 euroa vuosi 2012 6 hiihtoseuraa 15 000 euroa vuosi 2011 6 hiihtoseuraa 12 500 euroa vuosi 2010 13 hiihtoseuraa 20 500 euroa vuosi 2009 16 hiihtoseuraa 23 500 euroa vuosi 2008 17 hiihtoseuraa 13 000 euroa vuosi 2007 16 hiihtoseuraa 16 500 euroa vuosi 2006 69 hiihtoseuraa 85 000 euroa Maastohiihdon nuorten Skipassien ja lisenssien määrät: 2013 2012 2011 2010 2009 - alle 18-v. Skipasseja 5188 4816 5203 5172 4786 - nuorten lisenssejä 1586 1552 1571 1661 1846 Kauden 2012 2013 parhaana nuorisoseurana palkittiin keväällä 2013 Seinäjoella liittovaltuuston kokouksen yhteydessä Ounasvaaran Hiihtoseura. 2.3.2 Sinettiseurat Sinettiseuroille järjestettiin valtakunnallinen kaikkien lajien koulutustilaisuus 6. 7.10.2012 Helsingissä. Hiihdon sinettiseuroja oli mukana tapahtumassa yhdeksän, joista eri henkilöitä yksitoista. Lisäksi sinettiseuroille järjestettiin 4. 5.5.2013 maastohiihdon oma koulutustilaisuus Seinäjoella. Paikalla oli 14 henkilöä kymmenestä eri seurasta. Sinettiseuroja auditoitiin kauden aikana kymmenen. Maastohiihdon sinettiseurat Espoon Hiihtoseura Haukiputaan Heitto Huhtasuon Hiihto 2000 (Jyväskylä) IF Brahe (Pietarsaari) Ilmajoen Kisailijat Ilomantsin Urheilijat Imatran Urheilijat Kalajoen Junkkarit Keminsuun Kisa (Keminmaa) Keuruun Kisailijat
Keravan Urheilijat Kuhmo-Ski Kuusamon Erä-Veikot Kymin Koskenpojat (Kotka) Lahden Hiihtoseura Lapinlahden Veto Lieksan Hiihtoseura Noormarkun Nopsa Oulun Hiihtoseura Ounasvaaran Hiihtoseura Pakilan Veto (Helsinki) Pargas IF (Parainen) Puijon Hiihtoseura (Kuopio) Pöytyän Urheilijat Rajamäen Kehitys (Nurmijärvi) Seinäjoen Hiihtoseura Siilinjärven Hiihtoseura Tammelan Ryske Tampereen Pyrintö Teuvan Rivakka Valkeakosken Haka Vammalan seudun Voima Vantaan Hiihtoseura Ylöjärven Ryhti Ylöjärven Urheilijat 2.3.3 Murtsikkakirjastot Talvella 2012 2013 jatkettiin Murtsikka-yhteistyötä Suomen Ladun kanssa Helsingin Paloheinässä ja esiteltiin toimintaa opettajille yhteistyössä Suomen ladun ja Suomen Ampumahiihtoliiton kanssa. 2.3.4 Nuorten valmennus Kaudella 2012 2013 nuorten liittojohtoisina valmennusryhminä toimivat St1- ja Kultasomparyhmät (Kultasompa vaihtui kesken kauden Habita-ryhmäksi). St1-ryhmässä oli kuusi tyttöä ja viisi poikaa. Alle 18-vuotiaiden hiihtäjien Kultasompa-ryhmiä oli neljä: FSS sekä Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen ryhmät. Valmennustoiminnassa korostettiin urheilijoiden kehittymistä itsenäisiksi ja vastuunsa tunteviksi niin harjoittelussa, kilpailuissa kuin muussa elämässään. Urheilulukiot ja muut urheiluoppilaitokset sekä Puolustusvoimien Urheilukoulu ovat toimineet osana SMH:n valmennusjärjestelmää antamalla nuorille urheilijoille mahdollisuus yhdistää harjoittelu ja opiskelu tehokkaasti.
2.3.5 Nuorten MM -ja PM-kilpailut Nuorten MM-kilpailut hiihdettiin 20. 27.1.2013 Tsekin Liberecissä. Maastohiihtäjistä parhaiten onnistui Juho Mikkonen, joka otti hopeaa alle 23-vuotiaiden perinteisen hiihtotavan sprintissä. Antti Ojansivu oli seitsemäs 10 + 10 kilometrin yhdistelmähiihdossa. Miesten 4 x 5 kilometrin viestissä Suomi oli seitsemäs joukkueella Ville Ahonen, Joonas Sarkkinen, Markus Järvenpää ja Antti Ojansivu ja naisten 4 x 3,3 kilometrin viestissä kahdeksas joukkueella Krista Niiranen, Katri Lylynperä, Johanna Ukkola ja Leena Nurmi. MM-kisojen kanssa samaan aikaan Norjan Trondheimissa hiihdetyissä alle 18-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Lauri Vuorinen ja Joni Mäki ottivat kaksoisvoiton perinteisen hiihtotavan sprintissä ja Emilia Myllykoski ja Jasmi Joensuu sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi tyttöjen vastaavalla matkalla. Pojat saivat PM-pronssia 3 x 5 kilometrin viestissä joukkueella Lauri Lepistö, Lauri Vuorinen ja Joni Mäki. 2.3.6 Kultasompa-valmennuksen tavoitteet Ryhmävalmennuksella oli merkittävä koulutuksellinen rooli. Leirien tarkoituksena oli auttaa nuoria kasvamaan ja kehittymään urheilijoina. Kovan harjoittelun lisäksi leireillä oli erilaisia luentoja, harjoittelun ja tekniikoiden analysointia sekä henkilökohtaisia haastatteluja. Kultasompa-valmennus toimi neljänä ryhmänä. Yhteensä ryhmissä oli 40 tyttöä ja 29 poikaa. Iältään ryhmäläiset olivat 17 18 -vuotiaita. Hopeasompa-valmennus toteutettiin piiri- tai aluekohtaisesti sekä Vuokatissa järjestettiin yläkoululeiritystä yhteistyössä urheiluakatemian kanssa. Yläkoululeiritykseen osallistui 20 iältään 14 15 -vuotiasta hiihtäjää. Hopeasompa-valmennukseen kehitettiin valtakunnalliset HS-leirit Vuokattiin ja Rovaniemelle. Leireille osallistui 115 nuorta ja leirityksen tavoitteena oli tukea seuraja piirileiritystä sekä antaa malleja paikallisen tason harjoitteluun. 2.3.7 Hopeasompa Hopeasomman alue- ja karsintakilpailut sekä Hopeasompa-finaali kisailtiin 42. kerran vuonna 2013. Hopeasompa-järjestelmä on suurin ja eniten nuoria keräävä talvilaji. Alue- ja piirikarsintoihin osallistuu vuosittain yli 10 000 nuorta. Hopeasompa-finaalissa 2. 3.3.2013 Äänekoskella olivat sarjat 13-, 14-, 15- ja 16-vuotiaille. Henkilökohtaisilla matkoilla oli 900 osallistujaa ja viesteissä 200 joukkuetta.
Hopeasomman 16-vuotiaiden sarjat ovat ensimmäinen SM-tason hiihtokilpailu. Hopeasomman sprintit hiihdettiin KLL:n kisojen yhteydessä Pyhäjärvellä Pyhäjärven Pohdin ja Lamminahon Ahdon järjestäminä helmikuussa 2013. Sprintteihin osallistui yhteensä 184 tyttöä ja poikaa sekä KLL:n kisoihin yhteensä 338 urheilijaa, jotka olivat iältään 14 16 -vuotiaita. 2.3.8 Hopeasompa-piiritoiminta Piireillä oli nimetyt Hopeasompa-piiripäälliköt ja hiihtoseurat vastasivat paikallistason toiminnasta. Hopeasompa-järjestelmällä luodaan nuorille monipuolisia ja eritasoisia vaihtoehtoja tulla mukaan hiihdon harrastukseen. Vuonna 2013 Hopeasomman yhteistyökumppaneina olivat One Way Sport Oy ja Rainbow Systems. Hopeasompa-piiripäälliköt 2013 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi FSS Klaus Rovio Anna-Maija Mäntykoski Jaana Erkkilä Jarmo Latvanen Anu Haverinen Marita Seppälä Saara Patama Toivo Vahvelainen Henna Sivenius Jouni Vuollet Kari Hannunkivi Riitta Ryynänen Pertti Törmi Keijo Husso Teuvo Munkki Sami Piisilä Tuomo Säteri Ossi Hakanen Anders Lindahl
Nuorten valmentajat 2012 2013 St1-ryhmä Kultasompa Länsi-Suomi Kultasompa Vuokatti Kultasompa Itä- Suomi Kultasompa FSS Janne Hyyppä Marko Mänttäri ja Pia Pekonen Juho Halonen ja Ville Oksanen Jouni Heinonen ja Thomas Ramstedt Henrik Byggmästar 2.3.9 Koulutustoiminta Opettajakoulutus Alkuvuodesta 2013 toteutettiin valtakunnallinen OpeSki- koulutus yhteistyössä Valmentajapankin kanssa. Tilaisuuksiin osallistui noin 100 opettajaa. I-tason ohjaajakoulutus I-tason valmentaja- ja ohjaajakoulutusta toteutettiin yhdessä hiihtopiirien ja liiton kouluttajien kesken sekä yhteistyönä aluejärjestöjen kanssa. Kaudella 2012-2013 uudistettiin I-tason valmentajakoulutus vastaamaan VOK-perusteita sekä koulutettiin yhdessä hiihtopiirien kanssa kouluttajia kahdessa eri koulutustilaisuudessa. I-tason ohjaajakoulutuksesta valmistui 72 uutta hiihtokoulun ohjaajaa. Vastaavasti I-tason valmentajiksi valmistui 68 uutta nuorisovalmentajaa. 2.4 JÄRJESTÖTOIMINTA / KENTTÄTOIMINTA Kenttätoiminnassa tehtiin yhteistyötä 18 hiihtopiirin ja FSS:n (Finlands Svenska Skidförbud) kanssa. 2.4.1 Seuraluokittelu Seuraluokittelua uudistettiin kauden 2012 2013 alussa siten, että entisenlaisesta vuosiilmoituksesta luovuttiin ja tiedot kerättiin suoraan tuloksista, kilpailukalenterista, lisenssirekisteristä ja muista vastaavista lähteistä. Uusina pisteitä tuottavina asioina otettiin mukaan kilpailujen järjestäminen ja TD-toiminta. Osa-alueiden painotukset säilytettiin ennallaan. Nuorisourheilun painoarvo oli 50 %, harrasteliikunnan ja huippu-urheilun painoarvo 25 % molemmilla.
Vuoden 2013 seuraluokittelun kolme parasta seuraa olivat Oulun Hiihtoseura, Hollolan Urheilijat -46 ja Espoon Hiihtoseura. Seuraluokittelun paras piiri oli FSS, toinen Häme ja kolmas Pohjois-Pohjanmaa. Nuorisopisteissä paras piiri oli FSS, huippu-urheilupisteissä Häme ja harrastepisteissä Pohjois-Pohjanmaa. 2.4.2 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Maastohiihto oli mukana valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) kehittämishankkeessa. Vuosien 2010 ja 2011 aikana hyvään alkuun saatua valmentajakoulutuksen kehittämistyötä jatkettiin uudistamalla I-tason sisällöt, materiaalit ja toimintatavat ajanmukaisiksi. Hiihtopiirit ja aluejärjestöt vastasivat I-tason valmentaja- ja ohjaajakoulutuksesta, Suomen Maastohiihto ja Urheiluopistot II- ja III-tason valmentajakoulutuksesta. Tilastoja (osallistujamääriä): 2013 2012 2011 2010 2009 2008 I-tason ohjaajakoulutus 72 74 32 97 114 132 I-tason valmentajakoulutus 68 58 22 74 97 104 II-tason valmentajakoulutus 14 31 16 12 17 16 III-tason valmentajakoulutus 9 9 22 11 14 15 Huoltokoulutus Jari Nieminen järjesti lajiyhdistyksen nimissä niin seura- kuin piiritason vastuullisille I- ja II-tason huoltokoulutusta. Neljään I-tason 20 tunnin koulutukseen osallistui Jämillä ja Vuokatissa yhteensä 41 henkilöä ja II-tason 40 tunnin koulutuksen suoritti Vuokatissa 13 henkilöä. 2.4.3 Valmentajakerho ja Suksihuoltajakerho Valmentajakerho toimii valmentajien jatkokoulutuskanavana. Kerhon tarkoituksena on olla hiihdon valmentajia yhdistävä taho, joka levittää tietoa hiihtourheilusta niin käytännössä kuin teoriassa. Kerhon tavoitteena on tukea valmentajien osaamista ja ammattitaidon kehittämistä sekä pyrkiä saamaan toimijoita hiihtourheilun pariin. Kerhon puheenjohtajana on toiminut keväästä 2010 lähtien Pia Pekonen. Keväällä 2011 perustettiin Valmentajakerhon alaisuuteen Suksihuoltajakerho, joka on avoin kaikille suksihuollosta kiinnostuneille.
Kerhon jäsenet saavat viimeisimmän tiedon maastohiihdon huollosta ja kerho järjestää kokoontumisen kerran vuodessa yhdessä Valmentajakerhon kanssa. Suksihuoltajakerhon edustajana Valmentajakerhon hallituksessa toimii Aki Hukka. Kerhot järjestivät kevätseminaarin 25. 26.5.2013 Jyväskylän Laajavuoressa. Seminaarissa luennoivat mm. Jarmo Riski, Esa Hynynen, Olli Ohtonen ja Antti Leppävuori. Tilastoja 2013 2012 2011 2010 2009 Jäsenmäärä 440 501 398 463 505 Seminaarin osallistujat 93 81 53 47 126 2.4.4 SM- ja TD-koulutus A- ja B-tason teknisten asiantuntijoiden jatkokoulutus ja vuoden 2014 SM-kisajärjestäjien koulutus järjestettiin 2. 4.11.2012 Imatralla. Mukana oli yhteensä 65 koulutettua teknistä asiantuntijaa ja SM-kisajärjestäjää. A-tason kansainvälinen FIS TD-koulutus järjestettiin 26. 28.10.2012 Lahdessa. Koulutukseen osallistui 21 suomalaista teknistä asiantuntijaa. 2.4.5 Olosuhdetyö Olosuhteiden osalta jatkettiin yhteistyötä seurojen ja kuntien kanssa. Suomen Maastohiihto ry toimitti materiaalin olosuhdekoulutuksiin. Olosuhderyhmä painotti lumetusolosuhteiden kehittämistä ja olosuhteiden merkitystä hiihtoharrastuksen edistämiseksi. Kaudella 2012 2013 aloitettiin usean uuden paikkakunnan hiihtoreittien homologoinnit, jotka tullaan saamaan päätökseen seuraavalla. kaudella. Lisäksi seitsemän paikkakuntaa päivitti ratojensa homologointisertifikaattinsa. Liittojohtoisia koulutustapahtumia 2013 2012 2011 2010 III-tason valmentajakoulutus, Vuokatti 9 9 22 11 II-tason valmentajakoulutus, Vuokatti 14 11 16 12 I-tason huoltokoulutukset 41 47 81 65 II-tason huoltokoulutus, Vuokatti 13 17 18 18 Valmentaja- ja Suksihuoltajakerhojen kevätseminaari, Jyväskylä 93 81 53 47 TD-jatkokurssi / SM-kisajärjestäjien koulutustilaisuus 65 61 60 66
2.4.6 I-tason valmentajien kouluttajakoulutus Keväällä 2012 Vuokatissa aloitettua koulutusta jatkettiin elokuussa 2012 Pajulahdessa, missä käytiin läpi kesän aikana työstettyjä sisältöjä, materiaaleja sekä toimintatapoja. Syksyllä 2012 oltiin valmiita aloittamaan I-tason koulutusten järjestäminen uudella tavalla. Vuokatissa järjestettiin 19. 20.4.2013 kouluttajien päivityskoulutus ja noin 15 kouluttajalla on nyt oikeus kouluttaa I-tason valmentajia kahden vuoden ajan. Samalla otettiin hyötykäyttöön aluejärjestöjen VOK-perusteisiin pohjautuva 8 9 osioon jakautuva koulutuskokonaisuus, jonka lajiosan maastohiihdon kouluttajat täydentävät. Ylempien valmentajakoulutusten päivitystä tehdään Vuokatin ja Lapin Urheiluopistojen yhteisen kehittämishankkeen kautta. 2.4.7 Urheiluoppilaitosten valmennuksen linjaus Keväästä 2011 lähtien ovat noin kymmenen oppilaitosta kokoontuneet keväisin ja syksyisin Vuokattiin pariksi päiväksi kertomaan omista kokemuksistaan sekä valmennuksen linjauksen että harjoittelun seurannan onnistumisessa. Suurelta osin lähes kaikissa laitoksissa sovitut linjaukset ovat toteutuneet hyvällä tasolla. Seurannat ja testit ovat myös osoittaneet linjausten olleen toivotunlaisia ja kokonaisvaltaista kehitystä on hyvinkin paljon tapahtunut urheilullisen elämäntavan, riittävän harjoittelumäärän, laadukkaan peruskestävyysharjoittelun ja yleisesti harjoittelun laadun kautta. Jatkossa painotuksia ovat laadukas peruskestävyysharjoittelu, pidemmät vauhti- ja maksimikestävyyden harjoitteet, hiihtokilometrien kirjaaminen, tehoharjoittelu vaihtelevin tehoin 1 3 kertaa viikossa, juoksuharjoittelun varmistaminen ja yleisen urheilullisen asenteen tavoitteleminen. 2.5 KOTIMAINEN KILPAILUTOIMINTA Kilpailukaudella 2012 2013 myönnettiin kilpailulupa 168 kansalliselle ja monikansalliselle sekä 21 kotimaan FIS-kilpailulle, joista 69 oli ranking-kisoja. Lisäksi piirikunnallisia kilpailuja järjestettiin 139 kappaletta.
Neljä kilpailua, kaksi kansallista (toinen ranking-kilpailu) ja kaksi piirikunnallista jouduttiin perumaan olosuhteiden takia. Siirtoja tai erilaisia muutoksia tehtiin noin 17 %:iin kaikista kilpailuista. Kilpailujen netissä olevaa tulosarkistoa uudistettiin niin, että tietyn kilpailijan käymiä kilpailuja voidaan tarkastella kilpailijakohtaisella näytöllä. 2.5.1 Cup-järjestelmä Maastohiihdon maailmancupin Suomen-osakilpailut järjestettiin Kuusamossa ja Lahdessa. Skandinavia-cupin Suomen-osakilpailu järjestettiin Inarissa helmikuussa 2013. Nuorten cupissa 2012 2013 oli 17 18 -vuotiaille kymmenen osakilpailua, joista seitsemän parhaan pisteet huomioitiin lopputuloksissa. St1-cupissa oli 20-vuotiaille yksitoista osakilpailua. Parhaat nuoret palkittiin rahastipendein. Maastohiihto ry:n kaudella 2011 2012 käynnistämä televisioitava kotimainen kilpailusarja, Suomen Cup, sai jatkoa kaudella 2012 2013. Suomen Cupin toiseen kauteen kuului neljä tapahtumaviikonloppua sekä SM-hiihdot. Osakilpailut järjestettiin Vuokatissa, Rovaniemellä, Vantaalla, Rukalla, Jämillä (SM) ja Kontiolahdella (SM). Suomen Cup sisälsi yhdeksän henkilökohtaista starttia, joista kolme oli sprinttejä, sekä viisi viestiä. Pisteitä jaettiin jokaisen osakilpailun 30 parhaalle maailmancup-taulukon mukaan. Lopputuloksiin laskettiin mukaan kaikista osakilpailuista kootut pisteet ja parhaat palkittiin rahapalkinnoin. Suomen Cupin osakilpailut televisioitiin suorina Ylen kanavilla. 2.5.2 SM-kilpailut Vuonna 2013 yleisen sarjan SM-kisat järjestettiin Jämillä ja Kontiolahdella, nuorten SM-kisat Keuruulla ja Taivalkoskella sekä nuorten SM-sprintti / KLL -kisaviikonloppu Pyhäjärvellä. Hopeasomman loppukilpailu hiihdettiin Äänekoskella ja veteraanien SM-kisat Ranualla. Yleisen sarjan SM-kilpailuissa ei ollut SM-kiintiöitä. 2.5.3 Pitkien matkojen SM-sarja Massahiihtorankingin tilalle käynnistettiin kaudella 2011 2012 pitkien matkojen SM-sarja, joka sai jatkoa kaudella 2012 2013. SM-status oli vain yleisillä sarjoilla. Sarjan tavoitteena oli parantaa pitkän matkan kilpailutilannetta aktiivisten kilpa- ja kuntohiihtäjien keskuudessa sekä lisätä lajin harrastajamääriä ja lajin arvostusta kotimaassa.
Pitkien matkojen SM-sarjassa oli mukana viisi osakilpailua: Savonia Hiihto, Finlandia-hiihto, Ukkohalla-Hiihto, Helenan Hiihto ja Kontiolahden SM-hiihtojen pitkät matkat. Kaikilla osakilpailujärjestäjillä oli voimassa oleva massahiihdon tai SM-kisojen järjestelysopimus Suomen Maastohiihto ry:n kanssa. SM-sarjalla oli omat säännöt, joita kilpailijat ja kisajärjestäjät sitoutuivat noudattamaan. Jokaisella sarjaan osallistuvalla oli oltava voimassa oleva kilpailulisenssi ja toisella kaudella oli osallistuttava vähintään kahteen osakilpailuun, jotta oli mukana kokonaispistelaskussa. Kaudella 2012 2013 sarjaan osallistui 61 nais- ja 92 mieshiihtäjää (edellisellä kaudella 40 naista ja 122 miestä). Rankattuja kilpailijoita 2013 2012 2011 2010 2009 2008 - miehiä 1292 1232 1335 1353 1357 1311 - naisia 502 449 479 483 509 486 - yhteensä 1794 1681 1814 1836 1866 1797 Lisenssit jakautuivat seuraavasti: 2013 2012 2011 2010 2009 2008 - aikuiset 1671 1645 1702 1704 1751 1799 - nuoret 1578 1552 1571 1661 1840 1959 Skipassit jakautuivat seuraavasti: 2013 2012 2011 2010 2009 2008 - aikuiset 709 499 590 605 658 507 - nuoret 5188 4816 5203 5172 4785 4798 Lisenssejä ja Skipasseja hankittiin kaudella 2012 2013 yhteensä 9146 kappaletta (edellisellä kaudella 8512 kappaletta). Jäsenmäärä Hiihtoliitolla oli rekisterissä maastohiihdon seuroja seuraavasti: 2013 2012 2011 2010 2009 2008 maastohiihtoseurat 574 575 560 562 562 564
2.5.4 Yhteistyö Toimintavuoden aikana Suomen Maastohiihto oli yhteistyössä mm. Vuokatin Urheiluopiston, Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen, Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen, lukuisten muiden urheiluopistojen, Suomen Liikunnan ja Urheilun, Jyväskylän yliopiston, Teknisen Korkeakoulun, Finlands Svenska Skidförbundin, Kilpa- ja Huippu-urheilun Tutkimuskeskuksen, liikunnan aluejärjestöjen, Koululiikuntaliiton, Suomen Kuntoliikuntaliiton (Kunto ry), Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen, Nuorten Akatemian, Kirkon kasvatus- ja nuorisotyön yksikön, Suomen Ladun, Suomen Sotilasurheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton kanssa. 3. TIEDOTUSTOIMINTA Maastohiihdon ulkoiseen viestintään palkattiin osa-aikainen viestintäpäällikkö syyskuun puolivälissä. Kauden aikana järjestettiin muutamia lehdistötilaisuuksia. Pääpaino viestinnässä oli maailmancupissa sekä Val di Fiemmen MM-kisoissa. Viestinnässä käytettiin pääsääntöisesti lajiyhdistyksen omia nettisivuja ja uutiskirjeitä. Oleellinen osa tiedotustyötä oli maajoukkueen mediakoordinointi sekä yhteistyö suomalaisten TV-kanavien (YLE ja MTV3) ja muiden päämedioiden kanssa. Sisäistä viestintää hoidettiin päivittäin toimistohenkilökunnan toimesta. Hiihtäjä-lehti Suomen Maastohiihto ry:n julkaiseman Hiihtäjä-lehden ja Kustannus Oy Juoksijan julkaiseman Hiihto-lehden syksyllä 2011 aloittamaa yhteistyötä jatkettiin. Hiihtäjä ilmestyi viisi kertaa vuodessa julkaistavan Hiihto-lehden liitteenä kahdesti, marraskuussa 2012 ja huhtikuussa 2013. Hiihtäjälehden aineiston kirjoittaminen, kuvaaminen ja editointi kuuluivat viestintäpäällikön tehtäviin. Lisäksi lehdessä käytettiin muutamia avustajien artikkeleita. Hiihtäjän ja Hiihdon yhteistyöhön sisältyi Hiihto-lehden tarjoaminen seuroille ja lisenssiurheilijoille edulliseen vuosihintaan. Hiihtolehti oli myös Valmentajakerhon ja Suksihuoltajakerhon jäsenlehti. 4. HALLINTO Hiihtopiirikokous on Suomen Maastohiihto ry:n ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Hallitus käyttää päätösvaltaa yhdistyslaissa ja muissa SMH:n säännöissä mainituissa asioissa.
Näiden lisäksi ei-päättävinä eliminä yhdistyksessä toimivat hallituksen kulloinkin tarpeelliseksi katsomat työryhmät maastohiihdon asioiden valmistelemista ja hoitamista varten. Maa voidaan yhdistyksen päätöksellä jakaa piireihin ja/tai alueisiin, joista jokainen muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. 4.1 Hiihtopiirikokous Hiihtopiirikokous kokoontui toimintakauden aikana kaksi kertaa. Sääntömääräinen piirikokous järjestettiin 13.10.2012 Lahden Sibeliustalossa HiihtoSuomi-tapahtuman yhteydessä ja ylimääräinen hiihtopiirikokous 18.5.2013 Seinäjoella Hiihtoliiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä. Molemmissa kokouksissa olivat läsnä 16 piirin sekä FSS:n edustajat. Sääntömääräisessä piirikokouksessa vahvistettiin tilinpäätös 1.6.2011 31.5.2012 sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio toimintakaudelle 1.6.2012 31.5.2013. Hallituksessa oli kolme erovuoroista jäsentä, joista valittiin jatkamaan Jarmo Luuri sekä Pertti Törmi ja uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Pia Lahti. Lisäksi Jorma Tuomimäki esitteli uudistetun seura- ja piiriluokittelun. Ylimääräisessä hiihtopiirikokouksessa esitettiin katsaus Suomen Maastohiihto ry:n taloustilanteeseen, keskusteltiin talousarvioon liittyvistä mahdollisista ratkaisuista, valittiin tilintarkastajat sekä hyväksyttiin ehdollepanotoimikunnan perustaminen tulevien henkilövalintojen valmisteluun. 4.2 Hallitus Hallitukseen kuului puheenjohtaja ja viisi jäsentä. Hallitus piti 13 kokousta toimintakaudella 2012-2013. Osa kokouksista pidettiin sähköposti- ja puhelinkokouksina. Hallituksen kokoonpano 1.6.2012 11.10.2012: Reijo Alakoski, puheenjohtaja Jorma Tuomimäki Antti Jarva Pertti Törmi Jouko Käsmä Jarmo Luuri