1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi kännykkään keittimeen inessiivi kännykässä keittimessä elatiivi kännykästä keittimestä allatiivi kännykälle keittimelle adessiivi kännykällä keittimellä ablatiivi kännykältä keittimeltä translatiivi kännykäksi keittimeksi essiivi kännykkänä keittimenä komitatiivi kännykköineen keittimineen abessiivi kännykättä keittimettä instruktiivi (kännyköin) (keittimin) Seuraavassa esityksessä käytetyt lyhenteet: N = nominatiivi, P = partitiivi, V = vartalo Nominatiivi eli perusmuoto eli sanakirjamuoto. Vartalo on se sanan muoto, johon päätteet tavallisesti liitetään. Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Tämä on suurin nominityyppiryhmä. Jos sanassa on astevaihtelun alainen konsonantti on se tässä sanatyypissä vahva nominatiivissa, partitiivissa, illatiivissa, essiivissä, komitatiivissa sekä monikon genetiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Lyhyeen i:hin päättyvät sanat jakautuvat vielä kolmeen eri taivutustyyppiin: suomi suomea suome-, suuri suurta suure- ja pankki pankkia panki-. N laukku laukut tyttö P laukkua laukkuja katu V lauku- laukui- sakko laukku- laukkui- kyky Tyyppi 2 nen se / s Hyvin tavallinen sanatyyppi. Sanat, jotka päättyvät perusmuodossa nen voivat olla substantiiveja, adjektiiveja tai erisnimiä. Tässä nominityypissä ei ole astevaihtelua. Johdinelementti nen esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Muissa sijamuodoissa sanan loppu muuttuu nen se. Partitiivissa nen s. N nainen naiset suomalainen P naista naisia sininen V naise- naisi- Virtanen
2 Tyyppi 3 e ee Hyvin tavallinen ja produktiivi sanatyyppi (Tähän ryhmään tulee koko ajan uusia sanoja.). Nominatiivissa ja partitiivissa sana päättyy yhteen e:hen. Muissa sijamuodoissa on pitkä vokaali ee. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. Astevaihtelu siis toisin kuin tyypissä 1. N murre murteet tiede P murretta murteita koe V murtee- murtei- luonne Tyyppi 4 as/äs aa/ää Kun sanan lopussa on as tai äs, niin vartalossa on pitkä aa tai ää. Perusmuodon as/äs esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N hammas hampaat allas P hammasta hampaita rakas V hampaa- hampai- varvas HUOM! On myös joitakin sanoja, jotka näyttäisivät kuuluvan tähän tyyppiin, mutta taipuvat itse asiassa ikään kuin kuuluisivat seuraavaan eli us/ys ukse/ykse tyyppiin. Esimerkiksi sana kannas taipuu kannas kannasta kannakse-. Tyyppi 5 us/ys ukse/ykse es ekse os/ös okse/ökse Vartalossa perusmuodon us/ys, es, os/ös muuttuu asuun ukse/ykse, ekse, okse/ökse. Sanoissa ei ole astevaihtelua. Tyypin us/ys sanat ovat yleensä verbistä johdettuja. N rakennus rakennukset vastaus P rakennusta rakennuksia kysymys V rakennukse- rakennuksi- herätys N veljes veljekset ilves P veljestä veljeksiä vihannes V veljekse- veljeksi- eines N teos teokset tungos P teosta teoksia käännös V teokse- teoksi- tulos Tyyppi 6 si de/te / t Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu eniten muutoksia. Perusmuodon si-elementti esiintyy
3 yksikön nominatiivissa ja monikossa kaikissa sijoissa, paitsi nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on si-elementin sijasta tta ja vartalossa de/te. Vahva-asteinen te-vartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. N uusi uudet vuosi P uutta uusia kausi V uude- uusi- vesi uute viisi Tyyppi 7 uus/yys uude/yyde, uute/yyte / uut/yyt uuksi/yyksi Tämän ryhmän sanoissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin si-sanoissa. Perusmuodon uus/yys-elementti esiintyy vain yksikön nominatiivissa. Yksikön partitiivissa on uus/yyselementin sijasta uutta/yyttä ja vartalossa uude/uute/yyde/yyte. Vahva-asteinen tevartalo esiintyy vain illatiivissa ja essiivissä. Muissa sijamuodoissa konsonantti on heikko. Monikkovartalo on samanlainen kuin us/ys-sanoilla. Tämän ryhmän sanat ovat yleensä substantiivista tai adjektiivista johdettuja. Ryhmään kuuluu myös jokunen sana, jossa nominatiivin lopussa ei ole uus/yys, vaan eus/ius. N kirjallisuus kirjallisuudet ystävyys P kirjallisuutta kirjallisuuksia kauneus V kirjallisuude- kirjallisuuksi- keisarius kirjallisuute- nuoruus Tyyppi 8 is ii tai is ikse Nominatiivin is muuttuu vartalossa pitkäksi vokaaliksi ii. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, vartalo on vahva-asteinen. N kaunis kauniit valmis P kaunista kauniita kallis V kaunii- kaunii- raitis On myös joukko sanoja, joissa tapahtuu muutos is ikse N varis varikset tennis P varista variksia jänis V varikse- variksi- kasvis Tyyppi 9 ton/tön ttoma/ttömä Tämän ryhmän sanat ovat kaikki substantiiveista johdetuja adjektiiveja, jotka kuvaavat kantasanan puuttumista jostakin. ton/tön esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa sijamuodoissa on aina vahva-asteinen ttoma/ttömä. N onneton onnettomat väritön P onnetonta onnettomia viaton V onnettoma- onnettomi- yötön
4 Tyyppi 10 in ime Sanan lopussa oleva in esiintyy vain yksikön nominatiivissa ja partitiivissa. Muissa muodoissa in ime. Mikäli sanassa esiintyy astevaihtelukonsonantti, ovat kaikki muut muodot vahva-asteisia paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N soitin soittimet vedin P soitinta soittimia suodatin V soittime- soittimi- luistin ut/yt ue/ye Yksikön nominatiivin loppu-t katoaa kaikista muista muodoista paitsi yksikön partitiivista. t:n sijasta vartalon lopussa on e. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N kevyt kevyet ohut P kevyttä kevyitä olut V kevye- kevyi- lyhyt Tyyppi 11 nut/nyt nee Jos sana lopussa on nut/nyt, niin yt katoaa, ja vartalon lopussa on kaksi ee:tä. Sanoissa ei ole astevaihtelua. N onnistunut onnistuneet väsynyt P onnistunutta onnistuneita alistunut V onnistunee- onnistunei- kokenut Tyyppi 12 l le Vartalo muodostetaan lisäämällä sanan loppuun e. Jos sanassa on astevaihtelukonsonantti, kaikki muut muodot ovat vahvoja paitsi yksikön nominatiivi ja partitiivi. N askel askelet taival P askelta askelia kannel V askele- askeli- sävel Tyyppi 13 r re Kaikissa muissa muodoissa paitsi yksikön nominatiivissa ja partitiivissa on vahva konsonantti. Vartalon loppuun lisätään vielä e. N kaunotar kaunottaret ystävätär manner P kaunotarta kaunottaria espootar piennar V kaunottare- kaunottari- laulajatar tanner
5 lämmin, mies, kevät, lumi, lapsi Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N lämmin lämpimät N mies miehet P lämmintä lämpimiä P miestä miehiä V lämpimä- lämpimi- V miehe- miehi- Yksikkö Monikko Yksikkö Monikko N kevät keväät N lumi lumet P kevättä keväitä P lunta lumia V kevää- keväi- V lume- lumi- Yksikkö N lapsi P lasta V lapse- Monikko lapset lapsia lapsi- Lukusanat Perusluvut N yksi yhdet kaksi P yhtä yksiä V yhde- yksiyhte- N kolme kolmet neljä P kolmea kolmia sata V kolme- kolmi- miljoona, miljardi N viisi viidet kuusi P viittä viisiä V viide- viisiviite- N seitsemän seitsemät kahdeksan P seitsemää seitsemiä yhdeksän V seitsemä- seitsemi- N kymmenen P kymmentä V kymmene- kymmenet kymmeniä kymmeni- N tuhat tuhannet P tuhatta tuhansia V tuhanne- tuhansituhante-
6 Järjestysluvut Ensimmäinen ja toinen taipuvat kuten kaikki nen-loppuiset sanat. Muut taipuvat kuten kolmas. Yksikkö Monikko N kolmas kolmannet P kolmatta kolmansia V kolmanne- kolmansikolmante- Murtoluvut N kolmannes kolmannekset neljännes P kolmannesta kolmanneksia viidennes V kolmannekse- kolmanneksi- kuudennes Komparatiivi ja superlatiivi N suurempi suuremmat kauniimpi P suurempaa suurempia väljempi V suuremma- suuremmi- kovempi suurempa- suurempi- uudempi N suurin suurimmat kaunein P suurinta suurimpia väljin V suurimma- suurimmi- kovin suurimpa- suurimpi- uusin Verbit Verbeillä on kolme muodostusvartaloa: infinitiivin (perusmuodon) (tehdä), minä-persoonan (teen) ja he-persoonan (tekevät) vartalo. Vartalo saadaan poistamalla infinitiivi- ja persoonapäätteet. Otsikkoina on käytetty sanan lopussa olevia tunnistamisen kannalta tärkeitä äänneyhtymiä. Va/Vä (V = vokaali) Verbityyppi 1 Inf. kääntyä minä-persoona käännyn he-persoona kääntyvät Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Astevaihtelun alainen konsonantti on vahva infinitiivin, hän- ja he-persoonan vartalossa. Muiden persoonien vartalossa konsonantti on heikko. da/dä Verbityyppi 2 Inf. syödä tupakoida minä-persoona syön tupakoin he-persoona syövät tupakoivat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua muutoin kuin kahdessa seuraavassa poikkeustapauksessa.
7 HUOM! verbit tehdä ja nähdä: Inf. tehdä nähdä minä-persoona teen näen he-persoona tekevät näkevät la/lä, sta/stä Verbityyppi 3 Inf. ajatella nousta minä-persoona ajattelen nousen he-persoona ajattelevat nousevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. Vta/Vtä (V = vokaali) Verbityyppi 4 Inf. tavata haluta kadota minä-persoona tapaan haluan katoan he-persoona tapaavat haluavat katoavat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. ita/itä Verbityyppi 5 Inf. hallita minä-persoona hallitsen he-persoona hallitsevat Tässä verbityypissä ei esiinny astevaihtelua. eta/etä Verbityyppi 6 Inf. paeta minä-persoona pakenen he-persoona pakenevat Tässä verbityypissä voi esiintyä astevaihtelua. Konsonantti on heikko infinitiivin vartalossa ja vahva muissa vartaloissa. MUITA: saeta, paheta, vanheta, laajeta, tarjeta, kaveta, seljetä, heiketä, viiletä, pimetä, enetä Huomaa! Jotkut verbit, jotka päättyvät ita/itä, eta/etä kuuluvat poikkeuksellisesti neljänteen verbityyppiin: hävitä : häviän, haljeta : halkean. Pari poikkeusryhmää a) Kaksitavuiset a-loppuiset, joiden ensimmäisessä tavussa on a. Positiivisessa imperfektissä on aina toisessa tavussa oi. vaihtaa vaihdoivaihtoi- MUITA: kantaa, laulaa, nauraa, sataa, kaivaa, antaa, kaataa, jaksaa, tappaa b) Verbit, joiden positiivisessa imperfektissä on si. piirtää piirsi- MUITA: vaeltaa, parantaa, tuntea, huonontaa, rakentaa, kieltää, kiiltää, lentää, tietää, ymmärtää, kääntää, hiljentää, työntää