Nominien sijamuodot ja niiden käyttö
|
|
- Helmi Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nominien sijamuodot ja niiden käyttö Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila 1993: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki. Tuula Marila NOMINATIIVI AKKUSATIIVI PARTITIIVI GENETIIVI INESSIIVI ELATIIVI ILLATIIVI ADESSIIVI ABLATIIVI ALLATIIVI ESSIIVI TRANSLATIIVI ABESSIIVI INSTRUKTIIVI KOMITATIIVI jalka jalka/jala+n jalka+a jala+n jala+ssa jala+sta jalka+an jala+lla jala+lta jala+lle jalka+na jala+ksi Nominien sijataivutus Yksikkö kirves kirves/kirvee+n kirves+tä kirvee+n kirvee+ssä kirvee+stä kirvee+seen kirvee+llä kirvee+ltä kirvee+lle kirvee+nä kirvee+ksi jala+t jala+t jalkoj+a jalkoj+en jalka+in jaloi+ssa jaloi+sta jalkoi+hin jaloi+lla jaloi+lta jaloi+lle jalkoi+na jaloi+ksi Monikko kirvee+t kirvee+t kirvei+tä kirvei+den kirvei+tten kirves+ten kirvei+ssä kirvei+stä kirvei+siin kirvei+llä kirvei+ltä kirvei+lle kirvei+nä kirvei+ksi jala+tta kirvee+ttä jaloi+tta kirvei+ttä jala+n (kirvee+n) jaloi+n kirvei+n jalkoi+ne+en kirvei+ne+en jalkoi+ne+en Tuula Marila kirvei+ne+en 2 Nominatiivi Nominatiivi on sanan sanakirjamuoto yksikössä sillä ei ole päätettä: talo, kirje monikossa pääte on t: talot, kirjeet monikon pääte laukaisee astevaihtelun: matto: matot koko : koot kupu : kuvun huom! e-sanoissa astevaihtelu toimii toisinpäin liite : liitteet Tuula Marila Genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen: kenen, minkä, keiden yksikössä sen pääte on -n: talo/n, kirjee/n monikossa on monia päätteitä! -en prosentti/en -in poika/in -den yhtiöi/den -tten yhtiöi/tten -ten pien/ten Genetiivi antaa sanan taivutusvartalon, jonka pohjalta muodostetaan sija-, luku- ja omistusmuodot Tuula Marila Akkusatiivi Akkusatiivi ei ole itsenäinen sijamuoto vaan eräiden sijojen KOKOAVA NIMITYS, kun nämä esiintyvät OBJEKTIN SIJOINA Nämä sijat ovat: * yksikön nominatiivi * yksikön genetiivi * monikon nominatiivi * persoonapronominien akkusatiivi minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät sekä kenet Akkusatiivi on vastakohdassa partitiivin kanssa objektin sijana!! Tuula Marila Partitiivi 1 Partitiivi ilmaisee epämääräistä paljoutta: Max joi olutta, maitoa, vettä ja mehua! Linn havaitsi virheitä! Saimme yliopistolla toteuttaa unelmiamme! Yksikössä partitiivilla on 3 päätettä: -a, -ä -ta, -tä valo/a, äly/ä nais/ta, veis/tä, maa/ta -tta, -ttä tunne/tta, kirje/ttä Partitiivia käytetään subjektina: Pihalla on lapsia. objektina: Menen katsomaan Speden uutta elokuvaa. predikatiivina: Ovatko nuo tytöt siskoksia? Tuula Marila
2 Partitiivisubjekti 1 Partitiivisubjekti: nominatiivi ja partitiivi ovat keskenään merkitysvastakohdassa: Partitiivi ilmaisee jaollisten sanojen epämääräistä, tarkemmin rajaamatonta paljoutta: vettä, valoa, rakkautta, ruokaa Jaolliset subjektisanat, jotka ilmaisevat epämääräistä paljoutta ovat yksikön partitiivissa: Kellariin valui vettä. Vesi valui kellariin. Torille tuli kansaa. Kansa tuli torille. Huom! 1) subjekti on yleensä lauseen lopussa 2) finiittiverbi on yks. 3. persoonassa Partitiivisubjekti 2 Yksikkömuodossaan jaottomat monikolliset subjektisanat, jotka ilmaisevat epämääräistä paljoutta, ovat monikon partitiivissa: - Minulla on monia kavereita. - Sellaisia virheitä esiintyy usein sanomalehdissä. - Ihmisiä sairastuu ja kuolee. - Täällä on epätoivoisia opiskelijoita. Partitiivia käytetään, jos kokonaan kielletään sen olemassaolo, johon subjektisana viittaa (kieltolauseet): - Minulla ei ole rahaa, autoa eikä kännykkää. - Täällä ei ole yhtään tuttua. - Vaasassa ei ole saamelaisia. - Mersua ei vielä näy. Tuula Marila Tuula Marila Partitiiviobjekti 1 Objektin sijat ovat: 1) partitiivi 2) akkusatiivi (joko nominatiivin tai genetiivin kaltainen) Akkusatiiviobjekti ilmaisee kokonaisuutta tai määräistä paljoutta Minä ostan talon Peter joi alkoholittoman oluen ja söi voileivän. Havaitsimme virheet! Tuula Marila Partitiiviobjekti 2 OBJEKTI ON PARTITIIVISSA, jos verbin ilmaisema toiminta ei johda TÄRKEÄÄN LOPPUTULOKSEEN (on siis irresultatiivista) Tyttö luki kirjaa. Tyttö luki kirjan. Peter lämmittää saunaa. Peter lämmittää saunan. Kimi ajaa rallia. Kimi ajaa rallin. Monien verbien yhteydessä on käytettävä partitiivia, koska niiden toiminta ei johda lopputulokseen esim. tunneverbit: rakastaa, vihata, arvostaa, kunnioittaa, kaivata, pelätä jne. Harrastan jääkiekkoa. Nyt haukut väärää puuta! Kieltolauseen objekti on aina partitiivissa! En osta urheiluautoa, koska olen rahaton. Tuula Marila Partitiiviobjekti vai akkusatiiviobjekti PARTITIIVI ja AKKUSATIIVI ovat vastakohtia objektin sijoina!! A) OBJEKTI ON PARTITIIVISSA, jos jokin seuraavista partitiiviehdoista täyttyy: 1. lauseessa on negatiivinen sana (kieltoverbi tai tuskin) 2. verbi vaatii partitiivia (ns. partitiiviverbi) 3. verbi tarkoittaa prosessia 4. objekti tarkoittaa osaa jostakin tai epämääräistä paljoutta TESTAA ENSIN täyttyykö partitiiviehto Pohdi sen jälkeen, onko akkusatiivi päätteetön vai päätteellinen (-n, -t) Tuula Marila Akkusatiiviobjekti: päätteellinen vai päätteetön B) Jos ei ole syytä käyttää partitiivia, tarvitset akkusatiivin 1. lause on myönteinen 2. verbin ilmaisema tekeminen on tuloksellista 3. objektisana ilmaisee kokonaisuutta tai määräistä paljoutta! 1) Akkusatiivi on päätteetön, jos 1. verbi on passiivissa (tuntematon tekijä) 2. verbi on imperatiivissa (käskymuoto) 3. verbi on täytyy, pitää (on pakko) 4. lause on tyyppiä: minun on hyvä tehdä (objektiharjoitus) minulla on aikaa tehdä (analyysi) (minusta) on hauskaa tehdä (tämä tehtävä) 2) Akkusatiivi on päätteellinen muissa tapauksissa! (jos lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti) Tuula Marila
3 Partitiivi määrän ilmauksissa Lukusanojen jäljessä on YKSIKÖN PARTITIIVI poikkeus: yksi Peterillä on kolme koiraa ja yksi kissa. Viisisataakuusikymmentä lippua on vielä jäljellä. Muiden määrän ilmausten jäljessä käytetään jaollisista sanoista YKSIKÖN PARTITIIVIA vähän viiniä vähän viinejä paljon mehua paljon mehuja pussi kanelia kuppi kuumaa kaakaota 250 grammaa jauhelihaa joukko finskan opiskelijoita Partitiivi pre- ja postpositioiden yht. lähellä opiskelupaikkaa ilman omaa rakasta ennen iltaa, ennen auringonnousua pitkin katua, pitkin valkoista käytävää kohti suurta upeaa tulevaisuutta vasten turvallista selkää Häntä kohtaan tunnen inhoa! Olen syntynyt liike-elämää varten! Haluan opiskella elämää en koulua varten! Tuula Marila Tuula Marila Perusmerkitys: paikka suunta Sisäpuoli Ulkopuoli 6 paikallissijaa INESSIIVI ELATIIVI ILLATIIVI ADESSIIVI ABLATIIVI ALLATIIVI -ssa, -ssä -sta, stä -Vn, -hvn, -seen, -siin -lla, -llä -lta, -ltä -lle Tuula Marila Inessiivin perusmerkitykset ovat 1. oleminen jonkin sisäpuolella huonee/ssa 2. välitön kosketus liput kädessä 3. ajan ilmauksissa tässä kuussa 4. ilmaisee ainetta, jonka peitossa jokin on olla veressä Muista kongruenssi: isoissa vesissä, aika isoissa vesissä Huom! taipumattomia ovat: aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku, viime pikku paketeissa, viime hetkellä, kelpo pojalla inessiivin tunnus on ssa, -ssä Tuula Marila Elatiivi perusmerkitykset ovat 1.ulos sisäpuolelta nousta laivasta 2.aine, alkuperä, syy: kivestä, Hollannista itkeä häpeästä 3.pois pinnan kosketuksesta kädestä käteen muuta käyttöä: - Huvittelimme huikeasti päivästä toiseen! - Haluan pyytää anteeksi eilistä iltaa, moukkamaista käytöstäni. - Kiitän stipendistä ja mahdollisuudesta tutkia! - Kiitos viettelevästä viinistä! elatiivin tunnus on sta, -stä lllatiivin perusmerkitykset ovat 1. suunta sisään Groningeniin, Saksaan 2. liikkeen päätepiste, välitön kosketus jalkaan osui 3. ajan ilmauksissa päivästä päivään Päätteet: illatiivi nom. gen. 1) -Vn Saloon [Salo, Salo/n] 2) -hvn maahan [maa, maa/n] 3) seen vapaaseen [vapaa, vapaa/n] armaaseen [armas, armaa/n] varpaaseen [varvas, varpaa/n] Tuula Marila Tuula Marila
4 Adessiivin perusmerkitykset ovat 1. päällä tanssilattialla 2. läheisyydessä Hankenilla 3. omistaja Per-Henrikillä on koira. 4. väline Pelasin tietokoneella. 5. ajan ilmauksissa kevättalvella 6. ilmaisemassa tapaa mielelläni Kongruenssi tavalliseen tapaan: Tuo/lta nuorekkaa/lta kelpo naise/lta adessiivin tunnus on lla,-llä Tuula Marila Ablatiivin perusmerkitykset ovat 1. liikettä pinnalta pöydältä läheisyydestä raiteelta 2. ajan ilmauksissa vuodelta 3. mitan yhteydessä metriltä 4. ominaisuutta ilmaisemassa pituudeltani 5. aistihavaintoverbien yhteydessä näyttää, tuntua, maistua, tuoksua, kuulostaa - Hän näyttää viehättävältä! - Viini tuntuu aistikkaalta. - Päivällinen maistuu upealta. - Ehdotuksesi kuulostaa jännittävältä. ablatiivin tunnus on lta, -ltä Tuula Marila Allatiivin perusmerkitykset ovat 1. liikettä kohti pintaa 2. jollekulle tunnus: -lle essiivi translatiivi Muut sijamuodot tavallisia - Älä kaadu kadulle! - Puhun rehtorille. - Avaudun Stinalle ja kerron totuuden optioista. Muista: Aistihavaintoverbit voivat vaihtoehtoisesti saada allatiivinkin! - Suppilovahverot maistuivat herkullisille herkullisilta Tuula Marila abessiivi komitatiivi instruktiivi abessiivi Clintonia ei tuomita tutkimatta! Syyttä suotta luovutat kesken leikin! Potematta ei parane! harvinaisia Tuula Marila Essiivi ilmaisee: tilapäistä asemaa tehtävää olosuhteita ehtoja syitä Essiivi essiivin tunnus on na, -nä - Kake on kuriirina kaukoidässä. - Olemme kokouksessa läsnä diletantteina. - Lähetän osoituksen pikana. Tuula Marila Essiivi...jatkoa - Olen täällä vain palvelijana ja johtajan sihteerikkönä, hemaiseva blondi kuiskasi kokoustauolla. - Sigurd on ollut jo neljä kuukautta sairaana ja heikkona. - Sören on aina ollut heikkona kypsiin naisiin. - Minulla on tapana luennoida aamuisin. - Tehokurssilaiset lähtivät pontevina tietokoneittensa ääreen. - Henri Merkel kävi kuumana pörssissä! Tuula Marila
5 Essiivi...jatkoa juhlat ja viikonpäivät jouluna, pääsiäisenä, loppiaisena, helluntaina jos aikasanalla on attribuutti - Ensi kesänä lähden pankkiirioppiin Luganoon. -Kuumina kesäöinä opinnot eivät käyneet mielessä, vasta tammikuun seitsemäntenä havahduin, etten ollut suorittanut mitään. - Minä viikonpäivänä palkka maksetaan? Komitatiivi merkitys: jonkun kanssa tunnus: -ine ja omistusliite, aina monikkomuotoinen! - Karlsson saapui taas inhottavine harjoituksineen, mutta ah! niin hyödyllisine esimerkkeineen! - Rafael teki bisnestä vaimoineen! - Daameineen hän oli upea ilmestys, mutta olihan hän muodin kuuluisin nimi maagisine katseineen, briljanttikoristeltuine housuineen ja paksupohjaisine mustine krokotiilikenkineen. Tuula Marila Tuula Marila Instruktiivi Esiintyy yksinomaan muutamissa monikollisissa ilmauksissa tunnus: -n Näin tapon omin silmin. Kaikin puolin hyvässä kunnossa oleva huoneisto. Hän esiintyi paljain päin. Näillä main ei ole näkynyt suppilovahveroita. Hän tarttui rahalähetykseen kaksin käsin. Käsin tekeminen on muodissa. Huom! yksikkö: Lakon aikana on taivallettava jalan. Tuula Marila
Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi
Nominien sijamuodot Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki.
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotSyntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.
Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset
LisätiedotLUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
LisätiedotLearner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
LisätiedotVerbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti
Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
Lisätiedotalkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotTehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.
Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
Lisätiedot2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.
SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään,
Lisätiedotlauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Lisätiedot3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.
3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotMONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko
MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?
LisätiedotHyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotAASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Valintakoetehtävät 2006
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotPassiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään
Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
Lisätiedot8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet
8/1 Lausemaisuuden kriteerit ja asteet 8. Lauseenvastikkeet Itsenäisen, täyden lauseen tuntomerkkejä ovat verbin persoonamuoto, verbin tempus- ja modusvalinta sekä kielto, lauseadverbiaalin mahdollisuus
LisätiedotMONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)
MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten
LisätiedotSijojen synty ja säilyminen
synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä
LisätiedotSuomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään
LisätiedotItä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h
Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä 26.9.2018 Pajakuvaus, kesto 1h 7. Toiminnallinen oppiminen: Mitä toiminnallisuus voikaan tarkoittaa oppitunneilla käytännössä? Tule testaamaan - luvassa on toiminnallinen
LisätiedotInessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
LisätiedotKENEN? MINKÄ? MILLAISEN?
KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.
Lisätiedot-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta
! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotIso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola
Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotMun perhe. - Ei, mä en oo naimisissa. - Joo, mulla on kaksi lasta. - Ei, mulla ei oo lapsia. Mulla on Mulla ei oo. Mulla on kaksi lasta
1 Mun perhe Sanasto suomi äidinkieli Kirjoita sanat kuvaan. perhe vaimo mies lapsi tyttö poika vauva äiti isä vanhemmat sisko veli vaimo Ootko sä naimisissa? - Joo, mä oon naimisissa. - Ei, mä en oo naimisissa.
LisätiedotTehtäväpaperi Uppgiftsblankett AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER
Tehtäväpaperi Uppgiftsblankett Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. / Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren
LisätiedotVerbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )
Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten
LisätiedotSUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA
Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA FINN LECTURA SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA N ISBN 951-792-034-2 Copyright Kansi ja kuvat Paino Kustantaja 6 Anna-Liisa Lepäsmaa Leena
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotMoi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen
Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?
LisätiedotVerbien morfosyntaksia
Verbien morfosyntaksia morfosyntaksi: morfo + syntaksi? morfosyntaksissa on kysymys siitä, miten muoto- ja lauseoppi pelaavat yhteen: millaisia muotoja minkäkinlaisista sanoista käytetään missäkin lauseasemassa
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Objekti Transitiivisuus ja intransitiivisuus Tuula Marila Hanna Tarkki Mikä on objekti? Objekti ilmaisee tekemisen kohteen: Luen kirjaa. tuloksen: Ostan kirjan. Objekti löytyy
LisätiedotSUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
LisätiedotInfiniittiset rakenteet, osa 1
Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi
LisätiedotKIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA
TALLINNAN YLIOPISTO VIRON KIELEN JA KULTTUURIN INSTITUUTTI Kelly Ranne KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA Bakkalaureustutkielma Ohjaaja: apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu
LisätiedotSUOMEN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET KIELET JA KULTTUURIT
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta SUOMEN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET KIELET JA KULTTUURIT VALINTAKOE / SIVUAINEKOE 24.5.2011 Kokeessa on kaksi osaa (I ja II) ja yhteensä viisi tehtävää. Kirjoita
LisätiedotTaloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!
TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA
LisätiedotAFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu
AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotTEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi
LisätiedotSchulcurriculum Finnisch als Fremdsprache
Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014
LisätiedotKÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?
MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä
LisätiedotKenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut
sivu 1 / 11 TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS E B C D D A TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E C D C E C TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS A B E E B A sivu 2 / 11 3 pistettä 1. Anni, Bert, Camilla, David ja Eemeli
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta
VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO
LisätiedotLausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.
Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti
LisätiedotSuomi 2A. Tiistai
Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotGenetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
LisätiedotSUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
LisätiedotHarjoittele suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 2. Jussi Örn
0 Harjoittele suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 2 Jussi Örn 1 Mikä ja missä? Kysy parilta. Pari vastaa. - Mikä tämä on? - Se on kynä. - Mikä tuo on? - Se on tietokone. Mikä tää on? Mikä toi on? Mikä?
LisätiedotInfiniittiset rakenteet
Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi
Lisätiedotsuomen kielen perusopetusta varten
Leena Silfverberg Harjoituskirja suomen kielen perusopetusta varten ( FINN LECTURA ) Harjoituskirja suonien kielen perusopetusta varten ISBN 951-792-036-9 Copyright Leena Silfverberg Oy Finn Lectura Ab
LisätiedotSEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ
SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.
LisätiedotTeemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987
Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Opinnäytetöiden ja laitosten sarjajulkaisujen tiivistelmät
LisätiedotVALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET
VALINTAKOE / TASOKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI/ FINSKA SPRÅKET Valintakoetehtävät 2007 / Urvalsuppgifter 2007 5.6.2007 KLO
LisätiedotPietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Apostoli Pietari matkusti ympäri maata kertomassa
LisätiedotSUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA
157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN
LisätiedotTestataanko samalla hiv
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
Lisätiedotmää piän lippis päässä vaan Ruotsinsuomen objektisijan valinnasta Ilse Lindner
Stockholms Universitet Institutionen för baltiska språk, finska och tyska Avdelning för Finska mää piän lippis päässä vaan Ruotsinsuomen objektisijan valinnasta Ilse Lindner Uppsats för Delkurs Finska
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
Lisätiedotsubjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
Lisätiedot21. KOULUN SIUNAAMINEN
21. KOULUN IUNAAMINEN Pappi toimittaa pyydettäessä koulun siunaamisen. 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 484 tai 488. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus Alkusiunaus
LisätiedotSijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?
Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Kimmo Kettunen Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Lokakuu 2005 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotAJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON
-MATON PARTISIIPPI (VERBI -> ADJEKTIIVI) MITEN SE TEHDÄÄN? AJATELLA -> he AJATTELEvat -> AJATTELE + MATON MITEN SE TAIVUTETAAN? AJATTELEMATON AJATTELEMATONTA AJATTELEMATTOMAN AJATTELEMATTOMASSA AJATTELEMATTOMASTA
LisätiedotVoit myös venytellä raajat koiran seistessä Seuraa koirasi eleitä ja ilmeitä, jotta vältät turhan kivun aiheuttamisen!
Hieronnan yhteydessä pidentää hoidon vaikutusta Lisää lihaksen elastisuutta ja kimmoisuutta Lisää/ kiihdyttää lihasten aineenvaihduntaa Joten venyttelyllä voidaan vaikuttaa lihaskoordinaatioon, ehkäisee
LisätiedotKuningas Daavid (1. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31 Kukaan
LisätiedotVERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä
VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.
LisätiedotABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje
ABT 2000kg Haarukkavaunun käyttöohje HUOM! Käyttäjän tulee lukea käyttöohje ennen käytön aloittamista. 1. YLEISKUVAUS Kapasiteetti Max. haarukoiden korkeus Min. haarukoiden korkeus Haarukoiden pituus Vaunun
LisätiedotSovellettava lainkohta: Kunta laki 91.
MUUTOKSENHAKUKIELTO Liikelaitosten johtokunta :t 38, 39, 41, 42, 43, 44, 45, 48, 49, 50 Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutos ta Sovellettava lainkohta: Kunta laki 91.
Lisätiedot