KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen vallata jalansijaa opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Tästä huolimatta etenkin yliopisto-opetuksen pääasiallisena kielenä säilyi vielä pitkään ruotsi. Suomen asema tieteen kielenä ei siis ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen ovat menneet sukupolvet tehneet pitkäjänteistä työtä. Kyseessä on vaalimisen arvoinen kansallinen saavutus. Nykyisen yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, joiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Vaikka englannin asema on vahvistunut opetuksessa ja tutkimuksessa, on tärkeää, että molempia tehdään edelleen myös suomeksi. Näin suomi tieteen kielenä säilyy elinvoimaisena. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa kaikki tulevana syksynä alkavat maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä. Mikäli näin todella tapahtuu, tarkoittaa se sitä, että itsenäisen Suomen pääkaupungissa saa jatkossa ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää kauppatieteellistä koulutusta vain englannin ja ruotsin kielellä. Innovaatioyliopistoksikin tituleerattu Aalto panostaa voimakkaasti englannin kieleen houkutellakseen ulkomaalaisia tutkijoita ja opiskelijoita. Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee kuitenkin jo yliopistolainkin perusteella olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä. Aalto-yliopiston näkemyksen mukaan mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkinto suomen kielellä riittää täyttämään lain vaatimuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on arvioitu, että englannin kielen vahvistuva asema yliopistoissa voi vaatia yliopistolain muuttamista. Jos tähän mennään, on se virheellistä tiedepolitiikkaa. Laissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta tulee antaa suomen kielellä. Jo tällä hetkellä opiskelijat joutuvat monilla tieteenaloilla omaksumaan paljon englanninkielistä kirjallisuutta, sillä kaikkea materiaalia ei ole saatavana suomen tai ruotsin kielellä. Suurten ja hankalien asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja syvällinen ymmärtäminen sujuu kuitenkin parhaiten opiskelijan omalla äidinkielellä. Laajan englanninkielisen kirjallisen materiaalin vastapainona opetusta tulee saada omalla äidinkielellä myös tulevaisuudessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus puuttua siihen, että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kaikki tulevan syksyn maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä ja miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin? Versio 2.0
Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2013 Jussi Niinistö /ps 2
Ministerin vastaus KK 126/2013 vp Jussi Niinistö /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 126/2013 vp: Aikooko hallitus puuttua siihen, että Aalto-yliopiston kauppakorkeakorkeakoulun kaikki tulevan syksyn maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä ja miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen perustuslain sivistyksellisiä oikeuksia koskevan 16 :n mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perustuslain kielellisiä oikeuksia koskevan 17 :n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kunkin yliopiston opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (558/2009) 11 :ssä. Sen 1 momentin mukaan Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään vanhassa yliopistolaissa (645/1997). Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on näin ollen suomi, ja teknillisen korkeakoulun sekä taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Tämän lisäksi yliopisto voi yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaan päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Yliopiston päätösvaltaan kuuluu tällöin sen määrittely, missä laajuudessa näitä muita kieliä käytetään lakisääteisen opetus- ja tutkintokielen lisäksi. Yliopisto ei kuitenkaan voi luopua 11 :n 1 momentissa sille määrätyn opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä, vaan sen on turvattava perustutkintojen suoritettavuus yliopistolaissa säädetyllä opetusja tutkintokielellään. Myös apulaisoikeuskansleri katsoi vuonna 2010 antamassaan päätöksessään (OKV/1001/1/2009), että yliopiston on turvattava perustutkintojen opetus ja suoritettavuus lakisääteisillä opetus- ja tutkintokielillä. Suomen- ja ruotsinkielisiin tutkintoihin sisältyy muun kielistä (erityisesti englanninkielistä) opetusta ja oppimateriaalia hyvinkin paljon alasta riippuen. Yliopistot rekrytoivat myös hyvin paljon kansainvälistä opetushenkilökuntaa, jonka täysi hyödyntäminen edellyttää, että he voivat vastata ohjelmastaan omalla opetuskielellään. Yliopistolaissa tai sen esitöissä ei ole määritelty sitä, kuinka paljon muunkielistä opetusta tutkintoon voi sisältyä, jotta sitä voidaan edelleen pitää suomen- tai ruotsinkielisenä. Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon (180 op) ja tämän jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (120 op). Kaksiportaisesta tutkintorakenteesta huolimatta yliopistot noudattavat opiskelijavalinnoissaan pääsääntöä, jonka mukaan opiskelijat saavat opiske- 3
Ministerin vastaus luoikeuden samalla kertaa sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Aalto-yliopistossa kauppatieteellisen alan ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa (yhteensä 300 op) 180 opintopisteen osalta tutkintokieli on suomi ja 120 opintopisteen osalta englanti. Kauppatieteellisiä tutkintoja voi Suomessa suorittaa Aalto-yliopiston lisäksi yhdeksässä muussa yliopistossa, joiden opetus- ja tutkintokielet ovat suomi (Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto) taikka ruotsi (Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi). Arvioitaessa sitä, ovatko Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulua koskevat kielelliset linjaukset sopusoinnussa perustuslain sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia koskevien säännösten kanssa, tulee ottaa huomioon kauppatieteellisen alan koulutustarjonta kokonaisuudessaan sekä edellä mainittu alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kokonaisuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan opiskelijalla tulee olla mahdollisuus halutessaan tehdä tutkintoon kuuluva opinnäyte suomeksi. Lisäksi siirtymäajan järjestelyjen tulisi taata se, että ne, jotka ovat aloittaneet koulutuksessa ennen kuin muutoksesta päätettiin, voivat halutessaan suorittaa tutkintonsa suomen kielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä arvioidaan tarve täsmentää yliopistolain 11 :ää muun kuin suomen tai ruotsin kielen käyttämisen osalta ylemmän korkeakoulututkinnon yksinomaisena opetus- ja tutkintokielenä. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 126/2013 vp Jussi Niinistö /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 126/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf: Tänker regeringen ingripa i det att alla magisterprogram vid Aalto-universitetets handelshögskola hålls på engelska nästa höst och hur tänker regeringen säkerställa att finska språket även i framtiden är undervisnings- och examensspråk vid universiteten och högskolorna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 16 i grundlagen finns bestämmelser om kulturella rättigheter och enligt paragrafen ska det allmänna, enligt vad som närmare bestäms genom lag, säkerställa lika möjligheter för var och en att oavsett medellöshet enligt sin förmåga och sina särskilda behov få även annan än grundläggande utbildning samt utveckla sig själv. Enligt 17 i grundlagen, där det föreskrivs om språkliga rättigheter, är finska och svenska Finlands nationalspråk. Det allmänna ska tillgodose landets finskspråkiga och svenskspråkiga befolknings kulturella och samhälleliga behov enligt lika grunder. I 11 i universitetslagen (558/2009) finns bestämmelser om undervisnings- och examensspråken vid varje universitet. Enligt 1 mom. tillämpas på undervisnings- och examensspråken vid Aalto-universitetet på motsvarande sätt bestämmelserna i den gamla universitetslagen (645/1997) om examensspråken vid de universitet som bildar Aalto-universitetet. Undervisnings- och examensspråket vid Aalto-universitetets handelshögskola är därmed finska och undervisnings- och examensspråken vid tekniska högskolan samt högskolan för konst och design är finska och svenska. Dessutom kan ett universitet enligt 11 2 mom. i universitetslagen besluta att också andra språk än de undervisnings- och examensspråk som anges i 1 mom. används som undervisningsoch examensspråk och i studieprestationerna. Universitetets har då rätt att fastställa i vilken omfattning dessa andra språk används utöver det lagstadgade undervisnings- och examensspråket. Ett universitet kan emellertid inte avstå från att använda det undervisnings- och examensspråk som angetts för det i 11 1 mom., utan det ska säkerställa att grundexamina kan avläggas på det undervisnings- och examensspråk som anges i universitetslagen. Även biträdande justitiekanslern ansåg i sitt avgörande från 2010 (OKV/1001/1/2009) att universitetet ska garantera att undervisning för grundexamina ordnas på de lagstadgade undervisnings- och examensspråken och att grundexamina kan avläggas på dessa språk. Beroende på vilken bransch det är fråga om omfattar studierna för finskspråkiga och svenskspråkiga examina till och med rikligt med undervisning och studiematerial på andra språk (i synnerhet på engelska). Universiteten rekryterar också rikligt med internationell undervisningspersonal. För att den internationella personalen ska komma till sin fulla rätt förutsätts det att de anställda kan ansvara för sitt program på sitt undervisningsspråk. I universitetslagen eller i förarbetet till den fastställs inte hur pass mycket undervisning på andra språk det kan ingå i examen 5
Ministerns svar för att den fortfarande ska kunna betraktas som en finskspråkig eller svenskspråkig examen. Enligt universitetens examensstruktur i två steg avlägger de studerande först lägre högskoleexamen (180 studiepoäng) och därefter högre högskoleexamen (120 studiepoäng). Trots examensstrukturen i två steg följer universiteten vid antagningen av studerande huvudregeln att de studerande samtidigt får studierätt för både lägre och högre högskoleexamen. I studierna för högre högskoleexamen (sammanlagt 300 studiepoäng) inom det ekonomiska området vid Aalto-universitetet är examensspråket finska för de första 180 studiepoängen och engelska för de återstående 120 poängen. I Finland kan man avlägga examina i ekonomiska vetenskaper förutom vid Aalto-universitetet också vid nio andra universitet där undervisnings- och examensspråket är finska (Östra Finlands universitet, Jyväskylä universitet, Villmanstrands tekniska universitet, Uleåborgs universitet, Tammerfors universitet, Åbo universitet och Vasa universitet) eller svenska (Svenska Handelshögskolan och Åbo Akademi). När det prövas om de språkliga riktlinjerna vid Aaltouniversitetets handelshögskola står i samklang med grundlagens bestämmelser om kulturella och språkliga rättigheter bör hänsyn tas till det samlade utbildningsutbudet inom det ekonomiska utbildningsområdet samt till den helhet av lägre och högre högskoleexamen som nämns ovan. Enligt undervisnings- och kulturministeriet bör de studerande som så önskar ha möjlighet att avlägga det lärdomsprov som ingår i examen på finska. Genom arrangemang under en övergångsperiod bör man dessutom garantera att de som inlett sin utbildning innan beslutet om ändringen fattades får avlägga sin examen på finska om de så önskar. Vid undervisnings- och kulturministeriet bedömer man behovet av att precisera 11 i universitetslagen när det gäller användningen av andra språk än finska eller svenska som enda undervisnings- och examensspråk för högre högskoleexamen. Helsingfors den 20 mars 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6