Toimintakertomus vuodelta 2014 Vuosi 2014 oli omistettu kielikeskuksen opetuksen kehittämiselle. Yhdessä todettujen kehittämistarpeiden sekä laitoksilta ja opiskelijoilta saadun palautteen innoittamana kielikeskuksessa käynnistettiin uusimuotoisten viestintä- ja kieliopintojen laajamittainen kehitystyö. Fysiikan laitoksella aloitettiin pilotti tutkintoon sisältyvien viestintä- ja kieliopintojen integroimiseksi kandidaattiopintoihin. Kehittämiseen kytkettiin heti alusta lähtien tutkimusta asiantuntijuuden ja toimijuuden kehittymisestä, jotta uuden rakenteen lisäarvosta saataisiin myös tutkimustietoa. Jo vuonna 1994 aloitetun ja kielikeskuksen yhteisen kehittämisen kulttuurin näkökulmasta tärkeän toimintatutkimuksen päätyttyä käynnistettiin koko laitoksen yhteinen Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana -kehittämishanke. Hanke auttaa kirkastamaan kielikeskuksen yhteisiä tavoitteita sekä tarjoaa työkaluja työnhallintaan ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Monipuolinen kielitaito on Jyväskylän yliopistosta valmistuvan opiskelijan kilpailuetu työelämään siirryttäessä. Jyväskylän yliopiston vahvuus onkin monipuolinen kielitarjonta, jota opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottavien viestintä- ja kieliopintojen ohella voidaan hyödyntää myös esimerkiksi työelämätaitoja vahvistettaessa ja koulutusviennin yhteydessä, kertoo yliopiston kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas. Vuonna 2014 kielikeskuksessa työskenteli 19 lehtoria, 21 yliopistonopettajaa, 7 hallintohenkilöä (joista 2 kielipalveluissa) sekä 40 tuntiopettajaa. Henkilökunnasta 1 lehtori, 1 yliopistonopettaja sekä 1 suunnittelija olivat vuoden 2014 työvapaalla. Vuoden lopulla kielikeskuksessa pitkään työskennellyt englannin kielen lehtori Anne Räsänen jäi eläkkeelle. Opintopisteitä suoritettiin 31 681 op ja niitä hyväksiluettiin 2 388 op. Verrattuna edelliseen vuoteen suorituksia oli noin 1000 opintopistettä vähemmän. Opintopisteitä suoritettiin aiempaa vähemmän humanistisessa tiedekunnassa ja jonkin verran enemmän kauppakorkeakoulussa sekä kasvatustieteiden tiedekunnassa. Opetuksen kehittäminen Uusimuotoisissa viestintä- ja kieliopinnoissa kaikille opiskelijoille kandidaatintutkintoon pakolliset viestintä- ja kieliopinnot suunnitellaan niin, että ne integroituvat opiskelijan pääaineen opintoihin sisällöllisesti ja ajallisesti. Jyväskylän yliopisto on pioneeri näin laaja-alaisessa viestintä- ja kieliopintojen rakenteellisessa uudistuksessa. Uudella opetusrakenteella pyritään opiskelun sujuvoittamiseen sekä taloudelliseen ja tehokkaaseen resurssien käyttöön. Ensimmäinen pilotti käynnistettiin fysiikan laitoksella lokakuussa 2014. Irrallisten kurssien sijaan fysiikan opiskelijoiden tutkintoon kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot on integroitu fysiikan opintojen osaamistavoitteisiin, sisältöihin ja opiskelun erilaisiin työskentelytapoihin ja -vaiheisiin. Opinnot jatkuvat koko heidän kandidaattiopintojensa ajan. Opintojaksot ovat monikielisiä ja niitä ohjaavat ja opettavat kielikeskuksen opettajat tiimeinä. Uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä ainelaitoksen kanssa. Seuraavaksi uusimuotoisia opintoja pilotoidaan historian ja etnologian laitoksella, jonka kanssa suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2014. Kehittämistyön tavoitteena on ollut viestintä- ja kieliopintojen kaikkinainen tehostaminen: opintojen sujuvoittaminen, käytössä olevien resurssien tarkoituksenmukaisempi hyödyntäminen sekä opiskelijoiden parantuneet viestintävalmiudet erilaisissa tilanteissa, eri kielillä ja eri medioilla. Laitosyhteistyön avulla on kehitetty myös koulutus- ja tieteenalojen välistä vuorovaikutusta sekä laajennettu yhteistyötahojen ymmärrystä modernista viestintä- ja kielikompetenssista. Uusimuotoiset 1
viestintä- ja kieliopinnot on asetettu tavoitteeksi kaikille tiedekunnille yliopiston strategian toimenpideohjelmassa vuosille 2015 2016. Vuonna 2014 kielikeskuksessa tarkastettiin 1 360 maturiteettia, joista lähes 30 % oli kirjoitettu e- tentissä mikä oli noin 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kielentarkastukseen saapuneista maturiteeteista hylättiin noin 5 %. Maturiteetit, jotka voitiin hyväksyä, mutta joissa oli systemaattisia kirjoittamiseen liittyviä ongelmia, hyväksyttiin huomautuksella. Huomautuksen avulla opiskelijalle annetaan palautetta ja opastusta kirjoittamisen kehittämiseen. Näiden rajatapausten määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Syksyllä 2014 kielikeskuksessa pilotoitiin uusimuotoista maturiteetin suoritustapaa useiden muiden yliopistojen mallia mukaillen. Kokeilussa maturiteettina tarkastettiin osa opiskelijan kandidaatintutkielmatekstistä. Tavoitteena on, että vuonna 2016 uusimuotoinen maturiteetti on käytössä kaikissa tiedekunnissa ja sen rinnalla käytetään tarvittaessa e- maturiteettia. Kielikeskuksessa kehitettiin aktiivisesti myös jatko-opiskelijoille tarjottavaa tiedeviestinnän koulutusta. Menestyksekkäiksi osoittautuneita pilotointeja olivat esimerkiksi tieteen popularisoinnin kurssi ja väitöskirjaretriitti. Uuden johtosäännön linjauksen myötä kielikeskuksen johtokunta hyväksyi kielikeskuksen opetussuunnitelman. Vuoden 2014 aikana tarkistettiin kurssien osaamistavoitteita ja kurssikuvauksia osana opetuksen kehittämistyötä ja kielikeskuksen johtoryhmä päivitti kielikeskuksen laadunhallinnan käsikirjan. Näin valmistauduttiin yliopiston ulkoiseen auditointiin. Kielikeskuslaisia osallistui aktiivisesti myös yliopiston opintohallinnon palvelujen itsearviointiin ja muuhun laatutyöhön. Henkilöstökoulutus Vuonna 2014 yliopistopedagogisiin opintoihin kuuluvan, englannin kielellä opettaville tarkoitetun TACE (Teaching Academic Content through English) -kokonaisuuden suoritti 17 henkilöä ja neljännen kerran toteutettavan TACE-kokonaisuuden aloitti 18 osallistujaa. ISS (International Staff Services) -työryhmän suositusten mukaisesti kehitetty kansainvälisen henkilöstön suomen kielen ja kulttuurin uudistettu opintokokonaisuus käynnistettiin edellisenä vuonna toteutetun pilotointivaiheen jälkeen. Henkilöstökoulutuksen kurssitarjontaan lisättiin englannin kursseja ja aloitettiin uusien vuorovaikutusja esiintymistaitojen kurssien suunnittelu kehityskeskusteluissa esitettyjen koulutustarpeiden perusteella. Yhdessä yliopistopalvelujen kanssa kehitettiin kursseista tiedottamista sekä toiminnan rakenteita ja raportointia, minkä tavoitteena oli lisätä henkilöstökoulutuksen koulutustarpeen ennakointia ja pitkäjänteistä suunnittelua sekä osallistujien sitoutumista koulutukseen. Viestintä- ja kielikursseja järjestettiin 19 ryhmää (englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, suomi toisena kielenä sekä viestintä ja vuorovaikutus) ja niihin osallistui 250 henkilöä. Kielipalvelut Kielikeskuksen kielipalveluissa kielentarkistuksia tehtiin vuonna 2014 yhteensä noin 2 282 ns. kääntäjän sivua, josta valtaosa oli englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita. Käännöksiä tehtiin sekä yliopistoyhteisölle että yliopiston ulkopuolelle yhteensä 561 kääntäjän sivua, joista suurin osa suomesta englanniksi tai englannista suomeksi. Jonkin verran eri alojen tekstejä käännettiin myös ruotsiksi, espanjaksi, ranskaksi ja saksaksi. Yliopiston kielipolitiikan mukaisesti kielipalvelut on myös toiminut tiiviissä yhteistyössä yliopistopalveluiden kääntäjän kanssa. Yhteistyö on sisältänyt pääasiassa 2
hallinnollisten ja viestintädokumenttien englannin tarkistusta sekä osallistumista organisaatiosanaston kehittämiseen. Hankkeet ja tutkimus Kielikeskuksessa opetus perustuu viimeisimpään kielten alueen tutkimukseen sekä kielikeskuksen oman opetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kehittämistyötä on tehty jo 20 vuoden ajan toimintatutkimuksella (https://kielikeskus.jyu.fi/tietoa/kehittamistyo), johon koko kielikeskuksen henkilökunta on osallistunut. Seitsemäs toimintatutkimussykli päättyi keväällä 2014 ja toimintatutkimuksen dokumentointi aloitettiin kansainvälisen vertaisarvioidun open access -julkaisun muodossa. Toukokuussa käynnistettiin koko kielikeskuksen yhteinen kehittämishanke Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana, jossa ulkopuolisen konsultin avulla kehitetään kielikeskuksen toiminnan prosesseja, työtapoja sekä työhyvinvointia. Hanke sai rahoitusta Työsuojelurahastolta, minkä lisäksi yliopistopalvelut kohdensi hankkeelle Varman työhyvinvointirahaa. Hanke käynnistettiin toukokuussa tulevaisuuskeskustelulla ja lokakuussa järjestettiin hankkeen ensimmäinen kaksi viikkoa kestänyt kokeilujakso. Sen aikana pohdittiin työtapoja yksin ja ryhmissä, kokeiltiin erilaisia kokousmuotoja sekä testattiin, miten kiirettä voi hallita priorisoimalla työtehtäviä ja ottamalla käyttöön uusia työskentelymuotoja. Hanke jatkuu keväällä 2015, jolloin järjestetään kaksi kokeilujaksoa ja hankkeen päättävä tulevaisuustyöpaja. Opetuksen ja opetuksen laadun kehittämistyötä tehtiin edelleen myös osana kansainvälisiä ja kansallisia hankkeita. Kielikeskus oli mukana EU:n rahoittamissa Life Long Learning -hankkeissa International Uni ja MAGICC. Näissä hankkeissa kehitettiin monikielisen ja -kulttuurisen korkeakouluopetuksen laatua sekä viitekehystä monikielisten ja -kulttuuristen työelämätaitojen opettamisen kehittämiseen korkeakouluissa. Uusina hankkeina käynnistyivät ESR-rahoitteinen suomi toisena kielenä -hanke Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä sekä Kielikampus-yhteistyönä toteutettava uusia oppimisen muotoja ja ympäristöjä kehittävä Finnish in the Wild. Lisäksi alkoi ruotsin kielen opettamista korkeakouluissa ja ruotsin opettajien verkostoitumista kehittävä OKM:n rahoittama ROKK-hanke. Kirjoitusviestinnän opettajat osallistuivat tutkijan viestintätarpeita ja tutkimusviestinnän nykytilaa yliopistoissa selvittävään tutkimushankkeeseen yhdessä Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tavoitteena on luoda uusi tutkimusviestinnän opetuksen ja oppimisen malli. Kielikeskus sai rahoitusta yliopiston eeducation-hankkeelle Akateemisen asiantuntijan avaintaidot, jonka avulla kehitettiin avaintaitoja palaute- ja arviointikäytänteiden avulla monimediaisissa, -tieteisissä ja -kielisissä konteksteissa. Kielikeskus perusti Akateemisen asiantuntijan viestintätaidot -työryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää ja luoda yhteisiä käytäntöjä siihen, miten yliopistoissa opetetaan ja tuetaan tieteestä viestimistä. Kirjoitus- ja puheviestintä olivat myös käynnistämässä tiedeviestinnän koulutustarjottimen pilotointia. Suomi toisena kielenä -opettajat osallistuivat aktiivisesti Lingu@network-projektin asiantuntijaryhmän tapaamisiin. Lisäksi kielikeskuslaisia osallistui Ylioppilastutkintolautakunnan ylioppilaskirjoitusten sähköistämishankkeeseen, DIGABIin. Verkostot ja yhteistyö Kielikampus on kielikeskuksen merkittävin yhteistoiminnan foorumi ja keskeinen osa kielten alueen kansallista ja kansainvälistä kehittämistyötä. Vuonna 2014 kielikeskus osallistui kahdeksan Kielikampustapahtuman järjestämiseen. Vuosittainen valtakunnallinen Kielikampusseminaari 3
järjestettiin toukokuussa teemalla Tieteestä totuudeksi: näkökulmia tutkimuksen yleistajuistamiseen. Seminaarissa paneuduttiin tieteen yleistajuistamiseen puheenvuorojen ja tapausesimerkkien kautta sekä yhdessä keskustellen. Interaktiivisen paneelikeskustelun puhujat valottivat yleistajuistamista tutkimuksen, opetuksen, monitieteisten projektien, median, kustannusalan ja politiikan näkökulmista. Kielikampus-yhteistyönä järjestettiin myös vuosittainen valtakunnallinen soveltavan kielitieteen konferenssi, jonka teemana oli tällä kertaa Kielenoppimisen virtaukset Flows of language learning. Kielikeskuksen opettajia oli myös mukana järjestämässä Kielikampuksen lasten kielileiriä, mikä sai Opetushallituksen ja Euroopan neuvoston Kielenopetuksen Eurooppalainen laatuleima -kunniamaininnan. Kielikeskuksen johtaja valittiin toiselle kaudelle kansainvälisen teknologia kielenopetuksessa -kattojärjestön (EUROCALL) varapresidentiksi ja vuosittaisen konferenssin tieteellisen toimikunnan puheenjohtajaksi. Kielikeskuksen kansainvälinen toiminta Opetukseen liittyen vieraita vastaanotettiin Belgiasta, Englannista, Japanista, Saksasta, Slovakiasta ja Venäjältä. Erasmus-opettajavaihtoa on kielikeskuksessa toteutettu Bratislavan Comenius-yliopiston Studia Academica Slovaca -keskuksen sekä Kööpenhaminan, Liègen ja Nottinghamin yliopistojen kanssa. EU:n ulkopuolella opettajavaihtoa on ollut Pietarin talous- ja finanssiyliopiston ja Jaroslavlin valtionyliopiston kanssa. Konfutse-instituutin (HY) ja Hanban kieli-instituutin kautta saatiin myös vuonna 2014 kiinan kielen ja kulttuurin opetusharjoittelija Renminin yliopistosta Pekingistä. Kiinan kielen HSK-kielitaitokokeet järjestettiin joulukuussa 2014. Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö tuki tänäkin vuonna kielikeskuksen vuosittain järjestämää harjoitteluvaihtoa saksan- ja venäjänkielisiin maihin, ja Belgian ranskankielinen yhteisö WBI (Wallonie-Bruxelles International) tuki taloudellisesti kielikeskuksen ranskan opiskelijoiden kieliharjoittelua Liègen yliopistossa. Riskit Yliopiston strategian toimenpideohjelmassa asetetaan uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot tavoitteeksi kaikkiin tiedekuntiin vuoteen 2017 mennessä. Suunnittelutyö on aikataulutettu ja ensimmäiset uusimuotoiset tiimien opettamat opinnot on pilotoitu. Kyseessä on massiivinen, koko kielikeskuksen toimintaa ja kaikkia kielikeskuslaisia koskeva pedagoginen ja rakenteellinen muutos. Uudistustyön riskinä on henkilökunnan kuormittuminen suunniteltaessa uutta, johon ei ole olemassa aikaisempaa mallia. Suunnittelutyö tehdään muun opetustyön ohella. Talouden näkökulmasta riskinä on yliopiston talouden tiukkeneminen, joka heijastuu kielikeskuksen henkilökunnan määrään ja toisaalta myös tiedekuntien viestintä- ja kieliopintoihin käytössä oleviin resursseihin. Talouden ennustettavuus on hankalaa, eivätkä yliopiston talouden seurannan järjestelmät tarjoa riittävästi luotettavaa reaaliaikaista tietoa talouden pitkäjänteiseen suunnitteluun. 4
Arvio tulevasta kehityksestä Seuraavat kolme vuotta kielikeskuksessa suunnitellaan, opetetaan ja arvioidaan uusimuotoisia viestintäja kieliopintoja. Vaikka uudet opetuksen muodot vievät suunnitteluvaiheessa paljon resursseja ja sitovat henkilökuntaa kehittämistyöhön, on muutoksen taustalla ajatus tehokkaammasta resurssien käytöstä ja opiskeluaikojen sujuvoittamisesta sekä kielikeskuksessa että laitoksilla. Uudistustyön ohella tulee kehittää myös muuta opetusta, kuten valinnaisten viestintä- ja kieliopintojen tarjontaa maisteritason opiskelijoille sekä kursseja jatko-opiskelijoille sekä kotimaiselle ja kansainväliselle henkilökunnalle. Lähivuosina moni opettaja siirtyy eläkkeelle, ja tähän eläköitymishuippuun on alettu jo nyt valmistautua. Koska kielikeskuksessa on paljon tuntiopettajia, on opettajakunnassa myös suhteellisen paljon vaihtuvuutta. Työhön perehdyttäminen ja sitouttaminen on entistä tärkeämpää nyt kun yksittäisten kurssien sijasta suunnitellaan myös pidempään kestäviä, tiimien opettamia uusimuotoisia kokonaisuuksia. 5