Suomi Unescon maailmanperintökomiteassa Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto

Maailmanperintösopimus 1972 Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta Unescon sopimus kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta allekirjoitettiin Pariisissa 1972 Suomi on ratifioinut sopimuksen 1987. Suomen kansallinen maailmanperintöstrategia 2015 Sopimuksen tarkoitus Huoli uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä. Kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja tiedon levittäminen. Tuetaan kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavaa kulttuuriperinnön pelastamista, kun omat voimavarat eivät riitä Sopimuksen merkitys Miten sopimus toimii kriisitilanteissa? Onko sopimus kärsimässä inflaation?

Maailmanperintökohteet Maailmanperintöluettelo Tällä hetkellä yhteensä 1031 kohdetta, joista 802 kulttuurikohdetta, 197 luontokohdetta ja 32 yhdistettyä kohdetta (tilanne 11/2015) Ne sijaitsevat 163 maailmanperintösopimuksen allekirjoittaneen valtion alueella. Suomessa on kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luontokohde. Aieluettelossa on yhteensä kuusi kohdetta: Kiinnostus uusien kohteiden nimeämiseen on kasvanut Maailman perintöluettelon ongelmia Luettelon tasapaino on horjunut jo pitkään Eurooppa on yliedustettu (48 %), Afrikka (9 %) ja Arabimaat (8 %) aliedustettuja Nimeämisen politisoituminen on asiantuntijuuden näkökulmasta huolestuttava kehitys Kriisit uhkaavat lukemattomia kohteita vaarantuneiden luettelossa on yhteensä 48 kohdetta (Afrikka ja Arabimaat 66 %, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka 10 %, Latinalainen Amerikka 15 %, Aasia 8 %)

Suomi Unescon maailmanperintökomiteassa Suomi komitean jäsenenä 1997-2003 Suomi komitean jäsenenä 2013-2017 Suomen tukee komiteassa kohteiden suojelun ja hoidon vahvistamista, luettelon alueellista tasapainottamista ja maailmanperintötietoisuuden lisäämistä. Suomelle on lisäksi tärkeää Puolueettomuus Asiantuntijuuden korostaminen Omia kohteita maailmanperintö-luetteloon ei esitetä komiteakaudella. Lisäksi Suomen periaatteita ovat Suomi korostaa maailmanperintökohteiden hallinnon ja suojelusuunnitelmien asianmukaista kehittämistä, Teemme työtä maailmanperintöluettelon tasapainottamista Suomi painottaa yleisen tietoisuuden lisäämistä maailmanperintötoiminnasta muun muassa maailmanperintökasvatuksen avulla.

Suomen iskuryhmä maailmaperintökomiteassa Suomen pääedustajat komiteassa Pääjohtaja Juhani Kostet erityisasiantuntija Stefan Wessman Museovirasto Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen erityisasiantuntija Susanna Lindeman Metsähallitus Opetus- ja kulttuuriministeriö Erityisasiantuntija Hannu Vainonen ja kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Ympäristöministeriö Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander Ulkoministeriö Edustajat vaihtelevat Pariisin OECD ja UNESCO edustusto Suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies ja neuvonantaja Pia Immonen-Seuguenot

Kokemuksia ensimmäisestä komiteavuodesta Komitean työskentelytavat Äänioikeus vain komitean jäsenmailla, puheoikeus kaikilla sopimuksen allekirjoittaneilla jäsenmailla Kahden viikon kokousperiodi 10-12 tuntia päivässä, ei vapaapäiviä Runsaasti asiakirjoja kohteiden tilanteesta, nimeämisistä jne. Komiteatyön ongelmat Komitean jäsenten valintaan liittyy tasapuolisuuden ongelma Työskentelyyn liittyy alueellisen klikkiytymisen ongelma Toiminta on vahvasti politisoitumassa suuret maat keskeisiä politikoinnissa Oman asian ajamisen ongelmat Osa edustajista asiantuntijoita osa ei

Suomen maailmanperintöstrategia Maailmanperintöstrategian valmistelu Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy tavoite maailmanperintöstrategian valmistelusta ja hyväksymisestä Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut strategian ja valtioneuvosto on vahvistanut sen huhtikuussa 2015 Toimeenpano-ohjeistusta valmistellaa Mitä strategiassa tavoitellaan Suomen tavoitteet kohteiden saamiseksi maailmanperintöluetteloon Suomen tavoitteet maailmanperintökohteiden hoidon ja ylläpidon viranomaistehtävien koordinoimiseksi Suomen tavoitteet maailmanperintökohteiden tunnetuksi tekemiseksi ja maailmanperintökasvatuksen edistämiseksi

Suomen maailmanperintökohteet Rauman vanha kaupunki (1991) Rauman kaupunki Suomenlinna (1991) Suomenlinnan hoito-kunta Petäjäveden vanha puukirkko (1994) Petäjä-veden seurakunta Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996) UPM Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999) Rauman kaupunki Struven ketju (2005) Maanmittauslaitos Merenkurkun saaristo (2006) Metsähallitus

Suomen aielista vuodelta 2003 Suomen aielista hyväksytty vuonna 2003 Listalla on seuraavat kohteet: 1) Paimion parantola (Alvar Aalto) 2) Saimaa Pielinen järvialue 3) Hangon Hauensuonen kalliopiirrokset 4) Inarinjärven Ukonsaari 5) Pattijoen Kastellin jätinkirkko 6) Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaukset Suomen aielista uudistetaan vuosien 2016-2017 aikana Haluaako / Tarvitseeko Suomi uusia kohteita?