KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka tahansa kokopäiväinen opiskelija. Asumislisää koskevat säännökset ovat puolestaan huomattavasti tiukemmat. Esimerkiksi perheelliset opiskelijat eivät ole oikeutettuja asumislisään, eivät myöskään omistusasunnossa asuvat. Heidän tulee hakea pienituloisille ruokakunnille tarkoitettua yleistä asumistukea, jonka määrä lasketaan eri kaavalla kuin opintotuen asumislisän. Joissain tapauksissa yleinen asumistuki on opiskelijalle edullisempi kuin opintotuen asumislisä, joissain tapauksissa päinvastoin. Kaiken kaikkiaan järjestelmä on epäselvä ja monissa tapauksissa myös epätasa-arvoinen. Opintotuen asumislisään liittyy toinenkin merkittävä epäkohta. Asumislisää myönnettäessä otetaan huomioon opiskelijan kanssa samassa asunnossa asuvan avio- tai avopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen tulot. Jo se on kummallista, että automaattisesti oletetaan opiskelijan saavan osuutensa puolisonsa tuloista. Kaikkein kummallisinta on kuitenkin se, että keskenään eri sukupuolta olevat, samassa asunnossa asuvat henkilöt tulkitaan aina avopariksi, vaikka he eivät pariskunta olisikaan. Ei riitä, että molemmilla on oma vuokrasopimus. Jotkut ovat joutuneet esittelemään Kelalle asuntonsa pohjapiirroksia todistaakseen nukkuvansa eri huoneissa. Joissain tapauksissa on taas monen henkilön voimin jouduttu todistelemaan viranomaisille toisen osapuolen homoseksuaalisuutta. Tämä on paitsi äärimmäisen byrokraattista myös ihmisarvoa alentavaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä taatakseen sen, että opiskelijoiden asumista tuetaan tasapuolisesti ja ilman turhaa byrokratiaa? Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2006 Raija Vahasalo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1091/2005 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä taatakseen sen, että opiskelijoiden asumista tuetaan tasapuolisesti ja ilman turhaa byrokratiaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotuen asumislisän suhdetta yleiseen asumistukeen muutettiin kumpaakin tukea koskevilla lainmuutoksilla toukokuussa 2000. Tuolloin yleisen asumistuen piirissä olleet opiskelijat siirtyivät samaan asumislisäjärjestelmään lukuun ottamatta lapsiperheitä, jotka säilyivät yleisen asumistuen piirissä. Muutosta perusteltiin opiskelijoiden keskinäisen eriarvoisuuden vähentämisellä. Siirto koski noin 40 000 opiskelijaa. Ennen tätä muutosta opintotuen asumislisää voitiin maksaa vain yksin asuville opiskelijoille. Eduskunta muutti opintotukilain muutosesitystä (HE 73/1999 vp) siten, että asumislisää myönnettäessä otetaan myös hakijan puolison tulot huomioon ja asumislisän tukiprosentti korotettiin hallituksen esityksen mukaisesta 70 prosentista 80 prosenttiin. Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviin etuuslakeihin sisältyy pääsääntöisesti avopuolison rinnastus aviopuolisoon. Lainsäädännössä on hyvin vähän määritelty avopuolison käsitettä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kansaneläkelaitoksella on jo kansaneläkelainsäädännön toimeenpanosta lähtien muodostunutta yhdenmukaista käytäntöä avopuolison määrittelyssä. Käytännössä asiasta voi antaa vain hyvin vähän ohjeistusta, koska asiaa ei ole lainsäädännöllä määritelty. Käytännön ohjeena on tavanomainen elämäntuntemus. Kun samassa asunnossa asuu eri sukupuolta olevia asukkaita, on yksi mahdollinen tapa selvittää erillistä talouttaan esimerkiksi asunnon pohjapiirroksin. Toimeenpanossa seurataan myös muutoksenhakuasteiden päätöksiä. Muutoksenhakuasteissa Kansaneläkelaitoksen omaksuma ratkaisulinja on säilynyt. Useissa tapauksissa kuukausittainen asumislisä on lievemmästä tarveharkinnasta johtuen yleistä asumistukea parempi. Yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnalle ja tällöin kaikkien ruokakunnan jäsenten tulot otetaan huomioon asukkaiden välisistä taloudellisista tai muista suhteista riippumatta. Toisaalta kokonaista kalenterivuotta tarkasteltaessa asumislisän yhteismäärä voi jäädä vähäisemmäksi, koska asumislisää ei makseta kesäkuukausilta, ellei opiskelija osoita suorittavansa kesäopintoja. Yksittäistapauksia vertailtaessa kuukausittaisen tuen määrä voi tukijärjestelmien erilaisuudesta johtuen olla erilainen. Opintotuen toimeenpanon kannalta puolison tulojen selvittäminen vaatii ratkaisutoimintaa hidastavaa selvittelytyötä. Myös avopuolisotilanteen selvittäminen asiakkaille vaatii huomattavan paljon neuvontatyötä ja lisäselvitysten pyytämistä. Koulutuspoliittisesti olisi perusteltua, että asumislisän määrä ei olisi sidoksissa opiskelijan puolison tuloihin. Nykymallia on pidetty ongelmallisena siksi, että nuoret opiskelijaparit 2
Ministerin vastaus KK 1091/2005 vp Raija Vahasalo /kok eivät yleensä avusta toisiaan taloudellisesti. Jos puolison tulojen huomioonottamismenettelystä haluttaisiin luopua, lisäisi se valtion menoja 0,4 miljoonaa euroa. Muutoksen valtiontaloudellisia edellytyksiä selvitetään. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2006 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1091/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att säkerställa att de studerandes boende stöds jämlikt och utan onödig byråkrati? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förhållandet mellan studiestödets bostadstillägg och det allmänna bostadsstödet ändrades genom lagändringar gällande vardera stödet i maj 2000. Alla studerande som tidigare hade omfattats av det allmänna bostadsstödet överfördes till systemet med bostadstillägg, med undantag av barnfamiljerna, som alltjämt omfattades av det allmänna bostadsstödet. Ändringen motiverades med minskad ojämlikhet mellan studerande. Bytet av stödform berörde ca 40 000 studerande. Fram till ändringen kunde bostadstillägget inom studiestödet betalas endast till ensamboende studerande. Riksdagen ändrade regeringens förslag till ändring av lagen om studiestöd (RP 73/1999 rd) så att även makens inkomster skall beaktas då bostadstillägg beviljas och så att stödprocenten höjdes från föreslagna 70 procent till 80 procent. I de förmånslagar som verkställs av Folkpensionsanstalten jämställs i regel en sambo med äkta make. Begreppet sambo definieras på några få undantag när mycket sällan i lagstiftningen. Folkpensionsanstalten har en allt sedan verkställigheten av folkpensionslagstiftningen utformad enhetlig praxis i sin definitionen av sambo. I praktiken kan man ge mycket lite anvisningar i frågan, eftersom den inte har bestämts genom lagstiftning. Det praktiska rättesnöret är vanlig livskännedom. Ett möjligt sätt att utreda frågan om skilda hushåll då invånarna i samma bostad är av olika kön, är genom bostadens planritning. I verkställigheten ser man också till beslut som fattats i besvärsinstanserna. Besvärsinstanserna har inte frångått Folkpensionsanstaltens linje i frågan. På grund av lindrigare behovsprövning är det månatliga bostadstillägget i många fall bättre än det allmänna bostadsstödet. Det allmänna bostadsstödet betalas till hushållet och därmed beaktas inkomsterna hos alla medlemmar i hushållet oberoende av ekonomiska och andra förhållanden mellan de boende. Å andra sidan kan det sammanlagda bostadstillägget då man granskar ett helt kalenderår bli mindre, eftersom bostadstillägget inte betalas för sommarmånaderna, om inte studeranden påvisar sommarstudier. I en jämförelse mellan enskilda fall kan det månatliga stödbeloppet skilja sig på grund av att stödsystemen är olika. När det gäller verkställigheten av studiestödet kräver klarläggandet av makens inkomster utredningsarbete som fördröjer avgörandet. Också utredningen av en sambosituation för kunderna kräver anmärkningsvärt mycket rådgivningsarbete och begäranden om tilläggsutredningar. Utbildningspolitiskt vore det motiverat att beloppet på bostadstillägget inte skulle vara bundet till makens inkomster. Den gällande modellen har ansetts problematisk därför att unga studerande- 4
Ministerns svar KK 1091/2005 vp Raija Vahasalo /kok par i allmänhet inte bistår varandra ekonomiskt. Om man vill frångå förfarandet att makens inkomster beaktas, ökar det statens utgifter med 0,4 miljoner euro. De statsfinansiella förutsättningarna för ändringen utreds. Helsingfors den 7 februari 2006 Kulturminister Tanja Karpela 5