Kesäkuu 2005 TOIMIALAKATSAUS Tilastollinen tuottavuus ja tehokkuus...2 Pääkirjoitus: Suunnitellaanko urakalla vai paremmin?...3 Turvallisuus johtotähtenä...4 Pääsuunnittelija orkesterinjohtajana...6 Muutostuulia konsulttikentässä...8 Ympäristöarvot korostuvat...10 Osaaminen säilytettävä...12 Lisää vauhtia vientiin...14 Suunnitteluyritysten tilaukset ja henkilöstö hyvässä kasvussa...16 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry www.skolry.fi
2 SKOL Visio Kesäkuu 2005 Tilastollinen tuottavuus ja tehokkuus Työn tuottavuus kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa on Tilasto keskuksen laskelmien mukaan kahdeksan vuoden (1995 2003) aikana heikentynyt 7,8 prosenttia. Varsinkin rakennuttajatahoilta on joissakin alan lehdissä esitetty syvää huolestuneisuutta alan palvelujen tuottavuuden laskusta. Rakennuttajien huoli on kuitenkin turhaa, sillä laskentatavasta johtuen tilastollisen tuottavuuden lasku merkitsee käytännössä saman palvelun tai työsuorituksen saamista aikaisempaa edullisemmin. Suunnitteluala on yksi merkittävistä liike-elämän palvelualoista, jota työn tilastollisen tuottavuuden lasku koskee. SKOLin laskelmien mukaan myös suunnittelutyön vuosilaskutus henkeä kohden on reaaliarvoltaan vähentynyt joinakin viime vuosina noin prosentin vuodessa. Arkikielessä työn tuottavuus tai tehokkuus lisääntyy erityisesti silloin, kun työn tilaaja saa enemmän suunnitelmia samalla työpanoksella aikaisempaa halvemmalla. Tilastojen mukaan kyse on kuitenkin työn tuottavuuden heikkenemisestä, jos työn hinta ja samalla arvonlisä laskee. Työn määrällisillä tuloksilla ei ole merkitystä. Tilastokeskus mittaa työn tuottavuutta rahalla Tilastokeskuksen tekemissä kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tuottavuuslaskelmissa työn tuottavuus lasketaan toimialan bruttoarvonlisäyksen suhteena tehtyihin työtunteihin. Malli toimii hyvin tehokkuuden kuvaajana tuotteita valmistavassa teollisuudessa. Tuotannon tehostaminen lisää tuotteiden määrää ja kiinteähintaistettua arvonlisää, siis työn tuottavuus kasvaa. Suunnittelutyössä bruttoarvonlisäys on alan inflaatiokorjattu liikevaihto vähennettynä kiinteillä kuluilla. Suunnittelutyön tilastollinen tuottavuus on siten tuntiveloituksen ja veloitettavien työtuntien tulo jaettuna kaikilla tehdyillä työtunneilla. Työn tuottavuus lisääntyy jos laskutettavuusaste paranee tai tuntihinnat nousevat inflaatiota enemmän. Palvelualoilla myytävä tilastoitava tuote on käytännössä aina työtunti, joten työn tilastollinen tuottavuus kuvaa ensisijassa työn hintaa ja siten yrityksen tuottavuutta, mutta ei juuri lainkaan työn tehokkuutta tai tuloksellisuutta. Suunnittelun veloitushinnat ovat nousseet inflaatiota hitaammin pääosin kiristyneen kilpailun vuoksi erityisesti ennen viime vuotta. Suunnittelualan laskutettavuus on vakiintunut 78 prosentin tasolle tehdyistä työtunneista. Siis suunnittelutyön tilastollinen tuottavuus ja myös kannattavuus yrittäjille on hieman laskenut kuten Tilastokeskuskin todistaa. Tilastollisia tehokkuusmittareita tarvittaisiin Suunnittelutyö on kuitenkin jatkuvasti tehostunut merkittävästi. Tehtyjen suunnitelmien ja piirustusten määrä työtuntia kohden on selvästi lisääntynyt tehostuneen tietokoneavusteisuuden myötä. Myös rakennusalalla tehdyt suunnittelun työtunnit rakennettavaa neliömäärää kohden ovat vähentyneet ja työ on tälläkin mittarilla tehostunut. Rakennuttajien sijaan suunnitteluyrittäjien on syytä olla huolissaan työn tuottavuuden laskusta, koska se merkitsee myös toiminnan kannattavuuden heikkenemistä. Töitä paiskitaan lähes hektisesti, mutta taloudellinen tulos ei parane. Työn tehostamisella saatu hyöty valuu palvelujen ostajille. Kun suunnittelutyöstä laskutetaan ja maksetaan paremmin, tuottavuusluvutkin korjaantuvat itsestään. Vuonna 2004 alan tuottavuus näyttää tilastojenkin mittareilla selvästi parantuneen. SKOLin hallitus 2005 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on toimialajärjestö, jonka jäsenet harjoittavat omilla erikoisaloillaan puolueetonta suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOLin hallituksen kokoonpano 2005 on seuraava: Puheenjohtaja Markku Kaskimies JP-Talotekniikka Oy Varapuheenjohtajat Kimmo Fischer Sito Oy Olli Manner Elomatic Oy Jäsenet Eero Auranne Enprima Oy Hannu Hilli YS-Konsultit Oy Heikki Hornborg Etteplan Oyj Eevaliisa Härö Ramboll Finland Oy Vesa Junttila LCA Engineering Oy Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Oy Tommi Tuominen Evata Finland Oy SNILin hallitus 2005 Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry ylläpitää pätevien suunnittelijoiden rekisteriä hyväksymällä jäsenikseen omalla ammattialallaan kokeneita, asiantuntevia, luotettavia ja riippumattomia suunnittelijoita. SNILin hallituksen kokoonpano 2005 on seuraava: Puheenjohtaja Seppo Mäkinen A-Rakennuttajat Oy Varapuheenjohtaja Pertti Hakamäki Innovarch Oy Jäsenet Jukka Ala-Ojala WSP SuunnitteluKORTES Oy Jean Andersson Arkkitehtitoimisto KVA Oy Kimmo Anttalainen Sito-konsultit Oy Kari Kaleva Olof Granlund Oy Vesa Pitsinki ISS Proko Oy Risto Ryyppö Jaakko Pöyry Oy Asiantuntijajäsenet Martti Huomo Ilmailulaitos Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöt Kansikuva: Tammisaaren kauppasatamasta järjestettiin kutsukilpailu, johon Suunnittelukeskus osallistui Hamnens ljus -ehdotuksellaan, joka sai kunniamaininnan. Infrasuunnittelusta lisää sivuilla 10 11.
SKOL Visio Kesäkuu 2005 3 Suunnitellaanko urakalla vai paremmin? Suunnittelulaskutuksesta neljännes tilataan SKOLin laskutuskyselyn mukaan hintakilpailun kautta ja viidennes arviointimenettelyllä, jossa hinnalla on usein suuri merkitys. Puolet suunnittelualan töistä tilataan kiinteällä kokonaispalkkiolla tai kattohinnalla, joka sekin on käytännössä kiinteä kokonaishinta. Urakka on työ, josta maksettu palkka ei (ensisijaisesti) riipu käytetystä ajasta, sanoo nykysuomen sanakirja. Kiinteällä hinnalla sovittu suunnittelutyö on siis urakka, jossa tilaaja ostaa tehtäväluettelon tai suunnitteluohjelman mukaiset työt riippumatta suunnittelutyön määrästä. Julkinen sektori painottaa kokonaistaloudellista edullisuutta, mutta valitsee silti kiinteähintaisen halvan suunnitelman. Kokonaistaloudellisuus rajoittuukin vain suunnittelutyön edullisuuteen. Kokonaistaloudellisesti edullisimmin hanke toteutuu tietenkin silloin, kun suunnittelupanos on riittävä koko hankkeen investointi- ja elinkaarikustannusten optimoimiseksi. Halpa suunnitelma ei yllä siihen. Helppo esimerkki löytyy vaikkapa pohjarakennussuunnittelusta. Kevyesti tehdyn pohjatutkimuksen ja paalutussuunnitelman saa kyllä halvalla, mutta tuloksena on varmasti ylimitoitettu, varman päälle tehty paalutus. Panostamalla enemmän pohjatutkimukseen ja paalutuksen suunnitteluun saadaan paalujen määrä optimoitua varmuudesta tinkimättä. Paalujen hinnassa säästetään enemmän kuin lisäpanos suunnitteluun maksaa. Kumppanuuteen tai pitkäaikaiseen yhteistyöhön perustuvilla vuosisopimuksilla tehdään miltei kolmannes kaikista suunnittelutöistä. Teollisuuden suunnittelutilauksista yli puolet ja talonrakennusalalla yli neljännes perustuu vuosisopimuksiin. Julkinen sektori käyttää vuosisopimuksia vähän ja lähinnä vain pienissä töissä. Vuosisopimusten etuna on se, että tilaaja voi ohjata kiinteämmin suunnittelutyötä ja muuttaa suunnitteluohjelmaa tai valittua ratkaisua muuttuvien tarpeiden mukaan. Vuosisopimuksilla teollisuuden tilaajat haluavat välttää kiinteähintaisen suunnittelun riskejä ja varmistaa haluamansa lopputuloksen. Neuvottelun kautta saadaan 23 prosenttia kaikista tilauksista. Suunnittelusopimus syntyy neuvottelun kautta usein talonrakennusalan kiinteistökehitys- ja korjaushankkeissa sekä suurissa infrasektorin kokonaishankkeissa. Neuvottelumenettely on kansainvälisestikin suositeltu hankintatapa asiantuntijapalveluja tilattaessa aina kun tehtävän määrittely on vähänkään epätarkka. Suomessa ensi vuoden alussa voimaantuleva laki julkisista hankinnoista lisää merkittävästi neuvottelumenettelyn käyttöä EU-kynnysarvon, 249 000 euroa, alittavissa asiantuntijapalvelujen hankinnoissa. Neuvottelumenettelyä saa käyttää tutkimus-, selvitys- ja arviointihankkeissa, jotka edellyttävät asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Neuvottelumenettelyä saa käyttää myös hankkeissa, joissa tarjouspyyntöä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että se soveltuisi tavanomaiseen tarjouskilpailuun; samoin hankkeisiin, joiden luonne tai hankkeeseen liittyvät riskit eivät sovellu kokonaishinnoitteluun. Useimmissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on suunnittelijan valinta hintatarjouskilpailulla kokonaan kielletty julkisissa hankinnoissa. Saksassa puolestaan lähes kaikki julkiset suunnitteluhankkeet tilataan neuvottelumenettelyllä. Tavoitteena molemmissa maissa on saada parempia ja kokonaistaloudellisesti edullisempia suunnitteluratkaisuja. Suunnittelija voi joutua päättämään valitako kalliimpi vai halvempi, tehokkaampi vai matalatehoinen taikka pakettiratkaisu vai tilanteeseen yksilöllisesti suunniteltu ratkaisu. Kiinteähintaiseen suunnittelutyöhön liittyy aina riski suunnittelun minimoinnista ja valinnat saatetaan tehdä suunnittelun työmäärän perusteella. Varmin tapa saada laadukas lopputulos on neuvotella suunnittelutehtävät ja ratkaisut sekä arvioida yhteisesti työmäärät. Tuntihinnat sovitaan ja asetetaan realistinen tavoitehinta, jonka ylityksestä sakotetaan ja alituksesta hyvitetään. Kiinteähintaisessa työssä suunnittelijan etiikka joutuu koetukselle, kun pitää valita helposti suunniteltavan, toteutukseltaan kalliimman ratkaisun ja paljon työtä vaativan tilaajalle edullisemman ja paremmankin ratkaisun välillä. Suunnittelija joutuu kysymään itseltään: Suunnittelenko urakalla itselleni edullisesti vai paremmin asiakkaan hyväksi. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tehtävänä on alan toimintaedellytysten ja jäsenyritysten toiminnan jatkuva parantaminen. Liitto on konsulttialan kansainvälisen järjestön FIDICin ja Euroopan järjestön EFCAn jäsen. SKOLin visio on, että SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Liiton 250 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus oli vuonna 2004 noin 860 miljoonaa euroa. Laskutuksesta miltei kolmannes tulee ulkomaisista kohteista. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmasosaa teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee yli 12 000 henkeä. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, 02100 ESPOO puhelin 020 595 5100 faksi 020 595 5111 www.skolry.fi skolry@skolry.fi YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Timo Myllys Johtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Talous, SNIL Ritva Marttila Tilastot Hilve Nurminen Julkaisut Kirsti Leskinen SKOL Visio ISSN 1457 9073 Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen
4 SKOL Visio Toukokuu 2005 Turvallisuus johtotähtenä Turvallisuus kulkee punaisena lankana Olkiluodon 3:n ydinvoimalan suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöönottoon. Keväällä 2009 käynnistyvä EPR evoluutiotyyppinen laitos perustuu kokemuksiin viimeisimmistä eurooppalaisista reaktoreista. Teollisuuden Voima on tilannut voimalan turn key toimituksena ranskalaiseen Areva-konserniin kuluvalta Framatome ANP:n ja saksalaisen Siemensin muodostamalta konsortiolta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljardia euroa ja itse reaktorin sähköteho on noin 1600 MW. Tämä OL3 on herättänyt maailmanlaajuistakin mielenkiintoa, sillä Ranskaan rakennetaan vastaavantyyppinen sisarvoimala. Kiina päättää vielä tämän vuoden kuluessa neljän samanlaisen voimalan rakentamisesta, Teollisuuden Voiman projektinjohtaja Martin Landtman kertoi huhtikuun loppupuolella pidetyssä SKOLin järjestämässä Konsulttipäivässä 2005. Tilaaja luottaa konsortion kokemukseen ja osaamiseen, sillä Framatome on maailman johtavia ydinvoimalaitostoimittajia, referensseinä yli 90 reaktorin toimitukset. Siemens on puolestaan maailman johtavia turbiini/generaattorivalmistajia, joka omistaa kolmanneksen Framatomesta. Täten Olkiluodon suunnittelussa ja toteutuksessa ranskalais-saksalainen tietotaito ja kumulatiivinen kokemus pääsee oikeuksiinsa. Projektissahan valmistuu viikoittain tuhatkunta dokumenttia, kun kaikkiaan dokumenttien määrä noussee noin puoleen miljoonaan. Ydinvoimalaprojektin rakennusten kokonaistilavuus on 950 000 kuutiometriä. Alueelta on louhittu kalliota 500 000 kuutiometriä. Betonia rakenteisiin tarvitaan 250 000 kuutiometriä ja betoniraudoitteita 52 000 tonnia. Kun rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa, työssä oli 400 rakentajaa, mutta syksyllä 2005 määrä nousee jo 1 000 rakentajaan. Vuodenvaihteessa 2006 2007 rakentajien ja asentajien määrä on huipussaan 2 500 3 000 henkilöä. Tinkimätön turvallisuustaso OL3:n suunnittelun lähtökohtana on korkea ja tinkimätön turvallisuustaso, jossa on varauduttu jopa reaktorin sydämen sulamiseen ja suurimman kaupallisen jumbon lentokonetörmäykseen. Turvallisuuskulttuurissa ei korosteta ainoastaan ydinturvallisuusasioita. Suunnitelmien tarkastus on kolminkertainen prosessi. Se käsittää ISO 9001-standardit ja kansainvälisen atomienergiakomission laatuvaatimukset. Säteilyturvallisuuskeskuksessa tarkistetaan puolestaan ydinvoimalain ohjeiden noudattamista. Ydinvoimalan toimittaja valvoo dokumentaatioaikataulua ja hyväksyy suunnitelmat. Laitostoimittajalla onkin projektissa 800 omaa suunnittelijaa ja suuri joukko alihankkijoita. Laitossuunnittelussa käytetään 3D-mallia eri toimintojen koordinoimisessa. Rakennesuunnittelua varten suomalaiset suunnittelutoimistot Finnmap Consulting Oy, Enprima Ltd muodostivat FINNprima-yhteenliittymän. Molemmilla osapuolilla on aikaisempaa kokemusta ydinvoimalasuunnittelusta. Enprima on Olkiluodon 3 ydinvoimala on herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Ranskaan rakennetaan vastaavanlainen ydinreaktori ja Kiina päättää tänä vuonna neljän samanlaisen reaktorin rakentamisesta. vuonna 2002 perustettu suunnittelutoimisto, jonka juuret ovat Fortum Engineeringissä ja PVO Engineeringissä. Mukana suunnitteluyhteistyössä on myös Finnmapin tytäryhtiö Aaro Kohonen Oy. Enprima Oy:llä on yli 30 vuoden kokemus ydinvoimalaitosten sähkö- ja automaatiosuunnittelun, rakenneteknisen suunnittelun ja rakenneanalyysien lisäksi mm. lvi- ja palo- sekä turvatekniikoiden suunnittelusta. Loviisan voimalassa Enprima on tehnyt toimeksiantoja aina sen rakentamisesta lähtien. Parhaillaan on menossa vaativina kohteina mm. uusien automaatiorakennusten sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastorakenteiden suunnittelut. Yhtiö on toiminut myös EUn ja EBRDn sekä pohjoismaisella lähialuetuella rahoitetuissa turvallisuusparannusprojekteissa asiantuntijana ja osajärjestelmien toimittajana mm. ukrainalaisilla ja venäläisillä ydinvoimalaitoksilla. Finnmapin henkilöstöä osallistui Loviisan ydinvoimalan suunnitteluun sekä Olkiluodon voimalahankkeeseen 1970-luvulla. Kun venäläiset toimittivat 1990 2000-luvulla Loviisan voimalaa suuremman laitoksen Kiinaan, silloisen Fortum Engineeringin eli nykyisen Enpriman ja Finnmapin edustajia osallistui tähän hankkeeseen. Yhtiön toimitusjohtaja Tage Eriksson oli esimerkiksi projektipäällikkönä Loviisan ydinvoimalasuun-
SKOL Visio Kesäkuu 2005 5 nittelussa 1974 1978, jolloin OL3:n nykyinen projektipäällikkö Jarno Berghäll hankki kokemusta ydinvoimalan rakennesuunnittelusta. Laitostoimittaja oli ilmeisestikin tyytyväinen FINNpriman suunnittelutyöhön, sillä marraskuussa 2004 yhteenliittymä sai reaktorisaarekkeeseen kuuluvan reaktorirakennuksen rakennesuunnittelun. Kesään 2006 jatkuva suunnittelutyö työllistää noin 20 suunnittelijaa ja on suuruusluokaltaan noin 50 000 miestyötuntia. Reaktorirakennuksen kuori kestää suurimman kaupallisen lentokoneen törmäyksen vaurioittamasta itse ydinreaktoria. Rakenneteknisesti suunnittelu käsittää erittäin monimutkaisia rakenteita ja ratkaisuja. Työ edellyttää joustavuutta ja sopeutumista saksalais-ranskalaiseen suunnittelukulttuuriin, joskin suunnittelu tapahtuu eurocodeja soveltaen. OL3:n rakennesuunnittelu on teknisesti erittäin vaativa toimeksianto, joka edustaa vajaata kymmentä prosenttia Finnmap-konsernin emoyhtiön toiminnasta. Saamansuuruisia projekteja yhtiöllä on ollut mm. Iso Omena ja Leppävaaran liikekeskus Espoossa sekä Jumbo Vantaalla. Aaro Kohonen on puolestaan osallistunut Kampin keskuksen suunnitteluun. Tage Eriksson: Suomalaisilla on kokemusta ydinvoimasuunnittelusta 1970-luvulta lähtien. Olkiluodon projektissa edellytetään joustavuutta ja sopeutumista saksalaisranskalaiseen suunnittelukulttuuriin. Martin Landtman: Saksalais-ranskalainen ydinvoimalaitostoimittaja turvautuu paljolti suomalaiseen osaamiseen suunnittelussa ja rakentamisessa. RAKENNE- SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, yli 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2004 yhteensä 86 miljoonaa, kasvua edellisvuodesta yli kymmenen prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 34 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus oli vuonna 2004 noin 12 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet alkuvuonna kotimaasta runsaasti uusia töitä ja kotimainen tilauskanta on kasvussa. Suurin rakennesuunnittelukohde on Olkiluodon kolmas ydinvoimala. Lähes kaikki rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen säilyvän sekä kotimaassa että viennissä nykyisellään. Henkilöstön arvioidaan lisääntyvän vuoden aikana miltei viisi prosenttia. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 34 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on neljä prosenttia. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Finnmap Consulting Oy 18,5 17,5 1,0 JP-Kakko Oy 8,1 4,8 3,3 A-Insinöörit Oy 5,4 4,9 0,5 Aaro Kohonen Oy 4,6 4,5 0,2 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 4,6 4,0 0,6 WSP Group plc 4,5 2,8 1,7 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 3,1 3,0 0,1 Ramboll Finland Group 3,1 3,1 0,0 WSP SuunnitteluKortes konserni 2,9 1,2 1,7 Narmaplan Oy 2,7 2,7 0,0 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 2,5 2,3 0,2 Suomen Talokeskus Oy 2,1 2,1 0,0 PPTH-Engineering Oy 1,6 1,0 0,6 Optiplan Oy 1,6 1,6 0,0 Ins.tsto Oy M. Ollila & Co 1,4 1,3 0,1 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 1,4 1,4 0,0 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ramboll Finland Group 7,3 6,7 0,6 Maa ja Vesi -yhtiöt 6,2 6,2 0,0 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,3 2,0 0,4 Sito Oy 2,1 2,0 0,1 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 2,0 1,8 0,2 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 1,9 1,9 0,1 Geotek Oy 1,7 1,7 0,0 Ins.tsto Geotesti Oy 1,7 1,7 0,0
6 SKOL Visio Kesäkuu 2005 Aren lasijulkisivuinen pääkonttori "Sensus House" on energiakäytön edelläkävijöitä. Arkkitehti Paula Jaatisen suunnittelemassa kohteessa on hyödynnetty alan uusinta tekniikkaa. Kuva: Voitto Niemelä. Pääsuunnittelija orkesterinjohtajana Uudet energiamääräykset nostavat energiatehokkaan suunnittelun todelliseksi kilpailutekijäksi. Suunnittelun johtaminen edellyttää pääsuunnittelijalta poikkitieteellistä ajattelua. Arkkitehdin on pystyttävä johtamaan virtuooseista koostuvaa suunnittelutiimiä niin kuin kapelimestari orkesteriaan puhtaan soinnin aikaansaamiseksi, pohtii Parviainen Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja Juha Posti. Juha Posti: Tulevat energiamääräykset tuovat uuden näkökulman suunnittelun johtamiseen. Suunnittelussa tarvitaan interaktiivista luonnosyhteistyötä energiatalouden optimaalisen kokonaisratkaisun löytämiseksi. Energiamääräysten uudistaminen tuo toisaalta suunnitteluun yllättävän vähän uutta. Ekologisen suunnittelun perusteita opetettiin arkkitehdeille jo 1980-luvulla. Pitkässä juoksussa rakennuksen koko elinkaaren kustannuksista rakentaminen muodostaa 10 20 prosenttia. Rakennuksen käytön aikainen energiakustannus lohkaise leijonaosan eli 80 90 prosenttia, mikä korostaa nimenomaan energiatehokkaan suunnittelun merkitystä. Tänään suunnitellaan rakennuksia, jotka valmistuvat uusien määräysten tultua jo voimaan. Nämä rakennukset saavat energiatodistuksensa viimeistään vuonna 2009. Tämän päivän ratkaisuilla on suora vaikutus rakennuksen tulevan ja vielä hämärän peitossa olevan normin mukaiseen energiatehokkuuteen, mikä vaikuttaa suoraan kiinteistön arvoon, Juha Posti korostaa. Edellinen rakennussuunnitteluun merkittävästi vaikuttanut uudistus oli uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo vuoden 2000 alussa. Vaikka tuleva lakimuutos oli tiedossa, eivät rakennusalan eri osapuolet eivät varautuneet uusiin määräyksiin - ehkä rakennusvalvontaa lukuun ottamatta. Esimerkkinä Juha Posti mainitsee suunnittelun johtamisen, mikä oli 1990- luvulla paljolti siirtynyt rakennuttajakonsulteille. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelu kokonaisuudesta vastaa kuitenkin pääsuunnittelija, jonka tehtäväluettelo valmistui vasta 2001 lopussa. Pääsuunnittelun ja muun projektijohdon rooli hakevat edelleen muotoaan eikä nykyisin niin yleinen suunnittelu- ja koordinointivastuiden pilkkominen tue sellaista kaikkien suunnittelualojen hallittua yhteispeliä, jota energiatehokkaiden kokonaisratkaisujen aikaansaaminen edellyttää. Suunnitteluyhteistyö kunniaan Voimaan tulevat energiamääräykset tuovat uuden näkökulman ja asiakokonaisuuden suunnittelun johtamiseen. Juha Posti peräänkuuluttaa paluuta aidosti luovaan luonnosvaiheen suunnittelu-
SKOL Visio Kesäkuu 2005 7 yhteistyöhön, pois kiristyneen kilpailun seurauksena yleistyneestä ketjusuunnittelusta. Siinähän arkkitehdin lähes lopullisiin luonnoksiin muut suunnittelijat vain lisäävät omat suunnitelmansa. Energiatehokkaiden ja kokonaistaloudellisten suunnitteluratkaisujen kehittäminen edellyttää interaktiivista luonnosyhteistyötä, jolloin arvioidaan, etsitään, valitaan ja sovitetaan eri suunnittelualojen ratkaisuja energiatalouden optimaaliseksi kokonaisratkaisuksi. Kun nykyisin rakennetaan paljon lasisia atrium-tiloja, energia-asiat eivät ole olleet suunnittelua ohjaavia tekijöitä. Energia-asioista ei edes ole ollut tarkkoja laskelmiakaan. Nykyisillä määräyksillä on voitu ohjata yksittäisten rakennusosien energiataloudellisia ominaisuuksia, mutta erilaisista tilaratkaisuista, rakenteista ja materiaaleista sekä teknisistä järjestelmistä muodostettavien kokonaisuuksien hallinta on monin verroin komplisoidumpaa. Kokonaisuuksia mallintavia laskentakaavoja ollaan vasta kehittämässä, Juha Posti toteaa. Tulevasta energiatehokkuuden laskentamallista saadaan toivottavasti myös suunnittelijoille käyttökelpoinen työkalu. Suunnittelijat, arkkitehdit mukaan lukien tarvitsevat energiakysymyksiin liittyvää kertaus- ja täydennyskoulutusta. Energiakysymyksissä korostuu tarve suunnittelutiedon nykyistä tehokkaampaan siirtämiseen rakennuksen ylläpitoon, jotta suunniteltu taloudellisuus käytännössä saavutettaisiin. Valistuneet rakennuttajat ovat avainasemassa, kun energiatehokkaiksi suunniteltuja prototyyppitaloja otetaan käyttöön. Rakennuttajat ja suunnittelijat tarvitsevat pitkäjänteisen palautejärjestelmän luomista, jotta valmistuneiden rakennuskohteiden seurantatietoja ja käyttökokemuksia voitaisiin hyödyntää energiatehokkaan suunnittelun kehittämisessä, Juha Posti toivoo. Are Sensus House Vuonna 1962 perustettu Parviainen Arkkitehdit Oy on parinkymmenen suurimman arkkitehtitoimiston joukossa. Toimisto on suunnitellut mm. suuryrityksille pääkonttoreita, toimisto- ja tuotekehitystiloja, teollisuudelle varastoista lääketeollisuuden puhdastiloihin, hotelleja ja kauppakeskuksia. Toimistossa siirryttiin jo 1980-luvulla tietokonepohjaiseen suunnitteluun ja nykyisin käytössä ovat 3D-mallinnukset. Vuodenvaihteessa 2001 2002 Vantaan Kaivokselaan, Hämeenlinnan väylän varteen valmistunut runsaan 29 000 kuutiometrin suuruinen Aren pääkonttori Sensus House on energiankäytön edelläkävijöitä. Rakennus muodostuu kahdesta pitkästä laivamaisesta toimistotilasta ja niiden väliin jäävästä valokatteisesta valopihasta. Rakennuksessa on käytetty AREn kehittämää lon-tekniikkaan perustuvaa Sensus-talotekniikkajärjestelmää. Esimerkiksi toimistotiloissa kattoihin on asennettu matalat Sensus-paneelit, jotka toimivat integroidusti sekä lämmitysettä jäähdytyspaneeleina. Näillä korvataan perinteiset lämmityspatterit jopa lasijulkisivuiltakin. Valkoiset mattapintaiset paneelit toimivat myös epäsuoran valon heijastuspintoina sekä työpisteiden kaapelireitteinä. Epäsuoran valon käytöllä on puolestaan pystytty korvamaan työpisteiden kohdevalaisimia. Valaisimet toimivat liiketunnistimilla kolmen paneelin ryhmissä ja samat anturit ohjaavat myös lämpötilaa ja ilmanvaihtoa. Toimistotaloa on käytetty yhtiön omien tuotekehitysprojektien testauspaikkana. Tämän takia talon todellista sähköntai energiakulutusta on vielä vaikea verrata joihinkin muihin normaaleihin toimistorakennuksiin. Vuoden 2004 viimeisen neljänneksen energiakulutus osoittaa kuitenkin paikallisen energialaitoksen ilmoittamiin kulutustietoihin pohjautuen, että AREn toimistotalossa on päästy noin 20 prosentin energiansäästöihin alueellisiin tyyppikäyttäjiin verrattuna. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 70 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta kokonaislaskutusta kertyi vuonna 2004 yhteensä 87 miljoonaa euroa. Talotekniikkasuunnittelun toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2004 yhteensä 49 M ), sähkö ja teletekniikka (33 M ) ja rakennusautomaatio (5 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on loivassa kasvussa ja kapasiteetti täyskäytössä. Talotekniikkatoimistot odottavat merkittävää kasvua sekä koti- että vientimarkkinoilta. Henkilöstön arvioidaan kasvavan yli kuusi prosenttia tänä vuonna. Talotekniikkayrityksiä työllistää paljolti korjausrakentaminen. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on lähes neljännes töistä, mutta talotekniikkapuolella korjaussuunnittelun osuus on 40 prosenttia töistä. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennus automaatio). Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ins.tsto Olof Granlund Oy 18,6 17,5 1,1 JP-Talotekniikka Oy 8,9 7,7 1,2 Air-Ix Suunnittelu 5,0 5,0 0,0 Projectus Team Oy 5,0 4,6 0,4 Suomen Talokeskus Oy 3,7 3,7 0,0 Niemi & Co Oy 2,8 2,7 0,1 Hepacon Oy 2,5 2,5 0,0 Ins.tsto Lausamo Oy 2,5 1,8 0,7 Optiplan Oy 2,3 2,3 0,0 Tuomi Yhtiöt Oy 1,9 1,9 0,0 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,7 1,5 0,2 Vahvaselkä-yhtiöt 1,6 1,1 0,6 AX-Konsultit Oy 1,5 1,5 0,0 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,4 1,3 0,1 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M ISS Proko Oy 7,9 7,7 0,2 Evata Finland Oy 5,8 4,5 1,3 CM-Urakointi Oy 2,2 2,2 0,0 Optiplan Oy 1,8 1,8 0,0 Vahanen Oy, konserni 1,8 1,8 0,0 Laitila Arkkitehdit Oy 1,5 1,0 0,5 KSOY Arkkitehtuuria 1,5 1,5 0,0 Suunnittelukeskus Oy 1,3 1,0 0,3 Arkkit.tsto CJN Oy 1,2 1,2 0,0 Arkkit.tsto KVA Oy 1,0 0,7 0,3 Rakenn.palv. Voitto Niinikivi Oy 1,0 1,0 0,0 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 1,0 0,7 0,3 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 0,9 0,9 0,0 Arkkit.tsto Paatela-Paatela & Co 0,9 0,9 0,0
8 SKOL Visio Toukokuu 2005 Muutostuulia konsulttikentässä Kansainvälistyminen on muuttanut suomalaista yhteiskuntaa ja koko konsulttikenttää. Suomalainen teollisuus on siirtänyt valmistustaan ulkomaille. Perinteisestä projektiviennistä on siirrytty kansainväliseen toimintaan. Ulkomaille on perustettu tytäryhtiöitä. Ulkomaiset suuryritykset ovat ostaneet suomalaisia konsulttiyrityksiä. Onko Konsulttipäivän tekniikka kunnossa? Timo Myllys, Matti Kiiskinen, Olli Manner ja Martin Landtman tarkistavat kokoustekniikan toimivuutta. SKOLin järjestämä Konsulttipäivä huhtikuun loppupuolella Finlandia-talossa Helsingissä keräsi lähes 250 osanottajaa kuuntelemaan monipuolisia esityksiä kansainvälistymisen uusista suunnista. Konsulttipäivän avannut SKOLin kontaktitoimikunnan puheenjohtaja Juha Posti totesi kansainvälistymisen levinneen ympäri maailmaa, viime aikoina erityisesti kauko-itään ja Kiinaan. Kotimaassa rakennetaan Olkiluodon ydinvoimalaa, joka on Euroopan suurimpia rakennushankkeita ja jonka laitevalmistusta tehdään maailman eri kolkilla. Konsulttivienti on saanut lähtölaukauksen projektiviennin siivittämänä, siirtynyt kohdemaihin, minne on perustettu tytäryhtiöitä. Suomalaiset konsulttitoimistot ovat viime aikoina pyrkineen verkottumaan ulkomaisten kumppanien kanssa ja toteuttavat suoria toimeksiantoja kansainvälisille suuryrityksille, Juha Posti totesi avatessaan Konsulttipäivän. Eurooppa ydinalueena Suomen ulkomaankaupasta kaksi kolmasosaa käydään Euroopan Unionin jäsenmaiden ja muiden Euroopan maiden kanssa. Suomen viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia, tavoite on 50 prosenttia, mutta todellisuudessa viennin osuus laskee nykyisestäänkin, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jukka Ahtela arvioi Konsulttipäivässä. Suomen suurimmat kauppakumppanit olivat vuonna 2004 Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Suurimmat kasvumarkkinat on puolestaan nähty Brasiliassa, Venäjällä ja Kiinassa, jonne investointien arvioidaan yrityskyselyjen perusteella kaksinkertaistuvan vuoden 2002 vajaasta 3 miljardista eurosta lähes 6 miljardiin euroon. Suomalaisyritysten investointien arvioidaan niin ikään voimakkaasti lisääntyvän Venäjälle lähivuosina. Kansainvälisesti tarkastelleen Suomeen investoidaan varsin vähän. Viime vuosina ulkomaisten sijoitusten määrä on lisääntynyt 20 miljardista eurosta 40 miljardiin. Vastaavasti suomalaisyritysten investoinnit ulkomaille ovat noin 60 miljardia euroa. Yritysten kilpailukyky luo perustan kansainvälistymiselle ja toiminnalle kotimaan markkinoilla, Jukka Ahtola edellytti Konsulttipäivässä. Hallitusten on puolestaan huolehdittava, että Euroopan Unioni toimisi ponnahduslautana maailmanlaajuisille markkinoille. EUn jäsenmaat eivät kuitenkaan ole tehneet mitään esim. Lissabonin strategioiden käytäntöön saattamiseksi. Suomessakin Brunilan raportin monet toimenpide-ehdotukset on jätetty odottamaan aikaa parempaa, Jukka Ahtola arvosteli päättäjiä. Hän kuitenkin uskoi useiden klusterien menestyvän globaalissa kilpailussa tietointensiiviset ja innovatiiviset palvelut mukaan lukien. Projektiviennistä tytäryhtiöihin Suomen rakennusalan kansainvälinen toiminta oli vuonna 2003 noin 13 miljardia euroa, josta tuoteteollisuuden osuus
SKOL Visio Kesäkuu 2005 9 Jukka Ahtela: Kansainvälisesti tarkastellen Suomeen investoidaan varsin vähän. Markku Ukkola: Asuntojen perustajaurakointi toteutetaan Baltiassa ja Venäjällä tytäryhtiöiden toimesta ja hinta määräytyy varustetason mukaan. Jari Kuusisto: Suomessa näyttäisi oleva kysyntää liiketoiminnan asiantuntijapalveluille ja vientimahdollisuuksia teknisille asiantuntijapalveluille. oli 11,6 ja rakennusurakoinnin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 rakennusalan kansainvälisen toiminnan arvioidaan kasvavan 19,7 miljardiin euroon. Tuoteteollisuuden kansainvälisen toiminnan arvioidaan kasvavan 16,8 ja urakoinnin 2,8 miljardiin euroon. Merkittävää kuitenkin on, että esimerkiksi urakoinnissa projektiviennin määrä pysynee ennallaan, mutta tytäryhtiöiden osuus kasvanee miljardista eurosta 2,5 miljardiin. Tytäryhtiöiden toiminta kasvaa voimakkaasti myös tuoteteollisuudessa runsaasta 7 miljardista 11 miljardiin euroon, YIT Rakennuksen johtaja Markku Ukkola selvitti Konsulttipäivän kuulijoille. Suomen rakennusteollisuuden kilpailukyky perustuu mm. hyviin suunnittelujärjestelmiin ja tietotekniikan soveltamiseen. Suunnittelijat tuntevat kansainväliset normit ja määräykset sekä pystyvät löytämään hyviä ratkaisuja pohjoisiin oloihin. Suunnittelutoimistoissa on osaavaa henkilöstöä ja kokemus suunnittelusta on laaja-alaista, Markku Ukkola selvitti. YIT on perustanut tytäryhtiöitä Pietariin, Liettuaan, Viroon ja Moskovaan. Tytäryhtiöt toteuttavat mm. asuntojen perustajaurakointia. Joulukuun 2004 lopussa YIT:llä oli rakenteilla Baltiassa ja Venäjällä 4 154 asuntoa eli enemmän kuin Suomessa. Rakentamisen tilauskannasta lähes 40 prosenttia oli Suomen ulkopuolella.. Konsernin henkilöstöstä työskenteli Baltiassa ja Venäjällä kymmenkunta prosenttia, kun koko konsernin palveluksessa oli 21 680 henkilöä. Asuntojen perustajaurakoinnin ennakoidaan kasvavan Baltiassa ja Venäjällä voimakkaasti ostovoiman kehittyessä. Esimerkiksi Venäjällä asuntolainojen määrän ennakoidaan ylittävän miljoonan lainan rajan muutaman vuoden kuluessa, kun nyt niitä on otettu vain 40 000 lainaa, Markku Ukkola kertoi. Pääasia kuitenkin on, että asukkaat pystyvät hankkimaan asuntoja, jotka luovutetaan ilman tapetteja ja keittiökalusteita, jolloin myyntihinta voidaan pitää esimerkiksi Moskovassa 400 450 euroa neliöltä. Asukkaat viimeistelevät sitten asunnot valmiiksi omaan tahtiinsa. Virossa asunnot rakennetaan valmiiksi ilman kiintokalusteita, jolloin neliöhinnaksi muodostuu noin 1 000 euroa neliöltä. Liettuassa asuntojen neliöhinnaksi muodostuu 1 600 euroa ja Pietarin keskustassa kalleimmat asunnot maksavat 2 000 euroa neliöltä. Rakennusalalla on tapahtunut suuria muutoksia, kun ennen toteutettiin suuria projekteja, niin nyt tehdään kauppaa yksittäisten ostajien kanssa. Rakennustöissä käytetään paikallisen työvoiman lisäksi kolmansien maiden työvoimaa ja markkinoille tulee täysin uusia paikallisia kilpailijoita. Pääurakoitsijankin rooli on muuttunut, kun ennen rakentaja vastasi pääurakasta ja suunnittelijat avustivat. Saksan rahoittamien sotilaskyläprojektien aikana toimittiin suoraan ulkomaisten toimeksiantajien kanssa ja tulevaisuudessa suunnittelija toivottavasti kutsuu rakentajan mukaan hankkeisiinsa, Markku Ukkola ennakoi rakennusalan kehitystä. Asiantuntijat arvoonsa Palvelut edustavat Suomessa noin 70 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työpaikoista. Palveluilla on kasvava merkitys tulevaisuudessa ja kehittyvä teknologia luo mahdollisuuksia uusille palveluille. Edelleen palvelut ovat yhä tärkeämpi osa teollisuuden liiketoimintaa, dosentti Jari Kuusisto arvioi SC-Researchyrityksestä. Osaamisintensiiviset palvelut eli Knowledge Intensive Business Services ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2002 alalla oli 25 800 asiantuntijayritystä ja määrä on kasvanut 6 900 yrityksellä vuodesta 1996 lähtien. Vastaavasti teknisten palveluiden alalla on noin 8 100 toimipaikkaa. Liike-elämän asiantuntijapalvelut käsittävät arkkitehti- ja insinööritoimistoista tutkimus- ja kehityspalveluihin, rahoitus- ja vakuutuspalveluista lakiasianpalveluihin sekä liikkeenjohdon konsultointiin ja tietoliikennepalveluihin. Joukkoon mahtuvat lisäksi mm. koulutus, muotoilu, kiinteistöpalvelut sekä huolto- ja kunnossapitopalvelut. Teollisuus käyttää tuotantoprosessissaan yhä enemmän palveluita. Asiakkaille ei myydä pelkästään tuotetta, vaan tuotepalvelukokonaisuuksia. Teollisuus on monessa tapauksessa ulkoistanut esimerkiksi ylläpito- ja käyttöpalvelunsa keskittyen pelkästään ydinosaamiseensa. KIBS-yritykset työllistävät paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä ja alan yrityksillä on läheiset suhteet yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Yritykset pyrkivätkin kehittämään joko itse tai asiakkaiden kanssa uusia innovaatioita, mikä tuo haasteita niin asiantuntijoille kuin asiakkaillekin. Menestyminen perustuu osaamiseen ja osaamista on muuallakin kuin Suomessa. Maailmassa valmistuu esimerkiksi kaksi miljoonaa insinööriä vuosittain ja Kiinassa pelkästään 400 000 insinööriä. Suomessa valmistuu vuosittain noin 7 500 insinööriä. Suomessa liike-elämän palveluista teknologiaperusteiset alat kuten tietotekniikka ja tekninen suunnittelu ovat hallitsevassa asemassa. Vastaavasti liiketoiminnan asiantuntijapalveluiden suhteellinen merkitys on vähäisempi kuin teknisten palveluiden, kun EU-maissa tilanne on yleensä päinvastainen. Kotimaassa näyttäisikin olevan kasvavaa kysyntää liiketoimintaan liittyville asiantuntijapalveluille. Vastaavasti teknisille asiantuntijapalveluille näyttäisikin olevan potentiaalisia vientimarkkinoita, Jari Kuusisto arvioi Konsulttipäivässä.
10 SKOL Visio Kesäkuu 2005 Ympäristöarvot korostuvat Infrasuunnitteluun suuntautuneille konsulteille näyttää lähivuosiksi riittävän töitä. Kaupungit ja kunnat saneeraavat vesihuoltoverkostojaan. Jätehuollossa kaatopaikat vähenevät ja jäljelle jäävät ovat yhä suurempia ja huolellisemmin suunniteltuja. Suuret jätteenpolttolaitokset edellyttävät mittavia investointeja. Nämä kaikki tuovat infrakonsulteille töitä, mutta asettavat kovia vaatimuksia, Suunnittelu keskuksen toimitusjohtaja Seppo Mäki ennakoi. Kaupungit ja kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet toimintojaan. Ostopalveluina hankitaan entistä enemmän suunnitteluakin. Jokaisen yksittäisen suunnittelutilauksen kilpailuttamisen sijasta suuntaudutaan useampivuotisiin sopimuksiin. Kunnallinen hankintalainsäädäntö ei ole esteenä kumppanuussopimusten tekemiselle, Seppo Mäki huomauttaa. Suomen Kuntaliiton ja SKOLin sekä muiden alan toimijoiden yhteistyönä on valmisteltu kumppanuussopimuksen pelisääntöjä. Tämä mahdollistaisi teknisen suunnittelun tilaamisen yhdeltä konsultilta ilman, että jokaista yksittäistä pientä suunnittelutyötä tarvitsisi aina erikseen kilpailuttaa. Kumppanuussopimusten pelisäännöissä konsultit kilpailutettaisiin hinta/laatupisteytysjärjestelmällä Kumppanuussopimusten hankinnan pelisäännöt saataneen käyttöön touko-kesäkuussa. Kunnille jäisi luonnollisesti edelleenkin mahdollisuus kilpailuttaa haluamiaan suunnittelutöitä ja hankkia konsultti kumppanuussopimuksen voimassa olosta huolimatta. Kumppanuussopimusten käyttöönotto julkisen sektorin ja konsulttien välisessä toiminnassa on luonnollista kehitystä. Yksityisellä sektorilla mm. teollisuudessa ja liike-elämässä sekä rakennus- ja kiinteistöalalla kumppanuussopimuksia on käytetty jo vuosia. Kumppanuussopimukset ovat yhtäältä osoitus suunnittelun arvostuksen lisääntymisestä. Toisaalta suunnittelun laatu paranee kumppanuussopimusten ansiosta ja tilaajat saavat suunnitteluun sijoitetut rahansa moninkertaisesti takaisin hankkeen toteutusvaiheessa. Edelleen hyvin suunniteltu ja toteutettu hanke säästää käyttö-, huolto- ja kunnossapitokustannuksia elinkaaren pitkässä juoksussa, Seppo Mäki perustelee kumppanuussopimusten hyviä puolia. Yritysten kehityttävä Yhteiskunnan kehittyessä ja muuttuessa yritysten on pystyttävä vastaamaan tähän muutosprosessiin ja uusiin haasteisiin. Infratoimintojen käytön ja ylläpidon palvelut voivat tulevaisuudessa siirtyä myös konsulttien vastuulle. Nykyinen ja kehittyvä tietotekniikka mahdollistaa laitosten käytön ja valvonnan keskitetysti yhdestä paikasta, vaikkapa toisesta maastakin. Vuonna 1949 perustettu Suunnittelukeskus on Suomen Kuntaliiton kokonaan omistama konsulttiyritys, joka työllisti viime vuonna keskimäärin 325 henkilöä. Operatiivista toimintaa kuvaava laskutus on kehittynyt myönteisesti ja oli 25,7 miljoonaa euroa vuonna 2004, kun vuoden 2003 laskutus oli 23,6 miljoonaa. Kannattavuus tosin laski hieman, mutta tulos oli edelleen lähes 1,2 miljoonaa euroa. Suunnittelukeskuksen viime vuoden liikevaihdosta 62 prosenttia kertyi vesi- ja ympäristösuunnittelusta, 17 prosenttia yhdyskuntasuunnittelusta sekä 11 prosenttia tie- ja liikennesuunnittelusta. Talosuunnittelun osuus oli vajaat 10 prosenttia. Yrityksen omistajat, kunnat olivat tärkein asiakasryhmä 53 prosenttia. Suomen valtio toi yritykselle 18 prosenttia liikevaihdosta, kun rakennusliikkeiden osuus jäi 4 prosenttiin. Sen sijaan Euroopan Unionille Suunnittelukeskus teki töitä 10 prosenttia liikevaihdostaan ja muille kansainvälisille rahoittajille 3 prosentin verran. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen toiminnan osuus yrityksen liikevaihdosta oli viime vuonna 28 prosenttia. Uudelle tasolle Suunnittelukeskus on kehityskaarensa huipulla, kotimaassa kasvun mahdolli-
SKOL Visio Kesäkuu 2005 11 Katusuunnittelua tehdään kunnille, mutta myös yksityisille kaava-alueiden kehittäjille. Havainnekuva on Rovaniemeltä kävelypainotteiselta Rovakadulta, mistä on laadittu Rova- ja Koskikadun yleis- ja toteutussuunnitelmat. yhtiöön, mutta muuten konsernin kolme yhtiötä jatkaisivat itsenäistä toimintaansa. Vuonna 2006 konsernille on tarkoitus hankkia yhtenäiset tilat, uuden konsernin toimitusjohtaja Seppo Mäki selvittää. Uusi konserni on markkinajohtaja Suomessa mm. julkisen hallinnon avoimessa koulutuksessa ja konsultoinnissa sekä useiden ympäristösuunnitteluun liittyvien teknisten toimialojen suunnittelussa. Niin ikään sosiaali- ja terveysalan konsultoinnissa ja koulutuksessa FCG on markkinajohtaja maassamme. Konsernilla on mahdollisuus toimia laaja-alaisen osaamisen ansiosta uusien vaihtoehtoisten palvelutuotannon mallien käytännön toteuttajana, Seppo Mäki pohdiskelee ja arvioi erityisesti kansainvälisessä konsultoinnissa saavutettavan volyymin kasvaessa kustannustehokkuutta. Seppo Mäki: Infratoimintojen käytön ja ylläpidon palvelut voivat tulevaisuudessa siirtyä myös konsulttien vastuulle. YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntatekniikan sektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2004 oli yhteensä 170 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 16 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä noin viidennes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntasektorin laskutus kasvoi yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat tie-, katu- ja aluetekniikka (laskutus vuonna 2004 yhteensä 38 M ), ympäristö- ja maisemasuunnittelu (29 M ), vesihuoltotekniikka (26 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (21 M ) sekä liikennetekniikka (14 M ). Yhdyskuntasektorin kotimainen tilauskanta on pysynyt korkealla sekä kotimaisten että vientitöiden osalta. Kotimarkkinoiden kasvun arvioidaan pysähtyvän, mutta viennissä on vielä kasvua. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan kasvavan viitisen prosenttia tänä vuonna. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka suudet ovat rajalliset ja viennissä runsaan 300 hengen yritys on varsin pieni tekijä. Yrityksen omistaja Suomen Kuntaliitto sekä Helsingin yliopisto ja muut korkeakoulut, opetushallitus, Tapiola-yhtiöt, Nordea Capital sekä maamme sairaanhoitopiirit ovat päättäneet yhdistää samaan konserniin omistamansa kolme konsulttiyritystä. Syyskuun alussa FCG eli Finnish Consulting Group Oy aloittaa toimintansa. Suunnittelukeskuksen lisäksi konsernin kaksi muuta yhtiötä ovat HCG Helsinki Consulting Group Oy ja Efeko Oy. HCG on keskittynyt lähes täysin kansainväliseen kehityskonsultointiin, mitä yritys harjoittaa jatkossakin nykyisellä nimellään. Efeko vastaa johdon ja hallinnon konsultoinnista ja koulutuksesta. Uuden konsernin palveluksessa on syyskuussa noin 500 henkilöä ja liikevaihtoa kertynee noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä nostaisi konsernin Suomen toiseksi suurimmaksi suunnittelualan ryhmittymäksi. FCG:n kansainvälisen toiminnan osuudeksi muodostunee noin 40 prosenttia liikevaihdosta. FCG:n konsernihallinto ja konsernin tukipalvelut on tarkoitus keskittää emo- Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Ramboll Finland Group 15,6 15,1 0,5 WSP LT-Konsultit konserni 6,1 5,5 0,6 Sito Oy 6,0 6,0 0,0 Maa ja Vesi -yhtiöt 4,5 3,8 0,8 JP-Transplan Oy 4,3 3,5 0,8 Suunnittelukeskus Oy 3,3 3,3 0,1 Finnroad Oy 2,9 0,0 2,9 Finnmap Consulting Oy 2,0 2,0 0,0 YS -Konsultit Oy 1,8 1,8 0,1 Finnmap Infra Oy 1,7 1,5 0,2 WSP SuunnitteluKortes konserni 1,5 1,1 0,4 Ins.tsto A-Tie Oy 1,4 1,4 0,0 Ins.tsto Liidea Oy 1,3 1,1 0,1 Plaana Oy 1,2 1,2 0,1 Strafica Oy 1,0 0,9 0,1 Traficon Oy 1,0 0,9 0,1 SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu Toimialan laskutus Kotimaa Vienti M M M Maa ja Vesi -yhtiöt 14,2 6,6 7,6 Suunnittelukeskus Oy 14,0 9,1 5,0 Ramboll Finland Group 8,2 7,1 1,1 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 8,2 8,1 0,1 PSV - Maa ja Vesi Oy 2,0 2,0 0,0 Suomen IP-Tekniikka Oy 1,8 1,8 0,0 Sito Oy 1,6 1,6 0,0 Air-Ix Suunnittelu 1,0 1,0 0,0 WSP LT-Konsultit konserni 0,9 0,9 0,0 Geobotnia Oy 0,7 0,7 0,0
12 SKOL Visio Kesäkuu 2005 TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektori on suurin suunnittelun päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2004 oli 400 miljoonaa euroa, noin 46 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 220 miljoonalla ja vientitöitä 180 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta reilu neljännes on tehdas- ja laitossuunnittelua. Muita merkittäviä aloja olivat sähkö-, tele- ja automaatiotekniikka sekä prosessi- ja koneenrakennustekniikka. Viennissä menestyivät tehdas- ja laitossuunnittelu, laiva- ja meritekniikka sekä prosessisuunnittelu. Teollisuussektori arvioi vientikysynnän kasvavan edelleen, mutta kotimaisten investointien kysynnän arvioidaan olevan laskusuunnassa. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kuitenkin edelleen hieman kasvavan. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (kokonaislaskutus vuonna 2004 yhteensä 107 M ), sähkö- ja teletekniikka (54 M ), prosessisuunnittelu (48 M ), teollisuusautomaatio (40 M ) ja koneenrakennustekniikka (34 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Laskutus miljoonaa euroa (toimialat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, logistiikka, laiva- ja meritekniikka, teollisuuden LVI-tekniikka, prosessitekniikka, puunjalostustekniikka, teollisuuden sähkötekniikka ja tele- ja turvatekniikka, tehdas- ja laitossuunnittelu, teollisuusautomaatio, valvonta ja tarkastus, ympäristösuunnittelu, muu teollisuuden suunnittelu). Sektori yhteensä Kotimaa Vienti M M M Sweco PIC Oy 58,3 39,6 18,7 Jaakko Pöyry Oy 47,1 4,5 42,6 Neste Jacobs Oy 43,2 39,5 3,6 JP-Suunnittelu Oy 38,4 30,1 8,3 Etteplan Oyj 35,5 10,3 25,2 Enprima Oy 22,1 8,1 14,0 Elomatic Oy 21,7 6,3 15,3 Electrowatt-Ekono Oy 14,9 5,7 9,3 Deltamarin Oy 14,6 0,9 13,7 ÅF-CTS Oy 12,9 6,3 6,6 Polartest Oy 8,8 8,2 0,7 Rintekno Oy 8,2 7,3 0,9 Rejlers Oy 7,1 3,9 3,3 Jyvästek Oy 5,9 2,0 3,9 Air-Ix Suunnittelu 5,1 3,6 1,6 Maa ja Vesi -yhtiöt 4,1 2,9 1,2 Systecon Oy 3,5 3,4 0,1 AX-Konsultit Oy 3,3 3,0 0,3 LCA Engineering Oy 2,7 2,4 0,3 Avecon Oy Ab 2,6 2,0 0,6 SKOLIN JÄSENKUNTA OMISTUSPOHJAN MUKAAN Insinööritoimistot ovat perinteisesti olleet yhden tai useamman partnerin omistuksessa ja tämä on näkynyt myös yritysten nimissä. Nyttemmin insinööritoimisto on pudonnut useista nimistä pois ja yritykset ovat monipuolistuneet. Useiden SKOLin jäsenyritysten omistus on muuttunut yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen seurauksena. Useimmat suurista jäsenyrityksistä ovat koti- tai ulkomaisten pörssiyhtiöiden tai muiden yhteisöjen omistuksessa. Näissä yrityksissä työskentelee 6 400 henkeä, yli 55 prosenttia koko jäsenkunnan henkilömäärästä. Perinteisiä toimivan johdon omistamia yrityksiä on edelleen pääosa SKOLin jäsenyrityksistä, noin 220 yritystä. SKOLIN JÄSENKUNTA OMISTUSPOHJAN MUKAAN yritystä henkeä Suomalaiset yhtiöt 20 4 000 Ulkomaiset yhtiöt 10 2 400 Toimiva johto, yrityskoko > 30 henkeä 35 3 400 Toimiva johto, yrityskoko < 30 henkeä 185 1 800 Yhteensä 250 11 600 Suomalaisen metsäteollisuuden on säilytettävä perusosaaminen kotimaassa ja investoitava kilpailukyvyn säilyttämiseen. Vaarana on muuten Kanadan kohtalo. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten maa oli metsäteollisuuden johtavia maita maailmassa. Kanadassa oli tuolloin tuhansittain metsäteollisuuden konsultteja, mutta nyt heitä on enää jäljellä vain muutamia satoja, Jaakko Pöyry Groupin toimitusjohtajan sijainen Teuvo Salminen varottaa. Metsäteollisuuden investoinnit ovat hitaan talouskasvu alueilla Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa alhaisella tasolla. Uusien tehdasinvestointien sijasta on keskitytty tuotantokapasiteetin tehokkuuden lisäämiseen ja kustannussäästöihin. Kysyntä ja kasvu ovat vilkkainta latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa, erityisesti Kiinassa, mutta sielläkin investointien kasvu hidastuu. Energia-alalla on edelleenkin vilkasta. Markkinoiden avautuminen kilpailulle jatkuu Euroopassa ja sähkön kysyntä lisääntyy maailmanlaajuisesti. Lyhyellä aikavälillä sähkön tuotantoa lisätään rakentamalla pieniä ja keskisuuria voimaloita, mikä tuo konsulteille töitä. Kioton sopimus lisää uusiutuvien energialähteiden rakentamista, mutta niillä ei ratkaista laaja-alaista energian kysyntää. Öljyn hinnan viimeaikaiset heilahtelut, sahaukset tuovat alalle epävarmuutta ja vaikeuttavat ennustettavuutta. Konsulttialan kohtalonkysymykset Koko konsulttiala kulminoituu neljään peruskysymykseen. Niiden mukana ala kehittyy tai näivettyy, Teuvo Salminen pohdiskelee. Mitä alalla on tehtävä vaikkapa arvostuksen nostamiseksi? Osaamisen kehittäminen ja keskittäminen on alan menestymisen perusedellytyksiä. Eri toimialojen kilpailukyvyn turvaamisesta on huolehdittava. Neljäntenä peruspilarina uusia innovaatioita ja sitä kautta uusia tuotteita on kehitettävä. Konsulttialan arvostus ei ole viime vuosina juhlapuheista huolimatta oleellisesti kasvanut. Käytäntö ja juhlapuheet ovat ristiriidassa keskenään, mikä näkyy mm. suunnittelutoimeksiantojen hintatason alhaisuutena. Tilaajat tuijottavat vain hintaa
SKOL Visio Toukokuu 2005 13 Energiamarkkinat vapautuvat kilpailulle Euroopassa ja sähkön kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Öljyn hinnan sahaukset ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja vaikeuttavat ennustettavuutta. Osaaminen säilytettävä eivätkä riittävästi arvosta laatua ja osaamista, Teuvo Salminen arvostelee tilaajien osto-osastojen kapeakatseisuutta. Jos alan hintatasoa ei saada järkevälle ja kannattavalle tasolle, ala ei kiinnosta nuoria opiskelijoita eikä tulevaisuuden osaajia. Jos korkeakoulututkinnon suorittaneet, vuosia alalla työskennelleet erityisasiantuntijat suunnittelevat luovia ratkaisuja edellyttäviä toimeksiantoja jopa niin alhaisella kuin 30 40 euron tuntihintaveloituksella, tämä ei voi nostaa arvostusta. Joissakin tapauksissa konsultin toimiston siivojakin velottaa työstään enemmän, mikä on toisaalta osoitus siivousalan työn arvostuksesta. Koko konsulttialan Akilleen kantapäitä on osaamisen markkinointi. Jos konsulttiyritys kehuu teknisestä osaamistaan, sitä on pidetty alan piirissä suorastaan häpeällisenä, Teuvo Salminen pohdiskelee kriittisesti. Angosaksilaisessa maailmassa tehokas markkinointi on luonnollinen osa konsulttiyrityksenkin toimintaa. Kapea väestöpohja Suomessa ajatellaan usein, että monilla alueilla voimme olla hyviä ensiluokkaisen koulutusjärjestelmän ansiosta. Hyviä asiantuntijoita onkin monella alalla, mutta rajoitteeksi muodostuu maamme viiden miljoonan kapea väestöpohja. Ala ei pysty kehittymään, jos asiantuntijoita on yksinkertaisesti liian vähän. Teuvo Salminen: Venäjä on suurin yksittäinen mahdollisuus Suomen elinkeinoelämälle. Ensi vaiheessa liikenneyhteydet on modernisoitava. Valtion, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, alan järjestöjen pitäisi pohtia pitemmällä tähtäyksellä millä alueilla me suomalaiset haluamme olla hyviä. Tämän lisäksi pitäisi pohtia, millä aloilla voidaan päästä maailman huipulle. Huippuosaamista on keskitettävä ja kehitettävä hajasijoittamisen sijasta, Teuvo Salminen edellyttää. Hän viittaa päinvastaiseen esimerkkiin, kun Ruotsissa hajasijoitetaan organisaatioita ja laitoksia. Hajasijoittamista Teuvo Salminen pitääkin järjettömyyden huippuna, mikäli elinkeinoelämää halutaan kehittää. Suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden on huolehdittava kilpailukyvystään investoimalla Suomeen. Vastuuta ei voida siirtää toisille. Muuten on vaarana niin kuin Kanadan metsäteollisuudelle on käynyt. Pohjois-Amerikastahan Jaakko Pöyry sai virikkeen oman konsulttitoimiston perustamiseen vieraillessaan siellä 1950-luvun alkupuolella. Teollisuuden on pystyttävä ottamaan käyttöön uusia innovaatioita, mikä tuo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Suomi on sinänsä selviytynyt hyvin täällä Euroopan koillisella reunalla, meren takana. Esimerkiksi Teknologian kehittämiskeskus TEKES ja Keskuslaboratorio ovat tehneet sinänsä hyvää työtä tutkimus ja kehityshankkeiden koordinoimisessa. Suomen elinkeinoelämän kaksi tukipilaria ovat tällä hetkellä metsäteollisuus ja telekommunikaatio. Tähän pitäisi kuitenkin lisätä Venäjän alueellisen merkityksen. Venäjä on Teuvo Salmisen mielestä suurin yksittäinen mahdollisuus Suomen elinkeinoelämälle. Tämän takia nopeat liikenneyhteydet Helsinki-Pietarin junayhteys sekä E18-valtatie Turku- Helsinki-Pietari pitäisi saada mahdollisimman pian kuntoon. Liikenneyhteyksien parantumisen myötä myös muut investoinnit lisääntyvät ja elinkeinoelämä vilkastuu. Suomen konsulttialalla kenttä on pääosin jaettu, ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tulleet Suomen markkinoille. Toisaalta on muodostunut kotimaisia konsulttileirejä. Jaakko Pöyry Group on puolestaan lähtenyt maailmalle, missä sillä on pysyviä toimipisteitä 42 maassa sekä lisäksi projektikohtaista toimintaa eri maissa. Konsernin 5 300 henkilöstä ulkomailla työskentelee 3 100 henkilöä ja viime vuoden 475 miljoonan euron liikevaihdosta 80 prosenttia kertyi ulkomailta, Teuvo Salminen selvittää.
14 SKOL Visio Toukokuu 2005 Elomatic-Pharmalab Consulting&Engineering on erikoistunut Intiassa lääketeollisuuden suunnitteluja konsulttipalveluihin. Kuvassa Olli Manner ja Nitin Shah Mumbain toimiston edustalla. Lisää vauhtia vientiin Konsulttivientiin olisi saatava lisää vauhtia ja sille pitäisi kehittää vastaavat rahoitus- ja vakuusmallit niin kuin tavaraviennillä on, Elomatic Oy:n toimitusjohtaja ja SKOLin varapuheenjohtaja Olli Manner edellyttää. Hän esittää yhteisiä pohdintoja esimerkiksi Finnveran edustajien kanssa, jotta riskialttiin konsulttialan rahoitusvaihtoehtoja voitaisiin kehittää tavaraviennin tasolle. Kun teollisuusyritys vie tuotteitaan maailmalle, se voi oikeilla laivauspapereilla olla varma viimeisestäkin maksuerästä. Kun konsulttiyritys vie suunnittelua maailmalle, maksuerätaulukot voidaan laatia etupainotteisiksi, mutta viimeisen maksuerän tilittämistä voidaan vain hartaudella odotella. Tämä ei poista sitä perusasiaa, että konsulttiviejän täytyy uskoa omaan erikoisosaamiseensa, mistä ulkomainen asiakas on kiinnostunut, Olli Manner huomauttaa. SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus oli viime vuonna noin 850 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli noin kolmannes eli 280 miljoonaa. Suoran viennin osuus oli nelisentoista prosenttia ja välillisen viennin osuus hieman tätä suurempi. Toisaalta suomalaisten teollisuusyritysten ulkomailla olevan henkilöstön määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut runsaaseen 230 000 henkeen. Kotimaassa työskentelee teollisuusyrityksissä vastaavasti runsaat 400 000 henkeä, mikä tarkoittaa henkilöstön määrän pysyneen samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä vuosituhannella teollisuuden kotimaiset tutkimus- ja kehittämismenot ovat pysyneet 2,5 2,6 miljardin euron tasolla. Teollisuuden t&k panostus on sijaan voimakkaasti noussut ulkomailla 1,1 miljardista vuonna 2000 yli kaksinkertaiseksi eli 2,3 miljardiin euroon vuonna 2003. Tämä kuvastaa teollisuuden voimakasta kehityssuuntausta ja viestittää myös osaltaan suomalaisille konsulteille vientitoiminnan tärkeydestä, Olli Manner uskoo. Perusosaaminen kotimaasta Vuonna 1970 perustetun Elomaticin toiminta tukeutuu viiteen tukijalkaan. Puunjalostus-, meri-, lääke- ja elintarviketeollisuuden suunnittelutoiminnot sekä ohjelmistopalvelut on yhtiöitetty omiksi tytäryhtiöikseen. Ensimmäinen suora vientitoimitus saatiin vuonna 1975 ja kolmekymmentä vuotta myöhemmin noin 20 miljoonan euron liikevaihdosta kolmannes kertyy kotimaasta, kolmannes välillisestä viennistä ja loppu kolmannes suorasta viennistä. Lokakuun 2005 lopussa päättyvän tilikauden liikevaihdoksi kertynee noin 28 miljoonaa euroa. Kotimaassa Elomaticin ja teollisuuden yhteistyön vahvistumista kuvastaa Elomatic Papertech Engineering Oy:n ja jyväskyläläisen Mastek Oy:n suunnittelutoimintojen yhdistyminen marraskuun 2004 alusta lukien. Kaupan yhteydessä Elomaticin palkkalistoille siirtyi Mastekin 90 suunnittelijaa vanhoina työntekijöinä mukaan lukien 7 avainhenkilöä, jotka olivat omistaneet lähes 95 prosenttia Mastekin osakkeista. Samassa yhteydessä vahvistuneen Elomatic Papertech Engineeringin toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Timo Martikainen Mastekin toimitusjohtajan tehtävistä. Hän oli aloittanut suunnittelijana Elomaticissa, toiminut välillä 13 vuotta Metso Paperin palveluksessa ja palasi nyt juurilleen. Merkittävä seikka tämän yrityskaupan taustalla oli Metso Paperin 30 prosentin vähemmistöosakkuus. Aikaisemmin sekä Elomatic että Mastek olivat osin kilpailleet Metso Paperin paperikoneiden suunnittelutöistä. Toisaalta kummallakin oli omaa erikoisosaamistaan sekä tutki-
SKOL Visio Kesäkuu 2005 15 mus ja tuotekehitystoimintaa. Nyt Elomaticin ja Metso Paperin välinen yhteistyö tiivistyy ja kehittyy niin kotimaassa kuin viennissäkin, mitä edistää Metson kahden edustajan hallituspaikat Elomatic Papertech Engineeringin hallituksessa, Olli Manner uskoo. Tilaisuuteen tartuttava Suomalaisyritysten on tartuttava kansainvälistymismahdollisuuksiin, vaikkei niitä aina olisi kirjattukaan yritysten strategioihin, Olli Manner kehottaa. Näin kävi Elomatic llekin, kun oltiin esittelemässä yrityksen toimintaa Acheman 2003 kemian teollisuuden messuilla. Osastolle saapui kaksi intialaista, jotka olivat etsimässä yhteistyökumppaneita Intiaan suunniteltavaan lääketehtaaseen. Nimikorttien vaihdon jälkeen tietojenvaihtoa jatkettiin ja Olli Manner sekä Elomaticin lääketoimialan johtaja Aulis Rajala vierailivat Intiassa tutustumassa mm. kuuteen lääketehtaaseen. Matkalla allekirjoitettiin aiesopimus yhteisyrityksen perustamisesta, mutta lainsäädännön pykäläviidakko ja yhteisymmärrykseen pääseminen tuottivat vaikeuksia. Syyskuussa 2004 Intiaan suuntautuneella uudella matkalla avuksi otettiin paikallinen juristi ja monien neuvotteluvaiheiden jälkeen päästiin sopimukseen. Elomatic ja intialainen Pharmalab Group perustivat tasaosuuksin suunnittelu- ja konsulttitoimiston Mumbaihin, entiseen Bombayhin. Elomatic-Pharmalab Consulting & Engineering on erikoistunut lääketeollisuuden suunnittelu- ja konsulttipalveluihin. Elomatic maksoi uuden yhteisyrityksen osakepääoman ensimmäisen erän marraskuussa 2004. Turussa koulutettiin puolestaan tämän vuoden alkupuolella viittä intialaista korkeakouluinsinööriä lääketeollisuuden prosessi- ja puhdastilasuunnitteluun. Koulutettavien määrää on tarkoitus nostaa noin 30 henkilöön, Olli Manner selvittää. Tarkoitus on edetä Intiassa varovaisin askelin, mutta paikallinen läsnäolo antaa hyvät mahdollisuudet Intian kasvavilla lääketeollisuuden kotimarkkinoilla sekä Intian rinnakkaislääkkeiden vientibusineksessa. Yhteistyö intialaisen kumppanin kanssa toi Elomaticille suunnittelutöitä jo ennen yhteisyrityksen virallista perustamista. Bangladeshista ja Syyriasta Elomatic sai intialaiskumppanin kontaktien ansiosta kaksi lääketeollisuuden suunnittelutoimeksiantoa, Olli Manner selvittää tätä liikkeenjohdon oppikoulujaksoaan. Olli Manner: Suomalaisyritysten on tartuttava kansainvälistymismahdollisuuksiin, vaikkei niitä aina olisikaan kirjattu yrityksen strategioihin. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista vajaa puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Runsas puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia on kotimaista työtä. Vuonna 2004 vientiprojektien laskutus oli 270 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 120 miljoonaa euroa. Vientilaskutus kasvoi 17 prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 10 prosenttia infrasektorilta ja kahdeksan prosenttia talonrakentamisesta. Loput 16 prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostuu erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon ja opetustoimen kehittämiseen. Puolet vientitöistä menee Euroopan maihin ja toinen puoli vieläkin kauemmas kehitysmaihin, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus oli 34 prosenttia viennistä. Muun Euroopan osuus, 17 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2004 noin 32 miljoonan euron arvosta eli kaksitoista prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu paljolti myös EU:n rahoittamina. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vientilaskutus Viennin osuus Kokonaislaskutus M % M Jaakko Pöyry Oy 42,6 91 % 47,1 Helsinki Consulting Group Oy 24,7 99 % 25,0 Sweco PIC Oy 18,7 32 % 58,3 Elomatic Oy 15,3 71 % 21,7 Enprima Oy 14,0 63 % 22,2 Deltamarin Oy 13,7 94 % 14,6 Etteplan Oyj 11,4 32 % 35,6 Electrowatt-Ekono Oy 10,3 60 % 17,1 Maa ja Vesi -yhtiöt 9,8 28 % 34,8 Savcor Indufor Oy 9,2 97 % 9,5 JP-Suunnittelu Oy 8,3 22 % 38,4 Suunnittelukeskus Oy 7,6 30 % 25,6 ÅF-CTS Oy 7,1 49 % 14,5 Ramboll Finnconsult Oy 4,1 99 % 4,1 Jyvästek Oy 3,9 67 % 5,9 FM-International Oy 3,8 99 % 3,8 Neste Jacobs Oy 3,6 8 % 43,2 JP-Kakko Oy 3,3 41 % 8,1 Rejlers Oy 3,3 40 % 8,2 Finnroad Oy 2,9 97 % 3,0 WSP SuunnitteluKortes konserni 2,1 33 % 6,3 Oy Omnitele Ab 1,7 32 % 5,4 Air-Ix Suunnittelu 1,6 12 % 13,4 Chematur Ecoplanning Oy 1,6 91 % 1,8
JOUKKOKIRJE Suunnitteluyritysten tilaukset ja henkilöstö hyvässä kasvussa Suunnittelu- ja konsulttiyritysten kokonaistilauskanta ja henkilö määrä ovat ennätys korkealla. SKOLin jäsenyritysten tilauskanta ylitti huhtikuussa ensimmäisen kerran 400 miljoonaa euroa ja jäsenten työllistämän henkilöstön määrä 11 600 henkeä. Kuluvan vuoden lopussa alalla arvioidaan olevan yli 12 000 henkeä. Suunnittelijoiden kokonaistilauskanta on kasvanut puolen vuoden aikana 14 prosenttia uusien tilausten ja yritysten kasvun myötä. Kasvu perustui kokonaisuudessaan kotimaisiin tilauksiin, jotka lisääntyivät 20 prosenttia, vientitilauskanta säilyi ennallaan. Kasvua oli kaikilla suunnittelualoilla melko tasaisesti. SKOL uskoo, että hyvä työtilanne heijastuu alan veloitushintoihin ja näkyy kannattavuuden paranemisena. Korkean tilauskannan myötä kapasiteetti on täyskäytössä ja alan tuottavuus kasvussa. Uutta henkilöstöä tarvitaan erityisesti talonrakennus- ja infrasektoreilla, suunnitteluinsinööreille on kysyntää. SKOLin suhdannekatsauksen mukaan kaikilla suunnittelualoilla uskotaan viennin kehitty vän myönteisesti. Myös kotimarkkinoiden uskotaan jatkavan edelleen kasvusuunnassa talonrakennus- ja infra sekto reilla. Teollisuuden kotimaisten investointien ja suunnittelutilausten suhteen, ollaan hieman pessi mistisempiä ja investointitason arvioidaan säilyvän edelleen matalana. Asiantuntijapalvelut kansainvälistyvät Alan yritykset ovat kansainvälistyneet voimakkaasti sekä ostamalla ulkomaisia yrityksiä että liittymällä osaksi kansainvälisiä yritysryhmiä yrityskaupan tai yhteistyösopimusten kautta. Yli puolet alla työskentelevistä on osallisena kansainvälisissä projekteissa. SKOLin jäsenyritysten Suomesta ulkomaille tehtyjen töiden laskutus oli viime vuonna 270 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta kymmenen prosenttia. Ulkomaisista töistä 44 pro senttia eli 120 miljoonaa euroa laskutettiin suoraan ulkomaisilta tilaajilta ja 56 prosenttia, 150 miljoonaa euroa oli välillistä vientiä kehitys yhteistyöhank keissa ja muiden suomaisyritys ten vientikauppojen osana. Alueellisesti kolmannes viennistä suuntautui EU-maihin. Kehitysyhteistyö hankkeita toteutettiin 32 miljoonalla eurolla ja teknisen avun EU-hankkeita 14 miljoonalla eurolla. Tärkeimmät vienti maat olivat Kiina, Venäjä, Ruotsi ja Saksa. Kaikkiaan ulkomaisia töitä oli 96 massa. Vientimarkkinoiden suhteen siis kaikki suunnittelusektorit ovat optimistisia, miltei kolmannes yrityksistä uskoo vienti markkinoiden kasvuun ja loputkin viennin säilymiseen nykytasollaan. SKOLin jäsenyritysten henkilöstö ja kokonaislaskutus kasvavat tasatahtiin. Suunnittelualan kotimainen ja kokonaistilauskanta ovat huippulukemissa.