Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa teemassa Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Nämä teemat muodostavat kokonaisuuden, vaikka olemme tehneet molempiin omat toimintasuunnitelmaehdotukset ja tässä puheenvuorossa keskityn nimenomaan Älykäs kaupunki teemaan. Kansallinen Älykäs kaupunki -visiolauseemme on: Luodaan tapa tehdä asioita, joka samalla määrittelee ja konkretisioi älykkään kaupungin käsitteen kansainvälisesti 2020. Tässä ajatuksena on, että älykäs kaupunki, Smart City, on vasta idea tai aihio. Siitä puhutaan paljon maailmalla, mutta hyviä esimerkkejä on vielä vähän. Suomalaisilla kaupungeilla on mahdollisuus nousta kansainvälisiksi esimerkeiksi, malliksi muille. Samalla voimme luoda yrityksille uusia vientituotteita älykkään kaupungin suunnittelussa ja rakentamisessa. Tampereen oma Älykäs kaupunki visio 2020 on: Tampereen kaupunkiseutu on luonut kansainvälisesti arvostetun osaamisen ja liiketoiminnan yleisen toimintaympäristön, jonka tuotteet ja palvelut ovat sovellettavissa vientituotteina maailmalle. Tampere kuuluu Euroopan älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen referenssialueiden kärkijoukkoon. Haluamme siis tehdä kaupungista alustan yritysten innovatiivisille kaupunkirakentamisen ja palveluiden ratkaisuille. Tampereen seutu kasvaa 4000 asukkaalla vuodessa. Pelkästään Tampereella rakennetaan vuosittain noin 2000 uutta asuntoa. Tämä tarjoaa suuren mahdollisuudet uusien asumisen, liikkumisen, palveluiden ja infran ratkaisuille. Se on suuri mahdollisuus myös kaupungille, sillä meillä on melkein mahdottomalta tuntuva haaste ottaa kasvu vastaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ilmastopäästöjä tulisi vähentää ja liikenteessä siirtyä kestäviin liikkumisen tapoihin.
Kaupunkirakennetta tulisi tiivistää ja palvelut järjestää tehokkaammin ja taloudellisemmin. Ihmisten muuttuviin tarpeisiin pitäisi vastata asiakaslähtöisesti ja löytää tapoja tuottaa enemmän palveluja vähemmällä rahalla ja resurssien käytöllä. Ja talouden rakennemuutoksesta ja suurtyöttömyydestä tulisi löytää polku kestävään kasvuun ja työllisyyteen. Tässä on isoja haasteita, joihin Älykkään kaupungin ohjelma voi tuoda monia tärkeitä ratkaisuja. Otsikkoni sisältää yhden aivan olennaisen näkökulman fiksuun kaupunkiin: sitä tulee rakentaa ihmisen, ei teknologian ehdoilla. Otan esimerkin vanhustenhoidosta. Älykäs teknologia mahdollistaa vanhusten etähoidon ja valvonnan. Jos se johtaa siihen, että vanhukset ovat entistä enemmän yksin kotona ja kotipalvelua vähennetään, se ei ole ihmisen ehdoilla tapahtuvaa kehitystä. Sen sijaan jos älykästä teknologiaa käytetään siihen, että kotipalvelun työntekijöiden hallintoa kevennetään ja he voivat esimerkiksi raportoida mobiililaitteilla asiakaskäynnin tiedot eikä sitä varten tarvitse ajaa toimistolle, säästyy aikaa hallinnosta asiakastyöhön. Tällöin älykästä teknologiaa hyödynnetään ihmisen ehdoilla. Wienin yliopiston johdolla on tehty tilastolliseen dataan perustuva Smart City -vertailu 70:stä EU:n keskikokoisesta kaupungista (100 000 500 000 asukasta). Tampere sijoittui tässä vertailussa sijalle 6. Me olemme siis jo eurooppalaisittain Smart City! - Tosin meillä on vielä kirittävää, sillä Turku sijoittui vertailussa kolmanneksi! Vertailussa oli kuusi kategoriaa smart economy, smart covernance, smart mobility, smart living, smart people, smart environment. Tampere oli ykkönen smart covernance kategoriassa, jossa kriteereinä oli osallistuminen, hyvinvointipalvelut, hallinnon läpinäkyvyys ja poliittinen strategia. Pärjäsimme hyvin myös smart people kategoriassa, jossa kriteerinä oli mm. osallistuminen, luovuus ja kansainvälisyys. Myös Smart Living kategoriassa olimme kymmenen parhaan joukossa. Siinä kriteereinä oli mm. terveys, turvallisuus, koulutus ja sosiaalinen tasa-arvo. Eniten kehitettävää tämän tutkimuksen mukaan Tampereella on älykkäässä liikkumisessa ja älykkäässä taloudessa, mutta niissäkin sijoituimme 30 parhaan kaupungin joukkoon.
Tampereen Älykäs kaupunki toimintasuunnitelman luonnoksessa on lähestytty älykkään kaupungin teemaa laajasti ja kokonaisvaltaisesti: - Haluamme toimia mahdollisimman avoimesti ja kutsumme fiksun kaupungin kehitystyöhön niin yritykset, asukkaat, oppilaitokset kuin julkisyhteisöt. - Kaupunki on mahdollistaja, yritykset ja yhteisöt ovat toteuttajia. Mahdollistaminen tapahtuu uudistamalla kaupunkisuunnittelua, käynnistämällä kumppanuushankkeita ja tekemällä innovatiivisia hankintoja. Tampere on jo ryhtynyt avaamaan omia arkistojaan ja tietokantojaan, jotta yritykset ja kaupunkilaiset voivat osallistua kaupunkikehitykseen ja parhaimmillaan luoda omia innovaatioita avoimen datan pohjalta. Tampere on tullut viime vuosina tunnetuksi uudenlaisista innovaatioympäristöistä, kuten Uusi tehdas, Demola ja Protomo ja uusimpana Mediapolis. Niissä oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä mahdollisimman avoimesti ja jalostavat uusia ideoita tuotteiksi ja myös uusiksi yrityksiksi. - Innovatiivista kaupunkikehitystä tehdään niin rakentamisen, infran kuin liikenteen ja palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Periaatteessa koko kaupunki voi toimia innovaatioalustana, mutta olemme ajatelleet, että erityisesti isot kaupunkikehityshankkeemme, kuten keskustan kehittäminen, asemanseutu, Vuoreksen uusi asuinalue tai Tesoman vanhan asuinalueen täydennysrakentaminen ja myös kaupunkiraitiotiehanke, voisivat olla älykkään kaupungin innovaatioalustoina. Muutama esimerkki Älykkään kaupungin kärkiteemoista: - Älykäs liikkuminen: Tampere vetää valtakunnallista älyliikenteen innovaatio- ja kehitysympäristöä, ITS Factoryä. Se on koonnut älyliikennealan toimijat yhteen, niin yritykset kuin viranomaiset ja tutkimustahot. Tavoitteena on edistää älyliikenteen ratkaisuja niin liikenteen hallinnassa, turvallisuudessa, ympäristöystävällisyydessä, erilaisissa informaatiopalveluissa kuin joukkoliikenteessä ja logistiikassa. Tampereella ajatuksena on kehittää asemanseudusta älyliikenteen Test Bed tai Living Lab. Rautatieaseman ympäristöä suunnitellaan kaupungin ja valtion yhteistyönä. Alue on kaikkien liikennemuotojen kohtauspaikka ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden liikenteen ohjauksen erilaisille sovelluksille. Katuraitiotie on toinen iso hanke, johon on mahdollista yhdistää niin ratikan, pysäkkien, pysäkkiympäristön kuin ratikkalinjan varrelle tulevan maankäytön älykkäitä ratkaisuja.
- Älykkään infran rakentamisessa on suuria mahdollisuuksia resurssitehokkuuden lisäämiseen niin energian käytössä kuin jätehuollossa ja vesi- ja jätevesihuollossa. Tässä Suomella on myös kansainvälistä osaamista ja kaupunkimme ovat jo monessa suhteessa ekotehokkaita ajatellaanpa vaikka kaukolämpöverkkoa ja jätevedenpuhdistuksen tasoa. Resurssiviisaiden verkostojen kehittäminen tarkoittaa mm. kaksisuuntaista sähkö- ja lämpöverkkoa, joka mahdollistaa hajautetun uusiutuvan sähkön ja lämmön tuottamisen. Jätteen hyötykäytön tehostamisessa ja materiaalivirtojen hyödyntämisessä on paljon mahdollisuuksia, samoin niin sanotussa Internet of Things ajattelussa, jossa erilaiset verkostot kytketään toisiinsa keskenään kommunikoiviksi ekosysteemeiksi. - Älykäs rakentaminen ja asuminen käsittää mm. puurakentamisen ja nollaenergiarakentamisen teemat. Ekotehokas puurakentaminen tarjoaa yhden liiketoiminta-alueen supistuvan metsäteollisuuden tilalle. Modernit puukaupunkiratkaisut voivat olla kansainvälisestikin kiinnostavia. Tampereella on alkamassa Suomen suurin puukaupunginosan rakentaminen Vuorekseen. Sinne tulee noin 3000 asukasta sekä puukerrostaloihin että pientaloihin. Se on yksi meidän Älykkään kaupungin Living Lab. Samalla tavoin nollaenergiarakentaminen on kansainvälisesti kiinnostava liiketoiminnan mahdollisuus, koska EU-vaatimusten mukaisesti koko EU-alueella siirrytään 2020-luvulla lähes nollaenergiarakentamiseen. Jos saamme Suomeen hyviä referenssialueita, niissä kehitetyillä ratkaisuilla voi olla suurikin vientipotentiaali. Tampereella on kehitteillä mm. Skanskan toimesta Härmälänrannan nollaenergia-alue, jonne tulee noin 3000 asukasta. - Lähiöiden täydennysrakentaminen ja peruskorjaaminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia uusien älykkäiden ratkaisujen ja liikentoimintojen kehittämiseen. Tampereella on kehitteillä mm. Tesoma-projekti, jossa vanha lähiö päivitetään 2000-luvulle. Sinne rakennetaan uusia asuntoja ja palveluja ja samalla voidaan korjata vanhoja taloja. Tässä hankkeessa kuunnellaan asukkaita ja etsitään uudenlaisia palvelujen järjestämisen tapoja mm. yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. Älykkään kaupungin kehittämisessä tarvitaan ennakkoluulottomuutta, kokonaisvaltaista otetta ja ketteryyttä sujuvan arjen ja innovatiivisten ratkaisujen mahdollistamiseksi.