Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011
Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen, ja siihen vaikuttaviin keskeisiin tekijöihin, kuten työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksiin - esityksessä tarkastellaan tilannetta Itä-Suomen tasolla, ei mennä maakuntakohtaiseen tarkasteluun - esityksen pohjalla mm. Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tulokset ja Tilastokeskuksen tutkimustieto
Lapsia ja nuoria koskevasta tiedon tarpeesta: Alueellinen ja paikallinen tiedon tarve: Itä-Suomeen liittyvät erityiskysymykset, mm. nuorten ikäluokkien poismuutto, väestörakenteen ikääntyminen, korkeahko nuorisotyöttömyys Alueellinen ja paikallinen tiedon tarve: tarvitaan tietoa aluekehittämisen tarpeisiin ja koulutustarpeen määrittelyyn Itä-Suomessa ja laajemmin: tarvitaan täsmätietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin arviointiin ja seurantaan sekä nuorisopoliittiseen kehittämiseen
Itä-Suomen nuorisopuntari tiedon tuottamisen työkaluna kysely, joka tutkii 15-25-vuotiaiden itäsuomalaisten nuorten ääntä; arvoja, asenteita ja näkemyksiä mukana eri kouluasteiden (perusaste, toinen aste, korkeaaste) nuoria, myös työpajanuoria toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun (koordinaattori), Itä-Suomen yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa Ensimmäinen toteutus vuonna 2010, erityisteemana alueelle kiinnittyminen, ISNP 2011 keskittyy työelämään ja yrittäjyyteen
Itä-Suomen nuorisopuntari tiedon tuottamisen työkaluna toteutetaan verkkokyselynä (webropol) vuoden 2010 nuorisopuntarissa vastaajia noin 2100 tilastollinen analyysi tiivis yleisraportti tuloksista, erillisraportit aineisto hyötykäytössä yhteiskuntatieteellisessä tiedearkistossa
Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Haasteena nuorten poismuutto 15-24-vuotiaiden määrä Itä-Suomessa on vähentynyt vuosina 2000-2009 noin 5000:lla (tarkka luku 5009). Etelä-Savossa vähennystä 2370, Pohjois- Savossa 1676 ja Pohjois-Karjalassa 963. Koko maassa 15-24-vuotiaiden nuorten määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan 2000-luvulla. Lähde: tilastokeskus
Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Haasteena väestön ikääntyminen Väestön ikärakenne (%-osuudet) Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa (tilanne 31.12.2009, lähde: maakuntaliitot ja Tilastokeskus) 0-14 v 15-64 v 65- Koko maa 16,6 66,4 17,0 Etelä-Savo 14,1 63,2 22,7 Pohjois-Savo 15,6 65,3 19,1 Pohjois-Karjala 15,1 65,5 19,4
Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Poimintoja Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tuloksista Asuminen ja asuinympäristö: - itäsuomalaiset nuoret haluavat asua useimmiten samantyyppisellä paikkakunnalla kuin tälläkin hetkellä; täsmälleen nykyisen kaltaisessa paikassa haluaa asua lähes puolet nuorista - Itä-Suomi nähdään luonnonläheisenä, lapsimyönteisenä ja turvallisena - Itä-Suomea kuvaavat myös sosiaalinen yhteenkuuluvuus, avarakatseisuus, ihmisläheisyys, mutta osin myös sisäänpäin kääntyneisyys
Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Poimintoja Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tuloksista Muuttaminen: - muuttoaikeet vahvoja, noin 65% itäsuomalaisista nuorista uskoo muuttavansa nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan pois lähivuosien aikana - toisaalta ikäluokalle tyypillistä - miksi muutetaan: yksittäisistä tekijöistä kiinnostavammat ja paremmat työllistymismahdollisuudet merkittävimpiä syitä poismuuttoon
Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Poimintoja Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tuloksista Muuttaminen: - minne halutaan muuttaa: mieluisimpana asuinpaikkana nähdään pieni tai keskisuuri kaupunki, Itä-Suomen sisällä selvästi mieluisin kaupunki on Kuopio (46%) ja seuraavaksi Joensuu(21,5%) sekä Mikkeli (14,4%). Itä-Suomen ulkopuolella kaksi suosituinta asuinpaikkaa ovat Jyväskylä (30%) ja Tampere (24,8%). - minne ei haluta muuttaa: pääkaupunkiseutu ei houkuta
Koulutusmahdollisuudet Itä- Suomessa koulutusmahdollisuudet hyvät, mm. korkeakoulutuspaikkoja hyvin tarjolla kun nuorten ikäryhmän kokoa Itä-Suomessa verrataan itäsuomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien määrään koulutuksen keskeyttäminen ei toisella asteella (lukio, ammatilliset oppilaitokset) juurikaan Itä- Suomessa koko maan keskiarvoa yleisempää
Nuorisotyöttömyys Itä-Suomessa Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste ollut lähivuosina Itä- Suomessa maan keskiarvoa korkeampi Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) kesäkuun ja joulukuun lopussa v. 2006 (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto / Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto). 6/2006 12/2006 6/2007 12/2007 6/2008 12/2008 6/2009 12/2009 6/2010 koko maa 12 10 10 8 9 10 15 14 15 Etelä-Savo 15 15 14 12 13 14 18 17 17 Pohjois-Savo 18 14 14 11 13 14 20 17 19 Pohjois-Karjala 22 17 20 16 19 18 27 23 24
Johtopäätöksiä: Itäsuomalaiset nuoret vaikuttavat tyytyväisiltä asuinympäristöönsä Nuorten poismuutto ja väestön ikääntyminen on kuitenkin iso haaste Itä-Suomelle Nuorisotyöttömyys myös melko korkeaa Alueelle kiinnittymistä vahvistavat tekijät, kuten erityisesti paremmat työmahdollisuudet, tärkeitä Koulutustarjontaa on hyvin
Lisätietoa Itä-Suomen nuorisopuntarista: www.mamk.fi/juvenia