ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 30.6.2002

I L M A I L U L A I T O S IVIL AVIATION AMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y ILMAILUTIEOTUS AVISORY IRULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAN, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 TRG T2-8 www.fltsafety.fcaa.fi Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 30.6.2002 KOULUTUSOHJE MITTARILENTOKELPUUTUSTA VARTEN Koskee: Koulutusohjelmat ja -vaatimukset mittarilentokelpuutusta varten. Viite: Ilmailumääräys PEL M2-11. Voimaantulo: 1975-02-15. 23.10.1974 Koulutusohjeen sisältö 1. Yleistä... sivu 1 2. Teoreettinen koulutus ja opetusaiheet... sivu 2 3. Koulutus lennonharjoituslaitteella maassa... sivu 17 4. Lentokoulutus sivut...sivu 18 5. Liitteet Liite 1. Teoreettisen opetuksen ja sen opetusaiheiden oppituntimäärät Liite 2. Lähdeaiheluettelo 1 YLEISTÄ 1.1 Mittarilento Mittarilennossa lentokoneen ohjaaja suorittaa lentotehtävänsä tai osan siitä pelkästään koneen laitteisiin ja ohjaamon mittareihin sekä opittuihin mittarilentomenetelmiin perustuen ja niihin luottaen. Mittarilento perustuu ohjaajan taitoon kyetä aistimaan yksistään mittareiden näyttämien perusteella, missä asemassa, suunnassa ja korkeudessa kone on maahan nähden sekä millä nopeudella kone liikkuu. Mittarilento ja siihen liittyvät välineet sekä menetelmät ovat kehittyneet lentotoiminnan vaatimusten mukana. Mittarilennon merkitys lentoturvallisuuden, lentokoneen käyttökelpoisuuden, lentotoiminnan säännöllisyyden sekä lentomukavuuden parantajana on merkittävä. Mittarilentotaito eli taito hallita konetta ilmassa pelkästään mittareiden avulla ei sellaisenaan lisää lentoturvallisuutta eikä paranna koneen käyttömahdollisuuksia oleellisesti. Mittarilentotaidon lisäksi tarvitaan menetelmiä sekä laitteita, joiden avulla lentokoneen sijainti, liikesuunta ja liikenopeus voidaan määritellä riittävällä ja tehtävän vaatimalla tarkkuudella. Tällaisen tuloksen saavuttamiseksi tarpeellisten laitteiden ja käytettävien menetelmien riittävä tuntemus ja hallinta sekä riittävä mittarilentotaito muodostavat vasta kokonaisuuden, jonka perusteella lentokoneen ohjaaja saavuttaa mittarilentokelpuutusta edellyttävän pätevyyden. Mittarilentoa lennettäessä tulee ohjaajan käsitellä ohjaimia normaalilla tavalla ja suorittaa ohjainliikkeet tai liikeyhdistelmät aivan samoin kuin ne vastaavasti suoritetaan lennettäessä hyvän sään ja hyvän horisontaalinäkyvyyden vallitessakin. Riittävä taito ja tiedot sekä laitteiden hyvä hallinta muodostavat perustan, joka antaa ohjaajalle välttämättömän luottamuksen mittarilentoon. Luottamus mittareihin, laitteisiin ja menetelmiin on ehdoton perusedellytys mittarilentotoiminnan onnistumiselle ja lentokoneen ohjaajan mittarilentokelpoisuudelle. Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää ja määritellä mittarilentokelpuutuksen saamiseen vaadittavat vähimmäisvaatimukset. Ohje sisältää selvityksen vaadittavasta lentokoulutuksesta ja niistä teoreettisesta tai harjoittelemalla opetettavista aiheista ja seikoista, joiden tuntemus on välttämätöntä mittarilentokelpuutusta varten. ILL 3301 10/01

2/23 TRG T2-8, 23.10.1974 Tätä koulutusohjetta tulee noudattaa kaikessa mittarilentokelpuutusta koskevassa pvm. 1975-02-15 jälkeen aloitettavassa koulutuksessa. Tämä koulutusohje tulee kokonaisuudessaan saattaa ennen koulutuksen aloittamista koulutettavien tietoon. 1.2 Mittarilentokelpuutusta koskevat vaatimukset Mittarilentokelpuutuksen hakijan tulee täyttää kelpuutusta varten määritellyt vaatimukset sen mukaisesti mitä lupakirjamääräyksissä tästä on sanottu. Tämä koulutusohje edellyttää, että kelpuutusta varten koulutettava omaa seuraavat perusedellytykset: a) hänellä tulee olla vähintään yksityislentäjän lupakirja tai tätä vastaavat tiedot ja kokemus b) hänellä tulee olla kelpuutus johdettuja VFR-lentoja varten tai tätä vastaavat tiedot ja kokemus c) hänellä tulee olla rajoitettu radiopuhelimen hoitajan todistus ja hänen tulee osoittaa hallitsevansa tarpeellisen radioliikenteen ilmailumääräyksen PEL M2-11 määräämällä tavalla. 2 TEOREETTINEN KOULUTUS JA OPETUSAIHEET Teoreettinen opetus tulee antaa siten, että koulutusohjelmaan sisältyvät koulutettavalle aikaisemmin annetut tiedot käydään lävitse kertaamalla tai tarkistetaan kertauskuulustelujen avulla ja uudet opetusaiheet opetetaan siten, että koulutettavalle annetaan eri opetusaiheita koskevat seuraavan erittelyn mukaiset yleistiedot ja vaaditun osaamisvaatimuksen täyttämiseksi tarpeellinen opetus. Opetusvaatimukset ja tietoja koskevat osaamisvaatimukset on eri opetusaiheiden kohdalla merkitty seuraavia lyhennysmerkkejä käyttäen: A. Yleiskuvaus. Opetettava yleis- ja taustatiedot käsitteiden ja asioiden ymmärtämiseksi. B. Perustiedot. Opetuksessa annettava yleiset perustiedot. Osaamisvaatimuksena riittää asian tai menetelmän yleinen kuvaus ja tuntemus.. Tulkinta ja käyttötaito. Opetuksessa annettavat tiedot edellyttävät, että opetettava pystyy ymmärtämään ja soveltamaan tietoja käytännön vaatimalla tavalla. Osaamiskoe.. Täydellinen kokonaishallinta. Opetuksen tarkoitus on antaa opetettavalle pätevyys, minkä perusteella opetettava aihe on tunnettava hyvin ja siten, että tietoja pystytään käyttämään käytännön toiminnan vaatimalla varmuudella. Osaamiskoe. Ohjaajan peruskoulutukseen kuuluvat tiedot, joiden osaaminen ja hallinta tulee kertaamalla tai kertauskuulustelun avulla todeta, on esitetty sivuviivauksella. 2.1 Fysiologiset tekijät ja mittarilento 2.1.1: Sopeutuminen lento-olosuhteisiin A a) Maatottumukset ja ilmatottumukset b) Yksilölliset erot c) Fysiologisten tekijöiden merkitys mittarilennossa 2.1.2. Kehon reaktiot paineen muutoksiin B a) Painevaihtelun aiheuttama välikorvan tukkeutuma ja tulehdus (Aerotitis) b) Painevaihtelun aiheuttama sivuontelotulehdus (Aerosinusitis) c) Hammaskivut d) Kollapsi-tyypit (verenpaineen putoaminen) 2.1.3. Kehon reaktiot hapen osapaineen muutoksiin B a) Happivajaus (Hypoxia) b) Hiilimonoksidi (Häkä ) c) Ylihengittäminen (Hyperventilation) 2.1.4. Aistien toiminta mittarilennossa

TRG T2-8, 23.10.1974 3/23 a) Kehon aistit b) Harha-aistimukset c) Harha-aistimusten vaikutukset d) Harha-aistimusten esiintyminen, harha-aistimusten vaikutusten eliminoiminen, mittariluottamus - aistien kurissapitäminen e) Yönäkökyky ja siihen vaikuttavat tekijät 2.1.5. Väsymystilat a) Väsymystilat ja niiden vaikutus lentosuorituksiin 2.1.6. Ravinto ja sopimattomien aineiden nauttiminen a) Ravinnon merkitys ja fyysinen kunto b) Lääkkeet, huumausaineet, alkoholi ja aineiden yhteisvaikutus 2.2. Mittarilentoon liittyvät aerodynaamiset ja lentokoneen saavutusarvoihin vaikuttavat tekijät 2.2.1. Aerodynamiikan perusteita: B - siipiprofiilit ja virtaus - kohtauskulma - nostovoima/massa, vetävä voima/vastus - sakkaukset 2.2.2. Soveltaminen perusliikkeisiin: B - ilmanopeus - ilmantiheys - ilma-aluksen massa ja massakeskipiste - suora vaakalento - nousut/vajoamiset (liu'ut) - teho, ilmanopeus ja pystysuora nopeus - teho, ilmanopeus ja ohjaimien käyttö - koneen viritys - kaarrot - luisut - ohjainten yhteiskäyttö 2.2.3. Lentokoneiden saavutusarvoihin vaikuttavat ulkoiset tekijät - epäpuhtaudet lentokoneen pinnoilla ja näiden vaikutukset (jää, lumi, huurre, likaisuus jne. ) - kiitotien tai muun lentoonlähtöalueen kunto ja epäpuhtaudet sekä näiden vaikutukset (vesi, lumisohjo, irtokivet, hiekka jne. ) - kiitotien kaltevuus - vasta- ja myötätuulikomponentti - sivutuulikomponentti - kriittinen lämpötila - suhteellinen kosteus - jarrutusteho ja jarrutusmatka - tiheyskorkeus 2.2.4. Monimoottorinen lentokone ja mittarilento A Yleistiedot seuraavista määritelmistä ja niiden tarkoituksesta (Milloin koulutus koskee monimoottorista lentokonetta, on kohdan osaamisvaatimus ) V S - sakkausnopeus V M - pienin nopeus, jolla koneen ohjattavuus voidaan palauttaa (pienin hallintanopeus) V 1 - kriittinen nopeus, jolloin moottorihäiriön sattuessa lentoonlähtö voidaan turvallisesti keskeyttää tai lentoonlähtöä jatkaa V 2 - pienin turvallinen lentoonlähtönopeus V R - irroituksen aloitusnopeus V LO - suurin nopeus, jolla laskutelineen saa laskea tai nostaa - menetelmät moottorihäiriötapauksissa - lepoutukset ja moottorin pysähtyminen - automaattinen lepoutus 2.3. Lentokoneen mittarilentovarustus ja mittarilentokelpoisuus Vähimmäisvarusteita koskevat määräykset: - lentomittarit - suunnistuslaitteet - radiovarustus - jäänpoistolaitteet ja jäänestolaitteet - valaistusvälineet ja -laitteet - yksi- ja monimoottoriset lentokoneet ja käyttöoikeus ansiolentotoiminnassa 2.4. Lentopaikat ja niiden laitteet

4/23 TRG T2-8, 23.10.1974 a) Kiitotie- ja kenttävaatimukset sekä näitä koskevat nousu- ja lähestymissektorit b) Lentopaikan valaistuslaitteet - estevalaistus lähestymisvalot - kiitotie- ja rullaustievalaistus - liukukulmavalot c) Lentopaikan merkinnät 2.5. Lennonvarmistus palveluja lennonjohtomenetelmät a) Lyhennykset ja määritelmät b) Lennonvarmistuspalvelun organisaatio ja tehtävät A c) Ilmaliikennepalvelu - mittayksiköt - ilmatilan jako - ilmatilan käyttörajoitukset - korkeusmittarin asetukset ja korkeusmäärittelyt, siirtokorkeus, siirtopinta, lentopinta, lentokorkeus - polttoaineen pakkotyhjennys, alueet ja menettely d) Lentosäännöt - näkölentosäännöt - johdetut VFR-lennot päivällä ja yöllä - mittarilentosäännöt e) Ilma-alusten porrastaminen ja porrastusmenetelmäperiaatteet (VFR- ja IFR-liikenne) - porrastaminen ja porrastusminimit - samalla lentosuunnalla lentävien ilma-alusten porrastaminen - vastakkaisilla lentosuunnilla lentävien ilma-alusten porrastaminen - leikkaavilla ja lähenevillä lentosuunnilla lentävien ilma-alusten porrastaminen - loittonevilla lentosuunnilla lentävien ilma-alusten porrastaminen - lähtevien ilma-alusten porrastaminen - lähtevien ilma-alusten porrastaminen saapuviin ilma-aluksiin - lähtevien ilma-alusten porrastaminen reitillä lentäviin - porrastaminen odottavaan ilma-alukseen - johdettujen VFR-lentojen porrastaminen - IFR-lennot näkölento-olosuhteissa - pyörrevana ja sen huomioon ottaminen f) Ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset - selvitysten merkitys ja tarkoitus - selvityksen sisältö - odottava ilma-alus - lähteville ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset ja tiedotukset - saapuville ilma-aluksille annettavat lennonjohtoselvitykset ja tiedotukset - lähestymisjärjestys ja ajoitettu lähestyminen g) Aluelennonjohtopalvelu - lennonjohtopalvelu reitillä lentäville ilma-aluksille - säätä koskevat tiedotukset h) Lähilennonjohtopalvelu - rullausreitti - käytettävä kiitotie - lähteville ilma-aluksille annettavat tiedotukset ja selvitykset - minimietäisyydet lähtevien ja laskuun tulleiden ja lähtevien ilma-alusten välillä - laskuun tuleville ja laskeneille ilma-aluksille annettavat selvitykset ja tiedotukset - minimietäisyydet lähtevien ja laskuun tulleiden ja lähtevien ilma-alusten välillä - laskuun tuleville ja laskeneille ilma-aluksille annettavat selvitykset ja tiedotukset - minimietäisyydet laskuun tulevien ilma-alusten sekä laskuun tulevan ja lähtevän ilma-aluksen välillä - laskukierroksessa oleva liikenne - johdetut VFR-lennot lähialueella - kenttäolosuhteita koskevat ilmoitukset i) Tutkapalvelu - yhteistoiminta - tunnistamismenetelmät ensiötutkalla - tutkan antamat paikkailmoitukset - tutkapalvelun keskeytyminen tai häiriintyminen - ilma-aluksille annettava suunnistusapu tutkalla - vaaratilanteet j) Tutkapalvelut lähestymisiä varten - tutkajohtaminen lähestymistä varten ja tutkalähestymiset - laskuselvitys ja ylösvetomenetelmät

TRG T2-8, 23.10.1974 5/23 k) Toisiotutkapalvelu (SSR ) - käytettävät toisiotutkan moodit sekä koodit ja niiden käytössä huomioonotettavat seikat - ilma-alusten tunnistaminen toisiotutkaa hyväksikäyttäen l) Lentosuunnitelma - lentosuunnitelman esittämisvelvollisuus - lentosuunnitelman sisältö ja laadinta m) Ilmoitukset ja niitä koskevat velvollisuudet - ilmoitus tunnistamattomasta lentävästä esineestä - ilmoitus yhteentörmäysvaarasta ilma-alusten välillä tai häiriöstä lennonvarmistuspalvelussa -ilmoitus lentoturvallisuutta vaarantaneesta tapauksesta 2.6. Sääoppi ja lentosääpalvelu a) Sääopin opetusohjelma Sääopin ja lentosääpalvelun opetusvaatimukset on määritelty ilmailuhallituksen julkaisemassa ilmailutiedotuksessa TRG T4-1. a) Sää lennon aikana - VM- ja IM-olosuhteet - sääpalvelu, Meteoradiot, VOLMET, ATIS, lentäjien ilmoitukset - paineen ja lämpötilan muutosten vaikutus lentokoneen lennonvalvontamittareihin - säätekijöiden vaikutukset lentokoneen suoritusarvoihin - sään muuttumisen vaikutus tehtävien suoritukseen ja tästä aiheutuvat menetelmät 2.7. Lentosuunnistus (navigatio) 2.7.1. Maapallon akseli ja navat - maapallon pyörimisliike - navat ja päiväntasaaja - maapallon kokoonpuristuneisuus ja napasäteen ja päiväntasaajan suhde 2.7.2. Maan koordinaattijärjestelmä - meridiaanit eli pituuspiirit ja pituusaste - leveyspiirit, leveysaste, leveysero ja keskileveys - meridiaanien konvergenssi (yhtyminen) ja sitä koskeva määritelmä sekä kaava 2.7.3. Suuntien määritteleminen - Suuntamääritelmät: - tosipohjoinen TN - magneettipohjoinen MN - kompassipohjoinen N - lentokoneen pituusakseli - lentosuunta: TT, MT, T - ohjaussuunta: TH, MH, H, - suuntimalinjat: TB, MB, B, RB - vastakkaissuunnat 2.7.4. Kartat a) Yleistä: - kartan määritelmä - maanpinnan kuvaamisen vaikeus - mittakaavan määritelmä b) Kartan ominaisuudet B - oikeakulmaisuus (oikeakulmainen eli konforminen) - viivatarkkuus oikea ituinen eli ekvidistanttinen - pintatarkkuus (pintatarkka eli ekvivalenttinen) c) Erilaisten viivojen kuvaaminen suorina kartalla: - isoympyrä - kompassiviiva (loksodromi ) - sijoittajat 2.7.5. Karttaprojektiot - tasoprojektiot - kartioprojektiot - lieriöprojektiot a) Stereografinen napaprojektio - konstruktioperiaate - koordinaatisto - ominaisuudet A A A B B A B

6/23 TRG T2-8, 23.10.1974 b) Normaaliasentoinen merkatorin projektio - konstruktioperiaate - koordinaatisto - graafinen konstruktio - ominaisuudet c) Transversaalinen eli poikittainen merkatorin projektio - konstruktioperiaate - koordinaatisto - ominaisuudet d) Lambertin konforminen projektio - konstruktioperiaate - keskileveyspiiri (selected parallel ) - leveyspiirit - kartiovakio - koordinaatisto - ominaisuudet 2.7.6. Karttojen käyttöön liittyvät tehtävät a) Merkatorkartat - pituus- ja leveysasteen määritteleminen - etäisyyksien mittaaminen - loksodromin piirtäminen - erannon ja magneettisen suunnan määritteleminen - radiosuuntiman ja sijoittajan piirtäminen b) Lambertin kartat - pituus- ja leveysasteen määritteleminen - etäisyyksien mittaaminen - magneettisen suunnan määritteleminen - isoympyrän piirtäminen - radiosuuntiman ja sijoittajan piirtäminen 2.7.7. Mittarilentotoiminnassa käytettävät erityiskartat a ) Radiosuunnistuskartat (Radio Facility harts, RF ) Low Altitude Enroute harts - High Altitude Enroute harts Ominaisuudet, tiedot, käyttö ja paikkansa pitävyyden tarkistus. b) Lähtömenetelmäkartat (Standard Instrument eparture, SI) Tiedot, tarkoitus, käyttö ja paikkansapitävyyden tarkistus c) Saapumismenetelmäkartat (Standard Terminal Arrival Route ) Tiedot, tarkoitus, käyttö ja paikkansapitävyyden tarkistus d) Mittarilähestymis- ja laskeutumiskartat (Instrument Approach and Landing harts, IAL) Tiedot, tarkoitus, käyttö ja paikkansapitävyyden tarkistus e) Lähestymis- ja laskeutumiskartat näköolosuhteita varten (Visual Approach and Landing harts, VAL) Tiedot, tarkoitus, käyttö ja paikkansapitävyyden tarkistus 2.7.8. Eranto, eksymä, painovoima (gravitaatio) a) määritelmät b) määrittäminen, vaikutukset ja käytännössä huomioonottaminen 2.7.9. Tuulen vaikutus lentosuunnistuksessa a) Suhteellinen liike b) Tuulikolmio - määritelmät - kulkusuunta ja maanopeus (track ja GS) - ohjaussuunta ja todellinen ilmanopeus (heading ja TAS) - tuulen suunta ja nopeus (W/V) - sorto (drift) - tuulikorjauskulma (WA) - tuulikomponentti (W) - tuulikolmion graafinen ratkaiseminen c) Tuulen määrittäminen - sortokulman ja maanopeuden avulla - usealla sortoarvolla 2.7.10. Pakolliset reittimuutokset ja niihin varautuminen

TRG T2-8, 23.10.1974 7/23 a) PET, ajantasauskohta, kriittinen kohta (Point of Equal Time ) - käsitteen mukaisten menetelmien huomioon ottaminen ja PETm määrittäminen b) PNR, kriittisen kohta (Point of No Return) ja PSR, turvallisen paluun kohta (Point of Safe Return) - käsitteen mukaisten menetelmien huomioon ottaminen ja PNR m tai PSR a määrittäminen 2.7.11. Navigaatiolaskin a) laskimen käyttö laskutikkuna b) yksiköitten muuntaminen c) nopeus- ja korkeuskorjausten laskeminen d) nopeuden, ajan ja etäisyyden ratkaiseminen e) tuulikolmion ratkaiseminen f) kriittisten pisteitten (PET ja PNR tai PSR) laskeminen g) polttoainelaskelmat 2.8. Suunnistuslaitteet ja niitä koskevat käsitteet 2.8.1. Magnetismi a) magnetismin perusteet - magneettiset voimat - luonnonmagneetit, kestomagneetit, hetkelliset eli sähkömagneetit - magneettikenttä, voimaviivat b) Maan magnetismi - maan magneettikenttä A - vaaka- ja pystykomponentti A - eranto ja sen muuttuminen c) Lentokoneen perusmagnetismi A - sähkömagnetismi d) Eksymä - eksymäkäyrät ja -taulukot sekä niiden käyttö - eksymän huomioiminen ja tarkistus lennon aikana 2.8.2. Magneettiset kompassit a) Neulakompassi B - rakenneperiaate b) Magneettinen hyrräkompassi (fluxvalvekompassi) B - rakenneperiaate c) Magneettikompassin luotettavuus - laitevaihtojen vaikutus lentokoneessa - leveysasteen vaikutus - salamanisku - ukkospilven läheisyys - magneettiset myrskyt - kiihtyvyyden ja luisumisen (kaarron) vaikutus 2.9. Radio- ja tutkasuunnistuslaitteet B 2.9.1. Radioteoria a) Virta, jännite, vastus b) Äänen jaksoluvut c) Radiojaksot d) Radioaallot ja modulatio e) Lähettimen periaate f) Vastaanottimen periaate g) Antennijärjestelmä 2.9.2. Sijoittajan määritteleminen radiosuuntiman perusteella a) Maasuuntima - todellinen sijoittaja - käytännön sijoittaja b) Omasuuntima - todellinen sijoittaja - käytännön sijoittaja c) Virheet ja korjaukset - rannikon vaikutus - yövaikutus - radioeksymä A

8/23 TRG T2-8, 23.10.1974 2.9.3. LF/MF-järjestelmät a) Suuntaamattomat radiomajakat (NB) - taajuusalueet - toimintasäde - lentokoneen laitteet (AF ) - periaate - luotettavuus, näyttöhäiriöt b) onsol - periaate - toimintasäde - lentokoneen laitteet, periaate - sijoittajat - kartat ja taulukot - korjaukset c) Yleisradioasemat (BS) - toimintasäde - lentokoneen laitteet (AF) - periaate - luotettavuus ja näyttöhäiriöt d) Loran - periaate - toimintasäde, periaate - lentokoneen laitteet e) EA ja ectra - periaate - toimintasäde, periaate - lentokoneen laitteet 2.9.4. VHF/UHF-järjestelmät a) VOR - taajuusalueet - periaate - maalaitteet - lentokoneenlaitteet - periaate - toimintasäde - sijoittajat - luotettavuus ja näyttöhäiriöt b) ME - periaate - maalaitteet -lentokoneenlaitteet - periaate - toimintasäde - luotettavuus c) ILS - maalaitteet - lentokoneen laitteet suunnistus- ja lähestymislaitteena - toimintasäde - luotettavuus d) Markker-lähettimet (OM, MM, FM) - periaate - toiminta-alue - luotettavuus e) VF - periaate - toimintasäde - sijoittajat - luotettavuus B A A

TRG T2-8, 23.10.1974 9/23 2.9.5. Tutkateoria a) pulssijakso b) katodiputki (periaate) c) suunnan ja matkan määritteleminen 2.9.6. Maatutkajärjestelmät a) Aluevalvontatutka b) Lähestymisaluetutka c) Tarkkuuslähestymistutka 2.9.7. Ilma-aluksen tutkajärjestelmät A B a) Navigatiotutka b) Toisiotutka (SSR) A c) Säätutka d) opplertutka A e) Tutkakorkeusmittari B 2.9.8. Radiosuunnistuslaitteiden tunnusten toteaminen ja sähkötysmerkkien tunteminen a) Tunnusten toteamisen merkitys b) Tunnusten lähetystapa eri laitteilla, NB, VOR, ILS, VOLMET, ATIS c) Morse-merkit ja niiden ymmärtäminen lyhyinä ryhminä (lähetysnopeus 40 merkkiä/min ) Huomautus: Morsemerkkien vastaanottoharjoituksia tulee suorittaa riittävästi vastaanotto taidon saavuttamiseksi. 2.10. Lennonvalvontamittarit 2.10.1. Hyrräperiaatteella toimivat näyttölaitteet a) Vapaa hyrrä - määritelmä - hyrrän akselit ja vapausasteet (hitaus) - hyrrän sorto ja hyrrän pyrkimys suuntansa säilyttämiseen, ryömiminen, precession ja nutatio b) Suuntahyrrä (suuntagyro) - rakenne ja toimintaperiaate ja siinä huomioitavat tekijät c) Magneettinen hyrräkompassi - rakenneperiaate, pää- ja seuraajakompassi ja siinä huomioitavat tekijät d) Kaarto- ja kallistusmittari - rakenne ja toiminta - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät e) Keinohorisontti - rakenne ja toiminta - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät 2.10.2. Painemittarit a ) Pitotputket - staattinen ja dynaaminen paine - varastaattinen järjestelmä, sen käyttö ja vaikutukset b) Painekorkeusmittari - rakenne ja toimintaperiaate, näyttämävirheet ja niiden huomioiminen c) Nopeusmittari - rakenne ja toimintaperiaate ja näyttämävirheet ja niiden huomioiminen - toimintahäiriöt ja niiden vaikutus d) Mach-mittari - rakenne ja toimintaperiaate ja näyttämävirheet sekä näiden vaikutus e) Kohoamis- ja vajoamisnopeusmittari (Variometri) - rakenne ja toiminta - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät 2.10.3. Muut lennonvalvontamittarit B A

10/23 TRG T2-8, 23.10.1974 a) Ulkoilman lämpömittari - rakenne ja toiminta - rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät b) Radiokorkeusmittari - rakenne ja toiminta c) Yhdistelmämittarit (RMI, F, PI) - rakenne ja toiminta d) Kello - vaatimukset - sijoitus 2.11. Lentosuunnitelma ja lennon suunnittelu 2.11.1. Lentosuunnitelmakaavakkeet a) purjehdussuunnitelma (Flight Log) b) ATS-lentosuunnitelma ja sen laadinta 2.11.2. Saavutusarvokäyrästöt ja taulukot a) polttoaineen kulutus, TAS ja aika nousussa b) polttoaineen kulutus ja TAS matkalentokorkeudessa c) lentoonlähtöpainon (TOW) ja lentoajan määritteleminen 2.11.3. Lentoreitin, lentosuuntien ja ohjaussuuntien määritteleminen (määritelmät TN, MN, N) a) lentoreitti, vakioreitti, lyhyimmän lentoajan reitti b) varakentät c) alin turvallinen korkeus 2.11.4. Osalentoaikojen, osaetäisyyksien ja ETO määritteleminen 2.11.5. Polttoainelaskelma a) lentoonlähtöpaino (TOW) ja sen vaikutus b) osakulutukset, lentopainon muuttuminen ja sen vaikutus c) polttoaineen kulutukseen vaikuttavat tekijät d) kokonaiskulutus - rullauspolttoaine (taxi fuel) - polttoaine määräkentälle (trip fuel) - polttoaine varakentälle (diversion fuel) - reittireservi (route reserve ) - ilmailumääräysten mukainen minimi (ilmailuhallitus, Annex 6 ) e) toiminta-aika - kokonaistoiminta-aika - turvallinen toiminta-aika (safe endurance ) - varapolttoaine 2.11.6. Polttoaineen kulutuksen tarkkailu lennon aikana a) määrävälein (esim. 30 min tai 60 min välein) tai jatkuva tarkkailu 2.11.7. Lentoonlähtö- ja laskupainon määritteleminen (TOW, LW) a) Suurin sallittu lentoonlähtöpaino (max TOW ) - rakenteellinen - lentokohtainen b) Koneen max paino ilman polttoainetta (ZFW ) c) Suurin sallittu laskeutumispaino (max LW ) - rakenteellinen rajoitus - lentokohtainen rajoitus 2.11.8. Lentosuunnitelman muuttaminen lennon aikana a) Yleisimmät syyt muutoksiin b) Menettelytavat, tehtävien ilmoitusten tarpeellisuus 2.11.9. Lennon keskeyttäminen tai lentosuunnitelman muuttaminen a) Paluu lähtökentälle, b) Mahdollisuudet varakentälle c) PET; PNR- ja PSR-käsitteiden huomioonottaminen

TRG T2-8, 23.10.1974 11/23 2.11.10. Purjehdussuunnitelma (Flight Log) a) Tarkoitus ja sisältö - välimatkat määräkentälle ja varakentille - ilmoittautumispaikat - magneettiset suunnat ja erannot - tiedot suunnistuslaitteista - lentoajat: ilmoittautumispaikkojen välillä määräkentälle varakentille - polttoaine- ja painolaskelmat - suunnistus- ja yhteystaajuudet b) Käyttö Suunnitelman tulee lennon aikana antaa seuraavat tiedot: - nopeudet ja niiden muutokset - tuulet ja sortumat mahdollista lentosuunnitelman muutosta varten - tiedot polttoaineen kulutuksesta ja jäljelläoleva toiminta-aika, koneen massa 2.12. Viestiliikenne a) Yleistä - radioyhteysvälineet ja niitä koskevat vaatimukset - radiovarustuksen kunto ja katsastukset - käytettävät taajuusalueet b) Automaattiset lähetykset - VOLMET ja ATIS lähetykset - lähestymisalueiden automaattinen tiedotuspalvelu, lähtöselvitykset, lähestymisselvitykset c) Kiinteä liikenne A d) Siirtyvä liikenne B - VHF/UHF-taajuudet ominaisuudet ja toimintaa rajoittavat tekijät - HF-taajuudet (Network) ominaisuudet ja toimintaa rajoittavat tekijät - SELAL-järjestelmä, laitteet, tarkoitus ja käyttötavat e) Radioliikenteen hoitaminen - radiopuhelinliikennetekniikka - yhteydenpitovelvollisuus IFR-lennoilla ja VFR-lennoilla yhteyden otto - yhteyden pito siirtyminen taajuudelta toiselle tai siirtyminen toiseen radioverkkoryhmään - kutsut kuittaukset - sanontojen toisto ja sanontojen korjaaminen - kutsuun ei saada vastausta, menettelyt - radioyhteyden päättäminen - sanomien sisältö: radiokokeilun suorituksessa ennen käynnistystä ennen liikkeelle lähtöä lentoonlähdön jälkeen paikkailmoitukset ja niiden sisältö laskun jälkeen f) Hätäliikenne - hätäliikennetaajuudet VHF/UHF ja HF - hätäliikennesanoman sisältö - oikeus hätäkutsun käyttämiseen - hätäliikennetaajuuksien kuunteluvelvollisuus, alueelliset velvoitteet, hätäliikenteelle varatut ajat - toimenpiteet toisen aseman lähettämän hätäsanoman johdosta g) Radioyhteyden katkeaminen - toimenpiteet oltaessa VM-olosuhteissa - toimenpiteet oltaessa IM-olosuhteissa - menettely radioyhteyden ollessa vain yksipuolinen - menettely vajavaisen lentosuunnitelman ollessa kysymyksessä, esim. koululentotapauksessa - menettely lentoonlähtö- ja noususelvitysten perusteella - menettely lentoreitillä selvitysten perusteella - menettely korkeuden vähennysten ja lähestymisselvitysten perusteella - selvitysrajojen merkitys radioyhteyden katkeamisesta aiheutuneissa toimenpiteissä sekä selvitysten täydellisen toistamisen merkitys - transponderin käyttö radioyhteyden katketessa - käytettävät lentokuviot radioyhteyden katketessa - koneiden (esim. sotilaskoneiden) liikehtimällä antamat merkinannot oltaessa vailla radioyhteyksiä

12/23 TRG T2-8, 23.10.1974 2.13. Yölentotoiminta 2.13.1. Ohjaajan näkökyky yöllä a) valaistuslaitteet ja niiden vaikutus näkökykyyn yöllä b) ilma-aluksen ohjaamon valaistukselle asetettavat vaatimukset ja valaistuksen käyttö c) varavalaistus (käsilamput) 2.13.2. Ilma-aluksen valaistuslaitteet a) Purjehdusvalot ja niiden käyttö b) Ilma-aluksen valomajakan (anti-collision valo) käyttö c) Ilma-aluksen laskuvalonheittimet ja niiden käyttö 2.13.3. Lentopaikan valaistuslaitteet a) Lähestymisvalot Valaistuksen laatu ja valaistuksen käyttötavat erilaisissa olosuhteissa: - kirkas sää - lumisade - vesisade, tihkusade - sumu - ume b) Liukukulmavalot - näyttötavat ja käyttö c) Kiitotievalaistus - valaistuksen laatu - valaistuksen hyväksikäyttö d) Lentopaikan esteiden valaistus 2.13.4. Harha-aistimukset yöllä a) puuttuva tai virheellinen visuaalinen horisontti b) maaston, pilvien, valaistuksen ym. aiheuttamat visuaalisen horisontin virheellisyydet c) ympäristön valaistus ja merkitys d) laskeutumiskentän sijainnin vaikutus e) lähestymisvalorivin laatu, maaston muoto, valaistuksen sijoitus f) koneen asento, lähestymiskulma ja liikesuunta g) epäpuhtaudet ohjaamon laseissa h) taittovirheet i) lähestyminen vesialueen päältä ja esiintyvien heijastumien vaikutus 2.13.5. Pakkolaskun suoritus yöllä a) pakkolasku lentokentälle tai maastoon b) pakkolasku veteen 2.14. Mittarilennon teoria 2.14.1. Lennonvalvontamittareiden näyttötavat ja niiden antamat osoitukset, Hallintamittarit, suoritusmittarit ja suunnistusmittarit a) arvoja osoittavat b) liikesuuntaa osoittavat c) liikenopeutta osoittavat d) asentoa osoittavat e) liiketapaa osoittavat 2.14.2. Lennonvalvontamittareiden näyttämien lukemistapa, yhteisnäytön hallitseminen a) mittareiden sijoitus ja sen vaikutus b ) mittareiden tärkeys- ja lukemisjärjestys c ) mittareiden näyttämien keskinäinen vertailu d) mittareiden näyttämien antamat ennakko-osoitukset tai näyttämien jälkeenjääneisyys e ) mittareiden näyttämien soveltaminen lentokoneen ohjaukseen f) mittareiden toimintahäiriöiden ja virhenäyttämien toteaminen ja puuttuvan näytön korvaaminen

TRG T2-8, 23.10.1974 13/23 2.14.3. Koneen hallinta- ja ohjausmenetelmät a) Koneen hallintaperusteet visuaalisen horisontin tai mittareiden avulla - vertailu, eroavuudet ja samanlaisuudet b) Pituuskallistuksen hallinta vaakalennossa c) Kallistuksen hallinta d) Lentokoneen viritys (trimmaus) ja virityksen merkitys e) Korkeuden säilyttäminen f) Kaarrot vaakalennossa (kallistus 30 tai pienempi ) g) jyrkät kaarrot (kallistus yli 30 ) h) Ajoitettu eli määritetty kaarto i) Nousut j) Liu'ut k) Lentoonlähtö ja alkunousu mittarilentona 1) Lähestyminen mittarilentona m) Lento vajaalla mittaristolla n) Epätavalliset asennot ja niistä oikaiseminen mittarilennossa - lentotilat, jotka katsotaan epätavallisiksi, tahallisesti tai tahattomasti syntynyt tilanne - syyt epätavallisiin asentoihin tai lentotiloihin joutumiseen, mittariluottamuksen puute, puuttuva mittarilentotaito, vajavainen mittareiden yhteisnäytön seuraaminen, aistiharha harha-aistimusten hallitsemattomuus, virheellinen ohjainten käyttö jne. - oikaisumenetelmät: oikaisu kasvavalla nopeudella tai suurella nopeudella oltaessa, oikaisu pienenevällä nopeudella tai pienellä nopeudella oltaessa, 1-2-3 säännön käyttö erikoistapauksissa, oikaisumenetelmät vajaalla lentomittaristolla toimittaessa 2.15. Radiosuunnistus ja lennon suoritus 2.15.1. Radiosuunnistuslaitteiden käyttö a) AF-laitteet - suuntimat - paikan määrittely - reitille hakeutuminen - reitillä pysyminen, kohti- ja poislento - ilmoittautumispaikkojen määrittely - majakan ylitys b) VOR-laitteet - radial-käsite - pailmn määrittely - reitille hakeutuminen - reitillä pysyminen, kohti- ja poislento - ilmoittautumispaikkojen määrittely (VOR INT) - majakan ylitys - etäisyysmäärittelyt c) VF-menetelmä mahdollisuudet - kohti- ja poislento - paikan määrittely d) ME mahdollisuudet - etäisyyden määrittely - paikan määritys e) Tutkalaitteet - tutka johtaminen - tutkaseuranta, tutkavalvonta 2.15.2. Lennon suunnittelu ja menetelmät lennon aikana a) Tiedot lähtö-, määrä- ja varakentiltä sekä vaatimukset - lähestymisapulaitteet - radioyhteyslaitteet - sääpalvelu - kenttätiedot b) Radiosuunnistuskartat, reitit ja korkeudet - reittikarttojen käyttö - reitit - ilmoittautumispaikat, intersections - suunnistuslaitteet - minimilentokorkeudet reitillä

14/23 TRG T2-8, 23.10.1974 c) Säätietojen käyttö lennonsuunnittelussa ja lennon aikana - meteorologi - meteon radio - VOLMET - ATIS - lentäjien ja toisten koneiden ilmoitukset - sigmet -sanomat - sääkartat (pintakartat, vakiopainekartat ja säätutkayhteenvedot) - sääennusteet (paikallisennustukset, alue-ennustukset ja ylätuulet) - säähavainnot (säännölliset, epäsäännölliset) d) Radiolaitteet reitillä - VOR-asemat ja ME:n käyttömahdollisuudet - NB-radiomajakat - markkerit - VF-suuntimot - BS-asemat - tutkat ja niiden antamat palvelut (RSR, SSR) e) Puheyhteydet lennolla - laitteet - jaksoluvut f) Purjehduslaskelman laadinta ja käyttö lennolla - ilmoittautumispaikat - välimatkat - magneettiset suunnat - suunnistuslaitteet - lentoaika ilmoittautumispaikkojen välillä määräkentälle varakentälle - suunnistus- ja yhteystaajuudet - polttoainelaskelmat g) Lentosuunnitelmamuutokset lennon aikana - aika- ja ilmanopeusarvoille sallitut poikkeemarajat, muutosten ilmoittamisvelvollisuus - suunnitelman peruuttaminen - "VFR on top" käsite - varakentän muuttaminen - korkeuden muuttaminen - reitin muuttaminen h) Menetelmät hätätilanteessa - suunnistus- ja/tai yhteyslaiteviat - lentokone- ja/tai voimalaiteviat - tutka-apu - eksymistapaukset tunnistuskuviot transponder yhteysmenetelmät VF-suuntimien käyttö - nopeat korkeudenvähennysmenetelmät korkeuden vähennys suurella nopeudella, korkeuden vähennys suurella vajoamisnopeudella 2.16. Lähtö-, odotus- ja saapumismenetelmät 2.16.1. Lähtömenetelmät - lähtöselvitykset ja niiden tarkoitus - vakio lähtömenetelmät (Standard Instrument eparture) - nousumenetelmät, korkeusmittarin asetukset - siirtokorkeus - siirtopinta 2.16.2. Saapumismenetelmät - saapumis- ja lähastymisselvitykset ja niiden tarkoitus - vakio saapumismenetelmät (Standard Terminal Arrival Route) - korkeudenvähennysmenetelmät, korkeusmittarin asetukset - siirtopinta - siirtokorkeus

TRG T2-8, 23.10.1974 15/23 2.16.3. Odotusmenetelmät a) Odotuskuviot, ajat ja kellon käyttö b) Liittyminen odotuskuvioon - sektori 1 - sektori 2 - sektori 3 c) Odotusalueella ja odotuskuviossa pysytteleminen, tuulikorjaukset d) Nopeudet odotuskuviossa e) Korkeudet odotuskuvioissa ja niitä koskevat rajoitukset, korkeuden muutokset 2.17. Mittarilähestymis- ja laskeutumismenetelmät 2.17.1. Määritelmät ja käsitteet a) mittarikaarto (vakioidulla kulmanopeudella 3 /sek ) b ) menetelmäkaarto c) peruskaarto d) alkulähestyminen e ) välilähestyminen f) loppulähestyminen g) estetaso (OS - Obstacle learance Surface ) h) esteetön korkeus (OL - Obstacle learance Limit) i) minimi sektorikorkeus j) ratkaisukorkeus k) sääminimi 2.17.2. Esteettömän korkeuden (OL) määrittäminen ja merkitys a) OL-arvo, määrittely ja hyväksyminen b) OL-arvon merkitys ratkaisukorkeuden ja sääminimien määrittelemisessä 2.17.3. Poislentomenetelmät ja lähestymislinjalle hakeutuminen a) 36 - poislentomenetelmä - aikalaskelmat ja tuulikorjaukset b) 45 - poislentomenetelmä - aikalaskelmat ja tuulikorjaukset c) 2 min - poislentomenetelmät (20 ) - aikalaskelmat ja tuulikorjaukset d) aikalaskelmat ja tuulikorjaukset erilaisissa olosuhteissa - pieni tuulikorjauskulma - suuri tuulikorjauskulma 2.17.4. Lähestymismenetelmät a) Yleistä - lähestymisen eri vaiheet - siirtokorkeus/siirtopinta - kaartonopeus - vajoamisnopeus - minimikorkeudet - alin sektorikorkeus (Minimum Sector Altitude ) - alin turvallinen korkeus (Minimum Safe Altitude ) - esteetön korkeus (Obstacle learance Limit) - keskeytetty lähestyminen (Missed Approach Procedure) b) ILS-1ähestyminen (Instrument Landing System) - menetelmän kuvaus, at I ja at II - lähestymisalue ja estekorkeudet alkulähestymisalue alkulähestymisvaiheen estekorkeus välilähestymisalue välilähestymisvaiheen estekorkeus loppulähestymisalue loppulähestymisvaiheen estekorkeus ylösvetoalue ylösvetoalueen estekorkeus - esteetön korkeus, OL - at II:n vaatimukset, perusteiden yleiskuvaus - aikalaskelmat c) ILS-lähestyminen, ilman liukupolkua - menetelmä - esteetön korkeus - aikalaskelmat d) ILS-lähestyminen, Back Beam - menetelmä - esteetön korkeus - aikalaskelmat d

16/23 TRG T2-8, 23.10.1974 e) Tutkalähestymiset (SRA ja PAR) - menetelmän kuvaus - lähestymisalue ja estekorkeudet alku- ja välilähestymisalueet alku- ja välilähestymisvaiheiden estekorkeudet - PAR-lähestyminen, tarkkuustutkalähestyminen loppulähestymisalue loppulähestymisvaiheen estekorkeus ylösvetoalue ylösvetoalueen estekorkeus - SRA-lähestyminen, valvontatutkalähestyminen loppulähestymisalue loppulähestymisvaiheen estekorkeus ylösvetoalue ylösvetoalueen estekorkeus f) VOR-lähestyminen - menetelmän kuvaus - lähestymisalueet ja estekorkeudet alkulähestymisalue alkulähestymisvaiheen estekorkeudet välilähestymisalue välilähestymisvaiheen estekorkeudet loppulähestymisalue ylösvetoalue loppulähestymisvaiheen estekorkeudet ylösvetoalueen estekorkeudet - aikalaskelmat g) NB-lähestyminen, kaksi radiomajakkaa - lähestymisalue ja estekorkeudet - alkulähestymismenetelmät - välilähestymismenetelmät - loppulähestymismenetelmät - ylösvetomenetelmät - aikalaskelmat h) NB-lähestyminen, yksi radiomajakka (Locator) - lähestymisalue ja estekorkeudet - alkulähestymismenetelmät - välilähestymismenetelmät - loppulähestymismenetelmät - ylösvetoalue ja estekorkeudet - ylösvetomenetelmät - aikalaskelmat i) Kiertolähestyminen - menetelmä - alueet ja estevarat - OL:n määrittely kiertolähestymistä varten 2.18. Lähestymislento ja sen suoritus 2.18.1. Lähestymiseen valmistautuminen a) lähestymisselvitys b) käytettävä menetelmä c) varmistuksena käytettävät laitteet ja menetelmät

TRG T2-8, 23.10.1974 17/23 2.18.2. Laskeutumispaikan sää a) ilmanpaine ja korkeusmittareiden asetukset b) tuuli ja sen vaikutus lähestymisen suoritukseen - odotuskierroksessa - poislentovaiheessa - loppulähestymisessä - laskeutumisradalla - tuulen "SHEARit" lähestymislennossa c) laskelmat ja tuulikorjaukset - odotuskierrosta varten - poislentomenetelmää varten - loppulähestymislentoa varten d) kiitotieolosuhteet - näkyvyys - tuulikomponentti - jarrutusteho ja ratapituus 2.18.3. Sääminimi, ratkaisukorkeus, ylösveto a) sääminimi b) ratkaisukorkeus (H, ecision Height) c) ylösvetopiste d) ylösvetomenetelmä ja sitä varten annettu selvitys 2.18.4. Lähestymisen loppuosa ja laskun suoritus a) Lähestymisnopeus ja kynnysnopeus, niihin vaikuttavat tekijät ja oikean nopeuden merkitys b) Näkyvyys ratkaisukorkeudesta c) Näkyvyyttä rajoittavat tekijät - sumu - sade - lumisade - jäätyminen jne. d) Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon e) Maanäkyvyyden tai valonäkyvyyden saavuttaminen f) Aika mittarilennon jättämisestä laskun suoritukseen 2.18.5. Aistiharhat lähestymisessä ja laskussa - pilvien, maaston tai valaistuksen aiheuttama virheellinen visuaalinen horisontti - ympäristön valaistus ja sen merkitys - laskeutumiskentän sijainnin vaikutus - lähestymisvalorivin laatu, maaston muoto, valaistuksen sijoitus - koneen asento, lähestymiskulma ja liikesuunta - epäpuhtaudet ohjaamon laseissa - taittovirheet - lähestyminen vesialueen päältä ja esiintyvien heijastumien vaikutus - sade, lumisade, sumu jne. 2.19. Sääminimimääräykset mittarilentotoimintaa varten Sääminimejä koskevat määräykset on määritelty ilmailumääräyksessä OPS M1-5, jonka mukaisesti ne tulee opetuksessa käydä lävitse. 3 KOULUTUS LENNONHARJOITUSLAITTEILLA MAASSA 3.1 Yleistä Koulutuksen tehokkuuden ja taloudellisuuden takia on suositeltavaa, että ennen lentokoulutusta mittarilentoa harjoitellaan riittävästi maassa sitä varten tarkoitetulla harjoituslaitteella tai simulaattorilla. Maalaitteilla suoritettavien harjoitusten määrästä ja laadusta riippuu lentokoulutukseen käytettävä aika, sillä erilaisiin menetelmiin perehtyminen ja periaatteellinen totuttautuminen mittarilentoon voidaan suorittaa maassa harjoituslaitteen avulla erittäin hyvin. Erikseen hyväksyttävissä koulutusohjelmissa tulee määritellä yksityiskohtainen koulutusohjelma harjoituslaitteilla suoritettavasta ohjelmasta suorituskerroittain ("lentokerta") eriteltyinä. Lennon harjoituslaitteella suositellaan suoritettavaksi vähintään 11-15 tuntia mittarilentoharjoittelua.

18/23 TRG T2-8, 23.10.1974 3.2 Lennonharjoituslaitteella suoritettujen harjoitustuntien huomioonottaminen a) Harjoituslaitteella suoritettujen mittarilentotuntien huomioonottaminen ja hyväksyminen lentotuntien sijasta ilmailulupakirjoja ja kelpuutuksia myönnettäessä määräytyy sen mukaan, mitä tästä on ilmailulupakirjoista annetuissa määräyksissä sanottu. b) Harjoituslaitteella suoritettujen harjoitustuntien huomioonottamiseksi ja hyväksymiseksi lentotuntien sijasta on edellytyksenä, että - harjoituslaite tai simulaattori täyttää sille erikseen asetetut vaatimukset ja se on määräysten mukaisella tavalla hyväksytty, - harjoituslaitteella annetun koulutuksen antaja ("lennonopettaja") omaa tarpeellisen pätevyyden tehtäväänsä ja että hänet on tehtävään määräysten mukaisella tavalla hyväksytty, - harjoituslaitteella annettu koulutus tapahtuu eritellyn ja hyväksytyn koulutusohjelman mukaisesti. 4 LENTOKOULUTUS 4.1 Yleistä Mittarilentokelpuutusta koskevien lentosuoritusten ja vaadittavien lentotuntimäärien kohdalta on noudatettava niitä vaatimuksia ja määräyksiä, mitä ilmailulupakirjoista annetuissa määräyksissä (PEL M2-11) tästä on sanottu ja mitä erikseen annetuissa ohjeissa tai määräyksissä koulutuksesta ja koulutusohjelmista on sanottu. 4.1.1 Lentokoulutukseen käytettävät lentotuntimäärät ja niiden jakautuminen a) Lentokoulutus tulee järjestää siten, että lentoja suoritetaan - koulutettavan ohjaamo-osa peitettynä ja - todellisissa mittarilento-olosuhteissa (pilvessä) vähintään 3 tuntia sekä - lisäksi osa koululennoista mahdollisuuksien mukaan yöolosuhteissa valaistuksen käyttötottumuksen lisäämiseksi. b) Lentotuntimäärät (minimimäärät) Mittarilento, menetelmät ja lähestymismenetelmät Matkalennot todellisissa mittarilento-olosuhteissa mahdollisuuksien mukaan Tarkastuslento-ohjelmaan liittyvät lennot ja tarkastuslento Yht. 15 t 2 t 30 min 2 t 30 min 20 t 4.2 Lentokoulutus mittarilentona 4.2.1 Mittarilento ja menetelmäharjoitukset a) Lentoonlähtö mittarilentona sekä lentoonlähdön keskeytys. b) Suora nousu, nousukaarrot - annetun selvityksen mukaisesti - annettua nousunopeutta noudattaen - annettua kohoamisnopeutta noudattaen - korkeusmittarin käyttö c) Radiosuunnistuslaitteiden käyttö - AF-laitteet, QM- ja QR-menetelmät,, sijainnin määritykset - VF-laitteiden käyttö - VOR-radialkäsite pois- ja kohtilennossa, sijainnin määritykset - ME:n käyttö - tutkamenetelmät, transponderin käyttö d) Odotuskierros, siihen liittyminen ja siinä pysytteleminen eri laitteita (NB, VOR jne.) käyttäen - liittyminen, sektorit 1, 2 ja 3 - kuviossa pysyminen, tuulikorjaukset

TRG T2-8, 23.10.1974 19/23 - korkeuden vaihdos odotuskierroksessa e) Vaakalento - loivat kaarrot - mittarikaarrot vakioidulla kulmanopeudella (3 /sek) - kaarrot 45-60 kallistuksella - hidaslentoliikehtiminen (Vs x 1, 3) korkeus säilyttäen f) Sakkaukset - vaakalennossa - nousussa - liu'ussa - sileänä; lentokone erilaisissa nousu- ja lähestymisasuissa g) Oikaisut epätavallisista asennoista - luisut, liu'ut, nousut, virheelliset kaarrot jne.,, - suurella nopeudella tai suurenevalla nopeudella - pienellä nopeudella tai pienenevällä nopeudella, - 1-2-3 säännön käyttö erikoistapauksissa - vajaalla mittaristolla toimittaessa h) Liu'ut ja korkeuden vähennykset - annetun selvityksen mukaisesti - annettua nopeutta käyttäen - annettua vajoamisnopeutta noudattaen - korkeusmittarin käyttö i) Poislentomenetelmät ja lähestymislinjalle tulo eri laitteita käyttäen - 36 - poislento - 45 - poislento - 2 min - poislento (20 ) j) NB-lähestyminen, 2:lla radiomajakalla - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto k) NB-lähestyminen, 1 radiomajakka (Locator) - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto l) VOR-lähestyminen - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto m) ILS-lähestyminen - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto n) ILS-lähestyminen ilman liukupolkua - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto o) ILS-Back Beam-menetelmä - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto p) SRA-valvontatutkalähestyminen - ohjeiden ymmärtäminen

20/23 TRG T2-8, 23.10.1974 - ohjeiden noudattamiskyky - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto q) PAR-tarkkuustutkalähestyminen - ohjeiden ymmärtäminen - ohjeiden noudattamiskyky - lähestyminen - ratkaisukorkeus - ylösveto r) Kiertolähestyminen - kiertoalue ja kiertominimi - lähestyminen s) Totuttautuminen turbulenttisiin olosuhteisiin t) Nopeat korkeuden vähennykset pakottavissa tapauksissa - nopea laskeutuminen suurella nopeudella - nopea laskeutuminen suurella vajoamisnopeudella - oikaisu oikealle korkeudelle tai lentopinnalle u) Laskun suoritus - mittarilennosta näkölentoon siirtyminen laskussa - kosketuskohdan määrittäminen, lähestymisnopeus, kynnysnopeus v) Ylösveto - ratkaisukorkeudesta - kiitotieltä y) Lentosuoritukset mittarilentokelpuutuksen koskiessa monimoottorisen lentokoneen käyttöä Mittarilentokelpuutus monimoottorisen lentokoneen käyttämistä varten edellyttää, että kelpuutuksen hakija tai haltija hallitsee lentokonetta pelkästään ohjaamon mittareiden ja laitteiden avulla myös kaikissa sellaisissa moottorihäiriötilanteissa, joiden vallitessa lentokone on koneen lentokäsikirjan mukaan hallittavissa (suoritus mittarilentona milloin suinkin mahdollista 4.2.2 Matkalentosuoritukset Suoritusten tulee käsittää kaksi vähintään 150 km pituista matkalentoa todellisissa mittarilentoolosuhteissa lähtökentältä toisella paikkakunnalla olevalle määräkentälle. 4.2.3 Tarkastuslento ja suorituksille asetettavat vaatimukset Tarkastuslento tulee suorittaa tarkastuslentomääräysten mukaisesti tarkastuslentolomakkeen (IFR-1 tai IFR-2) tai ilmailuhallituksen erikseen hyväksymän tarkastuslento-ohjelman mukaisesti ja em. lomakkeiden mukaisia suorituksille asetettuja vaatimuksia noudattaen. Osastopäällikkö -E. alás

Liite No. 1 TRG T2-8, 23.10.1974 21/23 Teoreettisen koulutuksen ja sen opetusaiheiden oppituntimäärät Liite No. 1 Mittarilentokelpuutusta koskevan teoreettisen koulutuksen eri opetusaiheiden opettamiseksi tarvittavien oppituntien määrään vaikuttavat yleiset seikat: - oppilasaines on (toistaiseksi) koulutustasoltaan, tiedoiltaan ja kokemukseltaan epäyhtenäistä ja näin etenkin kerrattavien vien sekä täydennysopetusta vaativien opetusaiheiden kohdalla tarvittava oppituntimäärä saattaa vaihdella merkittävästi - opetusaiheiden opettajien erilainen pätevyys ja opetustapa, käytettävissä olevien opetus- ja havaintovälineiden laatu, jaettavat luentomonisteet ja oppilaiden käytettävissä oleva opetusaineisto sekä muut opetusteknilliset seikat aiheuttavat epäyhtenäisyyttä tarvittavien oppituntien määrää arvioitaessa - oppilaiden vastaanottokyky saattaa koulutustasosta, ajankohdasta ja peruskoulutuksen tasosta riippuen vaihdella eri kursseilla. Edellä esitettyjen yleisten perussyiden takia ilmailuhallitus ei ole määritellyt kiinteää opetussuunnitelmaa teoreettisten opetusaineiden oppituntimäärien kohdalla. Tavanomaiseen oppituntimenettelyyn ja ammattitaitoisten aineopettajien käyttöön perustuvana on seuraavaa teoreettisen opetuksen opetusohjelman oppituntijaottelua pidettävä ohjeluontoisena: 2.1. Fysiologiset tekijät ja mittarilento 4 2.2. Mittarilentoon liittyvät aerodynaamiset ja lentokoneen saavutusarvoihin vaikuttavat tekijät 5 2.3. Lentokoneen mittarilentovarustus ja mittarilentokelpoisuus 2 2.4. Lentopaikat ja niiden laitteet 2 2.5. Lennonvarmistuspalvelu ja lennonjohtomenetelmät 6 2.6. Sääoppi ja lentosääpalvelu 14 2.7. Lentosuunnistus (navigatio) 12 2.8. Suunnistuslaitteet ja niitä koskevat käsitteet 2 2.9. Radio- ja tutkasuunnistuslaitteet 6 2.10. Lennonvalvontamittarit 5 2.11. Lentosuunnitelma ja lennon suunnittelu 10 2.12. Viestiliikenne 6 2.13. Yölentotoiminta 5 2.14. Mittarilennon teoria 5 2.15. Radiosuunnistus ja lennon suoritus 10 2.16. Lähtö-, odotus- ja saapumismenetelmät 5 2.17. Mittarilähestymis- ja laskeutumismenetelmät 10 2.18. Lähestymislento ja sen suoritus 6 2.19. Sääminimimääräykset mittarilentotoimintaa varten 4 Yht. 119

22/23 TRG T2-8, 23.10.1974 Liite no. 2 Liite no. 2 Lähdeaineistoa Yleistieto Ilmailulaki Ilmailuasetus Ilmailulupakirjat AIP Lentosäännöt Annex 6 Lentämisen taito, Suomen Ilmailuliitto Airline Transport Pilot (ATR) ourse, Jeppesen Mittarilento Theory of Instrument Flying, USAF Procedures of Instrument Flying, USAF Aircraft Operation, oc 8168-OPS/611 /2, IAO Mittarilähestymis- ja laskeutumismenetelmien perusteet, Ilmailuhallitus Modern Airmanship Airway Manual, Jeppesen Lentosuunnistus Air Navigation (osat I, II ja III), SAS ommunication and Radio Navigation Systems, SAS Practical Air Navigation, T.H. Lyon Workbook, Jeppesen The omplete Air Navigator,..T. Bennett R omputer Manual/Work Book, Jeppesen Practical Air Navigation, Jeppesen Lentosääoppi TRG T4-1, Ilmailuhallitus Meteorology, osa I, SAS Meteorology, osa II, SAS Säätietoutta yksityislentäjille, Ilmatieteen laitos Lennonvarmistuspalvelu Lennonjohtajan käsikirja, Ilmailuhallitus Radiolaitteet ommunication and Radio navigation Systems, SAS Radioliikenne Radiotelephony procedures, IAO Lentokonemittarit Theory of Instrument Flying, USAF Englanninkieli Language of Aviation, W. S. Barry

Liite no. 2 TRG T2-8, 23.10.1974 23/23 Lentäjän terveysoppi Your body in flight, USAF Medical Aspects of high altitude Flight, Jeppesen Ilmailumääräykset ja tiedotukset Ilmailumääräys AIR M2-1 (ent. YL 6 ) Ilmailumääräys AIR M3-1 (ent. YL 6 ) Ilmailumääräys AIR M4-1 (ent. YL 6 ) Ilmailumääräys OPS M1-4 Ilmailumääräys OPS M1-5 Ilmailumääräys OPS M1-7 Ilmailumääräys OPS M3-7