Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-6) 2012 (1-6) Helsinki 25.9.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN VIENTI PUDONNUT PUOLEEN HUIPPUAJOISTA Toimialan tase kääntyi alijäämäiseksi viime vuonna Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteita 1 vietiin viime vuonna vajaan 7,9 miljardin euron arvosta eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku jatkui samaan tahtiin myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Tammi-kesäkuussa vienti väheni kolme prosenttia ja jäi vajaaseen 3,9 miljardiin euroon. Vuosina 2006-2008 toimialan vuotuisen viennin arvo oli yli 15 miljardia euroa. Osuus Suomen koko viennistä on supistunut parhaiden vuosien runsaasta neljänneksestä alle 14 prosenttiin. Tuonti väheni jyrkästi vuoden 2009 taantuman aikana, mutta on sittemmin kääntynyt taas kasvuun. Viime vuonna sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti lisääntyi yhdeksän prosenttia ja kohosi yli 8,8 miljardiin euroon. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa tuonnin kasvu jäi kahteen prosenttiin; tuonnin arvo oli 4,3 miljardia euroa. Toimialan kaupasta kertyi vielä viime vuosikymmenen puolivälissä vuosittain keskimäärin neljän miljardin euron ylijäämä. Viime vuonna ylijäämä vaihtui lähes miljardin euron vajeeksi. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla vajetta syntyi 421 miljoonaa euroa. Erilaiset puhelinlaitteet ovat yhä tärkein tuoteryhmä sekä viennissä että tuonnissa, vaikka supistuminen onkin kohdistunut kaikkein voimakkaimmin juuri niihin. Muita tärkeitä vientitavaroita ovat sähkögeneraattorit ja moottorit sekä sähkömuuttajat, tuonnissa puolestaan atk-laitteet ja erilaiset kytkentälaitteet. Venäjän osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden ostajana on viime vuosina pysytellyt kymmenen prosentin tuntumassa. Muut tärkeät vientimaat ovat Saksa, USA ja Kiina. Tuonnissa Kiinan osuus oli aikaisemmin neljänneksen paikkeilla, mutta kohosi tämän vuoden tammi-kesäkuussa jo lähes kolmannekseen. Saksa on selvästi toiseksi tärkein tuontimaa. Kuvio 2. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osuudet koko tuonnista ja viennistä v. 2002-2012(1-6) 30 25 20 15 10 5 0 2002 Osuus % 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012(1-6) 1) Tässä katsauksessa käytetty sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden luokittelu perustuu YK:n SITC-nimikkeistöön, joka on eri vuosien välillä vertailukelpoisempi kuin CPA-tuoteluokituksen mukaan määritelty sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Lisäksi CPA-luokituksessa sähkölaitteisiin on laskettu mukaan mm. ei-sähköisiä lämmitys- ja vedenkuumennuslaitteita. Toisaalta esim. monet toimistokoneet ja sähkötyökalut jäävät CPA-luokituksessa sähkötekniikan ulkopuolelle. Tarkempi selvitys tarkasteluun otetuista SITC-nimikkeistä on tämän katsauksen liitteenä. Tuonti Vienti Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 3. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kauppatase 2002-2012(1-6) 5000 4000 3000 2000 1000 0-1000 -2000 2002 Milj. e 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012(1-6) Taulukko 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppa v. 2002-2012 (1-6) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2002 8 623-6 24,2 13 174-1 27,9 4 550 2003 8 205-5 22,3 12 428-6 26,8 4 223 2004 8 797 7 21,6 12 231-2 25,0 3 434 2005 10 764 22 22,9 14 819 21 28,3 4 055 2006 11 666 8 21,1 15 218 3 24,7 3 552 2007 11 943 2 20,0 15 297 1 23,3 3 354 2008 11 255-6 18,0 15 475 1 23,6 4 221 2009 7 777-31 17,8 9 394-39 20,8 1 616 2010 8 115 4 15,6 8 196-13 15,6 81 2011 8 843 9 14,6 7 869-4 13,8-974 2012 (1-6) 4 295 2 14,4 3 874-3 13,6-421 Matkapuhelinvienti pudonnut muutamassa vuodessa viidesosaan Matkapuhelimia vietiin vuosina 2005-2008 vuosittain yli 6,5 miljardin euron arvosta. Vietyjen puhelimien määrä oli useiden vuosien ajan selvästi yli 30 miljoonaa puhelinta vuodessa. Jyrkkä supistuminen on kuitenkin johtanut siihen, että viime vuonna puhelimia vietiin enää 1,4 miljardin euron arvosta, yhteensä vajaat 6,5 miljoonaa puhelinta. Vienti väheni viidenneksen edellisvuotisesta. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa lasku on edelleen jatkunut. Vietyjen puhelimien arvo oli hieman yli 600 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saksalla, Venäjällä ja Kiinalla oli kullakin vuoden alkupuoliskolla hieman yli 50 miljoonan euron osuus matkapuhelinviennistä. Matkapuhelimien osuus Suomen kaikesta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennistä oli parhaimmillaan yli 40 prosenttia. Kuluvana vuonna se on laskenut jo alle 16 prosentin. Muiden puhelinlaitteiden kuin matkapuhelimien vienti supistui viime vuonna viidenneksen ja tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä viisi prosenttia. Vuoden alkupuoliskon 357 miljoonan euron viennissä Venäjä oli selvästi tärkein maa ennen Kiinaa ja Saksaa. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti on ollut viime aikoina muutaman prosentin laskussa. Tammi-kesäkuussa viennin arvo oli 653 miljoonaa euroa, josta sekä Etelä-Afrikan että Saksan osuus Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 oli vajaat 70 miljoonaa euroa. Generaattori- ja moottoriviennille on tyypillistä, että suurten laitetoimitusten vuoksi tärkeimmät maat saattavat vaihtua vuosittain. Kuluvana vuonna tärkeimpiä vientikohteita olivat Etelä-Afrikan ja Saksan jälkeen Dominikaaninen tasavalta ja Timor-Leste. Viime vuonna suurimmat maat olivat Turkki, Saksa ja Bangladesh. Erilaisten sähkömuuntajien, muuttajien ja suuntaajien vienti on kehittynyt suotuisasti. Viime vuonna vienti kasvoi 15 prosenttia ja kohosi yli miljardiin euroon. Tämän vuoden alkupuoliskolla vienti on edelleen hieman lisääntynyt ja noussut 527 miljoonaan euroon. Selvästi tärkeimmät vientimaat ovat USA ja Saksa. Taantuman jälkeinen mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeiden viennin tasainen kasvu kääntyi alkuvuodesta loivaan laskuun. Viennin arvo oli 366 miljoonaa euroa; suurimpina ostajamaina USA ja Kiina. Muista tärkeistä tavararyhmistä sähkökytkentälaitteiden viennin arvo oli vajaat 300 miljoonaa euroa ja sekä sähkölääkintälaitteiden että toimistokoneiden ja atk-laitteiden arvo vajaat 200 miljoonaa euroa. Ruotsi, Kiina ja Venäjä olivat lähes tasavahvoja kytkentälaitteiden vientimaita. USA oli puolestaan selvästi suurin lääkintälaitteiden viennissä ja Venäjä toimistokoneiden ja atk-laitteiden viennissä. Puhelintuonti kääntyi kasvuun Matkapuhelimien tuonti kääntyi kahden vuoden jyrkän pudotuksen jälkeen viime vuonna viidenneksen kasvuun. Tuonnin arvo, puoli miljardia euroa, oli kuitenkin yhä vain murto-osa vuoden 2008 yli 2,2 miljardin euron tuonnista. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa matkapuhelintuonti on yli viisinkertaistunut viimevuotisesta ja noussut 700 miljoonan euron paikkeille. Puhelimia tuotiin vuoden alkupuoliskolla 3,6 miljoonaa kappaletta. Tuonnista 80 prosenttia on kiinalaista alkuperää. Muita puhelinlaitteita tuotiin sekä vuonna 2010 että viime vuonna yli 1,6 miljardin euron arvosta. Tänä vuonna tuonnin arvo on pudonnut puoleen viime vuoden tammi-kesäkuusta ja jäänyt vajaaseen puoleen miljardiin euroon. Siitä Kiinan osuus oli 187 miljoonaa euroa ja USA:n osuus 53 miljoonaa euroa. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla. Kiinan osuus ryhmän 683 miljoonan euron arvoisesta tuonnista oli lähes 300 miljoonaa euroa ja sekä Saksan että Ruotsin osuus vajaat 50 miljoonaa euroa. Sähkökytkentälaitteita tuotiin 317 miljoonan euron arvosta. Viimevuotinen kymmeneksen kasvu kääntyi loivaan laskuun. Saksa oli 85 miljoonan euron osuudellaan selvästi tärkein kytkentälaitteiden tuontimaa ennen Kiinaa ja Viroa. Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeiden tuonti selviytyi taantumasta selvästi paremmin kuin useimmat muut tavararyhmät. Viime vuonna tuonnin arvo palautui jo miltei taantumaa edeltäneelle tasolle, ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuonti on edelleen kasvanut. Alkuvuoden tuonnin arvo, 249 miljoonaa euroa, oli viisi prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Saksasta kojeita tuotiin 62 miljoonan euron ja USA:sta 34 miljoonan euron arvosta. Sähkömuuntajien ja -muuttajien yms. laitteiden tuonti kääntyi kahden vuoden voimakkaan kasvun jälkeen tammi-kesäkuussa 15 prosentin laskuun ja jäi vajaaseen 200 miljoonaan euroon. Viro oli 48 miljoonan euron osuudellaan tärkein tuontimaa hieman ennen Kiinaa. Kotitalouskoneiden ja laitteiden tuonti jäi neljä prosenttia viimevuotista pienemmäksi, 193 miljoonaan euroon. Sekä Kiinalla että Saksalla oli yli 30 miljoonan euron osuus ryhmän tuonnista. Muita tärkeitä tavararyhmiä olivat elektroniikan komponentit (177 miljoonaa euroa tammikesäkuussa), kaapeli, eristimet yms. (174 miljoonaa euroa), radio-, tv- yms. laitteet (161 miljoonaa euroa) sekä generaattorit ja moottorit (151 miljoonaa euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonnille on tyypillistä, että monista tuotteista osa ei päädy kotimaan kulutukseen tai investointeihin, vaan viedään edelleen Suomen ulkopuolelle. Esimerkiksi matkapuhelimien tuonti on jatkuvasti ollut selvästi suurempaa kuin puhelimien myynti Suomessa. Pääasiassa Venäjälle viedään lisäksi hyvin paljon Suomeen tuotuja toimistokoneita, atk-laitteita ja kodinkoneita. Vienti jakaantuu tasaisesti, tuonnissa Kiina on selvästi tärkein maa Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti jakaantuu hyvin tasaisesti. Ylivoimaista suurinta maata viennissä ei ole, vaikka Venäjä onkin kymmeneksen osuudellaan hieman suurempi kuin kahdeksan prosentin vientiosuuden tuntumassa oleva Saksa ja seitsemän prosentin paikkeilla olevat USA ja Kiina. Toimialan vienti Venäjälle supistui tammi-kesäkuussa viisi prosenttia ja jäi 388 miljoonaan euroon. Vienti Saksaan kasvoi hieman ja kohosi 308 miljoonaan euroon. Laskussa olleet USA ja Kiina jäivät vähän alle 300 miljoonan euron. Kaikkiaan Suomella oli vuoden alkupuoliskolla sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vientiä vähintään kymmenen miljoonan euron arvosta yli viiteenkymmeneen maahan. Tuonnissa Kiinan osuus nousi edellisten vuosien runsaasta neljänneksestä kuluvana vuonna miltei kolmannekseen. Tuonnin arvo, 1,4 miljardia euroa, oli 35 prosenttia suurempi kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Tuonti Saksasta väheni kuusi prosenttia viimevuotisesta ja jäi 474 miljoonaan euroon. Saksan osuus toimialan koko tuonnista on pudonnut parin vuoden takaisesta 13 prosentista 11 prosenttiin. Muita tärkeitä tuontimaita olivat Ruotsi (302 miljoonaa euroa) ja USA (221 miljoonaa euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö
Taulukko 2. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti 2010-2012(1-6), tärkeimmät tavararyhmät 2010 2011 2011(1-6) 2012(1-6) SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % 716 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 1 244 15,2 1 188 15,1-5 681 17,0 653 16,9-4 7373 Sähköiset hitsauslaitteet yms. 96 1,2 92 1,2-4 46 1,1 54 1,4 17 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 353 4,3 373 4,7 6 183 4,6 182 4,7-1 761-763 Radio-, tv- yms. laitteet 112 1,4 60 0,8-46 36 0,9 22 0,6-39 76411 Matkapuhelimet 1 821 22,2 1 433 18,2-21 712 17,8 604 15,6-15 76412-76499 Muut puhelinlaitteet 865 10,6 704 8,9-19 377 9,4 357 9,2-5 771 Sähkömuuntajat, -muuttajat yms. 904 11,0 1 039 13,2 15 516 12,9 527 13,6 2 772 Sähkökytkentälaitteet 638 7,8 619 7,9-3 339 8,5 285 7,4-16 773 Sähkökaapeli, eristimet yms. 282 3,4 341 4,3 21 176 4,4 162 4,2-8 774 Sähkölääkintälaitteet 377 4,6 338 4,3-10 160 4,0 198 5,1 24 775 Kotitalouskoneet ja -laitteet 75 0,9 80 1,0 7 39 1,0 39 1,0-2 776 Elektroniikan komponentit 127 1,5 142 1,8 12 66 1,6 77 2,0 17 8131-8138 Sähkövalaisimet ja -valaisintarvikkeet 83 1,0 88 1,1 6 39 1,0 44 1,1 13 874 Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeet 721 8,8 788 10,0 9 373 9,3 366 9,4-2 8984 Tallennevälineet, myös tallenteita sisältävät 99 1,2 101 1,3 2 48 1,2 59 1,5 23 Muut 399 4,9 483 6,1 21 220 5,5 245 6,3 12 Yhteensä 8 196 100,0 7 869 100,0-4 4 011 100,0 3 874 100,0-3
Taulukko 3. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuonti 2010-2012(1-6), tärkeimmät tavararyhmät 2010 2011 2011(1-6) 2012(1-6) SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % 716 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 231 2,8 331 3,7 43 141 3,3 151 3,5 7 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 1 363 16,8 1 426 16,1 5 684 16,2 683 15,9 0 761-763 Radio-, tv- yms. laitteet 457 5,6 387 4,4-15 183 4,3 161 3,7-12 76411 Matkapuhelimet 397 4,9 499 5,6 26 129 3,1 706 16,4 447 76412-76499 Muut puhelinlaitteet 1 633 20,1 1 633 18,5 0 868 20,5 494 11,5-43 771 Sähkömuuntajat, -muuttajat yms. 364 4,5 440 5,0 21 232 5,5 198 4,6-15 772 Sähkökytkentälaitteet 583 7,2 645 7,3 11 321 7,6 317 7,4-1 773 Sähkökaapeli, eristimet yms. 322 4,0 413 4,7 28 193 4,6 174 4,1-10 774 Sähkölääkintälaitteet 116 1,4 138 1,6 19 57 1,3 74 1,7 30 775 Kotitalouskoneet ja -laitteet 399 4,9 424 4,8 6 201 4,8 193 4,5-4 776 Elektroniikan komponentit 401 4,9 404 4,6 1 218 5,2 177 4,1-19 7781 Akut ja paristot 174 2,1 203 2,3 17 95 2,2 61 1,4-36 7784 Sähköiset käsityövälineet 83 1,0 134 1,5 61 67 1,6 57 1,3-15 8131-8138 Sähkövalaisimet ja -valaisintarvikkeet 198 2,4 210 2,4 6 88 2,1 98 2,3 11 874 Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeet 424 5,2 488 5,5 15 237 5,6 249 5,8 5 8984 Tallennevälineet, myös tallenteita sisältävät 247 3,0 247 2,8 0 121 2,9 113 2,6-7 Muut 723 8,9 821 9,3 14 393 9,3 389 9,1-1 Yhteensä 8 115 100,0 8 843 100,0 9 4 228 100,0 4 295 100,0 2
Taulukko 4. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti 2010-2012(1-6), tärkeimmät maat vuoden 2012(1-6) suuruusjärjestyksessä 2010 2011 2011(1-6) 2012(1-6) Maa Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Venäjä 751 9,2 845 10,7 13 409 10,2 388 10,0-5 Saksa 636 7,8 602 7,7-5 303 7,6 308 8,0 2 USA 533 6,5 539 6,8 1 304 7,6 283 7,3-7 Kiina 577 7,0 556 7,1-4 307 7,7 275 7,1-10 Ruotsi 427 5,2 449 5,7 5 207 5,2 253 6,5 22 Alankomaat 344 4,2 292 3,7-15 153 3,8 118 3,0-23 Iso-Britannia 353 4,3 250 3,2-29 120 3,0 113 2,9-6 Italia 310 3,8 263 3,3-15 137 3,4 112 2,9-18 Ranska 321 3,9 192 2,4-40 94 2,3 107 2,8 14 Japani 108 1,3 107 1,4-1 51 1,3 105 2,7 106 Viro 170 2,1 198 2,5 16 99 2,5 99 2,5-1 Etelä-Afrikka 73 0,9 94 1,2 29 49 1,2 98 2,5 100 Puola 178 2,2 196 2,5 10 94 2,3 91 2,3-3 Norja 178 2,2 186 2,4 4 95 2,4 91 2,3-4 Intia 221 2,7 219 2,8-1 110 2,7 89 2,3-19 Muut 3 016 36,8 2 881 36,6-4 1 479 36,9 1 344 34,7-9 Yhteensä 8 196 100,0 7 869 100,0-4 4 011 100,0 3 874 100,0-3 Taulukko 5. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuonti 2010-2012(1-6), tärkeimmät maat vuoden 2012(1-6) suuruusjärjestyksessä 2010 2011 2011(1-6) 2012(1-6) Maa Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Kiina 2 122 26,1 2 381 26,9 12 1 044 24,7 1 414 32,9 35 Saksa 1 067 13,1 1 030 11,6-3 506 12,0 474 11,0-6 Ruotsi 551 6,8 703 7,9 28 352 8,3 302 7,0-14 USA 478 5,9 548 6,2 15 268 6,3 221 5,1-18 Viro 299 3,7 396 4,5 32 196 4,6 190 4,4-3 Japani 374 4,6 374 4,2 0 185 4,4 161 3,7-13 Etelä-Korea 309 3,8 391 4,4 27 210 5,0 159 3,7-24 Alankomaat 204 2,5 250 2,8 23 114 2,7 128 3,0 12 Ranska 234 2,9 194 2,2-17 99 2,3 105 2,4 6 Iso-Britannia 266 3,3 236 2,7-11 120 2,8 104 2,4-13 Puola 219 2,7 203 2,3-7 104 2,5 90 2,1-13 Tanska 128 1,6 176 2,0 38 81 1,9 82 1,9 1 Taiwan 154 1,9 168 1,9 9 77 1,8 81 1,9 5 Italia 138 1,7 172 1,9 25 72 1,7 75 1,7 4 Tsekin tasavalta 182 2,2 169 1,9-7 96 2,3 69 1,6-28 Muut 1 390 17,1 1 452 16,4 4 704 16,7 640 14,9-9 Yhteensä 8 115 100,0 8 843 100,0 9 4 228 100,0 4 295 100,0 2
Liite Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet YK:n SITC-luokituksen (Rev. 4) mukaan: 716 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 7373 Sähköiset hitsauslaitteet yms. 7434 Tuulettimet 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 77 Muut sähkökoneet ja laitteet 8131-8138 Sähkövalaisimet 871 Optiset kojeet ja laitteet 873 Kulutus-, tuotanto- yms. mittarit 874 Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeet 881 Kamerat yms. laitteet 88419 Optiset kuidut 8843 Objektiivit 885 (paitsi 88592,88593) Kellot 89431 Videopelit 89441 Valaisinsarjat 8984 Tallennevälineet, myös tallenteita sisältävät 89961 Kuulolaitteet 89967 Tahdistimet yms.
Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa 2012:M18, 25.9.2012 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi