Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija 1. 2008 10 kuntaa yhteen, muuttuuko mikään? sivu 6 Liikunta on tärkeä kotouttamisen keino sivut 10 16
Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry. Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, tiedottaja, Lihastautiliitto Kati Multanen, aluesuunnittelija, Diabetesliitto Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, projektipäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Raija Luona-Helminen, toiminnanjohtaja, SoveLi Heidi Hölsömäki, tiedottaja, SoveLi Soveltava Liikunta SoveLi ry on 18 valtakunnallisen järjestön yhteistoiminta-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Jäsenjärjestöissä liikunnalla on keskeinen asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden edistämisessä, sairauksien ja oireiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja kuntoutuksessa. SoveLin hallitus 2008 Mirja-Liisa Rontu, puheenjohtaja, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet Helena Ylikylä-Leiva, Suomen MS-liitto ry Timo Peltovuori, Mielenterveyden Keskusliitto ry Raija Pohjavirta, Suomen Parkinson-liitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Jorma Lahikainen, Epilepsialiitto ry Sari Kivimäki, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Raija Luona-Helminen, esittelijä ja sihteeri, SoveLi ry Yhteystiedot SoveLi ry / toiminnanjohtaja, sij. Sari Kivimäki Suvilinnantie 2, 20900 Turku gsm 040 511 5941 sari.kivimaki@soveli.fi www.soveli.fi Jäsenjärjestöt ja niiden yhteystiedot ovat lehden takakannessa. Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1. 2008 4 tuula puranen: Paras-hanke yhdistää 10 kuntaa Saloksi: Liikuntapalvelut pyritään alkuvuosina säilyttämään nykyisellään 10 päivi vänttinen: Entä maahanmuuttajien soveltava liikunta? 14 päivi vänttinen: Turussa liikunta on tärkeä kotouttamisen keino 17 h e i d i h ö l s ö m ä k i: Omaishoitajat löysivät kuntosalin (KKI) 18 m a i j a p e r h o: Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön 18 pia kirkkomäki: Toverillisesti ja turvallisesti vesille 23 pia kirkkomäki: Vinkki: Katamaraanipuut ja retkivessa 24 risto lappalainen: Soluku-lomat tarjoavat palvelujaan SoveLin jäsenille 26 anna mielismäki: Maskussa karattiin liikkumaan 27 t u u l a p u r a n e n: Apuvälineiden Ideakilpailu: Laituriteline ja sienisieppari 28 sari sakala: Keuhkot raittiiseen ulkoilmaan: Löydä omat lähiliikuntapaikkasi 30 ilkka vuori: Lisää liikuntaa helppo sanoa, vaikea toteuttaa Heidi Hölsömäki Tuula Rantanen käy kerran viikossa kuntosalilla.
PÄÄKIRJOITUS SoveLilla on tulevaisuus yhteistyöjärjestönä Nykyiset liikuntapalvelut ja -rakenteet eivät luo riittävästi mahdollisuuksia soveltavaa liikuntaa tarvitseville kansalaisille. Pitkäaikaissairaat, vammaiset ja liikuntarajoitteiset eivät useinkaan saa riittävästi tukea tai mahdollisuuksia liikkumiseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Sovelin paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan edellytykset ja resurssit eivät ole vielä riittäviä liikuntatoiminnan järjestämiseen. Esteettömien liikuntaedellytysten rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä. Järjestöillä ja kunnilla on yhteisiä tavoitteita terveysliikunnan edistämiseksi. Kuntien palvelurakenneuudistus ja kuntakentän uudelleen muotoutuminen ovat mahdollisuus ja haaste Sovelille ja sen jäsenjärjestöille. Paras-hankkeen puitelain tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa. Kansalaisjärjestöillä on paljon palveluita ja toimintaa, josta ei ehkä tiedetä tarpeeksi. Sovelin ja sen jäsenjärjestöjen onkin tehtävä tunnetuksi toimintaansa ja osallistuttava myös liikuntapalveluiden kehittämiseen ja mahdollistamiseen, jotta liikkumisen esteettömyys saavutetaan. Järjestöjen liikuntatyöntekijöillä ja vapaaehtoisilla liikuntavastaavilla on merkittävä mahdollisuus soveltavan liikunnan yhteistyöhön muun muassa kuntien liikuntatoimen kanssa. Myös järjestöjen jäsenistö arvostaa liikuntatoiminnan korkealle. Siihen tulee kuitenkin saada nykyistä enemmän tukea ja pontta yhteistyöverkostojen kautta. Tietoisuuden kasvattaminen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuntamahdollisuuksista ja -tarpeista ja oikeuksista vaatii edelleen aktiivista otetta, kun tavoitteena on sosiaalisesti ja fyysisesti esteetön liikuntaympäristö kaikille vammas ta tai sairauksista riippumat ta. Asiantun temus tähän löytyy jäsenjärjestöistämme, sillä niillä on todellinen tieto omien ryhmiensä toiminnan ja vertaistuen tarpeista. Sovelin jäsenjärjestöillä on myös vankkaa terveyden edistämisen asiantuntemusta. Sovelista on strategiaprosessin myötä rakennettava jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyöjärjestö, joka mahdollistaa entistä voimakkaamman ja tuloksellisemman yhteistyön soveltavassa liikunnassa. Mirja-Liisa Rontu Kirjoittaja on Soveltava Liikunta SoveLin hallituksen puheenjohtaja Soveli-lehti ISSN 1795-2255 Vastaava päätoimittaja Mirja-Liisa Rontu Päätoimittaja Raija Luona-Helminen Toimitussihteeri Tuula Puranen (sij.) Taitto Jaana Teräväinen Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2008. Kansi Liikunta on tärkeä osa Salon seudun Reumayhdistyksen toimintaa. Irmeli Väinölä vesivoimistelee Salon Uimahallissa. Kannen kuva Mari Männistö Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi gsm 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet ovat pdf:nä osoitteessa: www.soveli.fi > julkaisut
L Y H Soveltava liikunta ry sai 110 000 euroa toiminta-avustusta OPM:ltä YE S T I Soveltava Liikunta ry sai opetusministeriön liikuntajärjestöille myöntämää toiminta-avustusta kuluvalle vuodelle 110 000 euroa. Avustus on 10 000 euroa suurempi kuin vuonna 2007. SoveLin jäsenjärjestöistä toiminta-avustusta saivat seu raavat erityisliikunnan liikuntajärjestöt (suluissa vuoden 2007 avustus): Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry 52 000 e (45000 e) Epilepsialiitto ry 12 000 e (10000 e) Hengitysliitto Heli ry 44000 e (40000 e) Mielenterveyden Keskusliitto ry 74000 e (72000 e) Suomen CP-liitto 25000 e (20000 e) Suomen MS-liitto ry 44 000 e (40000 e) Suomen Parkinson-liitto ry 16000 e (15000 e) Suomen Reumaliitto ry 44000 e (40000 e) Suomen Sydänliitto 44 000 e (40000 e) Muut toiminta-avustusta 2008 saaneet erityisryhmien liikuntajärjestöt: Näkövammaisten Keskusliitto ry 250000 e (232 000 e), Suomen Invalidien Urheiluliitto 560000 e (540000 e), Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry 310000 e (290000 e) sekä Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry 220000 e (200000 e). Opetusministeriö myönsi toiminta-avustuksia yhteensä 14 erityisryhmien liikuntajärjestölle, ja avustusten kokonaissumma oli tänä vuonna 1805000 euroa. Viime vuonna toiminta-avustusten saajina oli yhtä monta erityisryhmien liikuntajärjestöä, mutta avustussumma oli jonkin verran pienempi eli 1 684000 euroa. SoveLi ry SoveLi on yhteistoiminta-, asiantuntija ja palvelujärjestö, joka keskittyy muun muassa paikallistason liikuntatoiminnan tukemiseen ja terveysliikunnan edistämiseen. Liikunnalla on keskeinen asema SoveLin 18 jäsenjärjestön toiminnassa. Niiden yhdistyksiin kuuluu noin 363 000 henkilöjäsentä. SoveLi-järjestöt saivat vuonna 2007 OPM:ltä yhteensä 422 000 avustuseuroa. SoveLissa on 1,5 palkattua työntekijää. Kotisivu: www.soveli.fi Tietopaketteja sydämestä liikunnan ja terveyden ammattilaisille Mari Männistö Synnynnäiset sydänviat ja liikunta -suositukseen on kerätty tietoa taval lisimmista synnynnäisistä sydänvioista, niiden hoidosta ja liikuntaan liittyvistä erityispiirteistä. Lisäksi on käsitelty joitakin harvinaisempia synnynnäisiä sydänsairauksia, joiden liikuntaan liittyy erityishuomioita. Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi -suositus antaa tietoa aikuisille sydänsairaille sopivista suorituskykytesteistä, testien valintaperusteista, turvallisuudesta sekä toistettavuudesta. Suosituksesta löytyvät sekä käytännön ohjeet testien suorittamiseen että testilomakkeet. Julkaisija: Suomen Sydänliitto Oltermannintie 8, 00620 Helsinki puh. (09) 7527 5241 www.sydanliitto.fi Raija Luona-Helmiselle OPM:n ansiomitali Soveltava Liikunta SoveLin toiminanjohtaja Raija Luona-Helmiselle on myönnetty OPM:n Ansiomitali kultaisin ristein (AMKR) Suomen Ladun aloitteesta. Luona-Helminen edistää laaja-alaisesti liikuntakulttuuria työssä ja vapaa-ajalla. Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2008
Keuhkot pihalle kimpassa syksyllä Liikunnan ei kuulu olla ryppyotsaista toimintaa. Toisille ulkolenkki on päivän ainoa hetki olla rauhassa omien ajatusten kanssa, toiset viihtyvät lenkkipolulla paremmin, kun on kaveri mukana, sanoo Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala. Hän kehottaa kaikkia ihmisiä ikään tai kuntoon katsomatta liikkumaan oman mieltymyksensä mukaan. Liikkua voi ja pitääkin omaan tahtiin, oman kunnon mukaan. Tärkeintä on välttää täydellinen liikkumattomuus! Kimpassa liikutaan myös Hengitysliiton tapahtumissa ensi syksynä, kun Lisäaikaa liikunnalle -liikuntakampanja huipentuu lähes sataan samanaikaiseen liikuntatempaukseen ympäri Suomen. Ajankohdaksi on valittu kellojen normaaliaikaan siirtäminen lokakuun vii meisenä sunnuntaina. Yli mää räisen tunnin voi käyttää liikuntaan. Kampanjan teemana on Keuhkot pihalle. Tavoitteena on saada ihmiset, erityisesti hengityssairaat, ulos liikkumaan ja hengästymään. Verkkosivustolla www.keuhkotpihalle.fi on erilaisia liikuntavinkkejä ja syksyllä käynnistyvä, liikuntaan kannustava kilpailu, jossa on hienoja palkintoja. b Teksti Sari Sakala Mielenterveyden keskusliiton turnaus toukokuussa Oulussa Mielenterveyden keskusliiton mestaruus turnaus pidetään 10. 11. tou ko kuuta Oulussa. Valtakunnallisen turnauksen lajeina ovat salibandy ja lentopallo. Turnaukseen ovat tervetulleita MTKL:n paikallisyhdistysten joukkueet ja myös muut mielenterveysalan joukkueet. Joukkueen pelaajat voivat olla sekä miehiä että naisia, mutta lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. Päätös perustuu siihen, että turnaus halutaan pitää mielenterveyskuntoutujien turnauksena. Liiku terveemmäksi 10.5. raittiissa ulkoilmassa Liiku terveemmäksi -päivän tapahtumissa 10.5. liikutetaan kansalaisia oman terveytensä puolesta. Tänä vuonna teemana on Liiku raittiissa ilmassa. WHO:n eli Maailman Terveysjärjestön lan see raa ma hanke pyrkii saamaan aiemmin liikkumattomat liikkeelle ja liian vähän liikkuneet liikkumaan enemmän kuin ennen. Suomessa Liiku terveemmäksi -tapahtumia on kymmeniä, niistä on lista osoitteessa www.liikuterveemmäksi.fi. Kävelyklubin vetäjäkoulutuksia Oulussa, Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla Kävelyklubin vetäjäkoulutus on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat perustaa oman kävelyklubin tai saada muuten tietoa kävelystä omaan liikkumiseen. Koulutuksesa perehdytään verryttelyyn, venyttelyyn, kävelyvälineisiin ja kävelytekniikkaan. Koulut tajana toimii TtM, FT Mariitta Vaara. Kurssihinta (60 euroa) sisältää ohjauksen ja oppimateriaalin, lounaan ja kahvit. Käytännönläheinen kurssi on on osa Suomen Ladun, Suomen Sydänliiton ja UKK-instituutin yhteistä kävelyohjelmaa. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia www.suomenlatu.fi/koulutuskalenteri tai (09) 4159 1118 tai hanna.okkonen@ suomenlatu. fi. Lisätietoja myös Annukka Alapappilalta, p. (09) 75275241, annukka.alapappila@sydänliitto.fi. Oulussa koulutuksia (7 h) järjestetään Kumppanuuskeskuksessa (Iso katu 47) 5. syyskuuta 2008 ja 11. lokakuuta 2008. Tamperelaisille koulutuksia pidetään (UKK-instituutti) 20.8.2008 ja 27.9.2008, ja turkulaisille (Eerikinkatu 27 A, 2 krs.) 18.9.2008 ja 18.10.2008. Helsingissä koulutuksia järjestetään Töölönlahden ulkoilukeskuksessa 2.6.2008, 6.9.2008 ja 17.9.2008. Espoossa vetäjiksi halukkaat ko koontuvat Oittaan ulkoilukeskukseen 27.8.2008 tai 19.11.2008, Vantaalla 10.5.2008 tai 23.10.2008 Kuusijärven ulkoilukeskukseen. Yhdessä liikkeelle -kirja julkaistaan syksyllä SoveLin Yhdessä liikkeelle -kirja yhdistyksistä ja kunnista liikunnan kumppaneina ilmestyy syksyllä. Kirja käsittelee yhteistyötä verkosto-, oppimis-, johtamis- ja ryhmänäkökulmista. Esimerkkitapaukset ja käytännön sovellukset kertovat, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja miten kumppanuus onnistuu. Kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita, kouluttajia ja soveltavan liikunnan asiantuntijoita. Kirjan julkaisee Edita. Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2008
Salon seudun Reumayhdistyksen vesivoimistelussa Irmeli Väinölä (vasemmalla) ja Kaija Metsola. PARAS-hanke yhdistää 10 kuntaa Saloksi Liikuntapalvelut pyritään alkuvuosina säilyttämään nykyisellään Salon liikuntatoimenjohtajan Hilpi Tanskan mukaan kymmenen kunnan yhdistymisen seuraukset ovat hienovaraisia, ja ne näkyvät hiljalleen esimerkiksi liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Yhdistysten osalta suurimmat muutokset koskevat kunnan myöntämiä avustuksia. Salon kaupungin kanssa ensi vuoden alusta yhdistyvät kunnat ovat Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Kuntien yhdistäminen tarkoittaa myös niiden liikuntapalvelujen yhdistämistä. Uuden kaupungin nimeksi tulee Salo, ja Hilpi Tanska nimitettiin viime maaliskuussa sen liikuntatoimenjohtajaksi. Kuntien liikuntatoimien vastuuhenkilöt ovat suunnitelleet liikuntapalvelujen yhdistymistä nopeassa aikataulussa, ja prosessi on yhä kesken. Vuonna 2006 ei tiedetty, yhdistyvätkö Salon seudun kunnat lainkaan. Valtuustot tekivät yhdistymispäätöksen kesäkuussa 2007, ja sen jälkeen suunnittelu lähti hiljalleen liikkeelle, Hilpi Tanska kertoo. Haastattelua tehtäessä yhdistymispäätöksestä on aikaa noin yhdeksän kuukautta. Kuntien liikuntatoimesta vastaavat työntekijät kokoontuivat viime syksynä viisi kertaa. Tänä vuonna kokoontumisia on jatkettu pitkin talvea ja kevättä. Palvelut säilyvät aluksi sellaisinaan Suunnitelmat eivät ole vielä yksityiskohtaisen tarkkoja, mutta muutaman ensimmäisen vuoden aikana pyritään säilyttämään ainakin ne Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2008
palvelut, jotka nyt ovat olemassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikuntaryhmiä, niitä ei ole tarvetta eikä syytä lopettaa, Hilpi Tanska sanoo. Pyrkimys liikuntapalvelujen säilyttämiseen nykyisellään koskee myös erityisliikuntaa. Pienissä kunnissa on niin vähän asukkaita, että niissä ei ole tähänkään asti saatu kokoon liikuntaryhmiä pitkäaikaissairaille tai vammaisille ihmisille. He ovat joutuneet hakemaan palvelunsa nykyisestä Salosta. Esimerkiksi sen vasta remontoidussa uimahallissa kokoontuu erityisryhmiä vesijumppaan. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntapalvelut keskittyvät jatkossakin suurelta osin nykyisen Salon keskustaan, mutta esimerkiksi eläkeläisille on ollut ryhmiä lähes kaikkien entisten kuntien alueella ja on jatkossakin, Hilpi Tanska kertoo. Salon asukkailla on ollut etusija valittaessa osallistujia ryhmiin, eikä tähän tule muutosta. Yhdistymisen jälkeen Salon kaupungin asukasmäärä on suuri, noin 54 500. Kuntien yhdistyminen tuokin paineita perustaa erityisliikunnassa lisää liikuntaryhmiä. Hilpi Tanska ennakoi liikuntatilojen käyttömaksujen nousevan keskusteluun myös vammais- ja pitkäaikaissairaiden järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Salossa liikuntatilojen käyttö on ollut ilmaista uimahallia lukuunottamatta. Toivon, että maksuttomuus tai edullinen linja voivat jatkua kuntien yhdistymisen jälkeenkin. Hänen linjauksensa on, että liikuntatilojen käytön on oltava ilmaista koko uuden Salon alueella, tai sitten kaikkialla on perittävä samansuuruiset maksut esimerkiksi tilan koon perusteella. Kevääseen 2009 asti salivuoroja jaetaan vielä nykyisillä hinnoilla ja säännöillä. Vesivoimistelu on suosituinta reumayhdistyksien järjestämää liikuntaa. Kirsti Tiili voimistelee. Lähiliikuntapaikkojen hoito käytön mukaan Lähiliikuntapaikkojen korjaukseen ja ylläpitoon on jatkossa rahaa saman verran kuin nyt, mutta se saattaa jakautua eri tavalla. Urheilukenttiä, pururatoja, hiihtolatuja ja muita liikuntapaikkoja kunnostetaan ja ylläpidetään käyttöasteen mukaisessa järjestyksessä. Korjaamisesta ja ylläpitämisestä tehdään pitkän aikavälin suunnitelma. Liikuntapaikat laitetaan korjaus- ja ylläpitojärjestykseen sen mukaan, kuinka aktiivisesti asukkaat niitä käyttävät. Jos käyttöä ei ole tai se on vähäistä, on mietittävä, kannattaako ylläpito. Liikuntapaikkojen kunnossa tulee esiintymään vaihtelua. Kun esimerkiksi sataa lunta, mietitään, mikä kenttä aurataan ensin, liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska sanoo. Kymmenen kunnan yhdistyminen kasvattaa Salon pinta-alan 14-kertaiseksi. Se tarkoittaa, että liikuntapaikkojen kunnossapidon logistiikkakin on mietittävä ja järjestettävä. Kuntalaisten mahdollisuus liikkua oman kodin ympäristössä on haaste, mutta haluamme kiinnittää huomiota siihen, että ihmisillä olisi paikkoja liikkua myös kodin lähellä. Järjestöjen tukeen tulee muutoksia Hilpi Tanskan mukaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdistysten näkökulmasta tärkein muutos koskee kuntien harjoittamaa avustustoimintaa. On todennäköistä, joskaan ei varmaa, että jatkossa jotkut yhdistykset saavat kunnalta taloudellista tukea toimintaansa enemmän kuin ennen, jotkut vähemmän. Jaossa olevan rahan määrä ei kuitenkaan muutu, sillä yhdistyvien kuntien avustusrahat laitetaan vuodenvaihteessa samaan pottiin. Tähän asti yhdistykset ovat hakeneet avustuksia kotikunniltaan, Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2008
jotka ovat toimineet omien avustussääntöjensä mukaisesti. Tavallaan tilanne jatkuu entisellään, nyt vain kaikkien yhdistysten kotikunnaksi tulee ensi tammikuun 1. päivästä lähtien Salo, ja avustussäännöistä tehdään kaikille yhtenäiset. Tässä riittää pohdittavaa, ja kysymme myös yhdistysten ja järjestöjen kantaa, liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska sanoo. Pääsääntö avustamisessa on yhdistyksentoiminnan aktiivisuus ja laajuus. Mitä aktiivisempi ja laajempi yhdistys tai järjestö liikuntatoiminnassaan on, sitä todennäköisemmin se saa avustusta. Jos yhdistys ei yksin ole elinvoimainen, sen kannattaa yhdistää voimansa toisen yhdistyksen kanssa. Yhteistyöllä liikunnan monipuolisuutta Järjestöjen tai yhdistysten edustajia ei ole kutsuttu yhteisen pöydän ääreen suunnittelemaan kuntien liikunnan yhdistämistä. Hilpi Tanskan mukaan siihen ei ole ollut vielä Paras-hanke ja kuntaliitokset Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa Hanke nopeutttaa kuntaliitoksia. Vuoden 2006 alussa Suomessa oli 431 kuntaa. Vuoden 2007 alussa toteutui 14 liitosta. Vuonna 2008 toteutuu yksi kuntaliitos. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. tarvetta, koska mitään järisyttäviä muutoksia ei ole odotettavissa. Hän suhtautuu kuitenkin myönteisesti liikuntayhteistyöhön järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyöllä voidaan turvata liikunnan monipuolisuutta. Yksi yhteistyön mahdollisuus löytyy liikunnan vertaisohjaajien kouluttamisesta ja toiminnasta. Salossa toimii eri järjestöistä vertaisohjaajia, joista 12 uutta saatiin Pirteyttä päiviin -projektin kautta. Vertaisohjaajat saavat toiminnastaan yhdistyksilleen pientä korvausta kaupungilta. Pirteyttä päiviin -projektista saadut vertaisohjaajat ohjaavat esimerkiksi kuntosalilla ja vetävät jumppaa ja palloiluryhmiä vähän liikkuville eläkeläisille, jotka olivat projektin kohderyhmä. Kokemukset vertaisohjaajista ovat olleet myönteisiä. He voivat madaltaa osallistumisen kynnystä olemalla samaa porukkaa kuin ohjattavansa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ohjaaminen vaatii enemmän asiantuntemusta kuin eläkeläisten kanssa toimiminen, mutta eläkeläisten ohjaajina malli on toiminut hienosti. Liikuntaa voidaan toteuttaa monella mallilla ja yhteistyössä monenlaisten toimijoiden kanssa. Hilpi Tanska nostaa yhteistyökumppaneista järjestöjen ja yhdistysten ohella esimerkeiksi työväen- ja Liikunta on tärkeä osa Salon seudun Reumayhdistyksen toimintaa. Vesiliikunnassa veden kantava voima, noste, tukee ja helpottaa liikesuorituksia ja säästää niveliä. Edestä Anneli Juvankoski, Helinä Räike, Marjo Mikkola ja Irja Sipi. kansalaisopistot ja urheiluseurat. Sovelin rooliksi hän näkee esimerkiksi yhdistysväen kouluttamisen ymmärtämään terveysliikunnan merkitystä ja tarkoitusta. Ja mielellään otettaisiin Sovelin asiantuntemusta vastaan muutenkin. Toimenkuvat jo selvillä Liikunnan ammattilaisten rekrytointivaatimuksia ei Hilpi Tanskan mukaan ole vielä mietitty yksityiskohtaisesti. Nykyistä väkeä hän luonnehtii päteväksi ja hyvin koulutetuksi. Joidenkin kohdalla tulee muutoksia toimenkuvaan, mikä näkynee lähinnä sen selkiintymisenä. Jos työntekijän tehtävä on ollut esimerkiksi liikunta- ja nuorisotoimessa, yhdistymisen jälkeen hän hoitaa jompaakumpaa. Näin hänen ei tarvitse revetä moneen asiaan, vaan hän voi keskittyä työhönsä ja sen kehittämiseen, Hilpi Tanska kertoo. Liikuntapalvelujen, myös soveltavan liikunnan, käyttäjien näkökulmasta on hyvä, jos työntekijä pystyy keskittymään liikunnan kysymyksiin. Salossa jokaisen vakituisen työntekijän toimenkuva on saatu selvitetyksi huhtikuun loppuun mennessä. b Teksti Tuula Puranen b Kuvat Mari Männistö Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2008
Sari Kivimäki: Osaaminen on SoveLin valttikortti, tietotaito pitää saada jakoon SoveLin toiminnanjohtajan sijaisena työskentelee Sari Kivimäki syksyyn asti. Hän esittäytyy uudessa roolissaan lukijoille vastaamalla muutamaan kysymykseen. Millainen tausta sinulla on soveltavan liikunnan näkökulmasta; miten olet löytänyt SoveLi ry:n? Koulutukseltani olen fysioterapeutti, ja olen työskennellyt sekä kuntou tuslaitoksessa että Soveli-järjestöissä. Suomen Par kinson-liitossa olen toiminut projektityöni ohella lii kuntavastaavana kol me vuotta. Toi min myös Aivohal vaus- ja dysfasialiiton liikuntatoimikunnan jäse nenä. Aloitin vuoden alusta Sovelin hallituksessa kolmatta vuotta, johon nyt tuli taukoa syksyyn asti. SoveLi tuli minulle heti tutuksi, kun siirryin kuntoutuskuvioista järjestötyöhön. Mitä ajattelet liikunnan merkityksestä SoveLi-järjestöjen jäsenten elämässä? Liikunnan merkitys on suuri, on sit ten kysymys ennaltaehkäisystä, kuntoutumisesta, elämän laadun yl läpysymisestä tai kohentumisesta tai arjessa selviytymisestä. Liikunta on osa elämää ja jäsenet kokevat sen merkityksen tärkeäksi. Mikä mielestäsi on SoveLi ry:n rooli liikuntajärjestöjen kentällä? SoveLi on saamassa palvelujärjestöstatuksen, mutta resurssit ovat vielä tällä hetkellä niukat. Olemme 18 järjestön järjestö, jossa on ammattitaitoa ja erityisosaamista eri vamma- ja sairausryhmien lii kunnasta ja liikkumisen erityispiirteis tä. Osaaminen on SoveLin valttikortti liikuntajärjestöjen kentällä! Valitettavasti jäsenjärjestöjen tietotaito jää laajemmin hyödyntämättä niukkojen resurssien vuoksi. Jatkossa SoveLin tunnettavuutta on lisättävä ja omaa osaamista arvostettava. Mitä pidät SoveLi ry:n ajankohtaisimpina tavoitteina ja haasteina? Tavoitteena tunnettavuus sekä toimiva ja strategian mukainen yhteistyö. Haasteena uusi palvelujärjestörooli ja siihen liittyvät toiminta- ja resurssikysymykset sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja kehitystyö. Viime aikoina on puhuttu liikkumattomien ihmisten aktivoimisesta. Miten heidät voitaisiin tavoittaa? Tähän ovat yrittäneet monet järjestöt paneutua muun muassa hankkeiden avulla. Jatketaan yrittämistä ja kootaan yhdessä hyviä toimintamalleja. Koen saavutettavuuden heikkouden suurimmaksi esteeksi, en niinkään tietopulaa tai liikuntaryhmien puutetta. Huono saavutettavuus yhdistettynä vammaisen/sairaan motivaatioon vaatii tietämystä ja ymmärrystä liikkujaa kannustettaessa. Monilla SoveLin jäsenillä jo itse sairaus aiheuttaa eristäytymistä, arkuutta ja luonnollisesti motivaation laskua. Mitä tehtäviisi toiminnanjohtajan sijaisena kuuluu ja millaisissa asioissa sinuun voi ottaa yhteyttä? Hoidan toiminnanjohtajan sijaisuutta osa-aikaisesti, noin 10 päivää kuukaudessa. Hoidan ensisijaisesti muun muassa verkostotyöt, kokoukset, jäsenkirjeet ja hallitustyöhön liittyvät tehtävät. Minuun voi ottaa yhteyttä kaikissa SoveLiin liittyvissä asioissa ja tietysti muutenkin.parhaiten tavoittaa torstaisin ja perjantaisin. Sähköpostini on sari.kivimaki@soveli.fi ja puhelin 040 5115 941. Kirjeposti tulee perille osoitteella Sari Kivimäki/Sovelin toimisto, Suvilinnantie 2, 20900 Turku. b Kysymykset Tuula Puranen b Kuva Heidi Hölsömäki SoveLin strategiapäivässä Sari Kivimäen kanssa vaihtoi ajatuksia liikunta-asianneuvos Timo Haukilahti opetusministeriöstä. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2008
Entä maahanmuuttajien soveltava liikunta? Soveltavassa liikunnassa korostetaan vertaistuen ja soveltuvuuden merkitystä. Ne olisivat tärkeitä myös vammaisille ja pitkäaikaissairaille maahanmuuttajille. He tarvitsevat tietoa löytääkseen liikuntapalveluja ja -ryhmiä. Opetusministeriön ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla, OPM 2008:14) kehottaa parantamaan erityistoimia vaativien ryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Näihin ryhmiin opetusministeriö sisällyttää maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Toimenpiteiksi opetusministeriö ehdottaa muun muassa liikuntaan kohdistuvaa kunnallista neuvontaa, opastusta ja tukea, vammaispalvelulain tulkinnan yhdenmukaistamista sekä maahanmuuttajataustaisten liikunnan edistämistä koskevaa kehittämisohjelmaa. Suomen väestöstä runsas kolme prosenttia, noin 180 000 henkilöä, on luokiteltavissa ulkomaista alkuperää oleviksi. Osuus kuitenkin kasvaa, ja samalla kasvaa maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen tarve. Maahanmuuttajien joukossa on myös erityisryhmiä, vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Heidän määrästään ei ole tilastoja. Järjestöt täydentävät kutien toimintaa Erityisryhmien liikunnan tukeminen on ennen kaikkea julkisen sektorin tehtävä. Liikuntalain mukaan kuntien tulee järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Erityisliikunta- ja kansanterveysjärjestöt täydentävät kuntien toimintaa. Kun jonkin vammaisjärjestön liikuntaryhmään osallistuu maahanmuuttajataustainen henkilö, perusteena on diagnoosi, ei synnyinmaa. Mutta mikäli maahanmuuttajan kulttuuritausta on kovin erilainen kuin valtaväestöllä, se voi vaikuttaa osallistumisen mahdollisuuksiin. Osa erityisliikunnan piiriin kuuluvista ihmisistä tarvitsee erillisiä tukitoimia ja vertaisryhmiä. Osalle sopii kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta. Kaikille avoimen liikunnan kehittäminen korostaa siirtymistä lääketieteellisestä kuntoutusajattelusta arvolähtöiseen ihmisoikeusajatteluun, jossa jokaisella on oikeus valita liikuntaympäristönsä. Omassa piirissä ja muiden kanssa Maahanmuuttajaliikunnan kehittämisessä on ollut kaksi pääsuuntaa: maahanmuuttajataustaisten liikuntaryhmien perustaminen sekä yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajataustaisten ja muiden liikunnanharrastajien kesken. Aivan kuten erityisryhmistä, myös maahanmuuttajista puhuttaessa on pidettävä mielessä ryhmän moninaisuus. Maahanmuuttajat tulevat monista eri maista ja edustavat erilaisia kulttuureja ja etnisiä ryhmiä. Maahanmuuttajan kotouttamisessa on tärkeää löytää uusi ystäväpiiri- ja tukiverkosto. Sen luomisessa liikunnan mahdollisuudet ovat hyvät, koska liikunnassa kielitai- Bosniasta Suomeen tulleelle Ibrahim Milanovicille liikunta on tärkeä osa terveyttä: Liikunta auttaa tasapainottamaan fyysistä ja psyykkistä oloa. Kun liikkuu reippaasti, stressi jää taakse ja tulee rento ja rauhallinen olo. Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2008
Heidi Hölsömäki Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2008
dolla ei ole samaa merkitystä kuin monella muulla elämänalalla. Tiedonjakamista on tehtävä yhteistyössä Henkilökohtainen tiedonsaanti on tehokkainta ja luottamusta herättävintä. Tämä korostuu monissa maahanmuuttajayhteisöissä. Tiedon jakamisessa onkin syytä tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien edustajien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen kanssa. Tiedonsaannissa ja liikuntapalveluihin löytämisessä kielitaito on yhä avainasemassa. Edes julkisella sektorilla, saati järjestöissä, ei ole realistista saada kaikkea ajankohtaista tietoa käännetyksi lukuisille eri kielille. Perustiedon jakamisessa voivat auttaa erilaiset keskitetyt palvelut. Erittäin käytetty on Infopankkiportaali, www.infopankki.fi, josta sekä maahanmuuttajat että heidän kanssaan työskentelevät löytävät tietoa useilla kielillä. Vammaisia maahanmuuttajia palvelee tukikeskus Hilman kotisivuilla (www. tukikeskushilma.fi) kuudella kielellä julkaistu Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas. Ibrahim Milanovic vaihtaa viereiseen soutulaitteeseen käsituntumalla. b Teksti Päivi Vänttinen Maahanmuuttajan kotouttamisessa on tärkeää löytää uusi ystäväpiiri- ja tukiverkosto. Sen luomisessa liikunnan mahdollisuudet ovat hyvät, koska liikunnassa kielitaidolla ei ole samaa merkitystä kuin monella muulla elämänalalla. Kulkureitti kuntosalille on esteetön. Eri kivilaadulla tehty reitti erottuu hyvin ympäristöstä. Näkövammaiset liikkujat voivat seurata reittiä kuljettamalla keppiä eri kivilaatujen reunaa pitkin. Reitillä on myös kaide, josta saa tarvitessaan tukea. Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2008
Pistekellosta voi tarkistaa, paljonko kuntoiluaikaa on jäljellä. Valkoinen keppi on tarpeen tutullakin kuntosalilla. Takataskusta se on helppo napata tarvittaessa esiin. Ibrahim löysi liikunnan uudelleen Liikunta on aina ollut tärkeä osa Ibrahim Milanovicin elämää. Ennen Bosnian sotaa harrastin lentopalloa, pingistä, jalkapalloa ja korista. Kesäisin hengailimme kavereiden kanssa kotikuntamme Gornji Vakuf-Uskopljen joella ja uimme koko kesän. Milanovic saapui Suomeen 14 vuotta sitten. Parikymppinen nuori mies sai Bosnian sodassa kranaatin silmilleen ja päätyi UNHCR:n kautta Suomeen silmäleikkauksiin. 35-vuotias Milanovic kertoo suomalaistuneensa hyvin, vaikka aluksi oli vaikeaa. Aluksi sulkeuduin. Piti sopeutua yhtä aikaa sokeuteen ja uuteen maahan. Suomen kielen opin ensimmäisen vuoden aikana kirjaston äänikasetilta, kun sairaalassa ja vastaanottokeskuksessa ei voinut oikein muutakaan tehdä. Kuntoutus ja opiskelu Arla-instituutissa toivat elämään sisältöä. Koulussa tutustui pakostikin uusiin ihmisiin ja oma vamma asettui uusiin mittasuhteisiin. Koulussa vertaistuki oli tärkeää, näki, että ihmisiä on kaikenlaisia. Monella on näkövamman rinnalla muuta vammaa tai sairautta. Maailma alkoi avautua kodin ja liikkumisen taitoja opetellessa. Myös liikunta löytyi uudelleen koulussa. Kaikki piti opetella uudelleen. Ohjaaja näytti, miten liikkua kuntosalilla ja lenkillä. Näkönsä menettänyt Ibrahim Milanovic työskentelee nykyisin Näkövammaisten Keskusliiton äänittämössä, jossa hän siirtää Celia-kirjaston aineistoja analogisesta muodosta digitaaliseen. Saman talon kuntosali ja uimahalli ovat tulleet tutuiksi. Koetan käydä pari kertaa viikossa kuntosalilla hikoilemassa ja kerran uimassa. Tutussa talossa on mukava käydä, kun pärjää itsenäisesti ja tilat on tehty soveltuviksi. Milanovic on pelanut lähes 10 vuotta maalipalloa, mutta kertoo nyt pitävänsä lajista taukoa. Kesäaikaan ohjelmassa on lenkkeilyä tutulla parin kilometrin kierroksella. Sen kun kiertää kaksi kolme kertaa, niin siinä rasittuvat hyvin sekä jalat että keppiä heiluttavat kädet. b Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2008
Jalkapallo yhdistää ihmisiä yli monenlaisten rajojen. Turussa on järjestetyssä monikulttuurisia jalkapalloturnauksia, kuva vuodelta 2005. Turussa liikunta on tärkeä kotouttamisen keino Erityisryhmiin kuuluvia aikuisia on vaikea tavoittaa. Kaikki maahanmuuttajat eivät tunne edes perusoikeuksiaan, saati tarjolla olevia palveluja. Turun kaupungin liikuntatoimi on aktiivisesti kehittänyt maahanmuuttajille suunnattua liikuntatoimintaa vuodesta 1996. Tämä työ sai tunnustusta helmikuussa 2008, kun opetusministeriö palkitsi kaupungin liikuntatoimen monipuolisesta liikunnan monikulttuurisuustyöstä. Turussa on reilu 10 000 maahanmuuttajaa ja noin 30 maahanmuuttajayhdistystä. Maahanmuuttajille suunnatun liikuntatoiminnan tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, aktivoida liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin ja auttaa maahanmuuttajayhdistyksiä järjestämään liikuntatoimintaa. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen maahanmuuttajille tarjoamia palveluja ovat muun muassa naisten ja miesten omat uintiopetusryhmät, erilaiset lajikokeiluryhmät sekä lasten ja nuorten monikulttuuriset palloiluryhmät. Liikuntapalveluihin osallistuminen on maksutonta alle kolme vuotta Turussa asuneille KOTO-toimintaan kuuluville maahanmuuttajille. Muille maahanmuuttajille liikuntapalvelut ovat normaalihintoja edullisempia eli samanhintaisia kuin työttömille, kotihoidontukea saaville ja eläkeläisille. Maahanmuuttajien yhdistykset voivat hakea liikuntavuoroja Turun liikuntapaikoille samoin periaattein kuin urheilu- ja liikuntaseurat. Liikuntalautakunta tukee maahanmuuttajayhdistyksiä vuosittaisella toiminta-avustuksella. Lisäksi ne voivat hakea starttiavustusta uuden toiminnan aloittamiseen. Maahanmuuttajille on tarjolla myös henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Lisäksi maahanmuuttajien liikuntapalveluvastaava Teija Hakala käy maahanmuuttajayhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa kertomassa liikunnasta. Periaate on, että maahanmuuttajia pyritään ohjaamaan osallistumaan vähitellen yleiseen liikuntatoimintaan. Maahanmuuttajien erityisryhmiä on vaikea tavoittaa Teija Hakalan mukaan maahanmuuttajayhdistyskäynneillä ei ole tullut vastaan erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Sen sijaan erityisryhmien liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti on vastaanottanut muu tamia saattajakorttihakemuksia maahanmuuttajalapsille, joilla on esimerkiksi jokin kehitysvamma tai neu rologinen sairaus. Uskoisin, että Turun seudulla on myös erityisryhmiin kuuluvia aikuisia, mutta heitä on vaikea tavoittaa. Etenkään monet maahanmuuttajanaiset eivät kulttuurisyistä osallistu kodin ulkopuoliseen yhdistys- ja harrastustoimintaan, Eija Hiitti toteaa. Toisaalta esimerkiksi mielenterveyspuolella, jossa vaikeista oloista lähteneitä maahanmuuttajia on keskimääräistä enemmän, saattajakortteja eivät hae myöskään suomalaiset aikuiset. Kortteja on kyllä markkinoitu näihin yhdistyksiin. Esteenä voi olla leimautumisen pelko. Eija Hiitti on työtoverinsa kanssa osallistunut Turun Maahanmuuttajien Invalidiyhdistyksen tilaisuuteen tavoitteena yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Invalidiyhdistys on Turun alueen ainoa erityisryhmien maahanmuuttajayhdistys. Tapaaminen ei johtanut yhteistyöhön ja Maahanmuuttajien Invalidiyhdistyksen yhteyshenkilö Aden Ahmed kertoo, et- Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2008
Monikulttuurinen liikunta etsii vielä paikkaansa tä yhteistyömuotoja ei ole löytynyt myöskään paikallisten erityisliikunta- tai vammaisjärjestöjen kanssa. Tuntuu, että emme riittävästi ymmärrä toisiamme. Kyse ei ole vain kielestä vaan myös toistemme tarpeiden ja toimintamallien ymmärtämisestä, Aden Ahmed sanoo. Suurin ongelma on edelleen siinä, etteivät jäsenryhmäämme kuuluvat tunne edes perusoikeuksiaan eivätkä tiedä tarjolla olevista palveluista, hän jatkaa. Maahanmuuttajien terveydenhuolto hoituu sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimiston kautta, joten on tärkeää, että toimiston henkilökunta olisi tietoinen niin kaupungin kuin järjestöjen maahanmuuttajille soveltuvista palveluista. Turun liikuntapalvelukeskus on julkaissut tiedotusmateriaalia liikuntatoiminnasta kymmenellä kielellä, mutta erityisliikunnan materiaaleja on käännetty vain ruotsiksi. Tämä varmasti hankaloittaa osaltaan eri kieliryhmien tavoittamista. Pitkäaikaissairaille ja vammaisille suunnattuun liikuntaan osallistuneet maahanmuuttajat ovat toistaiseksi kaikki olleet suomenkielentaitoisia, lähinnä venäläistaustaisia henkilöitä. Liikuntapalvelukeskuksen ja paikallisten erityisliikuntajärjestöjen yhteistyö on aktiivista. Yhdistykset eivät kerta kaikkiaan kykene unohtamaan minua, nauraa Eija Hiitti, joka sanoo lähettelevänsä yhdistyksiin sähköpostia lähes viikoittain. Yhteistyö vain tiivistyy, sillä liikuntapalvelukeskus aloittaa Sovelin kanssa toukokuussa yhdistysten liikuntavastaavien ja hallitusten puheenjohtajien liikuntakoulutuksen. Liikuntapalvelukeskuksella on kiinnostusta myös palvelujen ulottamiseen maahanmuuttajien erityisryhmille. Päänavauksena on suunniteltu omaa vesiliikuntaryhmää maahanmuuttajataustaisille erityislapsille ja heidän vanhemmilleen. Toive on tullut muslimiyhteisöltä ja ryhmä saattaa toteutua jo ensi syksynä. b Teksti Päivi Vänttinen b Kuva Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kuvapankki Erityisliikunnan jaosto ELJ selvittää alustavasti maahanmuuttajien liikunnan tilannetta ja pohtii, minkä toimielimen vastuulle asiat valtion liikuntaneuvostossa kuuluvat. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, emmekä voi jättää tätä joukkoa liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Onhan liikunta mitä parhain keino tutustua uusiin ihmisiin. Näkisin, että liitoilla ja seuroilla on paljon vastuuta asiassa, mutta ne tarvitsevat varmasti tässä monikulttuurisessa työssä monenlaista apua ja tukea, ELJ:n puheenjohtaja Susanna Huovinen sanoo. Myös liikuntapaikka voi hakea syrjinnästä vapaaksi alueeksi Tullakseen syrjinnästä vapaaksi alueeksi organisaation on täyt ettävä hakemus, jossa se sitoutuu ehkäise mään syr jintää ja etsimään aktiivises ti keinoja puuttua siihen. Syrjinnästä vapaa na alueena oleminen tarkoittaa syr jinnän vastustamis ta ja moni muotoi suuden sekä tasa-ar voisuu den tuke mista ja kan nattamista. Työministeriön tuella toteutetussa Syrjinnästä vapaa alue -kampanjassa ovat mukana Suomen Moni kult tuurinen Liikuntaliitto Fi- Mu ry, IOL Ihmisoikeusliitto, SEIS Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää, SETA (Seksuaalinen tasavertaisuus ry / Transtukipiste) ja Vam maisfoorumi, jo ka edustaa Suomen vammaisjärjestöjen yhteis tä ääntä. Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto, Finnish Multicultural Sports Federation eli FiMu ry on maahanmuuttajien järjestö, joka edistää maahanmuuttajien tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Vuonna 1999 perustettuun järjestöön kuuluu urheiluseuroja eri puolilta Suomea. Lisätietoja Syrjinnästä vapaa alue -kampanjasta löytyy osoitteessa: http://www.fimu. org/hankkeet/syrjinnasta_vapaa_alue/ Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2008
Liikkuen rasismia vastaan suvaitsevaisuutta kohti Suomen Liikunta ja urheilu ry (SLU) myönsi 37 000 euroa hankkeille, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja vastustavat rasismia liikunnan avulla. SLU:n tavoitteena on saada etenkin kuntia mukaan suvaitsevaisuushankkeisiin, ja joissakin hankkeissa tavoite on toteutunutkin. Nyt on aika verkostoitua liikunta- ja vapaa-ajan palveluista ja kotoutumisesta vastaavien viranomaisten kanssa ja etsiä uudenlaista yhteistyötä, yhteiskuntavastuupäällikkö Kaisa Pyhälä SLU:sta sanoo. Tuettavia hankkeita on selvästi viime vuotta vähemmän. Halusimme taata hyville hankkeille mahdollisuuden toteuttaa suunnitelmansa. Toivomme, että nyt tukea saaneet hankkeet lisäävät yhteistyötä ja konkreettisia toimia suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Tukea saaneet hankkeet Hämeenlinnan Setlementin Mukaan 2008 -hanke (10 000 e) tiivistää yhteistyötä seudulla toimivien liikuntajärjestöjen ja palvelutuottajien kanssa. Ohjelmassa on muun muassa monikulttuurinen liikunnan koulutuspäivä, uimakouluja eri kohderyhmille, tanssiliikuntaa, keilailua, retkiä ja leirejä. Saman tuen (10 000 e) sai myös Fin Tennis ja Pentathlon ry:n hanke Väinämöisen kutsu kisailemaan. Hankkeen tavoitteena on saada maahanmuuttajia mukaan liikkumaan ja seuran toimintaan eri tehtäviin. Hanke järjestää ohjattuja tutustumis- ja harjoitustilaisuuksia, perheliikuntaa ja koulutusta. Vantaan Liikuntayhdistyksen Maa hanmuuttajat liikkeelle Vantaalla -hanke (4000 e) tekee maahanmuuttajille tutuksi urheiluseurojen toimintaa. Hankkeen toivotaan madaltavan osallistumiskynnystä ja hälventävän ennakkoluuloja. Kainuun Liikunta ry:n hanke Liikkumalla uusia ystäviä (7000 e) kouluttaa ohjaajia ja toimintojen vetäjiä muun muassa kerhoihin, leireille ja tapahtumiin toteuttaan lajileirejä, toimintapäiviä, retkiä ja tapahtumia Mondial Starsin hanke Together for a Brighter Future to All (6000 e) järjestää maahanmuuttajanuorille ja kantaväestön nuorille yhteisiä liikuntatapahtumia sekä suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta käsittelevää koulutusta. Yhteistyö ja konkreettisuus ovat valttia rahaa haettaessa Kun SoveLi ry:n jäsenjärjestöt suunnittelevat hankkeita ja tekevät hakemuksia niiden rahoittamiseksi, SLU:n avustuspäätöksistä on luettavissa muutamia vinkkejä. Verkostoituminen kannattaa. Liikuntapalvelujen järjestäjät, kunnat ja liikuntapuolen viranomaiset ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyö on voimaa. Etsikää muiden järjestöjen kanssa sitä, mikä teille on yhteistä; suunnitelkaa, hakekaa rahoitusta ja toteuttakaa hankkeita yhteisvoimin. Tiedolliset ja taidolliset resurssit kasvavat, mutta taloudelliset paineet jakautuvat useammalle toimijalle. Pyrkikää tasavertaiseen ja esteettömään liikkumiseen. Tasavertaisuus ja esteettömyys tarkoittavat, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja esimerkiksi päästä liikuntapaikoille vammaan, etniseen taustaan, sukupuoleen, varallisuuteen yms. katsomatta. Abstraktit ylisanat ovat out. Olkaa tavoitteissanne ja suunnitelmissanne konkreettisia. Mitä ihan oikeasti tehdään? Miten tekemisellä saavutetaan konkreettisia tavoitteita? V I N K K I Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2008
Paula Rantanen antaa vatsa- ja selkälihaksilleen kyytiä omaishoitajien kuntosalivuorolla. Alaselkäni on ollut kipeä, tämä auttaa siihen. Hartiaseutu on monelle omaishoitajalle kipein paikka, Rantanen kertoi. Omaishoitajat löysivät kuntosalin Tampereen Seudun Omaishoitajat ovat hakeneet ja saaneet KKI-tukea kuntouttavaan liikuntatoimintaansa. Yhdistys järjestää monenlaista: kuntosalia, allasjumppaa, sisä- ja ulkoliikuntapäiviä... Omaishoitaja Anne-Birgit Mäkelä kertoo, että omaishoitajat ovat kokeneet kuntosalin yhdeksi sopivaksi liikuntamuodoksi. Yhdistyksellä oli aikanaan kuntoremonttikurssi. Kokeilimme kuntosaleja ja innostuimme niin, että halusimme tavata toisiamme jatkossakin salin merkeissä. Tässä yhdistyvät vertaistuki ja fyysisen kunnon kohottaminen. Mäkelä on 20-vuotiaan vaikeasti liikuntavammaisen Mari-tytön äiti. Anne-Birgit Mäkelä on todennut, että yksilöllinen harjoitusohjelma on yksi kuntosaliharjoittelun hyväksi havaituista puolista. Monilla on erilaisia, osittain juuri raskaasta hoitotyöstä syntyneitä vaivoja. Kuntosalilla voi tehdä sellaisia liikkeitä ja sellaisissa laitteissa, jotka sopivat omalle kropalle. Tai jos takana on valvottuja öitä, liikkeitä voi tehdä vähemmän, voimien mukaan. KKI-tuki madaltaa osallistumiskynnystä. Ryhmäläiset käyttävät myös kuntosaliohjaajan palveluja. Ohjaaja opastaa alkuun tai jos KKI-avustusten myöntämisen kriteerit: tulee uusia ryhmäläisiä, hän on käytettävissä. Kuntosalilla ei tarvita kuitenkaan niin paljon ammattiohjaajaa kuin jossain liikuntaryhmässä, neuvomme usein myös toisiamme. b Teksti ja kuva Heidi Hölsömäki Hanke aktivoi liikkumaan yli 40-vuotiaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee liikunnallisen elämäntavan alkuun niitä, jotka eivät liiku lainkaan tai liikkuvat hyvin vähän. Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. Tukea jaetaan kaksi kertaa vuodesssa paikallisille toimijoille. Seuraavan kerran avustusten hakuaika umpeutuu 30. syyskuuta. Hakulomakkeen voi tilata KKI-toimistosta, puhelimitse 014 260 1581 tai sähköpostitse tilaukset@likes.fi Lisätietoja: http://kki.likes.fi - > hankekilpailu Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2008
Terveyden politiikkaohjelman johtaja Maija Perho: Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön Terveyden edistämisen politiikkaohjelman keskeinen tavoite on viestittää toiminnan laaja-alaisuutta ja poikkihallinnollisuutta. Terveyden edistäminen ei kuulu vain terveydenhuollon vastuulle, kirjoittaa Maija Perho. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa korostuu laaja-alaisuus. Ohjelman mukaan terveyden edistämiselle luodaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia muun muassa hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla, rakentamisella ja liikennejärjestelyillä sekä elinympäristön esteettömyydellä. Yhtä tärkeä asema on myös monipuolisilla liikunta- ja muilla vapaa-ajan palveluilla, osallisuutta vahvistaval la järjestötoiminnalla, terveellisellä ravitsemuksella ja jouk koruokailul la sekä vastuullisella alkoholi- ja päihdepoltiikalla. Politiikkaohjelmassa on oma osionsa järjestöjen toiminnalle. Ensinnäkin siinä korostetaan valtiovallan vastuuta järjestöjen toimintamahdollisuuksien takaamisessa. Tämä tarkoittaa muun muassa verotuskäytännöissä ilmenevien kohtuuttomuuksien poistamista ja yhtenäisiä valtakunnallisia menettelytapoja. Kuntia kehotetaan tiivistämään kumppanuutta ja lisäämään pitkäjänteisyyttä järjestöyhteistyössä. Järjestöt ovat olleet ja ovat aloitteellisia oman jäsenistönsä tarpeiden tulkkina ja innovatiivisia uusien toimintamuotojen kehittämisessä. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vertaistuen antajina järjestöt ovat korvaamattomia. Tämä ilmenee hyvin liikuntapalvelujen järjestämisessä, jossa liikuntajärjestöjen ohella monet vammais- ja kansanterveysjärjestöt ovat kehittäneet erityisryhmille soveltuvia liikuntapalveluja. SLU, Nuori Suomi, Valtion Liikuntaneuvosto, Soveltava Liikunta SoveLi, Kunto ry, ja niin edelleen, Heidi Hölsömäki Maija Perho painottaa monenlaista yhteistyötä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikkumisen järjestämisessä. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2008
TEEJIILTÄ Kolumni ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita terveyden edistämisessä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön ohella. Toimenpide-esityksiä viedäänkin eteen päin laaja-alaisella yhteistyöllä. Tästä esimerkkinä ovat seuraavat käynnissä olevat hankkeet: Erityisliikuntaa kuntiin 2007 09 ja Liiku mieli hyväksi 2006 2009. Ensimmäisessä hankkeessa on mukana yhdeksän ja toisessa 20 kuntaa. Jälkimmäistä hanketta koordinoi Suomen Mielenterveysseura. Niin politiikkaohjelma kuin erilliset hankkeet tähtäävät siihen, että liikunta nähtäisiin kuntien ydintoiminnaksi, joka voi usein olla osa hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. On hyvä muistaa, että liikkumisreseptiä kehitettäessä Reumaliitto oli keskeisesti mukana, ja on edelleen, kun liikkumisreseptin käyttöä on ohjelmaan kirjatun mukaisesti tarkoitus elvyttää. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston vuoteen 2011 ulottuvassa toimintasuunnitelmassa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikunnan kehittäminen on kirjattu yhtenä kuudesta painopisteestä. Vuonna 2009 on tarkoitus tehdä selvitys erityisliikunnan järjestämisen tilasta. Liikuntapolitiikassa toimintaperiaatteena on kaikille avoin toiminta. Tämä on lähtökohtana myös valmisteltaessa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveellisestä liikunnasta ja ravitsemuksesta. Politiikkaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan valmistelussa huomioon. Periaatepäätös tulee sisältämään esityksiä ja velvoitteita esimerkiksi vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja mielenterveyskuntoutujien liikunnasta, arkiympäristöjen esteettömyydestä ja erityisryhmien tarpeiden huomioon ottamisesta alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Kunta- ja palvelurakenne on muuttumassa. Syntyy suurempia kuntia tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita tai kuntayhtymiä, joilla on vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja. Muutos antaa mahdollisuuden vahvistaa liikuntapalveluja ja niiden sisällä erikoistumista muun muassa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaan. Näitä palveluja on tarkoituksenmukaista järjestää myös seudullisesti. b Teksti Maija Perho Terveyden politiikkaohjelman johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Kohti jatkoeriä Yli-Kiimingin kylän seuraintalolla kokoontuu Oulun Kansalaisopiston jumpparyhmä, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia. Lehtosen Ville, Tapanilan Teuvo ja Suontaan Sirkka kulkevat kodin ja seuraintalon väliä osallistuakseen kylän ainoaan jumpparyhmään. Yhteistuumin ja yhteisvoimin on menty eteenpäin, ja ohjaajan saamiseksi ovat kaikki tehneet voitavansa. Kunnaltakin on joskus saatu jotain pientä, avustusta tai ainakin kehuja. Viime vuonna päästiin oikein paikallislehteenkin, kun kunnan kamreerin äiti aloitti liikuntaryhmässä. Sey, Erli, myöhemmin SoveLi, on käynnistynyt muutaman henkilön aktiivisuudesta ja motivaatiosta yhdistää järjestöjen voimat. Nyt SoveLin paikka on vakiintumassa. Jäsenjärjestöillä on ollut erilaisia tarpeita ja haasteita, mutta kentällä nähtiin kuitenkin myös yhteisiä saumoja, jotka tarvitsivat vahvistusta, kuten liikunnan yhdenvertaisuus, liikunnan saavutettavuus, ohjaajaresurssit ja kuntayhteistyö. Tulevaisuudessa SoveLin noste on tehtävä yhdessä! Uudelleenasemointi mahdollistaa kehittymisen, mutta haasteet on otettava vakavasti ja asema on otettava. Yhteistyön suunnitelmallisuudella, resurssien suuntaamisella oikeaan paikkaan ja vaikuttavuuden arvioinnilla päästään parhaaseen lopputulokseen. SoveLin järjestöt painivat jatkossa raskaassa sarjassa, jossa pysymiseen tarvitaan uudenlaisia yhteistyön keinoja. Avoimella toiminnalla päästään alkuun, yhteisellä strategialla ja riittävällä valtionavustuksella päästään jatkoon ja pitkäjänteisellä visiolla saavutetaan liikuntajärjestöjen loppukilpailupaikka. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin yksituumaista sitoutumista. Sitoutumisen on oltava konkreettista ja arkista, jolloin se näkyy pienissäkin asioissa, esimerkiksi kokouksiin osallistumisessa tai kannanotoissa. Sitoutumisen haasteista olisi hyvä avoimesti puhua, ovatpa ne järjestökulttuurisia tai esimerkiksi liikuntatyöntekijän resursseista johtuvia. Suurin osa liikuntatyöntekijöistä toimii oman työnsä ohella ja mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset, vai ovatko!? Yli-Kiimingin jumpparyhmä jatkuu, toiminta on osa kuntalaisten hyvinvointia. Se on osa terveyspalveluja, ilman sitä jotain puuttuisi. Ryhmään ovat kaikki tervetulleita, ja jokainen antaa jotakin ja saa jotakin yhdessä enemmän. Ensi viikolla lähdetään yhdessä kunnan toimistoon avustushakemuksen kanssa, mukana porukalla mietitty toimintasuunnitelma. Sirkka kirjasi myös oman varainhankintasuunnitelman, jotta näkevät, että olemme tosissamme. Sari Kivimäki, toiminnanjohtaja, sij. Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2008
Toverillisesti ja turvallisesti vesille Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden melontareissu vaatii toteutuakseen kunnon ennakkosuunnittelun. Epilepsialiiton isä-lapsikurssilla eteneminen erämaassa on näin elämyksellistä. Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2008