Kestävyyskriteerit biomassalle EUBIONET3 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari, Tulevaisuuden biotalous perustuu uusiutuvien materiaalien kestävään käyttöön 2 100 % Uusiutuva puuraakaaine 1
3 Biomassan käytön kestävyyskriteerit Edistettävä puupohjaisesta biomassasta tuotetun bioenergian hyödyntämistä ja biopolttoaineiden kauppaa Sovelluttava laajalle joukolle erilaisia biomassoja Koko elinkaari raaka-aineen hankinnasta tuotteen valmistukseen ja loppukäyttöön mukaan Suomessa käytössä olevat sertifiointijärjestelmät (mm. PEFC) mukaan EU:n Komission valmistelemien kriteerien tulee olla yhdenmukaiset vakiintuneiden kestävän metsätalouden kriteereiden ja kestävän metsätalouden harjoittamisen kanssa energiasovelluksiin (Biomassan kestävyyskriteerit) 4 Asia tärkeä Suomen teollisuudelle ja erityisesti metsäteollisuudelle Jaettu TAY-vastuu METSÄ/ÖKKL (määräaikainen 2 vuotta) Perustettiin kesällä 2008 uusi kansallinen seurantakomitea asialle Jäseniä 24: TEM, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, SYKE, Oy Containwash Ltd, Stora Enso, Neste Oil Oyj, WWF Suomi, Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto, Ympäristöministeriö, Vapo Oy, Oy Shell Ab, MTK ry, Motiva Oy, Kemianteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Metsäliitto Group, EK, MTT/Vakola, Maa- ja metsätalousministeriö, i t iö UPM-Kymmene Oy, St1 Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Oy Teboil Ab, Metsäteollisuus ry ÖKKL ollut ensimmäisen vuoden puheenjohtajana (Simo Honkanen, NesteOil) ja MT ry on nyt vetovuorossa puheenjohtajana Timo Heikka, Stora Enso 2
5 energiasovelluksiin (Hollanti johtaa) Suom men seurantaryhmä Vastu uu Metry ja ÖKKL WG 1: Terminologia ja ristikkäisasiat (Sveitsi) WG 2: Kasvihuonekaasutaseet (Belgia/Ranska) WG 3: Biodiversiteetti ja ympäristöasiat (Saksa) WG 4: Taloudelliset ja sosiaaliset asiat (Ruotsi) WG 5: Todentaminen ja auditointi/vaatimusten mukaisuuden osoittaminen ja CoC (UK) WG 6: Epäsuorat vaikutukset (Hollanti) Pj. Jari Parviainen (Metla), Jaakko Lehtovaara (Vapo), (Metry), Heikki Koskinen (ÖKKL), Karin Bergbom (SFS) Pj. Riitta Lempiäinen (Nesteoil), Sampo Soimakallio (VTT), Martti Esala (MTT), J. Valtanen (Metry), H. Koskinen (ÖKKL), Jukka Laine (Metla) Pj. Petri Heinonen (Metsähallitus), Sampsa Kiianmaa(WWF), J.Valtanen (Metry), H. Koskinen (ÖKKL), Riina Antikainen (Syke), Veijo Klemetti (Vapo) Pj. Ritva Toivonen (Tapio), Risto Savolainen (St1), J.Valtanen (Metry), H. Koskinen (ÖKKL), Paula Horne, PTT Pj. Sami Nikander (Kemianteollisuus), Auvo Kaivola (Metsäsertifiointi ry), J. Valtanen (Metry), H. Koskinen (ÖKKL), Timo Soininen, Tapio Riina Antikainen (Syke), J. Valtanen (Metry), H. Koskinen (ÖKKL) 6 CEN/TC 383 Kestävän kehityksen kriteerit biomassalle Alkuperäinen suunnitelma: Työ kattaisi i kaiken biomassan kaikkeen energiatuotantoon t t (valmis 2009) Työ pohjautuisi olemassa oleviin kestävän kehityksen kriteereihin: Cramer criteria, UK RTFO methodology, German Biofuels Sustainability Ordinance Julkaistut standardit muodostaisivat ns. "sateenvarjostandardin Standardit tulevat sisältämään biomassan kestävälle kehitykselle määritelmiä, periaatteita, mitattavissa olevia kriteerejä, perusvaatimuksia ja tapoja, jolla niitä arvioidaan suhteessa biomassan tuotantoon, toimintaan ja käyttöön (mukaan lukien kasvihuonepäästöjen tuottamisen). Vaikka työn alussa keskitytään liikenteen biopolttoaineisiin ja hieman laajemmin energiantuotantoon, tulevat kehiteltävät kriteerit vaikuttamaan kaikkiin sovellusalueisiin, joissa biomassaa käytetään muodossa tai toisessa. 3
energiasovelluksiin 7 CEN:n työllä ei virallista mandaattia RES:n suhteen komissiolta Keskusteluja EU-komission kanssa käyty pitkin vuotta 2009 RES-direktiivi (2009/28/EY) Direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä CEN/TC 383 haluaa työskennellä laajemmalla toimialueella kuin RES (terminologia, taloudelliset ja sosiaaliset asiat sekä epäsuorat vaikutukset) Komissio kiinnostunut vain RES-direktiivin vaatimusten toteuttamisesta eli WG 2 Kasvihuonekaasutaseet, WG3 Biodiversiteetti ja ympäristöasiat sekä WG 5 Vaatimusten mukaisuuden osoittaminen ja CoC työstä Komissio ei ole tällä hetkellä kiinnostunut RES:n ylimenevistä kriteereistä (taloudelliset ja sosiaaliset asiat sekä epäsuorat vaikutukset) Mahdollisuus kunkin työryhmän työn jakautuminen kahteen erilliseen osioon: 1) RES vaatimusten kriteerit ja 2) RES:ä laajemmat kriteerit energiasovelluksiin 8 Nykyinen suunnitelma: RES-direktiivin i valmisteluun l liittyi i merkittäviä iä poliittisia i ristiriitoja. iit Mandaatteja tälle alueelle tehtävälle standardointityölle ei ole odotettavissa. EC:n ja DG-TREN:n kanta tullut suopeammaksi standardisoinnille. EC:n kestävyysvaatimusten tiedonanto (kommunikaatio) julkaistaan maaliskuun lopulla 2010. Tarkennoksia RED:iin, jotka saattavat vaikuttaa tuleviin standardeihin. Päätettiin tehdä komission toivomat tehtävät ja jatkosta (laajempi toimialue) päätetään tää huhtikuun htik 2010 CEN/TC 383 kokouksessa. k k Lopullisten standardiehdotusten (WG1 Terminologia, WG2 GHG, WG3 Biodiversiteetti ja ympäristö ja WG 5 vaatimusten mukaisuuden osoittaminen ja CoC ) tulisi olla valmiina lausunnolle 10/2010 mennessä. WG4 ja WG 6 työryhmien työ keskeytetty toistaiseksi. 4
CEN/TC 383 Standardit Kestävästi tuotettu biomassa energiasovelluksiin 9 Sovitut julkaistavat standardit: Sustainably produced d biomass for energy applications RED-related criteria and indicators Part X Terminology. Calculation of the GHG emission balance associated with sustainable biofuels and bioliquids using a lifecycle approach). Biodiversity and environmental aspect. Conformity assessment, including chain-of-custody. Otsikot saattavat vielä muuttua esim. WG 3 standardi: Sustainably produced biomass for energy applications Principles, criteria, indicators and verifiers for legal compliance in Europe Part x: Areas for nature protection purposes, highly biodiverse non natural grassland and peatland 10 Kansainvälinen standardisointityö (ISO) biomassan kestävyyskriteereille ISO/TMB on hyväksynyt y y syyskuun kokouksessaan perustaa ISO projektikomitean ISO/PC 248 Sustainability criteria for bioenergy. Saksa ja Brasilia ovat komitean vetovastuussa. Alkuperäinen aihe Sustainability criteria for biofuels on laajennettu kattamaan kaikkea energiankäyttöä ilman uutta äänestystä. Komitea tulee käsittelemään samoja aiheita kuin CEN/TC 383:ssakin on käsitelty: Terminologia, KHK asiat, Biodiversiteetti ja ympäristöasiat, Taloudelliset ja sosiaaliset asiat, Vaatimuksen mukaisuuden osoittaminen sekä epäsuorat vaikutukset ISO vs. CEN yhteistyö?? CEN työ vesittynyt EC:n painostuksesta. Panostukset kansainväliseen työhön pitkällä tähtäimellä tärkeää! Ruotsi ja UK aikovat panostaa ISO työhön ja jättää CEN työ vähemmälle Suomi mukana! Komitean kokous järjestetään huhtikuun lopulla 2010 Rio de Janeirossa. 5
11 Eurooppalainen ja kansainvälinen standardisointityö biomassan kestävyyskriteereille Yhteenveto: Pitkällä tähtäimellä kansainvälisten kestävyyskriteerien laatiminen biomassoille energia sovelluksiin tarpeellista ja suotavaa Kansainvälinen standardisointityö (ISO) alkamassa (2010) biopolttoaineiden kestävyyskriteereille Suomen ehdotus ISO:n työn laajentamista kattamaan kaiken biomassan kaikille energia sovelluksiin on hyväksytty CEN toivoo ISO:n käyttävän eurooppalaista työtä kansainvälisen työn pohjana Mahdollisuus että työt yhdistyvät (Vienna Agreement), joko CEN tai ISO vetovastuussa Puupohjaisten biomassojen käyttö turvattava myös tulevaisuudessa! 12 6