Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen
ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v Savonlinna 105 000 t/v Rantasalmi 133 000 t/v Footer
HIILI- malli Kaksi laitoskokoa: 6 kpl 75 000 t/v 18 kpl 19 000 t/v 4
VESISTÖ- malli Hajautettu käsittely: 75 kpl 5 500 t/v 5
ALUE-malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 177 000 t/v Pieksämäki 167 000 t/v Savonlinna 108 000 t/v Rantasalmi 142 000 t/v 6
Energiatuotteet Sähkö Lämpö Biometaani Bioetanoli Biodiesel NYKYTILAmallin YHTEENSÄ TUOTTEITA GWh/v NYKYTILA-malli 0,3 3 0,3 3,6 ENERGIA-malli 57 120 (119) 0 180 Mikkeli 17 38 Pieksämäki 18 39 Savonlinna 11 23 Rantasalmi 11 23 HIILI-malli 52 130 (109) 0 190 1 iso laitos (6 kpl) 4,6 12 1 pieni laitos (18 kpl) 1,4 3,1 VESISTÖ-malli 46 100 (20) 3,6 140 1 laitos (75 kpl) 0,6 1,4 ALUE-malli -3,2-79 120 23 1,4 0 62 Mikkeli -2,1-26 40 5,4 0,54 Pieksämäki -0,36-23 34 8,4 0,5 Savonlinna -0,24-14 20 4,8 0,33 Rantasalmi -0,57-16 22 4,5 0,33 Etelä Savo mallien energiatuotteet ja ostettavat energiatuotteet (miinusmerkkiset) sekä hyödynnettävä lämpömäärä suluissa, GWh/v. 7
Energiatuotteet ENERGIA-malli on hyödynnettävissä olevien energiatuotteiden kannalta tehokkain ENERGIA- mallissa tuotettu energiamäärä vastaa Etelä-Savossa kulutetusta sähköstä (1600 GWh/v) 3,6 % ja kaukolämmöstä (1200 GWh/v) 10 %. HIILI-mallilla saadaan n. 10 % vähemmän energiaa kuin ENERGIAmallilla VESISTÖ-mallin energiasaanto kärsii sopivien lämmön hyötykäyttökohteiden (sekä porttimaksullisten jätteiden) puutteesta ALUE-mallissa tuotettujen liikennepolttoaineiden energiamäärä (140 GWh/a) vastaa 10 % Etelä-Savossa ostetuista liikennepolttoaineista Biometaanin liikennekäyttö vaatii muutoksia ajoneuvokantaan ja jakeluverkostoon Olkietanoli on vielä kehitysvaiheessa Laitosten lukumäärä YVA tarve 8
Energiatuotteet ENERGIA-mallissa Mikkelin ja Pieksämäen laitoksissa käsiteltävissä yhteensä yli 330 000 t/a alueen elintarvikeketjun jätemateriaaleista 41 % kaikista syntyvistä massoista tuotettavan sähkön osuus olisi 63 % hyödyksi saatavan lämmön osuus 65 % ENERGIA-mallin energiantuotannoista Pelkästään Mikkelin laitoksella on mahdollista käsitellä 22 % alueen massoista 31 % ENERGIA-mallin sähkön tuotantopotentiaalista ja 32 % lämmön hyödyntämispotentiaalista. 9
Materiaalituotteet YHTEENSÄ KIERRÄTYSLANNOITTEET Tuhka Komposti 10 Karjanlanta: separoitu kuivaosa Karjanlanta: separoitu nesteosa NYKYTILAmallista Mädätysjäännös Nestemäiset lannoitteet Käsittelemätön biomassa Rehu Hiilidioksidi NYKYTILA-malli tuoremassa 720 000 20 32 000 680 000 4 000 N 3 300 210 3 100 P 910 <1 150 760 C 55 000 5 000 50 000 ENERGIA-malli tuoremassa 1 200 000 740 000 1 750 490 000 N 3 300 2 600 0 640 P 830 640 13 170 C 56 000 20 000 0 35 000 HIILI-malli tuoremassa 1 300 000 1 100 000 150 000 N 3 800 2 800 960 P 930 250 680 C 30 000 7 200 23 000 VESISTÖ-malli tuoremassa 1 400 000 1 000 000 40 000 290 000 30 000 N 3 700 2 400 420 750 190 P 960 620 160 40 140 C 42 000 28 000 5 200 3 500 4 600 ALUE-malli tuoremassa 750 000 130 000 110 000 1 100 1 500 210 3 100 490 000 N 3 100 640 1 800 0 43 5 640 P 750 410 150 11 9 0 170 C 52 000 16 000 0 0 540 39 35 000 t/v MUUT
Materiaalituotteet Ravinnesaannoiltaan parhaimmat mallit olivat HIILI- ja VESISTÖ-mallit. Niiden ravinnesaannot erosivat NYKYTILA-mallista käytännössä vain lisäbiomassojen verran, joita ei nykyisin alueella joko muodostu tai niitä ei hyödynnetä. Oljen poltolla olemassa olevissa yhteiskäsittelylaitoksissa hukattaisiin ENERGIA-mallissa sekä typpeä että fosforia, kuitenkin vain 2 % kumpaakin. Nykyisissä lannoitesäädöksissä jätevesilietepohjaisuus rajaa mädätysjäännöksen separoidun nesteosan peltokäytön ulkopuolelle. Mahdollisimman suuren ravinnesaannon varmistamiseksi kierrätyslannoitteisiin yhteiskäsittelyyn perustuvissa mädätyslaitoksissa ei kannattaisi hyödyntää jätevesilietteitä tai ne tulisi hyödyntää erikseen tai mädätysjäännöksen separoinnista ja ravinnetuotteiden eriyttämisestä olisi luovuttava. 11
Yhteenveto Ilmasto- ja vesistöhyötyjen täysimääräisyys edellyttää sekä energian että ravinteet hyödyntävää biojalostamotoimintaa. Mädätys on keskeinen käsittely, mutta kuivien massojen poltto lisää energiasaantoa pienin ravinnemenetyksin ja kompostointi hiilen pysyvyyttä maassa. Energiasaanto ja lämmön tehokas hyödyntäminen vaikuttavat eniten kannattavuuteen. Siksi käsittelylaitos on sijoitettava lämpöä kannattavasti hyödyntävän tuotantolaitoksen yhteyteen. Tarkastelluissa skenaarioissa ylivoimaisesti suurimmat erot nykytilaan verrattuna tulivat energian hyödyntämisessä. 12