KIRJALLINEN KYSYMYS 699/2001 vp Elatusavun määrään ja huoltajuuteen liittyvät ongelmat Eduskunnan puhemiehelle Laissa lapsen elatuksesta todetaan sen 4 pykälässä, että "Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona." Elatustuen määrä ja sen suorittamistapa sekä lapsen huoltajuus vahvistetaan sosiaalilautakunnan toimesta sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Vanhemmat vastaavat maksukykynsä mukaan lapsilisien ja yksinhuoltajavähennyksen jälkeen lapsen huollosta. Vuonna 2000 elatussopimuksista 35 prosenttia oli suuruudeltaan 600 800 markkaa ja 11 prosenttia 1 000 markkaa tai enemmän. Ylivoimaisesti suurin osa huoltajuuksista on yhteishuoltajuuksia. Sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 2000 kaikkiaan 34 316 elatussopimusta ja 32 093 sopimusta lapsen huollosta. Näistä 91 prosenttia oli yhteishuoltosopimuksia. Suurimmassa osassa tapauksia lähihuoltajaksi tuli äiti ja isästä ns. etähuoltaja. Isälle uskottiin huolto vain 1 prosentissa ja äidille 8 prosentissa tapauksista. Usein vanhemmat ja heidän asiaansa hoitava sosiaaliviranomainen eivät pääse yhteisymmärrykseen keskenään lasten tapaamis- ja huoltajuusjärjestelyistä. Muutoksia elatusavun määrään haetaan sen vuoksi oikeusteitse noin 250 300 tapauksessa vuosittain. Vuonna 1999 alioikeuksissa tehtiin 607 lapsen huoltajan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä. Käsittelyajat käräjäja hovioikeuksissa ovat usein pitkiä. Yksin lapsen elatussopimusta koskevan sopimuksen muuttaminen vei vuonna 1999 käräjäoikeudessa lähes puoli vuotta. Estävätkö kenties pitkät käsittelyajat monen vanhemman kohdalla muutoksenhaun lapsen huoltajuuteen, elatukseen ja/tai tapaamisoikeuteen? Elatusvelvollisten isien keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan 30 prosenttia elatusvelvollisista isistä tapaa lapsiaan riittävästi (2 kertaa/kk), 40 prosenttia tapaa silloin tällöin ja 30 prosenttia ei tapaa lapsiaan ollenkaan tai ei ole heihin yhteydessä. Syinä lasten ja etävanhemman tapaamisen vähyyteen ovat mm. asuminen toisella paikkakunnalla, pitkät matkat, vanhempien huonot välit jne. Lapset ja lasten tarpeet vaihtelevat paljonkin yksilöittäin. Yleisen arvion mukaan lapsi kuluttaa kuukaudessa keskimäärin 2 000 markkaa. Elatusavun määrä ja siihen liittyvät vaatimukset vaihtelevat alle 400 markasta yli 2 000, jopa 3 000 markaan. Lapsen tarve ei liene yksistään syynä siihen, että oikeudessa ratkotaan kiistoja, jotka ovat syntyneet etävanhemman tulojen muutoksesta suhteessa elatustukeen. Jotta lapsen todelliset tarpeet tulisivat paremmin huomioiduiksi, olisi elatustukijärjestelmää parannettava niin, ettei elatusvelvollisuuden suuruutta laskettaisi pelkästään maksukyvyn perusteella. Voi käydä niinkin, että etävanhempi maksaa lapsen elatuksen lähes kokonaan tai että ulosottoviranomainen lähettelee elatusvelvolliselle karhukirjeitä, vaikka lapsi on asunut koko ajan elatusvelvollisen luona. Käytännössä kirjo lapsen elatustuen ja huoltajuuden suhteen on mitä laajin. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen elatusavun määrään ja huoltajuuteen liittyvistä ongelmista ja aikooko hallitus muuttaa elatusavun määräytymisperusteita ja tarkentaa viranomaisten ja huoltajien välistä yhteydenpitoa ja tiedonvälitystä niin, että kummankin vanhemman mielipiteet otetaan huomioon huoltajuutta ja elatusapua määrättäessä? Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2001 Raija Vahasalo /kok 2
Ministerin vastaus KK 699/2001 vp Raija Vahasalo /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 699/2001 vp: Onko hallitus tietoinen elatusavun määrään ja huoltajuuteen liittyvistä ongelmista ja aikooko hallitus muuttaa elatusavun määräytymisperusteita ja tarkentaa viranomaisten ja huoltajien välistä yhteydenpitoa ja tiedonvälitystä niin, että kummankin vanhemman mielipiteet otetaan huomioon huoltajuutta ja elatusapua määrättäessä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Lapsen elatuksesta annetun lain 1 :n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Elatuslain 2 :ssä säädetään, että vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon vanhempien ikä, työkyky ja heidän mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Saman lainkohdan mukaan vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset. Elatusapua määrättäessä tulee siis ottaa huomioon kummankin vanhemman edellytykset vastata lapsen elatuksesta aiheutuvista kuluista sekä lapsen tarpeet. Asiaa ei tule ratkaista yksinomaan elatusvelvollisen tulojen ja varallisuuden perusteella. Sosiaaliviranomaisilla on yleinen velvollisuus neuvoa ja ohjata asiakasta. Lapsen elatusta ja huoltoa koskevassa asiassa asiakkaalle tulee selvittää hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä asiaan liittyvät eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Ennen elatussopimuksen vahvistamista sosiaaliviranomaisten on harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon elatuslaissa säädetyt seikat. Sosiaaliviranomaiset voivat vain vahvistaa sopimuksen tai jättää sen vahvistamatta. Mikäli sopimus ei ole viranomaisten mielestä kohtuullinen, heillä ei ole oikeutta mennä sitä muuttamaan. Vanhempia ei myöskään tule taivuttaa sellaiseen sopimukseen, jota he eivät itse hyväksy. Jos sopimusta ei saada aikaan tai se olisi kohtuuton, vanhemmat tulee ohjata vahvistuttamaan elatusapu tuomioistuimessa. Vastaavat menettelyperiaatteet ovat voimassa myös huoltajuussopimusta tehtäessä (laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 10 :n 2 mom). Sopimusta lapsen huollosta vahvistettaessa sosiaalilautakunnan on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 8 :n mukaan otettava erityisesti huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset. Jos lapsen elatusta tai huoltoa koskevaa päätöstä annettaessa tai sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet muuttuvat oleellisesti, esimerkiksi lapsi muuttaa elatusmaksua suorittamaan mää- 3
Ministerin vastaus rätyn vanhemman luokse, vanhemman tulee reagoida tällaiseen tilanteen muutokseen oma-aloitteisesti ja laittaa vireille menettely tehdyn sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamiseksi. Asian selvittelyyn kuluvalta ajalta on elatusapuasioissa mahdollisuus saada takautuva päätös. Huolto- ja tapaamisoikeussopimusten sekä elatussopimusten tekoon kuntien sosiaalitoimessa liittyvät ongelmat ovat hallituksen tiedossa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöön tulleiden kanteluiden ja asiakkaiden kyselyiden johdosta. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa on parhaillaan tekeillä huolto- ja tapaamisoikeussopimuksia vahvistaville ja huoltoselvityksiä tuomioistuimille tekeville viranomaisille suunnattu opas ja myös koulutusta on tarkoitus järjestää. Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 4
Ministerns svar KK 699/2001 vp Raija Vahasalo /kok Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 699/2001 rd: Är regeringen medveten om de problem som anknyter till underhållsbidragets storlek och vårdnaden av barn och ämnar regeringen ändra grunderna för bestämmande av underhållsbidrag och precisera kontakten och informationsutbytet mellan myndigheter och vårdnadshavare på ett sådant sätt att vardera förälderns åsikter beaktas när vårdnaden och underhållsbidraget fastställs? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 1 lagen om underhåll för barn äger barn rätt till tillräckligt underhåll. Underhåll innebär tillgodoseende av de materiella och andliga behov som motsvarar barnets utvecklingsnivå, den vård och utbildning barnet behöver samt härav föranledda kostnader. I lagens 2 föreskrivs att föräldrarna efter sin förmåga svarar för barnets underhåll. Vid bedömandet av föräldrarnas förmåga att svara för underhållet beaktas deras ålder, arbetsförmåga och möjligheter att delta i förvärvsarbete, beloppet av tillbudsstående medel samt deras övriga, på lag grundade underhållsansvar. Enligt samma lagrum beaktas vid bedömande av omfattningen av föräldrarnas underhållsansvar även barnets förmåga och möjligheter att självt svara för sitt underhåll samt sådana omständigheter som gör att barnets underhåll inte medför kostnader för föräldrarna eller att dessa kostnader är ringa. När underhållsbidraget fastställs bör alltså båda föräldrarnas förutsättningar att svara för de kostnader som föranleds av barnets underhåll samt barnets behov beaktas. Frågan skall inte avgöras enbart på grundval av den underhållsskyldiges inkomster och förmögenhet. Socialmyndigheterna har en allmän skyldighet att ge råd till och vägleda klienten. När det gäller barns underhåll och vårdnaden av barn skall klienten få det klarlagt vilka hans rättigheter och skyldigheter är samt vilka de alternativ är som ansluter sig till frågan och verkningarna av dessa alternativ. Innan ett avtal om underhållsbidrag fastställs skall socialmyndigheterna överväga huruvida avtalet kan anses vara skäligt med beaktande av de omständigheter som regleras i lagen om underhåll för barn. Socialmyndigheterna kan endast fastställa avtalet eller låta bli att göra det. Om avtalet enligt myndigheterna inte är skäligt har de inte rätt att ändra det. Föräldrar får inte heller övertalas att ingå ett sådant avtal som de inte själva godkänner. Om ett avtal inte kan nås eller om det skulle vara oskäligt skall föräldrarna rådas att låta fastställa underhållsbidraget i domstol. Motsvarande principer för förfarandet gäller även när avtal om vårdnad ingås (10 2 mom. lagen angående vårdnad om barn och umgängesrätt). När socialnämnden fastställer ett avtal om vårdnad om barn skall den särskilt beakta barnets bästa och barnets egna önskemål enligt 8 lagen angående vårdnad om barn och umgängesrätt. Om de omständigheter som rådde när beslutet om barnets underhåll eller vårdnaden fattades eller avtal ingicks förändras väsentligt, i det fall att barnet t.ex. flyttar hem till den förälder som skall 5
Ministerns svar betala underhåll, skall föräldern på eget initiativ reagera på en dylik förändring och anhängiggöra ett förfarande som avser att ändra avtalet eller domstolens beslut. Det är möjligt att i underhållsbidragsfrågor få ett retroaktivt beslut i fråga om den period under vilken saken behandlas. Regeringen känner till de problem som anknyter till avtalen om vårdnads- och umgängesrätt samt avtalen om underhållsbidrag inom det kommunala socialväsendet bl.a. till följd av de klagomål och klienternas förfrågningar som har inkommit till social- och hälsovårdsministeriet. Vid forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården, Stakes, utarbetas som bäst en handbok för de myndigheter som fastställer avtalen om vårdnads- och umgängesrätt och gör vårdnadsutredningar till domstolarna. Avsikten är också att ordna utbildning. Helsingfors den 13 juni 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 6