Reijo Grönfors Eriävä mielipide Paula Sundqvist Maria Wallin 14.12.2015 Patrik Nygrén 2553/05.09.01/2015 Ruotsinkielisten terveyspalveluiden kehittäminen Varsinais-Suomessa: Eriävä mielipide työryhmän raporttiin Me allekirjoittaneet työryhmän jäsenet emme kaikilta osin yhdy työryhmän puheenjohtajan ehdottaman loppuraportin sisältöön. Käsityksemme mukaan siinä jätetään käsittelemättä joitakin työryhmän toimeksiannon kannalta keskeisiä kysymyksiä. Siksi esitämme seuraavan eriävän mielipiteen perusteluineen. Esittelytapa on seuraava: Lähtökohtana on työryhmän puheenjohtajan ehdotus loppuraportiksi, Lisäysehdotukset ovat sinisellä tekstillä, Poistettaviksi ehdotetut kohdat on yliviivattu, ja Ehdotusten perustelut on kursivoitu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja on asettanut 20.10.2015 työryhmän ruotsinkielisten terveyspalveluiden kehittäminen Varsinais-Suomessa. Asettamispäätöksessä todetaan: Turunmaan sairaalan piirissä on valmisteltu uudisrakennushanketta nykyisen sairaalan tontille yhdessä Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet kanssa. Samalla on mietitty toiminnan uudistamista, koska tilat pitää rakentaa toimintaprosesseja tukeviksi ja pitkälle tulevaisuuteen kantaviksi. Turunmaan sairaalan rooli ja toimintaperiaatteet on syytä arvioida uudelleen myös siitä syystä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rakenne ja toimintatavat ovat muuttuneet viime vuosina huomattavasti mm. Tyks 2013 hankkeen ja yksi sairaala uudistuksen myötä. Sairaanhoitopiirin erityisvastuualue on länsirannikkostrategian myötä laajentunut Vaasan sairaanhoitopiiriin, mikä on lisännyt huomattavasti ruotsinkielistä väestöä piirin toiminta-alueella. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ollessa kesken, on kuitenkin vaikea ennakoida, minkälainen järjestelmä olisi uudessa sote-rakenteessa paras ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi. Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat palvelujen laaja integraatio (perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi erikoissairaanhoidon palveluihin) ja palveluiden tuotanto laajapohjaisilla itsehallintoalueilla. Näin ollen on tarpeen käynnistää selvitystyö siitä, miten ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut tulisivat maakunnan (tai jatkossa itsehallintoalueen) alueella jatkossa toteuttaa. Sairaanhoitopiirin sisäisenä selvityksenä asia konkretisoituu Turunmaan sairaalan toiminnan kehittämiseen sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti yhdessä eniten ruotsinkielisiä palveluita käyttävien kuntien kanssa. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin
1) Selvittää erilaiset vaihtoehdot maakunnan ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiselle samalla sote-uudistuksen tavoitteet toteuttaen 2) Laatia sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen toiminnallinen suunnitelma Turunmaan sairaalan kehittämiseksi. Aikataulullisesti työryhmän tulee saada tehtävänsä valmiiksi marraskuun 2015 loppuun mennessä. Työryhmän viralliset jäsenet ovat asettamispäätöksen mukaisesti seuraavat henkilöt: Samuli Saarni, johtajaylilääkäri, VSSHP (pj.) Lauri Tanner, hallintojohtaja, VSSHP Petri Virolainen, sairaalajohtaja, VSSHP Reijo Grönfors, toimitusjohtaja, Turunmaan sairaala Katariina Korkeila, palvelualuejohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Anna Arola-Järvi, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarinan kaupunki Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja, Paraisten kaupunki Maria Wallin, peruspalvelujohtaja, Kemiönsaaren kunta Mari Viljanen-Peuraniemi, suunnittelija, VSSHP (sihteeri) Työryhmälle nimettiin seuraavat varahenkilöt: Rita Arjonen, ylilääkäri, Kaarinan kaupunki Karin Simola, hallintopäällikkö, Kemiönsaaren kunta Hilkka Virtanen, tulosaluejohtaja, Turun kaupunki Läsnälo-oikeus kokouksissa: Olli-Pekka Lehtonen, Sairaanhoitopiirin johtaja, VSSHP Patrik Nygrén, kaupunginjohtaja, Paraisten kaupunki Työryhmä kokoontui 9.11.2015 ja 30.11.2015 Työryhmän pohdinta Työryhmän tehtävät olivat 1. Selvittää erilaiset vaihtoehdot maakunnan ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiselle samalla sote-uudistuksen tavoitteet toteuttaen. 2. Laatia sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen toiminnallinen suunnitelma Turunmaan sairaalan kehittämiseksi. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa päätettiin tulkita tehtäväksianto aikataulusyistä niin, että yksityiskohtaista toiminnallista suunnitelmaa ei pyritä laatimaan, vaan tavoitteeksi otettiin erilaisten toiminnallisten vaihtoehtojen kartoitus. Työryhmätyön lähtökohdaksi todettiin ensimmäisessä kokouksessa seuraavat tekijät 1) Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat
a) palvelujen laaja integraatio (perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio erikoissairaanhoidon palveluihin) ja b) palveluiden tuotanto yhdenvertaisesti, laajapohjaisilla itsehallintoalueilla (näillä näkymin Varsinais-Suomen maakunnan kokoisella alueella). Toisessa kokouksessa todettiin lisäksi sote-uudistukseen uusimmassa vaiheessa mukaan tulleeksi tavoitteeksi: c) valinnanvapaus. Soten osana suunnitellaan käyttäjän mahdollisuutta valita yksityinen tai kolmannen sektorin palveluntuottaja. Valinnanvapauden toteutumistapa tai -alue ei ole vielä tiedossa, mutta perustason palvelut ovat ensisijainen kohde. 2) Ruotsinkielisiä palveluja Varsinais-Suomessa tulisi parantaa nykyisestä tasostaan. Turunmaan sairaalan palvelut toimivat ruotsiksi ja suomeksi laadukkaasti. Turunmaan sairaala tuottaa vajaan kolmasosan ruotsinkielisten käyttämistä erikoissairaanhoidon avohoitopalveluista ja neljänneksen vuodeosastopalveluista. Suuri osa Loput erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Tyksissä ja EPLL:ssä. päivystyksessä ja kuntien peruspalveluissa. Käyttäjäryhmistä Turunmaan ulkopuolelle jäävät lisäksi muualta Ervaalueelta (Vaasa) ja Ahvenanmaalta tulevat potilaat, koska nämä käyttävät vaativamman erikoissairaanhoidon (Tyks) palveluita. Työryhmän käsityksen mukaan perustason terveysja sosiaalipalvelut kyetään laadukkaasti takaamaan suomeksi ja ruotsiksi tällä hetkellä lähinnä Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Turunmaan sairaalassa sen erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaan kuuluvissa palveluissa. Perustelut: Raportissa on annettava oikea kuva kaksikielisten palvelujen todellisesta tarpeesta ja Turunmaan sairaalan merkityksestä nykyisessä kaksikielisessä palvelurakenteessa. Muutama nykytilannetta kuvaava tunnusluku: Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan erikoissairaanhoidon avohoitopalveluista Turunmaan sairaala tuottaa 42%, TYKS 48%, EPLL 8%, ja Psykiatrian tulosalue 2%. Vastaavasti vuodeosastopalveluista Turunmaan sairaala tuottaa 36%, TYKS 59%, ja Psykiatrian tulosalue 5% Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on toimivammat peruspalvelut. Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan perusterveydenhuollon avopalvelut muodostavat 53% näiden kuntien asukkaiden terveydenhuollon avohoitopalveluista ja 70% vuodeosastopalveluista. Turunmaan sairaalan tarjoamat erikoissairaanhoidon palvelut ja kuntien omat perusterveydenhuollon palvelut kattavat 73% näiden kuntien asukkaiden avoterveydenhuollon palveluista ja 81% vuodeosastohoidon hoitopäivistä.
Vaativamman erikoissairaanhoidon, päivystyksen ja psykiatrian tulosalueen osuus muodostaa 27 % avohoidosta, ja Alle 20 % vuodeosastohoidon hoitopäivistä. 3) Työn tavoitteena on löytää malli tai malleja, joka toteuttavat em. tavoitteet. Muunlaisia malleja ei tule toteuttaa ennen sote-uudistusta. 4) Kuntien osalta Kemiönsaaren ja Paraisten edustajat pitivät Turunmaan toiminnan ylläpitoa ja kehittämistä tärkeänä osana kaksikielistä palvelujärjestelmää Ratkaistavat kysymykset Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation toteuttamisvaihtoehdot Palveluiden integraation toteutuminen tarkoittaa sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon integrointia. Tavoitteena on yhtenäisten ja sujuvien palveluketjujen toteuttaminen. Tämän tavoitteena on palvelun laadun ja asiakaslähtöisyyden parantaminen ja kustannusten alentaminen. Työryhmä toteaa, että palvelujen tarjoaminen potilaan äidinkielellä on sairaanhoitopalvelujen tärkeä laatutekijä ja perusoikeus. Integraation yhteydessä keskeinen kysymys on, mikä toiminnallinen ja hallinnollinen rakenne luo parhaat edellytykset ruotsinkielisten palveluiden toteuttamiselle. Ratkaistava kysymys integraatioon liittyen on, voidaanko maakunnan kaksikieliset palvelut erottaa suomenkielisistä niin, että kaksikieliset sote-palvelut integroidaan erilliseen rakenteeseen kuin suomenkieliset palvelut. Tähän liittyen on tarkasteltava väestöpohjia suhteessa terveydenhuollon toiminnan logiikkaan ja kuntien kokoon sekä maantieteelliseen sijaintiin. Keskeisenä tekijänä on myös otettava huomioon sote-uudistuksen tavoite jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon luodaan verorahoitteinen valinnanvapausjärjestelmä. Siinä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat tulevat kilpailemaan, eikä nykymuotoista talousarviorahoitusta tule enää olemaan. Yllä mainituista syistä on priorisoitava ratkaisumalleja, jotka tukevat kaksikielistä palvelutarjontaa äidinkielellä ja jotka myös muuten ovat mahdollisimman kilpailukykyisiä suhteessa kyseiseen asiakasryhmään. Perustelut: Työryhmän yhtenä tavoitteena on laatia sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen toiminnallinen suunnitelma Turunmaan sairaalan kehittämiseksi. Tällöin on otettava huomioon sote-uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluvan valinnanvapausjärjestelmän vaikutukset. Varsinais-Suomen kaltaisella kaksikielisellä seudulla kyky palvella potilaita ja muita käyttäjiä täysin sujuvasti heidän omalla kielellään tulee silloin olemaan tärkeä kilpailutekijä. Valinnanvapausjärjestelmän tuomassa laatukilpailutilanteessa kielellinen osaaminen tulee siis muodostamaan tärkeän kilpailuvaltin Turunmaan sairaalan kaltaisille täysin kaksikielisille yksiköille.
Varsinais-Suomen ruotsinkielinen väestöpohja (31.12.2014) on yhteensä 27 032, joka jakaantuu tarkasteltavina oleviin kuntiin seuraavasti: Kemiönsaari 4847 (17,9 %), Parainen 8700 (32,2 %), 9924 Turku (36,7 %) ja Kaarina 1366 (5,1 %). Kemiönsaarella ja Paraisilla on ruotsinkielinen enemmistö, Turussa ja Kaarinassa suomenkielinen. Seudun ruotsinkielisistä merkittävä osa kuuluu kaksikielisiin kotitalouksiin. Noin 27 000 henkilön ruotsinkielinen väestöpohja riittäisi sinänsä kattavan perustason sosiaali- ja terveyskeskuksen perustamiseen ja toteuttamiseen. Nykyisten kattavasti kaksikielisten perustason sotepalveluiden piirissä on Paraisten (15 500) ja Kemiönsaaren (6 950) väestö. Koko Paraisten ja Kemiönsaaren väestö yhdistettynä Turun ja Kaarinan ruotsinkielisiin asukkaisiin tekisi väestöpohjaksi noin 34 000. Ruotsinkielisten asukkaiden absoluuttinen määrä Varsinais-Suomessa on merkittävä. Kahdessa kunnassa on ruotsinkielinen enemmistö. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus koko maakunnan väestöstä on kuitenkin pieni. Siksi nykyinen sairaanhoitopiiri ei sen paremmin kuin suunnitteilla oleva itsehallintoaluekaan pysty tarjoamaan kaksikielisiä palveluja äidinkielen tasolla organisaation koko toiminnassa. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluita tulee edelleen tarjota lähipalveluina. Kaksikielisen erillisyksikön mallissa kokonaisuus tarkoittaisi hallinnollista yhtenäisyyttä, jossa lähipalveluita tarjotaan edelleen sekä Paraisilla että Kemiönsaarella, mutta sotetavoitteen integroidun mallin mukaisesti perusterveydenhuollon palveluita tuotetaan myös Turussa, joka mahdollistaa ja turvaa nämä palvelut yhdenvertaisesti myös Turun ja Kaarinan ruotsinkieliselle väestölle. Pienten kuntien kannalta ruotsinkielisten palveluiden eriyttäminen kaksikielisestä palvelusta integrointi eri toimijaan kuin suomenkieliset palvelut aiheuttaisi väestöpohjaan liittyviä hankaluuksia, koska tämä johtaisi kunnassa toteutettavien lähipalveluiden järjestämiseen kahden eri tahon toimesta. Näin ollen Paraisten ja Kemiönsaaren kannalta integraation toteuttaminen edellyttäisi kunnan koko sote-palvelujärjestelmän integrointia laajempaan, kaksikieliseen palvelutuottajaan. Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren edustajien näkemyksen mukaan tulevan sote-alueen sisälle on tarkoituksenmukaista luoda kaksikieliset palvelut turvaava yksikkö. Tämä korostuu sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluitten ja väestön paljon ja usein tarvitsemien peruserikoissairaanhoidon palveluiden kohdalla. Riittävän suuren kokonaisuuden aikaansaaminen edellyttäisi palveluiden keskittämistä yhteen yksikköön. Tämä ei kuitenkaan ole maantieteellisesti mahdollista, koska Tämä yksikkö voi tuottaa em. palvelut Turussa, Kemiönsaarella ja Paraisilla. Tällöin nämä kaksikieliset palvelut olisivat hyvin kohderyhmien tavoitettavissa. lähipalvelut on jatkossakin tuotettava paikallisesti. Kaarinan ja Turun palvelut voitaisiin saavutettavuuden kohtuuttomasti kärsimättä keskittää Turkuun (Kaarinan terveysasemalta Turunmaan sairaalaan on 7,5 km). Turun ja Kaarinan osalta ruotsinkielisten palveluiden erottaminen muusta palvelukokonaisuudesta olisi sikäli helpompaa, ettei se haittaisi jäljelle jäävän palvelukokonaisuuden organisointia. Maakunnallisen, kaksikielisen ja täysin integroidun palveluntuottajan toteuttaminen on vaikeaa, koska mainittu 25 35 000 väestöpohja ei kuitenkaan riitä itsenäiseen erikoissairaanhoidon tuotantoon. Integroinnin tarve on kuitenkin suurin peruspalveluissa ja tiiviissä yhteistyössä sote-alueen muun erikoissairaanhoidon kanssa kattava integrointi olisi
Yhteenveto kuitenkin toteutettavissa. Sote-uudistuksen yhteydessä itsenäistä erikoissairaanhoitoa on pyritty keskittämään noin 150 250 000 väestöpohjaisille alueille. Erikoissairaanhoidon osaamis- ja laitevaativuus kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Muualla Varsinais-Suomessa on todettu, ettei aiempi aluesairaalaverkosto kyennyt itsenäisesti tuottamaan kattavia erikoissairaanhoidon palveluita. Nykyisessä sairaanhoitopiirin yksi sairaala -toimintamallissa erikoissairaanhoidon lähipalvelut eri sairaaloihin turvataan keskitetysti. Tämä on parantanut harvinaisempien erikoisalojen palveluiden saatavuutta lähipalveluina ja turvannut avainosaajien saatavuuden. Turunmaan sairaala yliopistosairaalan läheisyydessä mahdollistaa harvinaisempien erikoisalojen palveluiden saatavuuden samalla lähipalvelulogiikalla kuin etäämpänä sijaitsevissa TYKSlähisairaaloissa. Perustelut: Perustason terveys- ja sosiaalipalvelut kyetään laadukkaasti takaamaan ruotsiksi tällä hetkellä lähinnä Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa, sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Turunmaan sairaalassa sen erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaan kuuluvissa palveluissa. Vaativamman erikoissairaanhoidon ja ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen osalta ruotsinkielisissä palveluissa on tällä hetkellä vakavia puutteita. Sosiaali- ja terveysuudistuksen keskeisen tavoitteen, palveluintegraation, laadukas toteutuminen edellyttäisi kaksikielisten perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä erikoissairaanhoidon integroimista yhden organisaation toiminnaksi. Ennen soteuudistusta kyseinen järjestäjä olisi sairaanhoitopiiri. Sote-uudistuksen edetessä on selvitettävä miten itsehallintoalueen sisäinen erillisyksikkö voisi muodostaa. Yksikkö vastaisi kaksikielisten sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluitten ja perustason erikoissairaanhoidon tuottamisesta sote-alueella. Kyseinen yksikkö voisi olla järkevää rakentaa Turunmaan sairaalan yhteyteen. Perustelut: Yllä kuvattujen tunnuslukujen valossa on selvää, että tulevan itsehallintoalueen sisäinen kaksikielisten palveluitten erillisyksikkö on vakavasti harkittava vaihtoehto. Sillä voisi olla toimintaa sekä Turun keskustassa että Turunmaan kunnissa. Käytännössä tämän toteuttaminen on vaikeaa. Kuntien peruspalveluita ei voi pilkkoa kielen mukaan lähipalveluiden tuottamisen vaikeutumatta, eikä Kemiönsaaren ja Paraisten lähipalveluita voi tuottaa Turussa. Kattavan kaksikielisen erikoissairaanhoidon yksikön ylläpito on mahdotonta, koska väestöpohja jää niin pieneksi, että suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista joudutaan tuottamaan muulla (kantasairaalassa ja päivystyksessä). Työryhmän jäsenten käsitysten mukaan Kemiönsaarella ja Paraisilla ei ole tässä vaiheessa kiinnostusta siirtää peruspalveluitaan sairaanhoitopiirille. Sen sijaan työryhmän jäsenet ovat ilmoittaneet kuntien haluavan selvittää olisiko erillisyksikkömalli toteutumiskelpoinen. eikä Turulla ja Kaarinalla ole kiinnostusta erottaa ruotsinkielisiä palveluista muista palveluista.
Perustelut: Kaksikielisen erillisyksikön muodostaminen ei tarkoittaisi peruspalvelujen pilkkomista kielen mukaan, vaan kaksikielisen palvelutoiminnan erikoisosaamisen kokoamista riittävän vahvaksi, alueen koko väestöä palvelevaksi yksiköksi nykyisen sairaanhoitopiirin tai tulevan itsehallintoalueen sisällä. Paraisten ja Kemiönsaaren lisäksi myös Turun ja Kaarinan edustajat työryhmässä ovat pitäneet erillisyksikkömallin selvittämistä järkevänä. Laajan väestöpohjan ja yhdenvertaisuuden toteutumisvaihtoehdot Yhteenveto Työryhmässä todettiin yksimielisesti, että sairaanhoitopiirin palveluiden ruotsinkielisessä saatavuudessa on parantamisen varaa erityisesti Tyksin ja päivystyspalveluiden osalta. Toisaalta jo aiemmin todettiin, että jatkuvasti nousevan erikoissairaanhoidon kustannus- ja vaatimustasolla Varsinais-Suomen alle 30 000 ruotsinkielistä väestöä varten ei voi järjestää erillistä, kattavaa erikoissairaanhoidon palvelua tarjoavaa yksikköä. Kielellisten oikeuksien lisäksi on turvattava oikeus laadukkaaseen erikoissairaanhoitoon. Näin ollen olisi tärkeää löytää ratkaisu, joka auttaisi parantamaan ruotsinkielistä palvelua koko sairaanhoitopiirin tasolla. Eri palveluja käyttävien ruotsinkielisten asiakkaiden yhdenvertaisuus paranisi, jos sairaanhoitopiirissä olevaa ruotsinkielistä osaamista hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti. Keskeisenä tavoitteena tulisi pitää ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden takaamista lääketieteellistä laatua uhraamatta. Terveydenhuollon palvelukokonaisuuteen osallistuu laajasti eri ammattiryhmien edustajia, ja äidinkielellä tapahtuva kommunikaatio lääkärin kanssa on vain osa kokonaisuutta. Monesta syystä omalla äidinkielellä tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitys on korostumassa. Siihen vaikuttaa esimerkiksi väestön ikääntyminen, psyykkisten oireiden lisääntyminen sekä potilaiden korostunut vastuu omasta terveydestä. Vähintään yhtä tärkeää vuodeosastohoidossa todennäköisesti tärkeämpääkin on kommunikointi muun henkilökunnan kanssa. Ruotsinkielinen palveluympäristö toteutuu todennäköisesti paremmin erillisessä, ruotsinkielisiin palveluihin erikoistuneessa yksikössä kuin hajautettuna koko muun toiminnan osaksi Yhtenä konkreettisena tavoitteena voisi olla Turunmaassa nyt toteutuvan kaksikielisen miljöön käytön mahdollistaminen niin laajalle osalle erikoissairaanhoitoa kuin mahdollista. Siksi tulisi selvittää miten kaksikielisen osaamiskeskuksen palvelumalli voitaisiin muodostaa ja miten se voisi toimia tulevaisuuden sote-arkitehtuurissa. Perustelut: Työryhmä on yksimielisesti hyväksynyt Turunmaan sairaalassa nyt toteutuvan kaksikielisen toimintaympäristön käytön mahdollistamsen niin laajalle osalle erikoissairaanhoitoa kuin mahdollista. Kaksikielisen osaamiskeskuksen malli on konkreettinen tapa totuttaa tämä tavoite. Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on laajaan väestöpohjaan perustuva, alueen asukkaita yhdenvertaisesti kohteleva järjestelmä. Myös erikoissairaanhoidon toiminnallinen kehitys edellyttää huomattavan suuria väestöpohjia jotta toimintaa voidaan tehokkaasti ja laadukkaasti toteuttaa. Näin ollen tulisi löytää malli, jossa lääketieteellinen vastuu laadusta
on maakunnan tasolla yhtenäinen, ja kielelliset oikeudet toteutuvat mahdollisimman laajasti eri sairaanhoitopiirin yksiköissä. Käytännössä tämä voisi toteutua Turunmaan ja Tyks kantasairaalan yhteistyötä tiivistämällä niin, että mahdollisimman laaja osa vaativaakin erikoissairaanhoitoa käyttävistä potilaista viisi hyötyä ruotsinkielisestä miljööstä ja palveluista. Valinnanvapauden huomiointi Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten valinnanvapautta. Tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua luomalla kilpailua julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Lähtökohtaisesti valinnanvapauden on esitetty koskevan perustason sosiaali- ja terveyspalveluita ja joiltakin osin erikoissairaanhoidon palveluita. Valinnanvapauden toteutumisen tavat ja laajuus eivät ole tiedossa. Työryhmässä todettiin, että palvelujen saatavuus äidinkielellä on todennäköisesti merkittävä tekijä valintapäätöksissä. Valinnanvapauden lisääntyminen lisää siis painetta palveluiden tuottamiseen äidinkielellä. Työryhmässä pidettiin kuitenkin epätodennäköisenä, että perustason terveyspalveluille syntyisi kielellisistä syistä kilpailua Paraisille tai Kemiönsaarelle. Näin ollen kilpailutilanne koskisi lähinnä Turun lähellä asuvien ruotsinkielisten valintoja. Erikoissairaanhoidon osalta valinnanvapauden laajuus on epäselvä. Ruotsinkielisen väestön pienuuden vuoksi ei kieleen perustuvalla valinnanvapaudella todennäköisesti ole erikoissairaanhoidossa kovin suurta merkitystä. Toisaalta parantamisen varaa olisi kuitenkin nykytilanteeseen verrattuna, koska Turunmaan sairaala kykenee tuottamaan vain rajallisen osan erikoissairaanhoidon palveluista kaksikielisesti. Kilpailukyvyn parantamiseksi olisi hyödyllistä selvittää sellaista mallia, jossa nykyistä laajempi osa vaativan erikoissairaanhoidon palveluista kyettäisiin tuottamaan ruotsinkielisessä miljöössä. Tämän tarvetta korostaa se, että erikoissairaanhoidon sisällä hoitopaikan valinta on jo vapaata. Tämä valinnanvapaus voi korostua entisestään, jos ns. erityisvastuualueet puretaan. TYKS kilpailee jo nyt potilaista HUS:n ja TAYS:n kanssa. Kielellisten vaikutusten arviointi Työryhmän toisessa kokouksessa todettiin, että työryhmältä on toivottu kielellisten vaikutusten arviointia. Todettiin, että kielellisten vaikutusten arviointi on tärkeää ja tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun esitetään erilaisia konkreettisia toimenpiteitä joita voidaan verrata keskenään. Toisaalta todettiin, että koko työryhmän tehtäväksianto oli selvittää malleja, joilla ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin turvata. Kielellisten vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida ruotsinkielisten sote-palveluiden kokonaisuus. Kaikessa sote-ratkaisuihin liittyvässä kehitystyössä on jo alkuvaiheessa otettava huomioon se miten voidaan taata palvelut myös ruotsinkielellä. Turunmaan sairaalan rakennushanke Perustelut: Työryhmän tehtävä oli analysoida toiminnallisia vaihtoehtoja ruotsinkielisten palveluiden kehittämiseksi. Turunmaan sairaalan rakennushanke mainitaan työryhmän asettamispäätöksessä toimeksiannon perusteluna.
Tästä johtuen raportissa tulee käsitellä myös rakennushanketta ja sen merkitystä sairaanhoitopiirin toimintaedellytysten kannalta. Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet tukee säännöllisesti Turunmaan sairaalan toimintaa. Viime vuosina tuen taso on ollut noin miljoona euroa vuodessa. Säätiön tukea on pääasiassa käytetty sairaalan laitteiston uusimiseen. Säätiö on lupautunut tukemaan Turunmaan sairaalan mahdollista remontti- ja laajennushanketta seuraavin ehdoin: Säätiö ostaa Turunmaan sairaalan nykyisen kiinteistön Säätiö toteuttaa laajan rakennushankkeen, jossa osa nykyrakennuksista puretaan ja osa peruskorjataan vastaamaan modernille sairaalalle asetettavia vaatimuksia, sekä kahdelle viereiselle, säätiön omistuksessa olevalla tontille rakennetaan sairaalan uusi osa Säätiö vuokraa uuden sairaalakokonaisuuden sairaanhoitopiirille tai tulevalle itsehallintoalueelle vähintään 20 vuoden sopimuksella erittäin edulliseen vuokraan, joka on n. 50 % käyvästä markkinavuokrasta Vuokrasopimuksessa sovitaan että kiinteistössä tarjotaan kaksikielisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, ja Säätiö sitoutuu tukemaan uuden yksikön laitehankintoja myös jatkossa. Työryhmä toteaa, että säätiön tarjoama yhteistyömalli on varsin edullinen veronmaksajien ja nykyisen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Se edistäisi myös merkittävästi kaksikielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa Varsinais-Suomessa. Rinnakkain palvelumallin kanssa kannattaa selvittää miten nykyinen rakennuskanta ja tonttivaranto voivat palvella tulevaisuuden sote-ratkaisua. On tärkeää ettei sairaanhoitopiiri nyt tee ratkaisuja joilla suljetaan pois tulevaisuuden vaihtoehtoja. Maan hallituksen suunnitelmien mukaan sote-uudistus toteutetaan kolmen vuoden sisällä. Kaksikieliset sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon palvelut turvaava malli kannattaa siis myös rakennuskannan osalta saattaa valmiiksi vastamaan soteuudistuksen tuomiin uusiin haasteisiin. Tästä syystä Turunmaan sairaalan rakennushanketta ei ole syytä lykätä tulevaisuuteen. Johtopäätökset Työryhmän tehtävinä oli a) Selvittää erilaiset vaihtoehdot maakunnan ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiselle samalla sote-uudistuksen tavoitteet toteuttaen ja b) Laatia sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen toiminnallinen suunnitelma Turunmaan sairaalan kehittämiseksi Työryhmä toteaa selvittäneensä erilaisia vaihtoehtoja ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi sote-uudistuksen tavoitteet turvaten. Turunmaan sairaalan kehittämiseksi tarvittava toiminnallinen suunnitelma edellyttää kuitenkin lisää valmistelua, joka tulee tehdä rinnakkain uusien itsehallintoalueiden lainsäädännön valmistelun kanssa.
Perustelut: Jatkovalmistelussa on otettava huomioon sote-uudistuksen tavoitteet ja arvioitava eri vaihtoehdot niiden valossa. Parainen/Kemiönsaari/Turku, 14.12.2015 Paula Sundqvist Maria Wallin Reijo Grönfors Sosiaali- ja terveysjohtaja Peruspalvelujohtaja Toimitusjohtaja Paraisten kaupunki Kemiönsaaren kunta Turunmaan sairaala Läsnäolo-oikeutettuna virkamiehenä yhdyn yllä mainittujen jäsenten antamaan eriävään mielipiteeseen. Patrik Nygrén Kaupunginjohtaja Paraisten kaupunki