Keski-Suomen metsäohjelma 2016 2020

Keski-Suomen metsäohjelma 2016 2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Keski-Suomen alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Keski-Suomen alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa 15.12.2015. Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Seija Tiitinen-Salmela Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-036-4 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat Sisällys. TIIVISTELMÄ. 4 1 JOHDANTO. 6 2 KESKI-SUOMEN METSIEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. 8 2.1 Metsissä on puuta ja ne kasvavat hyvin. 8 2.2 Metsistä on moneksi. 10 2.3 Biotalouden tulevaisuus näyttää valoisalta 10 3 PÄÄMÄÄRÄMME KESKI-SUOMEN METSÄTALOUDESSA. 12

Sisällys 4 SANOISTA TEKOIHIN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET. 13 4.1 Metsiä hyödynnetään täysimääräisesti ja monipuolisesti. 16 4.2 Metsänhoitotöiden hyvä ja riittävä taso turvaa tulevaisuuden metsävarat. 20 4.3 Vesiensuojelua tehostetaan metsätöiden yhteydessä. 22 4.4 Talousmetsien luonnonhoitoa parannetaan ja monimuotoisuutta lisätään. 24 4.5 Kilpailukykyinen toimintaympäristö tukee metsätalouden toimivuutta. 26 4.6 Puutuoteteollisuuden toimintaedellytyksiä edistetään. 28 4.7 Osaaminen ja tuotekehitys turvaavat biotalousalan mahdollisuuksien hyödyntämisen. 29 5 BIOTALOUDEN OHJELMAT TUKEVAT TOISIAAN. 30 6 METSÄOHJELMAN TOTEUTTAMISEEN TARVITAAN RIITTÄVÄT RESURSSIT. 32 6.2 METSO-ohjelman toteutus. 33 6.3 EU:n ohjelmarahoitus. 34 7 OHJELMA VAIKUTTAA MAAKUNTAAN. 36 7.1 Kasvava puun käyttö ja jalostusasteen nosto lisää taloudellista hyvinvointia. 36 7.2 Lisää elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia Keski-Suomeen. 38 7.3 Liikenneväylien pitää olla kunnossa, jotta kasvava liikenne on mahdollista. 38 7.4 Metsä on osa suomalaisuutta. 38 7.5 Monimuotoisuuden turvaaminen on olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. 38 7.6 Kunnostusojitus, maanmuokkaus, kantojen nosto ja lannoitus ovat metsätalouden vesiensuojelun kannalta haastavimmat työlajit. 38 8 METSÄOHJELMAN TOIMENPANO ON YHTEISTYÖTÄ. 40 8.1 Metsäohjelman painopiste on toimeenpanossa. 42 8.2 Metsäkeskuksella on päävastuu toimijoiden sitouttamisesta metsäohjelmaan toteutukseen. 42 8.3 Metsäohjelman toteutumista seurataan ja ohjelmaa päivitetään. 42 LIITTEET. 44

Tiivistelmä Keski-Suomen metsäohjelma on valmistunut Metsä tarjoaa ratkaisuja Metsäalalla on merkittäviä mahdollisuuksia Suomessa. Väestön lisääntyminen ja elintason nousu lisäävät raaka-aineiden kysyntää maailmalla. Uusiutumattomien luonnonvarojen vähentyessä, uusiutuvien luonnonvarojen asema tuotteiden ja raaka-aineiden lähteenä tulee korostumaan. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osa Suomen biotaloudesta rakentuu metsien varaan. Metsäalan uusiutumiseen ja kasvuun on Keski-Suomessa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Maakunnassa on erinomaiset metsävarat ja merkittävää olemassa olevaa metsäteollisuutta. Lisäksi metsäteollisuus on tekemässä suuria investointeja maakuntaan ja sen lähiympäristöön. Investoinnit tuovat alalle kaivattua kasvuvoimaa. Keski-Suomen metsäohjelma 2016-2020 on koko metsäalan ja maakunnan yhteinen ohjelma. Ohjelman visiona on Metsien lisääntyvä, monipuolinen ja kestävä käyttö tuo työtä ja hyvinvointia Keski-Suomeen. Ohjelma on tehty, jotta mahdollisimman moni taho tukisi toimillaan metsäalan kehitystä maakunnassa. Metsäohjelman toteutumista tukevat maakunnan kehittämisohjelmat sekä hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025. Keski-Suomen metsäohjelma kattaa monipuolisesti metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen käytön. Metsäohjelmassa on esitetty viisi avaintavoitetta. Avaintavoitteet ovat: metsiä hyödynnetään täysimääräisesti ja monipuolisesti metsänhoitotöiden hyvä ja riittävä taso turvaa tulevaisuuden metsävarat vesiensuojelua tehostetaan metsätöiden yhteydessä. talousmetsien luonnonhoitoa parannetaan ja monimuotoisuutta lisätään kilpailukykyinen toimintaympäristö tukee metsätalouden toimivuutta Metsäohjelmassa on esitetty myös avaintavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Esimerkiksi talousmetsien luonnonhoidon parantamiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi ohjelmassa esitetään muun muassa metsäammattilaisten ja maanomistajien luonnonhoidon osaamisen lisäämistä, eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn hyödyntämistä erityskohteilla ja luonnonhoidon paikkatiedon käytön lisäämistä. Keski-Suomen metsäohjelma avainsanat ovat toimeliaisuus, kestävyys ja yhdessä tekeminen. 4

Puutuotannon ja metsien muiden hyötyjen osalta tavoitellaan metsien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Tänään tämä tarkoittaa etenkin työmahdollisuuksia kansalaisille. Metsien hoidon ja käytön tulee kuitenkin olla kestävää niin että tulevatkin sukupolvet voivat hyödyntää metsää monella eri tavalla. On kyse sitten metsän aineellista hyödykkeistä kuten tukkipuu, marjat ja sienet tai aineettomista hyödykkeistä kuten metsämaisema tai hiilen sidonta. Metsäohjelman toimeenpanoon tarvitaan mukaan kaikki metsänomistajat, metsätoimijat ja yhteistyökumppanit oman roolinsa mukaisesti. Metsäkeskuksella on kuitenkin päävastuu toimijoiden sitouttamisessa metsäohjelman totutukseen. Keski-Suomen metsäohjelman toimenpiteistä merkittävä osa on suunniteltu toteutettavaksi Metsäkeskuksen, metsäalan toimijoiden, yhteistyökumppaneiden tai metsänomistajien rahoituksella normaalin toiminnan yhteydessä. Osaan toimenpiteistä tullaan kuitenkin hakemaan hankerahoitusta eri lähteistä. Keski-Suomen metsäneuvosto on hyväksynyt metsäohjelman joulukuussa 2015. Metsäohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat muotoutuneet metsäneuvoston, työryhmien sekä sidosryhmien osallistumisen avulla. Ohjelman toteutumista seurataan ja siitä päivitetään tarvittaessa. 5

1 Johdanto Keski-Suomen metsäohjelma 2016-2020 on koko metsäalan ja maakunnan yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä ja jalostusta, monipuolistaa ja edistää metsiin perustuvia elinkeinoja ja ympäristöhyötyjä. Ohjelma on tehty, jotta mahdollisimman moni taho tukisi toimillaan metsäalan kehitystä Keski-Suomessa. Ohjelma auttaa toimijoita suuntaamaan resursseja yhteisen päämäärän metsäala tarjoaa ratkaisuja hyväksi. Metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseen on Keski-Suomessa poikkeuksellisen hyvät mahdolli-suudet. Alueella on erinomaiset metsävarat ja merkittävää olemassa olevaa metsäteollisuutta. Lisäksi metsäteollisuus on tekemässä suuria investointeja alueelle tai sen lähiympäristöön: Stora Enson Varkauden havukuitupuun käyttö kasvaa vuodesta 2016 alkaen noin miljoona kuutiometriä. Metsä Groupin Äänekosken vuonna 2017 käynnistyvän biotuotetehtaan havukuitupuun tarve on kasvamassa 4 miljoonalla kuutiometrillä. Finnpulp puolestaan suunnittelee Kuopioon biotuotetehdasta, joka lisäisi käynnistyttyään 2019 havukuitupuun käyttöä 6 miljoonalla kuutiometrillä. Keski-Suomen metsäohjelma avainsanat ovat toimeliaisuus, kestävyys ja yhdessä tekeminen. Toimeliaisuus tulee esille siten, että niin puutuotannon kuin metsien muiden hyötyjen osalta tavoitellaan mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Tänään tämä tarkoittaa etenkin työmahdollisuuksia kansalaisille. Kestävyys tulee esiin niin puuntuotannon kuin ekologian osalta. Metsien hoidon ja käytön tulee olla kestävää, jotta tulevatkin sukupolvet voivat hyödyntää metsää monella eri tavalla. Ilmaston muutoksen hillintä ei ole ohjelmassa omana avaintavoitteena, vaan sisältyy metsien hyvästä kasvukunnosta huolehtimiseen. Yhdessä tekeminen korostuu, koska metsäohjelman totutusvastuu on yhteinen. Metsäkeskuksen rooli kaikkien toimijoiden sitouttamisessa ohjelman toimeenpanoon on luonnollisesti keskeinen. Metsäohjelman sisältöön ovat vaikuttaneet useat tahot. Ohjelman sisällön painotuksista oli avoin kysely Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsätoimijoiden ja sidosryhmien asiantuntijat olivat mukana työryhmissä suunnittelemassa ohjelman avaintavoitteita ja toimenpiteitä. Lisäksi ohjelmasta pyydettiin lausuntoja keskeisiltä sidosryhmiltä. Ohjelmalla on myös selkeä kytkentä alueellisiin ja valtakunnallisiin keskeisiin strategia-asiakirjoihin. Niin kansallinen metsästrategia 2025 kuin Keski-Suomen liiton strategia ja metsäohjelma tukevat osaltaan toistensa toteutumista. 6

Alueellisten metsäohjelmien laadinta on Metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Metsäohjelmia on laadittu Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Verrattuna aikaisempiin metsäohjelmiin nykyinen Keski-Suomen metsäohjelma sisältää vähemmän taustainformaatiota ja nykytila-analyysiä. Metsäohjelmatyössä onkin painopiste siirretty suunnittelusta toimeenpanoon. Keski-Suomen metsäneuvosto haastaa kaikki mukaan metsäohjelman toteutukseen! Jyväskylä 15.12.2015 Johannes Leppänen Keski-Suomen metsäneuvoston puheenjohtaja Seija Tiitinen-Salmela elinkeinopäällikkö, Keski-Suomi Suomen metsäkeskus 7

2. Keski-Suomen metsien nykytila ja tulevaisuus 2.1 Puustoiset metsät kasvavat hyvin Biotalouden merkitys Suomen hyvinvoinnille on kasvamassa ja noin puolet biotaloudesta on metsiin perustuvaa. Keski-Suomen maakunnan metsät mahdollistavatkin hyvin biotalouden harjoittamisen. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan lähes 187 miljoona kuutiometriä, mikä on yli 8 prosenttia maan kokonaispuuvarastosta ja 65 % suurempi kuin 60-luvun lopussa. Puuston vuotuinen kasvu on 9 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuosina hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 71 % puuston kasvusta. Metsäkeskuksen itäisen palvelualueen metsät Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Metsätalousmaata, ha 1 446 000 1 589 000 1 399 000 Yksityiset omistavat, ha 964 000 841 000 979 000 Yksityismetsälöitä, kpl 31 288 28 487 32 804 Puuston tilavuus, 1000 m³ 186 700 186 500 178 700 Puuston kasvu 1000 m³/v 8 900 9 300 9 100 Puusto m³/ha (metsätalousmaa) 129 117 128 Taimikoita % 20 19 20 Uudistuskypsiä metsiä % 13 10 13 Markkinahakkuut, 1000 m³/v *) 4 761 5 361 5 650 Tiukasti suojellut metsät, ha 28 000 42 000 22 000 Kuolleen puuston tilavuus, m³/ha 3,2 3,8 3,6 Raakapuun kokonaiskäyttö, 1000 m³/v 5 927 4 904 4 648 Bruttokantorahatulot, milj. *) 170,3 160,2 170,7 * )Keskimäärin vuosina 2012 2014 8

Vuotuinen raakapuun kokonaiskäyttö oli Keski-Suomessa vuonna 2014 lähes 6 miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä ainespuuta oli 4,7 miljoonaa m³. Metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun käyttö oli yhteensä 1,3 milj. m³. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu maassamme on noin 30 miljoonaa tonnia CO -ekvivalentteina. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito 2014 Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo METSO-ohjelmaan käytetyt varat, milj. 4,2 4,1 3,4 Perustettuja suojelualueita, ha 812 740 738 Luonnonhoitohankkeet ja ympäristötuki, milj. 0,60 0,59 0,91 Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Yksityismetsätilojen keskikoko on Keski-Suomessa 35,1 ha, joka on maan keskikokoa hieman suurempi. Yli 50 hehtaarin kokoisten tilojen osuus yksityistilojen lukumäärästä on Keski-Suomessa 19 prosenttia. Koko maassa vastaava luku on 16 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on 4 prosenttia. Metsänomistajien määrä on maakunnassamme 39 000 kpl ja heidän keski-ikänsä on 62 vuotta ja yli 50 prosenttia heistä asuu kaupungeissa. 9

2.2 Metsästä on moneksi Globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys on merkittävin Suomen talouteen vaikuttava tekijä. Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla, mutta Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Metsäsektorilla on erittäin suuri merkitys kansantaloudessa ja metsäteollisuustuotteiden reaalikasvu viime vuodesta oli 6 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa ja viennin arvo on noin 20 prosenttia koko Suomen tavaraviennin arvosta. Metsäsektori työllistää suoraan yhteensä 73 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Keski-Suomessa on monipuolinen ja merkittävä puuta jalostava teollisuus käsittäen useita suuria sellu- ja paperitehtaita sekä sahoja. Myös energiapuun käyttö on merkittävää. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna 2014 koko maassa 1,62 miljardia euroa ja Keski-Suomessa noin 170 miljoonaa euroa. Puupolttoaineiden kulutus on neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Yli 90 prosenttia metsämaasta on talousmetsää, joten luonnonhoidon monimuotoisuuden perusta luodaan talousmetsissä. Tässä maanomistajien panostuksilla on suuri merkitys. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on 9 prosenttia. Osuus on kansainvälisesti vertaillen korkea. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmaa (METSO) toteutettiin vuonna 2014 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämä sisältää luonnonsuojelualueet, määräaikaiset Kemera-sopimukset sekä luonnonhoitohankealueet. Metsät ovat myös merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde omistajilleen ja jokamiehenoikeuksien kautta myös suurelle yleisölle. Suomessa käytettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa, josta luontomatkailun osuus on noin neljännes. 2.3 Biotalouden tulevaisuus näyttää valoisalta Valtioneuvosto antoi helmikuussa 2014 eduskunnalle metsäpoliittisen selonteon, joka ohjaa metsiemme käyttöä vuoteen 2050 asti. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksyttiin Kansallinen metsästrategia 2025, jossa priorisoidaan tavoitteet ja toimenpiteet metsäpoliittisessa selonteossa asetettujen strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Biotalousstrategiassa todetaan, että metsävarat mahdollistavat biotaloudelle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Biotalous kattaa nykyiselläänkin 10 prosenttia kansantuotteesta. Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet vaikuttavat energiakustannusten nousuun ja energiankulutuksen vähentämiseen. Resurssitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen muuttavat tuotantorakennetta ja kulutusta. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin. Hallitusohjelmassa linjataan, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous ja metsien hyvä hoito. Samalla puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä rakentamisessa. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnata julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Kansainväliset muutokset vaikuttavat myös Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä, ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. Luonnonvarojen hyödyntäminen luo uusia työpaikkoja ja toimiva digitalisaatio mahdollistaa paikasta riippumattoman työnteon ja koulutuksen. Puun käyttöä tullaan lisäämään 10

uusia jalostuslaitoksia perustamalla ja voimassaolevia laajentamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko. Hakkuumäärän nostaminen suurimmalle kestävälle tasolle tuo toteutuessaan aluetalouteen jo pelkästään kantorahatuloina ja puun kuljetusten arvona lisää rahaa noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Keski-Suomessa metsäalalla on myönteinen tulevaisuus. Metsätalouden vetureina ovat nykyiset jalostuslaitokset sekä jo päätetyt ja suunnitteilla olevat tehdasinvestoinnit. Investoinnit kohdentuvat perinteiseen puunjalostukseen, mutta myös bioenergian uusimpiin tuotantomenetelmiin. Investointien myötä puun käyttö tulee alueella lisääntymään. Toimivan puuhuollon ja metsänhoitotöiden kannalta on tärkeää, että puu saadaan liikkeelle. Metsänomistajat ikääntyvät ja yhä suurempi osa asuu etäällä metsistään. Puun liikkeelle saanti vaatii saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden ja eri maakuntien kanssa sekä puukauppatapojen kehittämistä. Kaikkien toimijoiden tulee aktivoitua. Luonnonvarojen hyödyntäminen luo uusia työpaikkoja ja digitalisaation kehittyminen mahdollistaa paikasta riippumattoman työnteon. Myös alempiasteinen tieverkko on tärkeää pitää kunnossa. Metsänhoidossa huomiota on kiinnitettävä erityisesti taimikonhoitoon ja ensiharvennuksiin. Lisääntyvien hakkuiden ja metsänparannustöiden yhteydessä on huolehdittava myös ympäristöstä ja vesiensuojelusta. Vähenevien määrärahojen myötä varoja on kohdennettava entistä harkitummin ja talousmetsien luonnonhoidon merkitys korostuu. Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, Keski-Suomi milj. m³/v 10 8 6 4 2 0 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013 Lähde: VMI/Luonnonvarakeskus 11

3 Päämäärämme Keski-Suomen metsätaloudessa Visio Metsien lisääntyvä, monipuolinen ja kestävä käyttö tuo työtä ja hyvinvointia Keski-Suomeen sekä monipuolistaa metsäklusterin elinkeinorakennetta. Strategiset linjaukset perustuvat Kansallisen metsästrategian linjauksiin sekä Keski-Suomen strategiaan 2040. 1. Metsät ovat aktiivisessa sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä Terveet, hyvälaatuiset ja luontoarvoiltaan monimuotoiset metsät mahdollistavat eri käyttömuotojen yhteensovituksen. Puuraaka-aineen hyödyntämisen lisäksi metsissä on tilaa ihmisten vaeltaa, metsästää, sienestää ja marjastaa tai nauttia luonnon rauhasta. Myös erilaisille elinympäristöille, kasveille ja eläimille riittää Keski-Suomen metsissä elintilaa ja ja vesistöjen puhtaudesta huolehditaan. 2. Keski-Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Ohjelman päämääränä on parantaa metsänomistuksen, puuhun ja metsään perustuvaan teollisuuden ja yrittämisen edellytyksiä Keski-Suomessa. Tavoitteena on, että metsäalaan investoidaan jatkossakin Keski-Suomessa ja ala työllistää keskisuomalaisia. 3. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsäala muuttuu jatkuvasti. Kiertokulku metsässä etenee joko ihmisen tai luonnonvoimien toimesta. Metsänomistukseen tulee uusia arvoja, kun metsänomistus siirtyy sukupolvelta toiselle. Metsäteollisuudessa tapahtuu muutoksia ihmisten kulutustottumuksien muutosten myötä. Oma lukunsa on väestön kasvu maailmalla ja ilmastomuutos. Molemmat tulevat korostamaan metsän roolia uudistuvana luonnonvarana niin raaka-aineen lähteenä kuin hiilen sidonnassa. Muuttuvassa toimintaympäristössä tutkimuksen ja osaamisen merkitys tulee korostumaan. Metsäpolitiikan tulee edistää metsäalan aktiivista uusiutumista ja varmistaa alalle kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomessa. 12

4 Biotalouden kehittyminen perustuu maakunnan luonnonvarojen älykkääseen hyödyntämiseen Alan tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, koska puusta ja metsästä löytyy ratkaisuja niin tuotteiden, energian kuin hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tarvitaan entistä enemmän osaamista, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä käytännön toimia, jotta metsiä hyödynnetään tehokkaasti ja metsiin pohjautuvien tuotteiden jalostusarvo kasvaa. 13

4 Sanoista tekoihin tavoitteet ja toimenpiteet Avaintavoitteet Metsiä hyödynnetään täysimääräisesti ja monipuolisesti. Metsänhoitotöiden hyvä ja riittävä taso turvaa tulevaisuuden metsävarat. Vesiensuojelua tehostetaan metsätöiden yhteydessä. Talousmetsien luonnonhoitoa parannetaan ja monimuotoisuutta lisätään. Kilpailukykyinen toimintaympäristö tukee metsätalouden toimivuutta. Muut tavoitteet Puutuoteteollisuuden toimintaedellytyksiä edistetään. Osaaminen ja tuotekehitys turvaavat biotalousalan mahdollisuuksien hyödyntämisen. Vision toteuttamiseksi tarvitaan maakunnallisia konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Metsäohjelman tavoitteet toteuttavat Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteita maakunnalliset painopisteet huomioiden. Metsäohjelmalla toteutetaan myös hallitusohjelman kärkihankkeita ja sillä on vahva sidos muihin maakunnallisiin kehittämisohjelmiin. Maakunnalliset tavoitteet ja toimenpiteet ovat syntyneet alueellisen metsäneuvoston, työryhmien sekä sidosryhmien osallistumisen avulla. 14

15 Keski-Suomen metsäohjelma 2016 2020

4.1 Metsiä hyödynnetään täysimääräisesti ja monipuolisesti Metsäteollisuuden investoinnit tulevat lisäämään puun käyttöä Suomessa. Puunkäytön arvioidaan lisääntyvän jopa 15 miljoonaa kuutiometriin Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana. Määrä on niin suuri, että se vaikuttaa koko Suomen raaka-ainevirtoihin. Yksistään Äänekosken biotuotetehdas lisää puun käyttöä käynnistyessään noin 4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Myös olemassa olevan teollisuuden ja tehtyjen lisäinvestointien puuhuollon turvaaminen on tärkeää. Lisääntyvä puunkäyttö tuo työtä ja toimentuloa. Puunkäytön lisäyksen kerrannaisvaikutukset aluetaloudessa ovat huomattavat. Alueellisen metsäohjelman tavoitteena on hyödyntää suurin kestävä hakkuumäärä. Metsien vajaakäyttö suhteessa metsien kestävään hakkuumäärään ja metsien hyvä hoito on kasvattanut puustopääomaa vuosikymmenestä toiseen. Ohjelman valmistumishetkellä alueen aines- ja energiapuun suurin kestävä hakkuumäärä on 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Keski-Suomen metsävarat mahdollistavat siis noin 2 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärän lisäyksen vuosittain verrattuna viime vuosien tasoon. Puun markkinatarjonnan ja aktiivisen metsänomistuksen edistäminen vaatii koko metsäalan panostusta ja aktivoitumista. Metsänomistajista yhä suurempi osa asuu etäällä metsäpalstastaan ja metsänomistajakunta ikääntyy. Puukauppamenetelmiä tulee kehittää ja kaikkien metsätoimijoiden tulee kehittää palvelutarjontaansa. Lisäksi julkisen sektorin pitää toimillaan luoda puitteita puuhun ja metsään perustuville elinkeinoille. Metsiä tulee hyödyntää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Monimuotoinen metsien sosiaalinen käyttö sisältää metsien virkistys- ja matkailukäytön lisäksi marjastuksen, sienestyksen, metsästyksen, metsien hyvinvointipalvelut ja kulttuuriperinnön. Myös metsien ekosysteemipalvelut ja hiilensidonta sisältyvät tähän. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Saamme aines- ja energiapuuta riittävästi liikkeelle 1. Aktivoimme metsänomistajia jakamalla tietoa heidän metsiensä mahdollisuuksista. 2. Kehitämme puukauppatapoja ja uusia palvelumuotoja. 3. Edistämme ja kehitämme sähköisten palvelujen käyttöä. 4. Lisäämme tietoisuutta metsäalasta median kautta. Turvaamme metsätalouden työvoiman tulevaisuudessa 1. Edistämme metsäyrittäjyyttä ja metsätyövoiman käyttöä koulutuksella. 2. Innostamme osaavia nuoria alalle kouluyhteistyön kautta ja kerromme metsäsektorin työpaikoista. Edistämme ympärivuotista puunkorjuuta ja turvemaiden puunkorjuun menetelmien kehittämistä 1. Koulutamme urakoitsijoita ja toimijoita ja järjestämme työnäytöksiä. 2. Viestimme uusista työtavoista ja työmenetelmistä. 3. Edistämme konekehitystä. Huolehdimme metsätaloustoimissa metsien ja biotalouden kaikkien mahdollisuuksien tuotteistamisesta 1. Tiedostamme matkailu-, ohjelma- ja hyvinvointipalvelujen mahdollisuudet. 2. Koulutamme riistanhoidon mahdollisuuksista metsäammattilaisille ja metsänomistajille. 3. Edistämme maisemanvuokrausta ja virkistysarvokauppaa. 4. Huolehdimme marjastuksen ja sienestyksen mahdollisuuksista. 5. Vaalimme vastuullisesti metsällisiä kulttuuriympäristöjä. Keskeiset toimijat: metsäyhtiöt, koneyrittäjät ja kuljettajat, konevalmistajat, metsänhoitoyhdistykset, MTK, tutkimus, metsäpalveluyrittäjät, Suomen metsäkeskus, media, Metsähallitus, oppilaitokset, Suomen riistakeskus, tutkimus, 4H-yhdistykset, Puumiesten Liitto, media 16

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Suurin kestävä hakkuumahdollisuus hyödynnetään (Luonnonvarakeskus) AINESPUUN HAKKUUKERTYMÄ, (1000 m³/v) TAVOITE TOT 2012 2014 k.a./v Mäntytukki 1 460 810 Kuusitukki 1 750 1 260 Lehtipuutukki 290 120 Mäntykuitupuu 1 410 1 140 Kuusikuitupuu 990 730 Lehtikuitupuu 830 670 YHTEENSÄ 6 730 4 730 Hakkuupinta-alat hakkuutavoittain toteutuu (Luonnonvarakeskus) HAKKUUPINTA-ALAT HAKKUUTAVOITTAIN, ha/v TAVOITE 2016 2020 k.a./v TOTEUMA 2012 2014 k.a./v Luontainen uudistaminen 1 500 800 Päätehakkuut 16 000 11 800 UUDISTAMISHAKKUUT YHTEENSÄ 17 500 12 600 Ensiharvennukset 24 000 18 100 Muut harvennukset 30 000 27 700 Ylispuiden poisto ja muut hakkuut 3 300 3 300 Eri-ikäisrakenteiset hakkuut 700 KASVATUSHAKKUUT YHTEENSÄ 58 000 49 100 HAKKUUT YHTEENSÄ 75 500 61 700 k.a./v =keski-arvo vuodessa 17

Metsähakkeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käyttö METSÄENERGIAN KÄYTTÖ, 1000 m³/v TOTEUMA 2012 14 k.a./v POTENTIAALI (VMI 11) k.a./v Metsähake 445 420 Hakkuutähteet 353 65 Kannot 191 710 Järeä runkopuu 21 13 Kotitalouksien polttopuu 520 )* 550 YHTEENSÄ 1 460 1 760 )* vuodet 2011-2012 k.a./v =keski-arvo vuodessa Maakunnan metsätalouden työvoima, liikevaihto ja kantorahatulot (Työ- ja elinkeinoministeriö, Luonnonvarakeskus) TAVOITE 2016-2020 k.a./v TOT k.a./v 2013 Työvoima, paperin ja kartonginvalmistus, hlö Kasvaa 1 700 Työvoima, sahatavaran valmistus, hlö Kasvaa 1 810 Työvoima, metsätalous ja puunkorjuu, hlö Kasvaa 1 500 Liikevaihto, metsätalous ja puunkorjuu, milj. Kasvaa 146 Liikevaihto saha- ja paperiteollisuus, milj. Kasvaa 1 750 Teollisuuden puunkäyttö, milj.m³ Kasvaa 5,6 Maakunnan bruttokantorahatulot, milj. Kasvaa 147 Yksityismetsätalouden liiketulos /ha Kasvaa 126 k.a./v =keski-arvo vuodessa Poimittujen marjojen määrä kasvaa (Maaseutuvirasto) TAVOITE TOT, 2012-2014 k.a./v Luonnonmarjojen poimintatulo Kasvaa 3,6 milj k.a./v =keski-arvo vuodessa 18

19

4.2 Metsänhoitotöiden hyvä ja riittävä taso turvaa tulevaisuuden metsävarat Keski-Suomen hyvät hakkuumahdollisuudet on suurelta osin saatu aikaan metsien pitkäjänteisellä hoidolla. 1960-luvulta lähtien vajaatuottoisia metsiä on aktiivisesti uudistettu, soita ojitettu, taimikonhoitotyöt tehty ja metsät harvennettu. Puun riittävyyden turvaaminen tuleville sukupolville ja suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion realisoituminen edellyttävät, että metsänhoidon riittävyydestä ja laadusta huolehditaan myös jatkossa. Tärkeää on etenkin metsän alkuvaiheen töiden, metsän perustamisen, varhaishoidon ja taimikonhoidon, tekeminen laadukkaasti ja ajallaan. Valtion tuet metsänhoitotöihin ovat vähenemässä. Metsän hoitotöiden kustannukset ovat puolestaan kasvussa. Metsänhoidossa onkin jatkossa kiinnitettävä erityistä huomioita työmenetelmien kehittämiseen ja koneellistamismahdollisuuksiin, jotta metsänhoidon kustannukset saadaan laskuun. Keski-Suomessa on myöhässä olevia taimikonhoitotarpeita yli 10 000 hehtaaria ja vuotuinen hoitotarpeeseen tuleva taimikkomäärä on yli 20 000 hehtaaria. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Otamme painopisteiksi taimikon varhaishoidon ja Kemeran mahdollisuudet 1. Sitoutamme kenttähenkilöt viestimään taimikonhoidon tärkeydestä jokaisessa asiakaskontaktissa. 2. Koulutamme metsänomistajia ja toimihenkilöitä ja laadimme tietopaketin. 3. Aktivoimme maanomistajia omatoimiseen metsänhoitotyöhön. 4. Koulutamme maahanmuuttajia metsätöihin. Turvaamme laadukkaan ja kustannustehokkaan metsänhoidon 1. Järjestämme koulutuksia laadukkaasta ja tehokkaasta metsänuudistamisesta. 2. Otamme kattavat omavalvontatoimet käyttöön ja seuraamme töiden laatua. 3. Tiedotamme taimikonhoidon oikean ajankohdan tärkeydestä ja pidämme työnäytöksiä. 4. Edistämme konekehitystä ja koneellistamista. Varaudumme metsätuhojen ennaltaehkäisyyn pitämällä metsät terveinä ja hyväkasvuisina 1. Teemme kattavasti juurikäävän torjuntaa edistääksemme maakunnan metsien terveyttä. 2. Varaudumme ilmastomuutoksen haasteisiin ja vähähiiliseen biotalouteen. 3. Tiedotamme aktiivisesti ja ennaltaehkäisevästi metsätuhoista ja varaudumme tuhojen inventointiin. 4. Monipuolistamme metsien puulajivalikoimaa ja parannamme taudin- ja myrskynkestävyyttä. 5. Teemme harvennushakkuut ajallaan ja suositusten mukaan. Keskeiset toimijat: metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, MTK, koneyrittäjät ja kuljettajat, metsäpalveluyrittäjät, Suomen Metsäkeskus, Suomen riistakeskus, tutkimus, metsurit, media 20

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Metsänhoitotöiden määrä tavoitteiden mukainen (Luonnonvarakeskus) AINESPUUN HAKKUUKERTYMÄ, (1000 M³/V) TAVOITE HA/V TOT 2012 2014 k.a./v Taimikon varhaishoito 14 800 Nuoren metsänhoito 21 600 14 300 Suometsien hoito 2 750 1 500 Terveyslannoitus 2 000 700 k.a./v =keski-arvo vuodessa Hyvien taimikoiden osuus (Luonnonvarakeskus) TAVOITE, HYVIEN OSUUS HYVIEN OSUUS VMI 11 Hyvien ja hyväksi saatavien taimikoiden osuus 85 % 76 % 21

4.3 Vesiensuojelua tehostetaan metsätöiden yhteydessä Suuret järvialtaat ja lukuisat pienemmät vesistöt ja niihin laskevat purot luovat laajan vesistöjen verkoston maakunnassamme. Tämä tarkoittaa, että puun käytön lisääntyessä vesiensuojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toimijoiden ja yrittäjien koulutukseen tulee panostaa. Metsätalouden vesiensuojelussa noudatetaan metsä- ja vesilainsäädöksiä metsänhoitosuosituksia, sekä metsäsertifioinnin vaatimuksia. Metsätalouden vesiensuojelussa toteutetaan Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman sekä vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Päätavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja parantaa jo muutettujen vesistöjen ja pienvesistöjen tilaa. Uudet metsänkäsittelymenetelmät mahdollistavat vesistöjen varsilla eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen. Vesiensuojelun digitaaliset kartat ja analyysit antavat mahdollisuuden valuma-aluekohtaisiin suunnitelmiin. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Parannamme kunnostusojitusten ja maanmuokkausten laatua 1. Tiedotamme ja koulutamme toimijoita ja maanomistajia uusista vesiensuojelu- ja metsänkäsittelymenetelmistä sekä kunnostusojitustarpeesta. 2. Hyödynnämme paikkatietoanalyysejä ja tutkimustuloksia sekä koulutamme toimijoita niiden käyttöön. 3. Teemme valuma-aluekohtaista suunnittelua ja vesiensuojeluhankkeita vesiensuojelun painopistealueilla. 4. Hyödynnämme Kemeran luonnonhoitorahoitusta luonnonhoidon toteutusohjelman mukaisesti. 5. Kehitämme omavalvonnan käyttöä. 6. Huolehdimme riittävästä vesiensuojelusta ja kehitämme vesiensuojelusuunnitelmia. 7. Teemme kunnostusojitukset kustannustehokkaasti ja vältämme turhia ojituksia. Tiedotamme erilaisten metsänkäsittelymenetelmien mahdollisuuksista vesiensuojelussa 1. Koulutamme toimijoita ja maanomistajia ja teemme malliratoja. 2. Koulutamme ja tiedotamme karujen suoalueiden mahdollisuudesta jäädä ennallistumaan. 3. Ennallistamme harkitusti sopivia kohteita. Keskeiset toimijat: metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät, Suomen metsäkeskus, metsäyhtiöt, koneyrittäjät ja kuljettajat, Metsähallitus, ELY-keskus, tutkimus Mittarit ja tavoitetasot Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa: paranee (Suomen metsäkeskus) METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TAVOITE TOT 2012 2014 Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä (%) 90 86 Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä (%) 90 87 22

23 Keski-Suomen metsäohjelma 2016 2020

4.4 Talousmetsien luonnonhoitoa parannetaan ja monimuotoisuutta lisätään Yli 90 % metsämaasta on talousmetsiä. Näin ollen metsäluonnon monimuotoisuuden perusta on talousmetsissä. Metsien korkean hyödyntämisasteen ja metsäluonnon hoidon tarpeiden yhteensovittaminen on lähivuosien hyvän metsänhoidon haaste. Metsänomistajien tavoitteiden erilaistuminen lisää tarvetta monipuolistaa metsien käsittelyä. Käsittelytavasta riippumatta metsien monimuotoisuuden säilyttäminen metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä edellyttää entistä korkeampaa ammattiosaamista ja huolellisuutta. Talousmetsin monimuotoisuuden huomioimiseen on monia mahdollisuuksia ja maanomistajat panostavat monin eri tavoin metsissään monimuotoisuuteen. Talousmetsien luonnonhoitoon on mahdollisuuksia metsänhoito- ja riistanhoitosuosituksissa, sertifioinnin kriteerien ja metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen huomioimisessa tai muissa maanomistajien vapaaehtoisissa toimissa. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteissa. Tavoitteet ovat vaativia: Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2020 mennessä ja luonnon monimuotoisuudelle suotuisa tila on varmistettu vuoteen 2050 mennessä. Kemeran luonnonhoitovarojen niukkeneminen edellyttää erillisten luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötuella suojeltavien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden järkevää kohdentamista ja priorisointia. Metsäohjelman liitteenä on alueellisen metsäneuvoston hyväksymä luonnonhoidon toteutus-ohjelma. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojeluohjelman (METSO) toteutus on esimerkki vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun toimivuudesta. Sitä kautta on rakentunut metsien suojelualueiden verkko, joka on lisännyt suojeltujen metsien määrää ja metsänomistajien suojeluhalukkuutta. Alueellinen metsäneuvosto on hyväksynyt Luonnonhoidon toteutusohjelman. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Kytkemme luonnonhoidon osaksi hyvää metsänhoitoa maanomistajien tavoitteita kuunnellen 1. Edistämme talousmetsien luonnonhoitoa kouluttamalla toimijoita, koneenkuljettajia ja maanomistajia. 2. Tarjoamme vaihtoehtoja hakkutavoissa, siten että eri-ikäisrakenteista kasvatusta ja erikoishakkuita hyödynnetään esimerkiksi vesistöjen suojakaistoilla ja reunavyöhykkeillä, rantametsissä, maisema-alueilla ja riistanhoitoalueilla sekä turvemailla. 3. Edistämme sertifiointijärjestelmien toimivuutta tiedottamalla sertifioinnin vaatimuksista ja sertifiointijärjestelmistä. 4. Parannamme monimuotoisuuden tilaa aktiivisin luonnonhoidon toimenpitein. 5. Parannamme toimijoille ja maanomistajille suunnattua tiedotusta lisäämällä metsävaratietoon luontotietoa ja sen käyttöä. 6. Kehitämme luonnonhoidon seurantamalleja ja omavalvontaa. 7. Laadimme erilaisia metsäsuunnitelmia erityisalueille. 8. Kehitämme uusia rahoitusmahdollisuuksia luonnonhoitoon muun muassa uudenlaisia kompensaatiomalleja. Hyödynnämme METSO-ohjelman ja siihen liittyvän Kemeran luonnonhoitorahoituksen täysimääräisesti 1. Ohjaamme METSO-ohjelman toteutusta ja niukkenevaa rahoitusta laadultaan ja sijainniltaan arvokkaimpiin kohteisiin (Luonnonhoidon toteutusohjelma). 2. Koulutamme maanomistajia ja toimijoita ja tiedotamme METSO-ohjelmasta. 3. Välitämme METSO-kohteita ELY-keskukselle ja kasvatamme siten vapaaehtoisten suojelualueiden osuutta. 4. Viemme luonnonhoitohankehakuun ohjelmakaudella monimuotoisuus- ja kulotushankkeita. Vastuutahot: Suomen metsäkeskus, ELY-keskus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, kaikki metsätoimijat, yliopisto 24

Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Lahopuun määrä m³ (Luonnonvarakeskus) Tavoite VMI11 VMI10 VMI9 lisääntyy 3,2 3,2 3,0 Arvokkaat elinympäristöt säilyvät (Suomen metsäkeskus) METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TAVOITE TOT 2012-2014 Säästöpuiden laatu uudistamishakkuissa erinomainen tai hyvä (%) Luontokohteiden ominaisuuksien säilyminen ennallaan tai lähes ennallaan (luokat 1-4), % pinta-alasta. 95 93 95 91 METSO-ohjelman rahoitus hyödynnetään 100 % (Suomen metsäkeskus) Ympäristötuki Hyödynnetään 100 % 478 000 Luonnonhoitohankkeet Hyödynnetään 100 % 100 000 25

4.5 Kilpailukykyinen toimintaympäristö tukee metsätalouden toimivuutta Metsänomistajat ikääntyvät ja asuvat suurelta osin kaupungeissa. Tämä edellyttää toimijoilta metsänomistajien aktiivista kontaktointia sekä metsävarojen mahdollisuuksien avaamista digitaalisessa ja mobiilissa muodossa. Ikääntyvien metsänomistajien aktivoiminen sekä perikuntien purkaminen tehostavat metsävarallisuuden hyödyntämistä ja hoitoa sekä vauhdittavat puun markkinoille tuloa. Julkisin varoin tuotettava, ajantasainen metsävaratieto muodostaa merkittävän metsätalouden perustietoinfrastruktuurin. Metsäkeskuksen ylläpitämä kuvioittainen metsävaratieto on metsänomistajien ja toimijoiden käytettävissä Metsään.fi-asiointipalvelussa. Palvelussa saatavilla olevan ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus on Keski-Suomessa 65 % yksityismetsien metsätalousmaan pinta-alasta ja osuus kasvaa koko ajan. Tiestön merkitys metsätaloudelle, virkistyskäytölle ja koko maaseudun infrastruktuurille on suuri. Yksityistieverkoston ja valtion alempiasteisen tieverkoston kunnossapitoon tulee panostaa. Ympärivuotinen puuhuolto edellyttää toimivaa tieverkostoa. Lisääntyvä puunkäyttö sekä esimerkiksi puutavara-autojen kokonaispainojen korottaminen aiheuttavat lisäpaineita tieverkon kunnolle. Puukuljetusten lisäksi tiestöä tarvitaan metsänhoidon toimenpiteissä. Samanaikaisesti tiestö vaikuttaa koko maaseudun asumiseen ja elinkeinoihin. Rautatiekuljetusten merkitys puun liikkuvuudelle on merkittävä. Rautateiden kunnon lisäksi on tärkeää huolehtia riittävistä puutavaran lastauspaikoista asemilla. Alempiasteiselle tieverkolle on varattava riittävä rahoitus. Rahoituksesta on oleellista suunnata määrärahat kustannustehokkaasti alempiasteiseen tieverkkoon yksityis- ja metsätiet huomioiden. Alempiasteinen tieverkko tulee luokitella ja rahoitus priorisoida tärkeimpiin teihin. Alempiasteisen tieverkon kehittäminen edellyttää maakunnan toimijoiden yhteistyötä. Metsävaratieto on metsäalan toimijoiden käytettävissä hakkuiden ja hoitotöiden tarkempaan operatiiviseen suunnitteluun metsänomistajan suostumuksella. Metsävaratieto on pohjana erilaisille metsäsuunnitelmille, joiden myötä maanomistajat saavat tietoa metsiensä mahdollisuuksista. 26

Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Turvaamme laadukkaan metsävaratiedon 1. Kehitämme laadukkaan ja kattavan metsävaratiedon keruuta. 2. Huolehdimme, että maanomistajilla on käytössään kaikki metsiään koskeva metsävaratieto. 3. Tiedotamme aktiivisesti metsänomistajia metsävaratiedon hyödyntämisestä. Huolehdimme, että alempiasteinen tieverkko mahdollistaa biotalouden kuljetukset 1. Koulutamme tiekuntia ja tieosakkaita sekä edistämme niiden järjestäytymistä. 2. Priorisoimme kunnostustarpeet tekemällä selvityksen metsä- ja yksityisteiden kunnosta ja perusparannustarpeista. 3. Tieverkon kunnostuksen yhteydessä tehdään riittävä ympäristövaikutustenarviointi. Edistämme aktiivista metsänomistusta ja tilakoon kasvua sukupolvenvaihdoksin 1. Tiedotamme ja koulutamme metsänomistajia ja toimijoita. 2. Edistämme sukupolvenvaihdoksia ja vauhditamme kuolinpesien purkua. 3. Edistämme yhteismetsien perustamista. Huolehdimme, että kaavoitus ja maankäyttö tukevat biotaloutta 1. Annamme kaavalausuntoja, seuraamme maankäytön suunnittelua ja olemme aktiivisesti mukana kaavoitusprosessissa. 2. Edistämme digitaalista kaava-aineistojen hyödyntämistä. 3. Huolehdimme, että maanomistajat ja toimijat osallistetaan kaavoitusprosessissa. 4. Otamme vastuullisesti huomioon maankäyttöön vaikuttavat määräykset ja tavoitteet. 5. Järjestämme kaikille yhteisiä koulutuksia ja seminaareja. Keskeiset toimijat: MTK, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, kunnat ja kaupungit. Mittarit ja tavoitetasot Kelirikkorajoitettujen teiden pituus/km (ELY-keskus) Peruskunnostettujen metsäteiden määrä: tavoite toteutuu (Suomen metsäkeskus) Yhteismetsien pinta-ala: kasvaa (Suomen metsäkeskus) Julkisilla varoilla kerätyn metsävaratiedon käyttö: lisääntyy (Suomen metsäkeskus) Toimijoiden käytettävissä olevan metsävaratiedon osuus yksityismetsissä kasvaa yli 50 % yksityismetsien pinta-alasta TAVOITE k.a./v TOTEUMA 2012-2014 k.a./v k.a./v = keskiarvo/v Metsätien perusparannus km/v 270 140 Metsätien rakentaminen km/v 20 19 JULKINEN RAHOITUS YKSITYISTEILLE, /V TAVOITE TOTEUMA 2012-2014 k.a./v Kemera 1 296 000 942 000 Maanteille asetetut kelirikkorajoitukset, km Vähenee 135 *) *) v. 2009-15 ka/v k.a./v = keskiarvo/v 27

Muut tavoitteet 4.6 Puutuoteteollisuuden toimintaedellytyksiä edistetään Puutuoteteollisuus käsittää saha- ja levyteollisuuden, hirsi- ja puutaloteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, puusepänteollisuuden, huonekaluteollisuuden ja sahatavaran jatkojalostuksen. Puutuoteteollisuus työllistää koko maassa noin 30 000 henkilöä. Sen tuotannon bruttoarvo on noin 6,5 miljardia euroa. Toimialan viennin arvo on 2,4 miljardia euroa. Puutuoteteollisuuden pyöreän puun käyttö vuonna 2014 oli yhteensä noin 26.6 miljoonaa euroa. Tukkileimikoista kerätään puolet energiapuusta ja sahojen sivutuotteet ovat selluteollisuuden raaka-ainetta. Valmistuttuaan esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun tarvetta neljä miljoonaa kuutiometriä. Se merkitsee uuden tehtaan hankinta-alueella kahden miljoonan kuution sahatukkien lisäystä. Jotta hallitusohjelman mukainen puunkäytön lisäystavoite 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa toteutuu, tarvitaan maahamme kannattavasti toimiva, vientiin perustuva ja kilpailukykyinen ja uusiutuva kemiallinen ja mekaaninen teollisuus. Puutuotteiden pääkäyttöalue on rakentaminen kotimaassa ja viennissä. Puiset ratkaisut sopivat kerrostalorakentamiseen, saneerausrakentamiseen ja pientalorakentamiseen. Edellisen hallituksen puurakentamiskehittämisohjelman tavoite nostaa puun osuus kerrostalorakentamisessa yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin on hyvässä vauhdissa. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi: Huolehdimme riittävän tasaisesta ja laadullisesti hyvän tukkipuun saannista teollisuuden käyttöön. Huolehdimme osaavan ammattihenkilöstön työmarkkinoille tulosta ja osaamisen ylläpitämisestä. Huolehdimme tasapuolisesta yritystukijärjestelmästä erikokoisten yritysten tarpeisiin. Edistämme puun käyttöä rakentamisessa lisäämällä tietoa puusta kuntien päättäjille, virkamiehille, rakennuttajille, rakennusliikkeille, paloviranomaisille sekä kuluttajille. Huolehditaan, että julkisissa hankinnoissa puun käyttö otetaan jatkossa nykyistä paremmin huomioon (uusi hankintalaki). Viestinnässä kerromme keskisuomalaisista biotalouden vahvuuksista nykyistä paremmin. Tavoite nostaa puun osuus kerrostalorakentamisessa muutaman vuoden takaisesta yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin on toteutunut. 28

4.7 Osaaminen ja tuotekehitys turvaavat biotalousalan mahdollisuuksien hyödyntämisen Biotalousalan yksi merkittävimmistä osa-alueista on metsäbiotalous. Se on paljon muutakin kuin perinteisiä puutuotteita tai bioenergiaa. Uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden kysyntä ja markkinat ovat kasvussa. Suomen metsäbiotalouden tavoitteena on puuvarojen kestävän käytön lisääminen. Tätä voidaan perustella sekä ekologisilla, että kansantaloudellisilla syillä. Fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita on mahdollista korvata yhä enemmän monipuolisilla puutuotteilla. Myös EU panostaa voimakkaasti ilmastomuutoksen hillintään ja vähähiilisen tuotannon edistämiseen. Runsaiden metsien maana puu on meillä luonnollisesti tärkeimmässä roolissa uusiutuvan energian käyttömäärien lisäämisessä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Uusiutuvan metsäenergian käyttö fossiilisten sijaan tukee suoraan vähähiilisen yhteiskunnan tavoitetta. Elinvoimainen, hyvin hoidettu ja voimakkaasti kasvava metsä toimii parhaiten myös hiiltä sitovana hiilinieluna. Hajautettu energiantuotanto tarjoaa mahdollisuuden työllistyä kaupunkien ja kasvukeskusten ulkopuolellakin ja samalla toiminnan rahavirrat kiertävät aluetaloudessa useampaan kertaan. Kotimaisen lähienergian käyttö vahvistaa myös kauppatasettamme. Biotalous ja bioenergia-ala ovat edelleen voimakkaassa kehitysvaiheessa ja siksi uusia innovaatioita ja tuoretta tutkimustietoa syntyy kiihtyvällä vauhdilla. Verkostoituminen ja saumaton yhteistyö eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa on välttämätöntä rikastuttaen ja monipuolistaen toimintaa. Myös erilaiset kehittämishankkeet luovat mahdollisuuksia ja antavat taloudellista pohjaa. Käytännön toimintaa hajautetun energiantuotannon edistämisessä on työskentely kentällä suoraan alan yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on biotalouden uusien innovaatioiden, tutkimustulosten, toimintatapojen, potentiaalisten resurssien ja käyttökohteiden esilletuonti ja vieminen käytännön toimijoiden tietoon ja työvälineiksi. Asioista tulee informoida ja digitalisaation tarjoamat kanavat on otettava täyteen käyttöön. Toimenpiteet Parannamme biotuoteteollisuuden toimintaedellytyksiä. Huolehdimme työllisyydestä. Huolehditaan jatkojalostuksesta eikä keskitytä yksinomaan raaka-aineen myyntiin. Innovaatioita ja tuoretta tutkimustietoa syntyy kiihtyvällä vauhdilla. 29

5 Biotalouden ohjelmat tukevat toisiaan Alueellinen metsäohjelma on maakunnan metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle. Alueellisen metsäohjelman on määrä toteuttaa sekä valtakunnallisten ohjelmien että maakunnallisten ohjelmien tavoitteita. Vastaavasti on tärkeää, että alueellisen metsäohjelman tavoitteet otetaan huomioon muissa alueellisissa ohjelmissa ja toiminnassa. Keskeisimmät valtakunnalliset ohjelmat ovat: Ratkaisujen Suomi, hallitusohjelma Suomen biotalousstrategia Kansallinen metsästrategia 2025 Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Rakennerahasto-ohjelmat Kulttuuriympäristöstrategia 2014-2020 Suomen metsäkeskuksen asiantuntijaohjelmat (metsänhoito, metsätilarakenne, metsäbiotalous, luonnonhoito) METSO-ohjelma Keskeisimmät maakunnalliset ohjelmat ovat: Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maaseutustrategia 2030 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma ELY-keskusten ja Aluehallintoviraston strategia-asiakirja 2015-2019 Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategia 2014-2020 Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021 Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöohjelma Keski-Suomen maakuntakaava 30

31

6 Metsäohjelman toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit Nykyinen taloustilanne asettaa omat haasteensa metsäohjelman ja sen tavoitteiden toteutumiselle. On tärkeää, että ohjelmassa mainitut keskeiset toimijat sitoutuvat ohjelmatyöhön omalla työpanoksellaan. Hyvä toimijoiden välinen yhteistyö säästää resursseja ja edistää tavoitteisiin pääsyä. Useita, tässäkin ohjelmassa mainittuja kehittämistöitä on toteutettu EU-rahoitteisesti kehittämishankkeiden kautta tai kestävän metsätalouden rahoituksella. Nyt näihin molempiin rahoitusinstrumentteihin osoitetut varat ovat pienentyneet. Jatkossakin näiden rahoituslähteiden tehokas ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen tulee olemaan merkittävässä roolissa ohjelman toteutuksessa. Keski-Suomen alueellisen metsäohjelman 2016-2020 rahoitustarve on koottu alla oleviin taulukoihin. Rahoituksessa on huomioitu metsien hoitoon, pienpuun korjuuseen, METSO-ohjelman toteuttamiseen ja aluekehityshanketoimintaan arvioitu julkinen rahoitustarve. Rahoitustarpeessa ei ole huomioitu perustutkimuksen, koulutuksen eikä hallinto- ja edistämisorganisaatioiden perusrahoitusta. Myöskään yritysten tuotekehitysrahoitusta eikä suuria väylähankkeita ole rahoitustarpeissa huomioitu. 32

6.1 Kestävän metsätalouden rahoituslaki AMO 2016-2020, TAVOITE VUOSITTAIN Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) KEMERAN TYÖMÄÄRIÄ 2012-2014 vuosittainen RAHOITUS Kemera Yksityinen Puuntuotannon työlajit ha/km ha/km /v Taimikon varhaishoito, ha 6 800 0 1 088 032 Nuoren metsän hoito, ha 11 900 14 290 2 737 000 Pienpuun kerääminen, ha 2 360 0 472 000 Juurikäävän torjunta, ha 0 x 0 Suometsien hoito, ha 2 000 1 493 339 720 Terveyslannoitus, ha 1 000 728 200 000 Metsätien rakennus (uusi), km 20 19 78 000 Metsätien perusparannus, km 180 137 864 000 PUUNTUOTANTO YHTEENSÄ 0 5 778 752 Rahoitustarve laskettu luonnosvaiheessa olevien tukien mukaan. Tuet saattavat muuttua. 6.2 METSO-ohjelman toteutus METSO-ohjelman rahoitus vuosittain MMM= maa- ja metsätalousministeriö YM= ympäristöministeriö VUOSI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ milj. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ milj. 2009 8 9 2010 10 29 2011 11 29 2012 7 32 2013 6 32 2014 7 34 2015 6 38 2016, esitys 3 20 2017, esitys 3 15 33

Luonnonhoidon suunniteltu rahoitus (2016 2020) KPL KEMERA, VALTION- APU, VALTA- KUNNALLI- SESTI, LH EU- RAHOITUS, MUU RAHOITUS, YHTEENSÄ, 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä ennallistaminen. 3 160 000 30 000 50 000 350 000 15 000 605 000 2. Metsäojituksesta aiheutuneet vesistöhaitat. 3 200 000 19 000 80 000 190 000 489 000 3. Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus. 1 100 000 7000 0 0 0 107 000 4. Vieraskasvien hävittäminen ja leviämisen estäminen. 0 0 0 0 0 0 0 5. Muut metsäluonnonhoitoa sekä maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavat hankkeet. 1 40 000 8000 45 000 0 20 000 113 000 YHTEENSÄ LUONNONHOITO- HANKKEET 500 000 1 314 000 Ympäristötukien laadinta, kpl/kausi 250 2 500 000 270 000 2 770 000 METSO-ohjelma, koulutus, neuvonta 15 90 000 90 000 Ulkopuoliset aloitteet 3 YHTEENSÄ 3 000 000 424 000 175 000 540 000 35 000 4 174 000 6.3 EU:n ohjelmarahoitus 6.3.1 Manner- Suomen maaseutuohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman aluekehityshankkeilla on suuri merkitys metsä- ja biotalouden edistämisessä. Syksyllä 2015 Metsäkeskus on jättänyt kaksi hankehakemusta, joista toinen on puun liikkuvuutta edistävä hankekokonaisuus ja toinen bioenergiaan liittyvä hankekokonaisuus. Useita uusia hankkeita on myös suunnitteilla keskeisten toimijoiden kanssa ja ne liittyvät metsäohjelman tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Uusia metsäohjelman toteuttamista tukevia hankkeita tullaan tekemään vuosittain. 6.3.2 EAKR ja ESR-rakennerahastot Alueella on hyödynnetty EAKR- ja ESR- rakennerahastoja hanketoiminnassa. Vuoden 2017 loppuun asti on käynnissä hanke jolla edistetään metsäneuvojien monipuolista osaamista, ja joka hyödyttää metsänomistajia. Lisäksi suunnitteilla on yhteistyöhankkeita muiden Metsäkeskuksen alueiden kanssa. Metsäala pyrkii hyödyntämään rahoitusta optimaalisesti. 6.4 Yksityinen rahoitus Metsänomistajat, organisaatiot ja metsäalan toimijat ovat panostaneet vuosittain huomattavia summia rahaa metsien hoitoon, perusparannukseen sekä toimintojen ja palveluiden kehittämiseen. Näiden panostusten uskotaan jatkuvan myös tällä ohjelmakaudella. 34