Etelä-Suomi Päätös Nro 23/2010/1 Dnro ESAVI/59/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Forssan kaupungissa sijaitsevan Forssan Kirjapaino Oy:n kirjapainon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Forssan Kirjapaino Oy Helsingintie 22-24 30100 FORSSA LAITOS JA SEN SIJAINTI Forssan Kirjapaino Oy Helsingintie 22-24, 30100 FORSSA Kiinteistötunnus: 061-006-0164-0026 Toimialatunnus: 18110 ja 18120 ASIAN VIREILLETULO JA SIIRTO Hakemus on toimitettu Forssan kaupungille 27.5.2009, josta se on siirretty Hämeen ympäristökeskukselle 6.7.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitokselta, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 10 tonnia vuodessa edellytetään ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 6 b) ja 6 c) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 6 b) ja 6 c) mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Forssan Kirjapaino Oy:n Helsingintien laitoksen toiminta on aloitettu vuonna 1997. Toiminnalle on Forssan kaupungin ympäristölautakunnan 6.10.1998 65 (antopäivä 13.10.1998) myöntämä ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukainen ympäristölupa. Forssan Kirjapaino Oy:llä on 16.10.1996 tehty jätevesien viemäröintisopimus Forssan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa (Sopimus nro 127/1996). Sopimuksessa ei ole asetettu määräyksiä viemäriin johdettavan veden laadulle. Asemakaavassa tontti on merkitty liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY-12). Kaava on vahvistettu 24.11.1992. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Forssan Kirjapaino Oy:n Helsingintien laitos sijaitsee Haudankorvan teollisuusalueella noin 2 kilometrin etäisyydellä Forssan keskustasta kaakkoon. Kirjapainon piha-alue on sekä aidattu että vartioitu tallentavalla kameravalvonnalla. Viereisillä kiinteistöillä sijaitsee muun muassa Forssan Seudun Puhelin Oy ja Forssan aikuiskoulutuskeskus. Lähin asuntoalue on tehtaasta noin 100 metriä luoteeseen päin oleva Viksbergin kerrostaloalue.
Seuraavassa kuvassa on karttapiirros laitosalueesta sekä sen lähialueesta 3 Torronsuon kansallispuisto on lähin Natura 2000 -alue ja se sijaitsee kirjapainosta noin 4,6 km:n etäisyydellä lounaassa. Kirjapaino ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I luokan tärkeä pohjavesialue on Vieremä (0406101), joka sijaitsee noin 2,4 km:n etäisyydellä koilliseen. Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Loimijoen valuma-alueeseen (35.931). Loimijoen tila on luokiteltu välttäväksi. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Forssan Kirjapaino Oy:llä on Forssan kaupungissa sijaitsevat tuotantolaitokset Helsingintiellä sekä Esko Aaltosen kadulla. Helsingintiellä kustannetaan ja julkaistaan "Forssan Lehti" -nimistä sanomalehteä sekä harjoitetaan tilauspainotoimintaa. Kirjapaino työllistää yhteensä noin 220 henkilöä. Yritys kustantaa ja julkaisee myös "Seutu-Sanomat" -nimistä ilmaisjakelulehteä. Tilauspainon toiminta keskittyy erilaisten aikakauslehtien sekä muiden säännöllisesti ilmestyvien julkaisujen valmistamiseen. Erilaisia aikakausi- ja ammattilehtinimikkeitä on yrityksen tuotannossa noin 220 kpl. Valtaosa asiakkaista sijoittuu Suur-Helsingin alueelle, jossa yrityksellä on erilliset toimitilat myynnille ja markkinoinnille. Helsingintien ja Esko Aaltosen kadun laitoksilla on tiivistä yhteistoimintaa ja osa tuotteista työstetään lopulliseen muotoonsa molemmilla laitoksilla ennen toimitusta tilaajille.
4 Sanomalehtituotanto Sanomalehtituotteet muodostavat noin kymmenesosan Forssan Kirjapainon painotoiminnasta. Sanomalehtirotaation vuotuinen toiminta-aika on noin 1 400 h/a tuotantokapasiteetin ollessa noin 900 t/a. Sanomalehtirotaation normaali käyttöaste on 15 % maksimista. Forssan Kirjapainon julkaisema Forssan Lehti on seitsemän kertaa viikossa ilmestyvä seutukunnallinen päämedia. Lehden pääasiallinen levikki on noin 15 000 kpl, mutta ns. suurjakelupäivinä ja laajennettuina jakeluina levikki voi nousta 40 000 kappaleeseen. Lehti on osittain 4-värinen ja mustavalkoinen ja kooltaan ns. broadsheet-kokoa. Sivumäärät tuotteessa ovat tavallisesti välillä 12 20 kpl. Tuotannossa on myös muutamia Tabloid-kokoisia painotöitä. Lisäksi painetaan muutamia paikallisten urheiluseurojen säännöllisesti ilmestyviä kannatuslehtiä ja mainosmateriaalia. Aikakauslehtituotanto Forssan Kirjapainon tuotannosta suurimman ja tärkeimmän osa-alueen (noin 80 %) muodostaa aikakauslehtien painaminen. Liimasidotut aikakauslehdet muodostavat toiminnasta noin 40 % ja siftatut aikakauslehdet noin 60 %. Painosmäärät vaihtelevat asiakastarpeiden mukaan 1 000 600 000 kpl. Heatset-laitoksen toiminta-aika on noin 7 000 h/a kolmessa vuorossa ja tuotantokapasiteetin ollessa noin 12 000 t/a. Laitoksen normaali käyttöaste on 80 % maksimista. Toiminnanharjoittajan mukaan sanomalehti- ja aikakausilehtipainon nykyinen käyttöaste tulee pysymään samalla tasolla myös seuraavina lähivuosina. Prosessit Forssan Kirjapaino Oy:n tuotantoprosessit voidaan jakaa seuraavalla tavalla: prepress painotoiminta viimeistely. Prepress eli painolevyjen valmistus Painopinnan valmistuksen työvaiheet ovat levyjen valotus, kehitys, huuhtelu ja kumitus. Valotusvaiheessa painoaihio kopioidaan levylle sähköisestä tietokannasta CTP-menetelmällä (Computer to Plate). Teksti ja kuvatiedostot tulostetaan laserin avulla suoraan ohuille alumiinisille painolevyille ilman välivaiheita. Levyjen pinnassa on karhennus kostutusveden pidättämiseksi ja painopintana toimii vettä hylkivä kalvomateriaali. Painolevyjen kalvopinta reagoi UV-valoon siten, että joko valotettu tai valottamaton alue muuttuu liukoiseen muotoon. Kehityksessä liukoinen kalvo-osa poistetaan huuhte-
lemalla. Levyn pintaan jäävä kalvokerros toimii lopullisena painopintana. Valmiit levyt suojataan kumiseoksella mekaaniselta vaurioilta ja valon vaikutukselta. Painotoiminta Heatset-painokoneilla painetaan aikakauslehtiä painomäärien ollessa >10 000 kpl. Heatset-laitoksen konekanta käsittää kaksi Rotoman Powerpack - paino-konelinjaa. Iso Esko -painokone otettiin käyttöön vuonna 1997 ja Neuvos-painokone vuonna 2003. Molemmat koneet on valmistanut saksalainen Man Roland Druckmachinen AG ja koneet ovat keskenään identtisiä. Iso Esko -painokoneessa käytetään kostutusveden lisäaineena isopropanolia, tavallisesti 4 8 p-%. Painon jälkeen paperirata ohjataan 160 C:n propaanilämmitteiseen kuivausuuniin (heater), missä painovärin sisältämät mineraaliöljyt haihdutetaan pois kuumailmapuhalluksella. Kuivaajan jälkeen paperirata jäähdytetään. Sanomalehtien tuotannollinen painotekniikka edustaa ns. colsdettekniikkaa. Sanomalehtikone on malliltaan Goss Community ja se on otettu käyttöön vuonna 2007. Coldset-tekniikassa painetaan paperiradalle ilman alkoholikostutusta. Menetelmässä ei käytetä kuivausyksiköitä, vaan painovärit kuivuvat hapettumalla ja haihtumalla ilmaan. Viimeistely Valmis tuote voidaan pinnoittaa silikonilla, joka suojaa tuotetta ja palauttaa painoalustaan kosteutta. Muita jälkikäsittelyvaiheita ovat sidonta, taitto ja puhtaaksileikkaus. Forssan Kirjapainolla käytetyt sidontamenetelmät ovat stiftaus eli hakasidonta sekä liimasidonta. Raaka-aineet ja kemikaalit Painopaperin lisäksi laitoksella käytetään useita eri kemikaaleja kuten painovärejä, -lakkoja, puhdistus- ja pesuaineita, lisäaineita, kiinniteaineita, ohenteita ja liimoja. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko1) on koottu vuoden 2008 raaka-aineiden ja kemikaalien kulutustiedot. Taulukko 1. Vuonna 2008 käytetyt raaka-aineet sekä varastointimäärät. Raaka-aine Kulutus [t/a] Suurin varasto [t] Paperi: Rullapaperi Sanomalehtipaperi 11 000 950 800 50 Painovärit 198,0 15,0 Pesunesteet 0,9 0,4 Isopropanoli 9,9 0,8 Propaani 327,0 6,12 Kaikki käytetyt painovärit sisältävät liuotinta. Suurin osa (noin 180 000 kg) painoväreistä käytetään heatset-painokoneissa. Sanomalehtikoneessa 5
painovärin kulutus oli vuonna 2008 noin 17 330 kg. Suurin osa käytetyistä kemikaaleista luokitellaan erittäin syttyviksi, ärsyttäviksi ja syövyttäviksi. Osa käytetyistä kemikaaleista luokitellaan myös ympäristölle vaarallisiksi. Määrällisesti ympäristölle vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja käytettiin vuonna 2008 noin 12,3 t/a suurimman kertavarastointimäärän ollessa noin 1,6 t. Laitoksella ei käytetä vaaralausekkeilla R45, R46, R49, R60 tai R61 merkittyjä syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisiksi luokiteltavia aineita. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 2) on eritelty yli 1 t/a käytettäviä kemikaaleja käyttötarkoituksineen, varoitus- ja R-lausekkeineen sekä käyttö- ja varastointimäärineen. Taulukko 2. Toiminnassa eniten käytetyt kemikaalit vaaralausekkeineen ja käyttömäärineen. Kemikaali Varoitusmerkki R- lausekkeet Käyttö [t/a] 6 Varastointi [t/a] Levyn kehitysaine Xn R40, R43, 20,0 1,0 R68 Levyn kiinniteaine Xn, O R22, R36, 15,0 1,0 R8 Painolevyjen kehitysaine Xi R36/38, 20,0 1,0 R37 Painolevyjen Xi R22 15,0 1,0 kiinniteaine Painolakka Xi R22, R34, 3,0 0,4 R38 Kehiteaine levynvalm. Xn R40, R43, 20,0 1,0 R68 Kehiteaine levynvalm. O, Xn R22, R36, 15,0 1,0 R8 Kuitupeite ja neste Xi R38 5,0 0,5 puhdistukseen Silikoni Xi - 2,0 0,3 Kostutusveden Xi R10, R43 2,0 0,3 lisäaine Kostutusveden Xi R36, R43 2,0 0,3 lisäaine Liima painoarkeille Xi R20/21/22 1,0 0,2 Voiteluöljy Xi R43, 1,0 0,2 R52/53 Sanomalehtimustat Xi R20/21/22 18,0 0,8 painovärit Kasviöljypohjaiset Xi R20/21/22 20,0 2,0 arkkioffset- painovärit Heatset-painon Xi R20/21/22 200,0 10,0 värit ja lakat Ohennin, isopropanoli Xi, F R11, R36, R67 17,0 1,0
7 Sanomalehtivärit Xi R20/21/22 5,0 1,0 Makeup Xi, F R11, R36, 3,0 0,2 R66 Sidontaliima Xi, N R51/53 11,0 1,0 Makeup Xi, F R11, R36, R37 1,5 0,1 Forssan Kirjapaino Oy käyttää liuotinaineita vuodessa noin 62 tonnia. Liuottimia sisältäviä tuotteita ovat muun muassa painovärit, pesunesteet, isopropanoli sekä sitomossa käytettävä postitusmusteen ohennin. Taulukossa 3 on eritelty liuotinaineiden käytön jakaantuminen eri tuotantoprosesseissa. Taulukko 3. Liuotinaineiden käytön jakaantuminen eri tuotantoprosesseihin. Isopropanoli [t/a] Pesunesteet [t/a] Painovärien liuottimet [t/a] Postitusmusteen ohennin [t/a] Heatset-koneet 9,925 0,340 44,975 2 kpl Sanomalehtirotaatio 0,600 4,333 Sitomo 1,170 Heatset-painokoneissa käytetään noin 90 % laitoksen liuotinaineista. Sanomalehtirotaation normaali käyttöaste on sen verran pieni (15 % maksimista), että myös käytetyn liuottimen määrä on vähäistä. Varastointi Painorakennuksessa on paperi- ja värivarasto sekä palavien nesteiden varasto, joka on mitoitettu 4 000 litralle kemikaaleja. Palavien nesteiden varastossa säilytetään myös syntyneitä kemikaalijätteitä. Erillistä ongelmajätevarastoa ei ole. Kemikaaleja tai jätteitä on satunnaisesti ja lyhytkestoisesti säilytetty myös käsittelytilassa palavien nesteiden varaston edessä. Kemikaaleja varastoidaan maksimissaan 200 litran vetoisissa tynnyreissä. Sekä varasto, että käsittelytila on varustettu valuma-altain. Varastossa altaiden vetoisuus on 2 000 litraa ja käsittelytilassa 200 litraa. Varastossa ei ole viemäröintiä, mutta lattian alla on umpinainen bunkkeritila, johon valuma-altaista mahdollisesti ylivuotavat nesteet valuvat. Bunkkerissa on myös suljetun viemäröinnin 2 m 3 :n säiliö. Nesteet eivät pääse valumaan bunkkerista muualle. Käsittelytilan läheisyydessä ei ole viemärikaivoja. Tuotantotiloissa on noin 1 000 litran suuruisia painovärisiiloja, jotka on yhdistetty maanpäällisten putkistojen kautta suoraan painokoneille. Tuotantotilojen painovärisiiloja ei ole sijoitettu suoja-altaisiin. Nestekaasu varastoidaan rakennuksen ulkopuolella olevassa maanalaisessa 15 m 3 :n säiliössä. Nykyinen nestekaasusäiliö on tarkoitus korvata uudella 68 m 3 :n säiliöllä Oy Shell Ab:n toimesta heti, kun Tukes on myön-
tänyt tarvittavan luvan. Vaihto tapahtuu todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Erillisessä varastorakennuksessa sijaitsee kattilahuone ja kaksi muovista polttoöljysäiliötä, joiden yhteistilavuus on 3 000 litraa. Keskellä varastotilan lattiaa on yksi viemäriaukko. Molemmat säiliöt sijaitsevat peltisissä suojaaltaissa, joiden koko on 100 % öljysäiliöiden tilavuudesta. Raakaveden otto ja käyttö Liikenne ja kuljetukset Laitoksen vuosittainen vedenkulutus on noin 9 800 m 3 /a. Käytetystä vesimäärästä ilmankostutukseen kuluu 6 400 m 3 ja koneiden jäähdytykseen 1 400 m 3. Laitosalueelle kohdistuva liikennöinti muodostuu lähtevien ja saapuvien tuotteiden rekka- ja kuorma-autoliikenteestä. Lähtevää ja saapuvaa tavaraa kuljetetaan kahdesta vartioidusta portista. Laitokselle tuotavat kemikaalit kuormataan kuormaustelakan ja lastaussillan kautta. Lastaussilta on tasainen, joten aineet voidaan hakea trukilla suoraan kuorma-autosta ja ajaa edelleen palavien nesteiden varastoon. Kemikaalit toimitetaan tyypillisesti 200 litran tynnyreissä. Painovärit toimitetaan kuution konteissa. Energian käyttö, energiatehokkuus ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Forssan Kirjapaino Oy:n energiankulutus jakaantui vuonna 2008 seuraavasti: sähkö 5380 MWh kaukolämpö 3200 MWh propaanikaasu 326,7 t. Sähköä ja kaukolämpöä käytettiin tehdaskiinteistön lämmitykseen. Propaania käytettiin painokoneiden energianlähteenä sekä jälkipolttimien tukipolttoaineena. Laitoksen lisälämmitykseen käytetään öljypoltinta, jonka teho on 200 Mcal/h (n. 0,23 MW). Polttoaineena polttimessa käytetään kevyttä polttoöljyä (POK), jonka käyttö on vuosittain 10 000 13 500 litraa. Polttimen poistohormin korkeus on 8 metriä. Forssan Kirjapaino Oy:n mukaan laitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitos on laatinut osana ympäristöhallintajärjestelmäänsä oman BATraporttinsa, jossa on vertailtu laitoksen toimintaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittävään BREF-asiakirjaan. Laitos on panostanut parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan uusimalla laitteistojaan säännöl- 8
lisin väliajoin sekä seuraamalla tarkoin vaihtoehtoisien tekniikoiden soveltamista käytäntöön. Laitoksella on muun muassa siirrytty prepresstoiminnoissa filmivapaaksi, jolloin tulostus tehdään suoraan painopelleille. Tämä on vähentänyt muun muassa jätemääriä ja energiankulutusta. Myös heatset-koneiden VOC-päästöjen puhdistuksessa käytettävät termiset jälkipolttimet edustavat toimialalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa kuten myös laitoksen päästötasotkin. Luvan hakijan mukaan tuotantolaitteistojen energiankäyttöön ei voida suurestikaan vaikuttaa enää käyttötilanteessa. Energiatehokkuus huomioidaan laitteistoja valittaessa. Jälkipolttolaitokselle on tehty lämmön talteenottoa koskeva selvitys vuonna 2002. Lämmön talteenotolla olisi mahdollista korvata kaukolämpöä. Talteenottolaitteistojen vaatimat investoinnit eivät ole hakijan mukaan osoittautuneet kannattaviksi. Jälkipolttotekniikan vaihtaminen regeneratiiviseen termiseen polttoon (RTO-tekniikka) toisi huomattavat säästöt kaasun kulutukseen. Hakija selvittää parhaillaan tämän tekniikan soveltuvuutta ja käyttöönottoa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Forssan Kirjapaino Oy:llä on sertifioitu standardiin ISO 14001:2004 perustuva ympäristönhallintajärjestelmä. 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jätevesipäästöjä viemäriverkostoon muodostuu noin 2 000 m 3. Suurin osa jätevedestä on laadultaan asumisjätevettä. Jätevesiverkostoon lasketaan käsittelemättömänä myös painolevyjen huuhteluvesiä. Huuhteluvedet ovat peräisin valotusprosessista. Toiminnanharjoittaja ei ole osannut arvioida muodostuvien huuhteluvesien määrää eikä vesianalyysejä haitta-aineiden osalta ole tehty. Painokoneiden pesu- ja huuhteluvedet johdetaan putkistoja pitkin bunkkerissa olevaan vesisäiliöön, joka sijaitsee palavien nesteiden varaston lattian alapuolella. Nämä ja tuotantoprosesseissa muodostuvat liuotinvesiseokset, kehite- ja kiinnitejäteliuokset kerätään talteen ja toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle jatkokäsittelyyn. Suljetun viemäröinnin jätevesitankki tyhjennetään laitoksen ulkoseinässä olevan imuyhteen kautta. Imuyhteen edessä on massiivinen koroke, johon on istutettu pensaita. Tämä estää käytännössä törmäykset imuyhteeseen ajoneuvolla. Piha-alue on asfaltoitu. Hulevedet ohjautuvat kaupungin sadevesiviemäriin. Painohallin ja varastorakennuksen välisellä piha-alueella on sadevesikaivoja arviolta 20 metrin välein. Lastauslaituria lähinnä oleva sadevesikaivo on noin 20 metrin päässä.
10 Päästöt ilmaan Laitoksella käytettävistä liuotinaineista aiheutuu ilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä. Liuottimia sisältävät painokoneiden painovärit, kostutusvesi, pesunesteet sekä postitusmuste. Laitoksen toimintaan sovelletaan ns. VOC-asetusta (435/2001) käytettyjen liuottimien kokonaismäärän ollessa yli 15 t/a. Forssan Kirjapaino Oy:n toiminta on em. asetuksen liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettua heatset-rainaoffsetpainatusta. Liuottimien kulutus laitoksella ylittää 25 t/a, joten poistokaasujen päästöraja-arvoksi saadaan 20 mg C/Nm 3. Asetuksen mukainen suurin sallittu hajapäästö on enintään 30 % käytetyistä liuottimista. Valmiiseen painotuotteeseen on sitoutunut arviolta 3 % musteen liuottimesta. Forssan Kirjapaino Oy:ssä heatset-painokoneisiin on integroitu jälkipolttimet. VOC-päästöjen käsittelemiseksi Poistokaasut ohjataan noin 17 metriä maanpinnasta olevan piipun kautta ulkoilmaan. Molemmat painokoneet on koteloitu ja suurin osa painovärien sisältämästä liuottimesta saadaan kerättyä talteen ja johdettua termiseen jälkipolttolaitteistoon (+752 C), jossa suurin osa näistä yhdisteistä hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Heatset-painokoneiden jälkipolttimien poistokaasujen VOC-mittauksia on tehty vuonna 2005 sekä 2009. Mittauskohteena olivat painokoneiden jälkipolton poistohormit. Päästövirtauksia analysoitiin jatkuvatoimisella kokonaishiilivetyanalysaattorilla, joka oli varustettu liekki-ionisaatioilmaisimella. Taulukkoon 4 on koottu päästömittaustiedot vuodelta 2009 sekä vertailu VOC-asetuksen määrittämiin poistokaasujen päästöraja-arvoihin. Taulukko 4. Heatset-laitoksen VOC-päästöt vuonna 2009 tehtyjen päästömittausten perusteella. TOC-pitoisuus TOCpäästö VOC-asetuksen poistokaasujen (C-ekv.) [mg/m 3 (n)] [kg/h] päästöraja- arvo [mg/m 3 (n)] Iso Esko - 318,5 1,9 20,0 painokone Neuvos-painokone 7,7 0,045 20,0 Mittaustuloksista havaitaan, että Iso Esko -painokoneen VOC-päästöt eivät ole olleet vuonna 2009 asetuksen mukaiset. Neuvos-painokoneen VOC - päästöt alittivat asetuksen määrittämät poistokaasujen raja-arvot. Iso Esko -painokoneen jälkipolttimen voidaan olettaa olevan epäkunnossa. Toiminnanharjoittaja arvioi jälkipolttimen olleen epäkunnossa vuoden ajan. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut korjauttavansa Iso Eskon jälkipolttimen toimintakuntoon vuoden 2009 loppuun mennessä. Insinööritoimisto Ecobio Oy on Forssan Kirjapaino Oy:n toimeksi annosta arvioinut heatset-laitoksen VOC-päästöjä molempien jälkipolttimien toimiessa normaalisti. Iso Eskon päästöjä arvioitaessa käytettiin vuoden 2005
Melu ja tärinä päästömittaustietoja. Taulukkoon 5 on koottu arviot laitoksen VOCpäästöistä. Taulukko 5. Arvio heatset-laitoksen VOC-päästöistä jälkipolttimien toimiessa normaalisti. Neuvos-painokone Iso Esko - painokone Käyntiaika [h/a] 7 000 7 000 Jälkipolttimen poistokaasujen 7,7 15,0 TOC-pitoisuus [mg/m 3 (n)] (Päästömittaukset, Neuvos v. 2009 ja Iso Esko v. 2005) Vastaava TOC-päästö 0,045 0,055 [kg/a] Vuotuinen päästö [kg] 318,0 385,0 Arvion perusteella molempien painokoneiden poistokaasujen päästörajaarvot tulevat alittamaan asetuksen vaatimukset edellyttäen, että jälkipolttimet ovat toimintakunnossa. Heatset-painokoneiden aiheuttamat VOCpäästöt ovat < 1 t/a. Coldset-painokoneiden VOC-päästöt johdetaan käsittelemättöminä ilmaan. Sanomalehtien painannassa käytetään huomattavasti vähemmän liuotinaineita kuin heatset-painokoneissa. Coldset-tekniikka ei myöskään kuulu VOC-asetuksen soveltamisalaan. Jälkipolttimien toimiessa normaalisti Forssan Kirjapaino Oy:n vuosittaiset VOC-päästöt ilmaan tulevat olemaan noin 6,8 tonnia vuodessa. Painolaitos on hakijan mukaan ulospäin käytännössä meluton. Meluselvityksiä tai -mittauksia ei ole tehty. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksella muodostuvat jätteet lajitellaan ja niistä ylläpidetään seurantataulukkoa. Jätteitä syntyy kaikissa tuotantoprosesseissa. Taulukkoon 6 on koottu laitoksella syntyvät jätelajit, tunnuskoodit, määrä sekä vastaanottaja. Ongelmajätteet on merkattu *:llä. Tiedot ovat vuodelta 2008. 11
12 Taulukko 6. Toiminnassa muodostuvat jätteet. Jätelaji Jätenimike Kokonaispaino Vastaanottaja [t/a] Paperijäte 16 03 06 3667,0 Envor Group Rullantupit, paperi 16 03 06 94,2 Envor Group ja hylsykartonki Energiahyötyjäte 20 01 39 70,2 Envor Group Pesuliuotin 07 06 04* 69,1 Ekokem Oy Ab Pahvijäte 20 01 01 64,1 Envor Group Painolevy, alumiini 17 04 02 55,0 Kuusakoski Oy Kehite ja kiinnite 09 01 02* 12,1 Kuusakoski Oy Sekajäte (painokumit, 20 03 01 6,3 Envor Group suodatti- met, foliopaperit, PVC-muovi Väripurkit ja pesuliinat 15 02 02* 5,8 Ekokem Oy Ab Loisteputket, ponneputket, 20 01 21* 2,7 Ekokem Oy Ab akut ja muut 16 06 05* Metallijäte 20 01 40 2,1 Envor Group Elektroniikka 20 01 36 1,1 Kuusakoski Oy Jäteöljy 13 026* 1,0 Ekokem Oy Ab Paperi-, kartonki-, metalli- sekä painolevyjätteet hyödynnetään raakaaineena. Ongelmajätteet hyödynnetään energiana. Kuusakoski Oy ja Ekokem Oy Ab hakevat painolaitokselta nestemäisiä ongelmajätteitä joka toinen viikko. Kiinteitä ongelmajätteitä kuten pesuliinoja, väripurkkeja, loisteputkia, elektroniikkaa ja sekalaista painoväreihin tai öljyihin tahriintunutta materiaalia haetaan laitokselta noin neljä kertaa vuodessa. Maaperäpäästöt ja niiden estäminen Hakijan mukaan mahdolliset vuodot eivät valu nykyisellä kuormausmenettelyllä ulos piha-alueelle. Kuormaustelakka on umpinainen ja mahdolliset vuodot rajoittuvat joko kuorma-auton sisälle, kuormaussillalle tai muihin sisätiloihin matkalla kemikaalivarastoon. Imeytysaineita on varattu saataville vuotojen varalta. Mikäli kemikaaleja kuitenkin pääsisi valumaan pihaalueelle, piha on asfaltoitu ja paikalle on varattu viemärinsulkumattoja sadevesikaivojen peittämistä varten. Käyttökemikaaleja toimitetaan laitokselle keskimäärin kerran kuukaudessa. Kevyttä polttoöljyä toimitetaan laitokselle kolme kertaa vuodessa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tähän asti toiminnassa syntyneet päästöt on laskettu vuosittain toteutuneiden kemikaalien kulutustietojen mukaan. Vuosittain seurataan lisäksi sähkön, kaukolämmön, propaanin ja veden kulutusta sekä syntyvien jätteiden
määriä ja materiaalien kuten paperin ja painovärin käyttöä (tehtyjen ostojen mukaan). VOC-päästömittauksia jälkipolttimien poistokaasuista on suoritettu ajoittain. Luvan hakija ehdottaa päästöjen tarkkailuohjelmaksi vuosittaisia VOC-päästömittauksia jälkipolttimien poistokaasuista. 13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Nestekaasulle ja isopropanolille on laadittu seurausvaikutusten arviointi, jonka raportti on toimitettu vuonna 2004 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Tarkastelussa keskityttiin etukäteen arvioiden painolaitoksen suurimpiin onnettomuusriskeihin nestekaasun (propaani) ja isopropanolin varastointiin sekä käyttöön. Nestekaasulaitteisto on toteutettu säädösten mukaisesti varolaitteineen. Seurausvaikutusten arviointiraportin perusteella lämmönjakohuoneseen asennettiin nestekaasuhälytin. Mahdollisia kemikaalien vuotoriskejä on lastattaessa ja purettaessa tynnyreitä. Lastauslaiturin läheisyydessä on sadevesikaivo. Mahdollisen vuodon sattuessa tynnyrin tai muun astian rikkoutuessa, kaivo peitetään sulkumatolla. Saatavilla on myös imeytysaineita. Sisällä tynnyrit on sijoitettu valuma-altaiden päälle. Suoja-altaissa on imeytysainetta. Lisäksi lähistöllä on saatavilla imeytyshiekkaa, imeytyspuomeja (ns. makkaroita), liinoja ja mattoja. Tuotantokatkoksia ja tuotannon tasaista läpimenoa varmistetaan ennakoivalla kunnossapidolla. Heaset-painokoneiden jälkipolttimen toiminta varmistetaan kerran vuodessa tehtävillä mittauksilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 18.12.2009, 22.12.2009, 15.1.2010, 26.2.2010, 12.5.2010 ja 17.5.2010. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Forssan kaupungin ilmoitustaululla 17.8. 16.9.2009 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 17.8.2009. Hakemuksesta on 10.8.2009 annettu erikseen kirjallinen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Forssan kaupungintalon neuvonnassa osoitteessa Turuntie 18. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus 8.10.2009.
14 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Forssan kaupunginhallitukselta ja Forssan ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Forssan ympäristölautakunnan 22.9.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan: Forssan kaupungin ympäristölautakunta on 6.10.1998 myöntänyt luvan kyseiselle toiminnalle. Luvan myöntämisen jälkeen toiminta on laajentunut ja siten on tullut tarve hakea uutta ympäristölupaa. Lautakunnalla ei ole tiedossa, että toiminta olisi aiheuttanut huomattavia haittoja ympäristölle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei ole esitetty toiminnan ympäristövaikutuksista valituksia. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän 23.9.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan: Ympäristölupahakemus on puutteellinen. Hakemuksessa on esitetty liitteitä, joita ei ole hakemuksen mukana. Hakemuksen liitteenä tulisi olla kartta, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohteiden sijainti, kemikaalivarastot sekä prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet. Lisäksi hakemuksen liitteenä tulisi olla kartta, josta selviää alueen liikennejärjestelyt ja ympäristössä olevat kohteet. Laitoksessa tulisi tehdä laajempi ympäristömeluselvitys, joka toisi esiin sekä päivä- että yöaikaiset melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. VOC-päästöistä ja niiden merkityksestä tulisi tehdä laajempi selvitys, jossa huomioitaisiin etenkin lähellä olevat asukkaat ja koulut. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 14.12.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Forssan Kirjapaino Oy ei ole jättänyt määräaikaan mennessä vastinetta.
15 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Forssan Kirjapaino Oy:n Forssan kaupungissa sijaitsevan kirjapainon toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ja toiminnassa on kokonaisuudessaan aina huolehdittava siitä, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Öljypolttimessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Päästöt ilmaan 2. Heatset-painokoneiden kuivausuunien poistokaasut on käsiteltävä jälkipolttolaitoksella siten, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) poistokaasupäästöt saavat olla enintään 20 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä (mg C) normaalikuutiometrissä (m 3 (n)) ja hajapäästöt enintään 30 % käytetyistä liuottimista. Päästöraja-arvo katsotaan saavutetuiksi, jos yhden mittausjakson aikana saatujen vähintään kolmen mittauslukeman keskiarvo ei ylitä edellä asetettua päästöraja-arvoa eikä mikään mittausjakson tuntikeskiarvoista ylitä päästöraja-arvoa yli 1,5-kertaisesti. Hajapäästöjen raja-arvojen toteutuminen arvioidaan määräyksessä 19 velvoitetun hallintasuunnitelman avulla. 3. Hajapäästöinä yleisilmanvaihdon ja tehdastilojen ovien ja ikkunoiden kautta syntyvät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on työterveys- ja turvallisuusvaatimukset huomioiden pidettävä mahdollisimman pieninä esimerkiksi pienentämällä yleisilmanvaihtoa työajan ulkopuolella, kiinnittämällä huomiota työtapoihin, jätteiden käsittelyyn, varastosäiliöiden täyttöön ja vahinkotilanteisiin. Päästöt vesiin ja viemäriin 4. Yleiseen viemäriin ei saa johtaa määrältään tai laadultaan sellaisia jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. 5. Luvan saajan tulee uusia Forssan vesihuoltoliikelaitoksen kanssa sopimus teollisuuden jätevesien laskemisesta yleiseen viemäriin. Sopimus ja sen
perusteella tehtävän tarkkailun tulokset tulee lähettää liitteineen tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Forssan kaupungin ympäristöviranomaiselle. 6. Viemäriverkostoon laskettavien painolevyjen huuhteluvesien viemäröintikelpoisuus tulee selvittää laboratoriomäärityksin 1.10.2010 mennessä. Laboratoriomääritykset on tehtävä ainakin liuotinaineiden, raskasmetallien sekä mahdollisten muiden ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 mukaisten aineiden pitoisuuksista. Näytteet on otettava huuhteluvesistä, joihin ei ole sekoittunut saniteetti- tai muita laimentavia vesiä. Laboratoriotulokset on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka voi tarvittaessa antaa jätevesien laatua, käsittelyä tai tarkkailua koskevia lisämääräyksiä. 7. Tehdasalueella muodostuvat hulevedet on kerättävä hallitusti talteen ja johdettava sadevesiviemäreihin siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaraa. Laitoksen piha-alueen sadevesiviemärit on kyettävä sulkemaan onnettomuustilanteissa. Kemikaalien käsittely 8. Raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tehdasalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaamista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 9. Kemikaalien purku- ja lastauspaikkojen lähialueet tulee asfaltoida käytettävien kemikaalien vaikutuksia kestävällä erikoisasfaltilla. Purku- ja lastausalueiden läheisyydessä olevat sadevesiviemärit tulee varustaa öljynerottimin sekä sulkuventtiilein. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle tehdyistä toimista lupamääräyksen noudattamiseksi viimeistään 31.10.2010 mennessä. 10. Kemikaalit tulee varastoida siten, että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan kerättyä hallitusti talteen. Nestemäiset kemikaalit tulee varastoida joko suoja-altaissa tai reunakorokkein varustetuissa tiloissa, joissa lattioiden ja seinien väliset saumat ovat tiiviitä. Suoja-altaiden tai tilan tulee itsessään pystyä pidättämään vähintään 100 % varastoitavasta kemikaalimäärästä. Varastojen lattiat ja suoja-altaat tulee pinnoittaa kemikaalien vaikutuksia kestävällä erikoispinnoitteella. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle tehdyistä toimista lupamääräyksen noudattamiseksi viimeistään 31.10.2010 mennessä. Melu 11. Kirjapainon toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien eniten melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla ylittää päivällä kello 7 22 ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db. 16
17 Jätehuolto 12. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Ensisijaisesti jätteet on toimitettava kohteisiin, joissa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavista kaatopaikalle toimitettavista jätteistä on teetettävä jätteen kaatopaikkakelpoisuustestit. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 13. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava asianmukaisin, sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään joka vuosi, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Tuotannon VOC-poistokaasut saa ohjata jälkipolttolaitoksen ohi vain poikkeuksellisesti lyhytaikaisissa häiriö- ja huoltotilanteissa. Termisen polttolaitoksen vuosittainen ohitusaika saa olla enintään 5 % tuotannon käyntiajasta. Jälkipolttolaitoksen huollot on pyrittävä tekemään aikana, jolloin ei ole tuotantoa ja tärkeimpien varaosien saatavuus on varmistettava ohitustilanteiden minimoimiseksi. 15. Toiminnanharjoittajan tulee olla varautunut vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. Vuotoina ympäristöön päässeiden kemikaalien ja ongelmajätteiden keräystä varten tulee olla saatavilla riittävä määrä imeytysaineita. Suurempia onnettomuus- ja ympäristövahinkotilanteita varten tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi myös muuta ympäristövahinkojen torjuntalaitteistoa ja -tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja
kehittää torjuntavalmiutta, kouluttaa henkilöstöä ja järjestää torjuntaharjoituksia. 16. Kaikissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesihuoltolaitoksen viemäriin tai maaperään on viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi sekä tällaisten päästöjen estämiseksi päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtumien toistumisen ehkäisemiseksi. Tilanteista joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua merkittävästi normaalista toiminnasta suurempia päästöjä tai ympäristövahingon vaaraa, tulee välittömästi ilmoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin joutuvista päästöistä vesihuoltolaitokselle. Ilmoituksen tulee sisältää kuvaus häiriöstä, häiriön syy ja kesto, tapahtuma-aika, ympäristövaikutukset sekä suoritetut ennallistamis- ja ehkäisytoimenpiteet, joilla häiriötilannetta on hoidettu. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja ylläpitää henkilökunnalle ohjeistoa minkälaisista päästöistä tulee tehdä ilmoitus. 17. Laitoksen on laadittava ympäristöriskianalyysi ja sen perusteella toimintasuunnitelmat poikkeuksellisia tilanteita varten 30.12.2010 mennessä. Riskianalyysin on sisällettävä kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sekä häiriöpäästöihin ja onnettomuustilanteisiin, mukaan luettuna sammutusvesien aiheuttamat päästöt, kohdistuvat ympäristöriskit. Riskianalyysi on uusittava säännöllisin väliajoin tai muuten pidettävä ajan tasalla. Ympäristöriskianalyysi tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuotta 2010 koskevan jäljempänä määräyksessä 22. velvoitetun vuosiraportoinnin yhteydessä. Tarkkailu Käyttö- ja päästötarkkailu 18. Koneita, laitteita kuten jälkipolttimia, öljynerottimia, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. Erityisesti painokoneisiin integroitujen jälkipolttimien tasainen toiminta on varmistettava käyttötarkkailulla 19. Jälkipolttolaitoksen poistokaasujen orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (mg C/m 3 (n)) ja puhdistustehokkuus (%) on määritettävä mittauttamalla ulkopuolisella asiantuntijalla joka toinen vuosi. Ensimmäiset mittaukset on tehtävä 31.12.2010 mennessä. Ensimmäisen mittauksen yhteydessä on myös määritettävä laitoksen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hajapäästöt (t/a, % liuottimien käytöstä). Mittaustilanteiden on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantotilannetta mm. puhdistettavien prosessikaasujen ja jälkipolttolaitoksen toiminnan suhteen ja mittausten keston on oltava riittävä. Mittausten aikana 18
on pidettävä kirjaa tuotannossa käytetyistä liuottimista sekä tuotantoprosessien ja jälkipolttolaitoksen toiminnasta. Luvan saajan on toimitettava mittaussuunnitelma Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen ensimmäisiä päästömittauksia. Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi esitys hajapäästöjen määrittämiseksi. Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 20. Luvan saajan tulee laatia valtioneuvoston asetuksen orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (435/2001) liitteen 3 mukainen liuottimien hallintasuunnitelma tai muutoin vastaava suunnitelma siten, että päästöjen raja-arvojen noudattamien voidaan arvioida. Hallintasuunnitelmassa tulee esittää muun muassa laitoksen poistokaasupäästöt päästömittausten perusteella, talteen otetut sekä jätteenä erotetut liuottimet ja muodostuvat hajapäästöt. Hallintasuunnitelmassa on esitettävä selkeästi käytetyt laskentakaavat ja laskentaperusteet. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) käytöstä aiheutuva vuosittainen kokonaishiilipäästö (t C/a) ilmaan on laskettava orgaanisten liottimien hallintasuunnitelman avulla siten, että kokonaispäästöt muodostuvat heatset-painokoneisiin integroitujen jälkipolttimien poistokaasupäästöistä (mg C/Nm 3, t C/a) ja hajapäästöistä (t C/a, % käytetystä kokonaisorgaanisesta hiilestä). Tässä ja edellä lupamääräyksessä 19 määrätyn mukainen päästöjen hallintasuunnitelma on liitettävä vuotta 2010 koskevaan vuosiraportointiin. Hallintasuunnitelma tulee ylläpitää ja päivittää vuosittain. 21. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa toiminnanharjoittajan esityksestä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Vaikutustarkkailu 22. Kirjapainon toiminnasta aiheutuvat ekvivalenttimelutasot (L Aeq ) lähimpien laitoksen länsipuolella olevien asuintalojen piha-alueilla on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin kertaluonteisesti viimeistään 31.12.2010 mennessä. Mittaukset on suoritettava vähintään kahdessa kohteessa ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen " mukaisesti. Mittauksia koskeva suunnitelma on esitettävä viimeistään kuukautta ennen suunniteltujen mittausten suorittamista Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Melumittausraportti on toimitettava tie- 19
doksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Forssan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittausten laadunvarmennus 23. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Kirjanpito ja raportointi 24. Laitoksen käytöstä ja valvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjanpitoa. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 25. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: vuotuinen tuotantomäärä (t/a), tuotannon käyntiajat (h/a) sekä toiminnassa käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien laatutiedot ja kulutusmäärät (t/a) vuodessa käytettyjen liuottimien kokonaismäärä (t/a) sekä heatsetpainotoiminnassa käytettyjen liuottimien kulutus (t/a) lämmitykseen käytetyn kevyen polttoöljyn käyttö- (t/a) ja laatutiedot ilmaan aiheutuneet arvioidut ja/tai mitatut haituvien orgaanisten yhdisteiden päästöt (mg C/m 3 (n), t/a) ja niiden laskenta sekä päästöjen hallintasuunnitelma (määräys 20.) VOC-jälkipolttimien käyttöajat, ohitukset ja huollot veden- ja energiankulutus toiminnassa syntyneet jätteet (määrä, jätenimike, laji, toimituskohteet, jätteen kuljettajat sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat R- ja D-koodein) viemäriin johdetun jäteveden määrä vuoden aikana sattuneet häiriötilanteet (ajankohta ja kesto, syy, päästö, muut seuraukset, korjaustoimenpiteet ja mahdolliset valitukset) vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa. 20