ERASMUS+, EFFECTIVE MOBILITY Creating Tomorrows Working life Henkilöstöliikkuvuus Berliini 06.04.16 09.04.16 Riitta Hämäläinen Kaarina Sergejeff Hilppa Visa Erilaisten Oppijoiden Liitto Maahanmuuttajapalvelut, Amiedu Maahanmuuttajapalvelut, Amiedu, matkanjohtaja TAVOITTEET: tutustua Saksan aikuiskoulutusjärjestelmään ohjausja neuvontatyöhön Saksassa maahanmuuttajien koulutukseen ja nykytilanteen haasteisiin erityisesti taloudellisiin, sosiaalisiin ja työllistymiseen Saksa2opetukseen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen Saksassa dysleksia ja dyskalkuliatutkimukseen Saksassa Lähdimme matkaan keskiviikkona 6.4. aamuvarhaisella. Berliinissä Tegelin lentokentällä olimme jo klo 9:n jälkeen paikallista aikaa. Koska olimme varhain liikkeellä, olimme järjestäneet ensimmäisen tapaamisen jo klo 9.30:ltä. Menimme taksilla Berliinin lukijärjestöön eli Landesverband Legastenie und Dyskalkulie, joka oli Lichterfelden kaupunginosassa. Siellä ystävällinen Frau Wissmann odottikin jo meitä kollegoidensa kanssa. Paikalla oli myös BerlinDahlemin Avoimen yliopiston tutkija Birgit Höllig. Saimme seikkaperäisen selostuksen oppimisvaikeuksien tunnistamisesta Saksan liittovaltiossa ja Berliinissä erityisesti. Yleinen tuntuma oli, että resursseja tähän tärkeään työhön ei ole juurikaan ja rahoitusta on vaikea löytää jäsenmaksujen ulkopuolelta. Kohokohta oli, kun lukivaikeuksinen aikuinen entinen kuntosaliyrittäjä ja nykyinen pikaruokapaikan omistaja kertoi omasta tilanteestaan ja kuinka
oli lukijärjestön kaari terapialla oppinut ottamaan tilanteen haltuun. Lukunopeus oli kehittynyt huomattavasti. Seuraavaksi tutustuimme silmän liike tietokoneohjelmaan, minkä Berliinin Dahlemin avoin yliopisto oli kehittänyt. Tämän ohjelman avulla lukivaikeus voidaan todeta hyvin nopeasti ja reliaabelisti. Kuva 1. Frau Wiessmann ja Birgit Höllig
Kuva 2. Silmänliikeohjelma lukivaikeuksien tunnistamiseen Ohjelmamme jatkui iltapäivällä hotelliin menolla ja yhteisellä illallisella järjestön edustajien kanssa. Tutustuimme saksalaiseen pienpanimoolueeseen ja Berliinin erikoisuuteen Eisbeiniin eli suurehkoon sianpotkaan. Suomalaisina söimme kuitenkin rasvaa vältellen kevyemmät annokset. Aurinkoisena aamuna 7.4. suuntasimme metroillen 9.30:ksi noin tunnin matkan päässä olevalle Diakonisches Werk BerlinBrandenburgschlesische Oberlausitz (DWBO) eli Arbeitsbereich Existenzsicherung und Integration toimipiste.täällä tapasimme johtaja Susanna Wellerin kollegoineen. He olivat valmistelleet meille työstään ja organisaatiostaan kattavan kaksi tuntia kestävän luennon. Diakoniatyö toimii Saksassa alueilla, mitä meillä tekevät joko valtion tai kunnan viranomaiset. Maahanmuuttotyö on yksi yhä isompi osa DWBO:n työstä. Yksistään Berliiniin saapui vuonna 2015 80 000 ja turvapaikanhakijaa. Suuri osa heistä jää paperittomiksi. Hämmästykseksemme emme törmänneet suomalaiseen tapaan pelkästään taloudelliseen ajatteluun ja numeroihin maahanmuuttajista puhuttaessa vaan muuallakin kuin diakonian piirissä tuntui vallitsevan DWBO:n johtolause: Brandenburg zeigt Herz weil es um MENSCHEN geht eli Brandenburgilla on sydäntä koska on kyse ihmisistä. He tekevät monipuolista työtä koko kotouttamisprosessissa alkaen vastaanottokeskusten ja hätämajoituksen järjestämisestä päätyen sosiaaliturvaan, pysyvän majoituksen järjestämiseen, kielikoulutukseen ja työmarkkinatietoisuuteen ja työpaikkojen etsimiseen. Keskiössä ovat kulttuuriset ja muut erikoiskysymykset kuten seksuaalinen väkivalta ja köyhyyden ja syrjäytymisen estäminen. Heillä on työmäärä ymmärrettävästi tuplaantunut edellisestä vuodesta 2014. Pääasiassa on keskitytty majoituksen järjestämiseen. He organisoivat myös vapaaehtoistyötä ja kouluttavat vapaaehtoisia. Ilman jo Berliinissä asuvia pakolaisten äidinkieltä puhuvia maahanmuuttajia he olisivat pulassa, näin etenkin lapsiperheitä ja äitejä tavoitettaessa. Heillä on projekti Stadtteilmutter in Berlin eli Berliinin kaupunginosaäidit. Nämä naiset saavat Wellerin mukaan kontaktin juuri muuttaneisiin ja moni tärkeä tieto menee tämänkaltaista verkostoa pitkin perille. Koulutus näille äideille kestää 4 kuukautta.
Tammikuussa heillä alkoi hoivaavustajatyyppinen koulutus. Opiskelijoita on ryhmäsä 15. Ohjelmaan kuuluu 320 tuntia saksaa, saksalaista kulttuuria ja palvelujärjestelmää, 200 tuntia hoitotyötä ja 200 tuntia harjoittelua. He työllistyvät pakolaistyöhön toimimaan lähinnä kotien, koulujen ja viranomaisten välille. Kuitenkin järjestäjät huomauttavat, että maahanmuutto tulee kasvamaan ja nämä keinot ovat vasta ensiapua. Ihmisten kotiutuminen Saksaan vie vuosia. DWBO organisaationa toivookin Saksan valtiolta ja EU:lta selkeää integraatiopolitiikkaa. Kokonaisuudessaan Diakoniatyön organisaatio on suomalaisilla silmillä katsottuna jo nyt valtava ja hyvin organisoitunut koko liittovaltion tasolla. Kuva 3. DWBO ja Kaarina ja Hilppa Tämän perusteellisen tietoiskun jälkeen lounastimme ja menimme paljon odottamaamme kohteeseen eli Marktplatz Bildung in Berlin eli koulutusmessuille. Messut olivat Kosmosmessukeskuksessa. Täällä kohtasimme pökerryttävän laajan koulutustarjonnan, missä yliedustettuina tuntuivat olevan erilaiset työnvälitys ja couchingpalvelut. Näytteilleasettajia oli satoja. Työn sisältö on ohjaavalle kouluttajalle tai Amiedun uravalmentajalle tuttua: aloitetaan kompetensseista ja osaamisesta, kartoitetaan ko. alan työmarkkinat, hiotaan työmarkkina ja työnhakutaitoja, kartoitetaan henkilökohtaisia verkostoja ja opiskellaan niin kirjallisia kuin esiintymisvalmiuksiakin. Osa toimistoista on erikoistunut pakolaisiin. Tällöin kustannukset ohjauksesta maksaa liittovaltio. Osa koulutuksesta ja työhönsijoittumisesta on nivottu Suomen lailla kotouttamiskoulutukseen, mitä järjestää Berliinissä 8 isompaa organisaatiota. Yksi niistä on die Berliner Volkhochschule. He toimivat vakaasti ilman kilpailuttamista. Tietyt tavoitteet on asetettu ja näistä tavoitteista kurssien pitää saavuttaa 80 %. Kielitason saavuttaminen on selkeä mittari. Jos palveluntarjoaja ei niitä saavuta, niin rahoitusta leikataan. Lisäksi Berliinistä löytyy 22 pienempää palveluntarjoajaa, mitkä järjestävät kotoutumistyylistä koulutusta. Ja sitten vielä nämä konsulttitoimistot, joista osa esittäytyi messuilla. Kotoutumiskoulutus organisoitui pääasiassa samoin kuin Suomessakin. Saksassa das Bundesamt fuer Migration und Fluchtlinge (BAMF) on vastaava viranomainen. Kurssit ovat suunnilleen yhtä pitkiä kuin
meillä ja kursseja on lukuisia eri kohderyhmille. Kurssista voi joutua myös maksamaan jonkin verran tai sitten maksusta voi saada vapautuksen. On myös ammattiin valmistavaa koulutusta. Työvoimatoimistoja eli Job Centereitä on Berliinissä kolme ja ne välittävät työtä ja toimivat työttömyysrahan maksajina samoin kuin meillä. Kävimme messuilla kuuntelemassa vielä luennon Integraatio ja kieli. Viesti oli meillekin tuttu: olemme siirtyneet kohti maahanmuuttoyhteiskuntaa ja toivotaan yhteistä eurooppalaista käytäntöä. Myös tulevaisuuden työllistävistä ammateista puhuttiin: nämä ovat samoja aloja kuin meillä eli hoitotyö, IT- ala, kauppa, asiakaspalvelu ja vieraat kielet, rakentaminen, liikenne sekä turismi. niinpä oli tämäkin päivä tullut tietoa täyteen ja lähdimme leppoisassa alkuillan säässä suunnistamaan hotellillemme. Viimeinen käynti oli perjantaina 8.4. Kyseessä oli isäntä organisaatiomme Berliner Arbeitslosenzentrum evangelischer Kirchenreise eli BALZ, suomeksi Berliinin Työttömien keskus. Kello 11 meidät otti täällä vastaan ystävällinen herra Thomas RosumekMathes. Hän oli valmistautunut hyvin tapaamiseen ja selvittänyt etukäteen monimutkaista noin 10 vanhaa työttömyysrahajärjestelmää. Heidän neuvontansa koskee pääasiassa juuri tätä vaikka keskuksessa on paljon muutakin toimintaa. Systeemi kuulostaa yksinkertaiselta mutta on monimutkainen. On kolmenlaista tukea: 1. työttömiksi joutuneet 2. eivät ole olleet töissä eli työttömyysraha II ja 3. sosiaalituki erityisryhmille. Berliinin kolme Job centeriä maksavat tuen tarvitsijoille. Tukien määrä lasketaan monimutkaisen yhdistelmän avulla, mihin kuuluu perheen lisäksi kiinteä omaisuus autoineen päivineen, asumistuki ja lapsilisät sekä mahdolliset keikkatyöt, mitä kannustetaan tekemään. Positiivista on, että tuki tulee yhdeltä luukulta. Ammattisuojaa ei ole eikä myöskään pysyvyyttä. Töiden etsimiseen kannustetaan siten että 1tuki kestää korkeintaan kaksi vuotta ja 2tukea pitää uusia 6 kuukauden välein tehden aina uudet anomukset. Tuki myös pienenee huomattavasti työttömyyden kestäessä. Samoin työpaikka voidaan osoittaa mistä vain liittovaltiosta, joten työnhakualueita ei Saksassa ole. BALTZissa työntekijöiden aika menee pitkälti tähän tukisummien laskemiseen ja selvittämiseen asiakkaille. Lisäksi on erilaisia harraste, info ja keskusteluryhmiä.
Kuva 4. Isäntämme herra RosumekMathes aukaisee meille saksakaista työttömyysturvaa Hämmästelimme kiireettömältä ja rennolta vaikuttavaa ilmapiiriä, vaikka töitä varmaan riittää ja rahaakin on ehkä niukasti. Myös vastaanottajien ystävällisyyttä ja sitä, että he halusivat välittää meillekin wellcome kulttuuria. Olisimme tarvinneet enemmän aikaa, jo näiden kontaktien löytäminen oli kiven takana. Vasta paikan päällä paljastui monta tahoa, missä olisi ollut tärkeää vierailla. Kuten saksalaissuomalaisessa Kauppakamarissa sanotaan, Berliinin kaltaisessa suurkaupungissa pitää tuntea ihmisiä ja kaikki (liike)toiminta lähtee verkostoista. Lähes kaikki ovat nimittäin aluksi yhtä vieraita toisilleen, ei ole naapureita ja tutun tuttuja siinä mielessä kuin meidän vähäväkisessä maassamme. Oletamme myös, että Euroopan Unioni pitää yhtenäistää saksalaisten toimijoiden toivomusten mukaisesti maahanmuuttopolitiikkaa. Toisaalta. Näimme ja koimme, että Saksa on monessa suhteessa edellä meitä. Talousja työttömyyspolitiikka on tiukempaa kuin meillä. Suurilla vakailla toimijoilla on mahdollisuus järjestää koulutusta ilman kilpailutusta. Systeemi toimii, energisyyden henki ja tekemisen meininki oli ilmapiirissä läsnä. Kiitos!