Kemijärven kaupunki, Kemijärvi

Kemijärven kaupunki, Kemijärvi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 01.01.2016-31.12.2016 voimassa 31.12.2018 asti 1 / 27

Sisällysluettelo Etusivu... 1 Taustatiedot... 3 Altisteet, kuormitustekijät, tarpeet ja tavoitteet... 4 Toiminta... 9 Korvausluokka I... 9 Muu toiminta... 17 Sopimuslaajuus, Korvausluokka II... 18 Sovitut toimintamallit... 20 Allekirjoitukset... 23 Liitteet... 24 Sovitut tapaamiset... 24 Toimipaikat... 26 Asiakasvastaavat... 27 2 / 27

Taustatiedot Y-tunnus 0191717-9 Nimi Kemijärven kaupunki, Kemijärvi Osoite Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Postiosoite Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Sähköposti paula.alatalo@kemijarvi.fi Yhteystiedot työterveyshuollon yhteyshenkilö Paula Alatalo 040 354 6661 paula.alatalo@kemijarvi.fi Sopimus työterveyshuollon palveluista 2016-01-01 Perustyöpaikkaselvitys Perustyöpaikkaselvitys tehty 2015-02-17 Tai muu selvitys perustyöpaikkaselvityksestä ks. toimintasuunnitelma, työpaikkakäynnit Yrityksen/organisaation johtaja Nimi Atte Rantanen Puhelin 040 7266601 Sähköposti kunnanjohtaja@kemijarvi.fi Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä/organisaatiossa Nimi Paula Alatalo Puhelin 040 354 6661 Sähköposti paula.alatalo@kemijarvi.fi Henkilöstöpäällikkö Nimi Paula Alatalo Puhelin 040 354 6661 Sähköposti paula.alatalo@kemijarvi.fi Työsuojeluyhteistyö Työsuojelupäällikkö Antero Myllykangas puh 0400 188993 Työsuojeluvaltuutettu Hannu Soppela, puh 0400 296038, Mirja Onkamo 040 7752883, Sinikka Maijala, 040 845 4168 Työsuojelutoimikunta Kyllä Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa Kyllä työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työsuojelun toimintaohjelma tehty Kyllä Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiö Työtapaturmat/ammattitaudit If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Eläkevakuutusyhtiö KEVA TTH asiakasvastavaat, ammattihenkilöt ja asiantuntijat Asiakkuuspäällikkö Ranta Elina Työterveyshoitaja Huossa-Kunnari Tuija ja Sari Soppela Työterveyslääkäri Leukku Meeri Työfysioterapeutti Haverinen Päivi Työterveyspsykologi Korhonen Antti Henkilömäärä 735 Työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito ja edistäminen. Tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna työterveyshuolto ohjaa ennakoivasti ja koordinoi hoito- ja kuntoutustoimia. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön 3 / 27

kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon organisaatiotavoite on työterveyden keinoin tukea organisaatiota menestymään edistämällä henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä. Kemijärven kaupungin toiminnan kuvaus ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella Kemijärven kaupungin uuden palvelu- ja organisaatiorakenteen mukainen toiminta käynnistyi 1.1.2016. Organisaatio muutos on merkittävä ja heijastuu koko Kemijärven kaupungin henkilöstöön. Henkilöstöä 1.1.2016 alkaen noin 735. Uuden organisaation muodostavat seuraavat palvelualueet, vastuualueet ja palveluyksiköt: 1.Elinkeinopalvelut 2.Hallinto- ja tukipalvelut 3.Hyvinvointipalvelut: Perusopetus- ja lukiokoulutus, varhaiskasvatus, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut, perhepalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut, sairauksien ehkäisy ja hoito, vammaisten palvelut, ikäihmisten palvelut, henkilökohtaiset avustajat 4.Tekniset palvelut: tekniset palvelut, ruokahuoltopalvelut ja laitoshuoltopalvelut Kemijärven kaupungin henkilöstön rakenne ja mahdolliset muutokset Kemijärven kaupungilla on noin 735 työntekijää. Miehiä henkilöstöstä on 23.5 %, naisia 76.5 %. Ikäjakauma alle 30v 9%, 30-39 v 10.3%, 40-49 19,7%, 50-59v 40%, yli 60v 21%.Yli 60 vuotiaiden määrä on kasvanut 5.5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työntekijöistä on 75.5 %, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, 24.5 määräaikaisessa työsuhteessa. Lisäksi henkilökohtaiset avustajat ( N 30 hlö), joilla on oikeus lakisääteisiin työterveyspalveluihin. Henkilöstöstä noin 82% työskentelee hyvinvointipalvelualueella, hallinto-ja tukipalveluissa noin 6 % henkilöstöstä ja teknisellä palvelualueella noin 12 %. V 2014 lopussa kunnan henkilöstöstä työskenteli kokoaikatyössä 601 hlö, 81.8 %, osa-aikaisia oli 134 hlö, 18.2 %, mukaan lukien sivutoimiset palvelussuhteet. Osa-aika työssä ja -eläkkeellä oli noin 10%. Kevan ennusteen mukaan kaupungin eläkepoistuma on 5 % koko henkilöstöstä. Vuosina 2015-2018 poistuma tulee olemaan noin 183 hlöä, jolloin koko kaupungin henkilöstöstä jää 4-5.5% vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 61.2v. Työkyvyttömyyden tai työkykyongelmien pääasialliset syyt ovat olleet: Tuki- ja liikuntaelin sairaudet ja psykiatriset syyt sekä kasvaimet Muutoksiin liittyvät haasteet työhyvinvoinnin kannalta Meneillään oleva palvelurakenne- ja organisaatiomuutos heijastuu koko organisaation henkilöstöön. Samanaikaisesti on käynnistymässä myös valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän muutos. Muutoksia tapahtuu joidenkin työyksiköiden osalta henkilöstön työtehtävissä ja työnkuvissa, mikä kuormittaa henkisesti niin yksilöitä kuin myös työyhteisöjä. Kemijärven kaupungin henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne on tärkeä huomioon otettava asia työhyvinvoinnin kehittämisen ja ylläpitämisen näkökulmasta. Esimiesten työssä jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota jo käynnistyneiden ja tulossa oleviin muutoksiin sopeuttamiseksi. Kemijärven kaupunki keskeiset altisteet ja kuormitustekijät 4 / 27

Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollon menetelmin ja keinoin seuraavien työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia. ASA-rekisteriin ilmoitettavat ASA-rekisteriin ilmoitettavat Kartoitetaan asbestille altistuneet työntekijät Biologiset tekijät Bakteerit -Hammashoitohenkilöstö ( hammashoitajat ja -lääkärit); bakteerit, virukset, sienet -Lapponian vuodeosastojen ja päivystysvastaanoton henkilöstö, Puistolan palvelukeskuksen hoitohenkilökunta, Kotihoidon hoitohenkilökunta, vammaispalveluiden hoitohenkilökunta, perhe-ja mielenterveysyksikön hoitohenkilöstö -Laboratorion henkilöstö Fysikaalisia tekijöitä Melu -Keittiötyöntekijät (laitteet ja iskuäänet), -Musiikinopettajat, uimahallin työntekijät, - kiinteistönhoitajat, säätölaiteasentajat, puutyönohjaajat, puuseppä, laitosmiehet, putkiasentajat, etumies, koneenkuljettajat, ulkoalueen työntekijät, teknisen työn opettajat, laboratorio -Alkutarkastuksessa tarkoitus on todeta ennen melutyön alkamista kuuloviat ja löytää melutyölle erityisesti herkät ja sopimattomat työntekijät. Määräaikaistarkastukset aluksi 1 x vuodessa 4 vuoden ajan ja sen jälkeen 1 x kolmessa vuodessa. Toteutaan seulontatutkimuksena. Ylempi toiminta-arvo 85 db, joka ei saa ylittyä Ionisoiva säteily Röntgen osaston henkilökunta, röntgenhoitajat, hammashoitajat: Röntgenlaitteet: Altistumista ionisoivalle säteilylle tarkkaillaan ensisijaisesti säteilyannosmittarein säteilylain (592/1991) ja säteilyasetuksen (1512/1991) sekä niiden nojalla annettujen määräysten mukaan. Ionisoivalle säteilylle altistuvien työntekijöiden terveystarkastusohjeet antaa Säteilyturvakeskus. Säteilyturvaluokkaan A kuuluvat tarkastetaan 1 x vuodessa. Kehoon kohdistuva tärinä Koneenkuljettajat, koko kehoon kohdistuva tärinä. Kemiallisia tekijöitä Muita kemiallisia altisteita Lipeä ja ferrosulfaatti: laitosmiehet, putkiasentajat, etumies (esimies, rakennusmestarit ym) Maalit, pintojen käsittelyaineet: maalarit Asbesti: purkutyötä tekevät rakennusalan työntekijät, kiinteistönhoitajat ja laitosmiehet 5 / 27

Kemikaalit terveyden vaaran/haitan mukaan Herkistävät eli allergiaa aiheuttavat Akrylaatit hammashoitajat ja hammaslääkäri Luonnonkumi- ja muovi suojakäsineet: hoitohenkilökunta eri osastoilla ja kotihoidossa sekä hoitokodeissa maalari: epoksit, formaldehydihartsitt, akryylihartsit, atsiridiinikovetteet, uretaanihartsit ym., tärpätti, pellavaöljy, kolofoni, isotiatsolinonit ym säilöntäaineet, dibutyylitiourea, kumikäsineet, koboltti, nikkeli, sinkkikromaatti rakennusmies: abachi, MDI saumausvaahdoissa, kromi (sementissä) ja nahkakäsineissä, epoksit, liimat, kumikemikaalit, nikkeli työkaluissa, kromi nahkakäsineissä (sementissä nykyisin alle 2 ppm), nikkeli ja koboltti sementissä Kuormitustekijät Fyysiset/Ergonomiset -Hammaslääkäri ja -hoitajat, avohoidon, vuodeosastojen ja ryhmäkotien hoitohenkilökunta, keittiöhenkilökunta, rakennuspankin työntekijät, laitoshuoltajat, kiinteistöhuollon työntekijät ja -asentajat, koneen kuljettajat, ulkoalueen työntekijät -toimistotyötä tekevät näyttöpäätetyöhön liittyvät kuormittavat tekijät, ergonomia; Tuki- ja hallintopalveluiden henkilöstö. Muita kemiallisia altisteita Muovit ja tekohartsit sekä niiden tuksessa käytetyt aineet ja syntyvät välituotteet akrylaatit:hammashoitajat ja hammaslääkäri Luonnonhartsit, kuten kolofonihartsi, mäntyhartsi, luonnonkumi (lateksi) luonnonkumi- tai pvc- muovikäsineet: hoitohenkilökunta Muu altiste Muu altiste Yksintyöskentely: kodinhoitajat, jotka työskentelevät asiakkaiden kotona, myös illalla ja viikonloppuisin. Pienten asumisyksiköiden hoitohenkilökunta iltavuoroissa ja viikonloppuina. Mielenterveys- ja päihdetyöntekijät, jotka tekevät kotikäyntejä, kiinteistönhoitajat, myös yövuoroja Pölyt Orgaaniset pölyt Jauhopöly: keittiötyöntekijät Huonepöly: siivoustyöntekijät ja laitoshuoltajat Puu- ja metallipöly:puuntyönohjaat ja teknisen työn opettajat, kiinteistönhoitajat Tapaturmavaara Tapaturmavaara -hoitohenkilökunnalla, hammaslääkäreillä ja laboratorio henkilökunnalla neulapisto tapaturman vaara ilmeinen -Kiinteistöhuollon ja piha-alueiden työntekijöillä liukastumis- ja nostotapaturman vaara, vuodeosastoilla ja hoitotyötä 6 / 27

tekevillä nosto- ja siirto tapaturman vaara sekä liukastumisvaara -keittiötyöntekijöillä: seisomatyövaiheita, kädet koholla työskentelyä, nosto- ja siirtotapaturman vaara, merkittävä liukastumisen vaara märän alustan vuoksi, palovammojen ja viiltohaavojen vaara -laitteiden käyttöön liittyvä tapaturman vaara teknisen työn opettajilla, koneenkuljettajilla, ulkoalueen työntekijöillä, kiinteistönhoitajilla, puutyön ohjaajilla ja opettajilla -läheteillä ja kotihoidon henkilöstöllä ilmeinen liikennetapaturman vaara Väkivallan uhka Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka Sosiaalialan työntekijät, päivystysvastaanotto, vanhustyö ja vammaistyöntekijät sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut ja mm. toimintapäivät. Huomioidaan terveystarkastusten yhteydessä. Yötyö Yötyö Lapponian vuodeosastojen, Puistolan palvelukeskuksen hoitohenkilökunta, vammaispalveluiden hoitohenkilökunta, kotihoidon henkilöstö kiinteistönhoitajat Työaikalain mukaan työ määritellään yötyöksi, jos yövuoroa on vähintään 3 tuntia 23-06. Terveystarkastuksia tehdään ainakin, jos yötyövuoroja on 20 tai enemmän vuodessa. Alkutarkastus ennen vuorotyön aloittamista. Alle 25-vuotiaat 1-3 vuoden välein. 25-50-vuotiaan vähintään 5 vuoden välein. 50-60-vuotiaat 2-3 vuoden välein. Yli 60 vuotiaat 1-2 vuoden välein. Kemijärven kaupunki keskeiset tarpeet 1. Työn fyysisen kuormituksen vähentäminen Tuki- ja liikuntaelin ongelmat korostuvat työssä selviämisen ongelmina ja työkyvyttömyyttä aiheuttavana tekijänä. Henkilöstöstä on yli 50 vuotiaita 67 %, jolloin fyysiseen toimintakykyyn työkykyä edistävänä tekijänä on syytä kiinnittää huomiota. Moneen työtehtävään liittyy myös fyysinen kuormitus 2. Henkilöstön työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen muutoksessa Tukitoimenpiteet kohdennetaan organisaation yksiköihin ja henkilöstöön, johon kohdistuu merkittävin muutos. Työpaikkakäyntien ja työyhteisökohtaisten terveystarkastusten avulla pyritään löytämään tukea tarvitsevat yhteisöt ja henkilöt 3. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen Työssä jatkamisen edellytyksiä parannetaan työolosuhteisiin vaikuttamalla ja työtä sopeuttamalla työntekijän työkykyyn nähden sopivaksi, sekä mahdollisiin työkykyrajoituksiin puututaan varhain tiiviillä yhteistyöllä HR:n, esimiesten ja työterveyden välillä 4. Työn psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen Palvelurakenne- ja organisaatiouudistus 1.1.2016 alkaen on koko henkilöstöön kohdistuva kuormittava tekijä, johon työnantaja ja työterveys yhteistyössä pyrkivät kiinnittämään huomiota ja edistämään hyvää yhteistyötä ja muutoksiin 7 / 27

sopeutumista. Työntekijöiden työnkuvissa on tapahtunut ja tapahtuu muutoksia, työn vaatimukset kasvaneet, vaativia asiakassuhteita ja -tilanteita, laajaa osaamista vaativia tehtäviä. Verkostoyhteistyö korostuu jatkossa. 5. Esimiestyön tuki työkykyriskien hallinnassa Tiivis yhteistyö esimiesten ja työterveyden välillä työkykyriskien, sairauspoissaolojen hallinnassa sekä työkykyriskeihin varhaisessa puuttumisessa ja työhön paluun varmistamisessa pitkän poissaolon jälkeen 6. Terveellisen ja turvallisen työympäristön edistäminen Työpaikkaselvitykset saatetaan ajan tasalle sekä laaditaan suunnitelma niiden toteutumisesta työyksiköittäin. Riskienarviointi tehdään ennen perusselvityksen tekemistä, joista työterveydellisen merkityksen arviointi osana työpaikkaselvitystä 7. Henkilöstön terveydentilan selvittäminen Henkilöstön keski-ikä ja muutokset huomioon ottaen henkilöstön työ- ja terveydentilan selvittäminen terveystarkastuksien ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon avulla tämän toimintasuunnitelmakauden aikana on tavoitteena. Säännöllisen raportoinnin avulla tuotetaan tietoa työkykyä edistävien toimenpiteiden kohdentamiseksi. Kemijärven kaupunki keskeiset tavoitteet 1. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien poissaolojen vähentäminen 2. Työpaikkaselvitysten toteuttaminen 3. Puheeksiottokeskustelujen toteutuminen 4. Terveystarkastusten toteuttaminen 5. Tavoite Varhainen työkykyongelmiin puuttuminen: Varmistetaan riittävä resurssointi työterveydessä ja yhteiset toimintatavat, selkeä tehtävänjako esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun kanssa, prosessien omaksuminen ja käytäntöön istuttaminen Elinvoimaa työhyvinvoinnilla (ELVI) -toimintamallin noudattaminen Säännöllisten terveystarkastusten toteutuminen 6. Työterveyspsykologin ohjauskäyntien hyödyntäminen työkyvyn tueksi Muutostilanteissa muutostuki yksilöille ja työyhteisöille 7. Savuttomuuden edistäminen työpaikalla 8 / 27

Työnantaja tarjoaa työntekijöille 2 viikon nikotiinikorvaushoidon 8. Pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen Terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta, Korvausluokka I Yhteistyökokoukset Toiminnan suunnittelu- ja arviointipalaverit Ohjausryhmä kokoukset 2 kertaa vuodessa, yhteistyötapaamiset 4 kertaa vuodessa Työsuojelutoimikunnan kokous Kemijärven kaupungin työsuojelutoimikunta kokoontuu säännöllisesti. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuna työnantaja, työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt. Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työterveyshoitaja osallistuu kokouksiin kutsuttuna. Työpaikkaselvitykset Toiminnan suunnittelu ja arviointi Työterveystoiminnan suunnittelu tai arviointi, esim. telutyö liittyen yhteistyötapaamisiin Suunnattu työpaikkaselvitys Suunnattujen selvitysten tarve arvioidaan perusselvityksessä tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteaman tarpeen perusteella (terveysriskien, terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien havaintojen, kyselyiden tai työpaikalta muulla tavalla saadun tiedon perusteella). Suunnattuja työpaikkaselvityksiä tehdään esille nousevien tarpeiden perusteella, esimies, HR tai työsuojelu on yhteydessä työterveyteen työpaikkaselvityksen tekemiseksi. Erityistyölasihankintoihin ensin esimiehen lupa. Suunnitelma vuosille 2016-2018: -PEMI (perhe ja -mielenterveysklinikka), sisäilmaan liittyvät ongelmat -laboratorio näytteenotto, seuranta syksy 2016 mennessä Perustyöpaikkaselvitys Lakisääteinen työpaikkaselvitys tehdään uuden sopimuksen käynnistyttyä viiveettä huomioiden kuitenkin aiemmat työpaikkaselvitykset tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa / muututtua sekä määrävälein (perusselvitys 3v välein). Perusselvitykset v 2016-2018: 9 / 27

2016: Hillatien koulu, Särkelän koulu, Särkelän päiväkoti ja esiopetus Kiinteistönhuolto ja tekninen toimisto(hallinto), uimahalli Pienkoti Taika, Myllytupa ja Toimintakeskus 2017 kevät: Laitoshuoltopalvelut, Ruokapalvelut Kuntoutuskoti Karpalo, Kotihoito, sairaala Lapponia osasto 2, Kuumaniemen ryhmäkoti 2017 syksy: Tukipalvelut (toimistohenkilöstö)ainola koti, Jokirannan ryhmäkoti, Puistolan palvelukeskus 2018: Lapponia akuuttiosasto, Hammashoitola Lapponia Kulttuuri ja vapaa-aika (musiikkiopisto, kulttuurikeskus, kirjasto, nuorisotoimi) 2019: Hallintopalvelut. Hyvinvointipalvelut: perhe- ja mielenterveys-klinikka, päihdekuntoutujien asukastupatilat, mielenterveyskuntoutujien avopalvelut, päihde- ja mielenterveysongelmaisten päivä-/ työtoimintakeskus, Neuvola Jyvälänpuiston päiväkoti, Kallaanvaaran päiväkoti(varhaiskasvatus), perusopetus ja lukiotoiminta 2020: Sairaala Lapponia: vastaanotto-päivystyspoliklinikka, laboratorio ja röntgen, Sosiaali-ja terveystoimisto Isokylän koulu Lakisääteinen työterveystarkastus Alkutarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset: -yötyötä tekevät työntekijät, jotka työskentelevät vähintään kolme tuntia klo 23-06 välillä, työhön sisältyy vähintään 20 yövuoroa vuodessa: hoitotyöntekijät ( perushoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit, hoitoapulaiset) Melulle altistuvat: välinehuoltajat, keittiötyöntekijät (laitteet, iskuäänet, astiahuolto), musiikinopettajat, uimahallin työntekijät, rakennuspankin työntekijät, kiinteistönhoitajat, säätölaiteasentajat, laitosmiehet, putkiasentajat, etumies, koneenkuljettajat, ulkoalueen työntekijät. Asbesti; purkurakennustyötä tekevät työntekijät ja kiinteistönhoitajat Alkutarkastuksessa tarkoitus on todeta ennen melutyön alkamista kuuloviat ja löytää melutyölle erityisesti herkät ja sopimattomat työntekijät. Määräaikaistarkastukset aluksi 1 x vuodessa 4 vuoden ajan ja sen jälkeen 1 x kolmessa vuodessa. Toteutetaan seulontatutkimuksena. Ylempi toiminta-arvo 85 db, joka ei saa ylittyä -ionisoivalle säteilylle altistuvat: röntgenhoitajat ja -lääkärit -hammashoitajat ja- lääkärit; akrylaatti tai muu kemikaali SISÄLTÖ: esitietolomake, alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), diabetesriskikysely, työuupumuksen arviointikysely (BBI-15) tarvittaessa ja tarvittaessa muut kyselyt. Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys. Rokotussuojan tarkistaminen: Tetanus-d tehosteen tarve ja työhön mahdollisesti liittyvien rokotusten tarkistus Tarpeen mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu. TTH-Screen kokonaiskartoitus (B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea). Lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset. Tarvittaessa lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille. Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä. Terveystarkastuslausunto annetaan työntekijälle hänen soveltuvuudestaan työtehtävään työnantajalle toimitettavaksi. Määräaikaistarkastus 10 / 27

Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset: -yötyötä tekevät, työntekijät, jotka työskentelevät vähintään kolme tuntia klo 23-06 välillä, työhön sisältyy vähintään 20 yövuoroa vuodessa: hoitotyöntekijät ( perushoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit, hoitoapulaiset) - alle 20 vuotiaat, vuosittain - 25-45 vuotiaat, 5 vuoden välein - 45-59 vuotiaat, 2 vuoden välein - yli 59 vuotiaat, vuosittain -jauho-, puu- ja metalli-pölytyötä tekevät kolmen vuoden välein -laitoshuoltajat ( tule-kuormitus, pesuaineet, suojakäsineet, pöly) kolmen vuoden välein -melulle altistuvat: välinehuoltajat, keittiötyöntekijät (laitteet, iskuäänet, astiahuolto), musiikinopettajat, uimahallin työntekijät, rakennuspankin työntekijät, kiinteistönhoitajat, säätölaiteasentajat, laitosmiehet, putkiasentajat, etumies, koneenkuljettajat, ulkoalueen työntekijät -Määräaikaistarkastukset melutyössä aluksi 1 x vuodessa 4 vuoden ajan ja sen jälkeen 1 x kolmessa vuodessa. Toteutetaan seulontatutkimuksena. Ylempi toiminta-arvo 85 db, joka ei saa ylittyä -ionisoivalle säteilylle altistuvat: röntgenhoitajat ja -lääkärit kolmen vuoden välein -hammashoitajat ja- lääkärit; akrylaatti tai muut kemikaali kolmen vuoden välein -elintarviketyöntekijät kolmen vuoden välein -maalarit; maalit, pintakäsittelyaineet ja liuottimet, 3 vuoden välein -sisältö:audiogrammi ( melulle altistuvat), Tarpeen mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu: TTH- Screen kokonaiskartoitus (B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea), lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset),verenpaine, BMI, vyötärön ympärys, diabeteskysely, BBI 15 tarvittaessa. Pölytyötä tekevät spirometria (= keuhkojen toimintatesti). Asbestille altistuneille lisäksi THX Lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset. Tarvittaessa lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä Terveystarkastuslausunto annetaan työntekijälle hänen soveltuvuudestaan työtehtävään työnantajalle toimitettavaksi Altisteisen työn lopputarkastus Lopputarkastus tehdään työntekijälle työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi, jos se on tarpeellista työntekijän työaikaisen altistumisen vuoksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työtehtävien päättyessä. -asbestille ja melulle altistuneet henkilöt Työkuntoisuustarkastus, vajaakuntoisen työkykyarviotarkastus (VnA 708/2013)perustuu yleensä havaintoihin työtehtävien hoidon heikkenemisestä ja tarpeesta kartoittaa työkuntoisuuteen mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset tekijät työterveyslääkärin harkinnan mukaan. Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen 11 / 27

Terveystarkastuksen (esv) seurantakäynti Erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen terveystarkastusten seurantakäynnit Vapaaehtoinen työterveystarkastus Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus suoritetaan uusille työntekijöille yrityksen ilmoitettua uudesta työntekijästä koeajan (4kk) aikana (vapaaehtoinen). Sisältö Työhöntulotarkastuksen esitietolomake, alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), diabetesriskikysely, työuupumuksen arviointikysely (BBI-15) ja tarvittaessa muut kyselyt. Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys. Rokotussuojan tarkistaminen: Tetanus-d suoja ja työhön mahdollisesti liittyvien rokotusten tarkistus. Tarpeen mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu. TTH-Screen kokonaiskartoitus (B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea). Lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset. Tarvittaessa lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille. Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä. Terveystarkastuslausunto annetaan työntekijälle hänen soveltuvuudestaan työtehtävään työnantajalle toimitettavaksi Suunnattu terveystarkastus Suunnatut työyhteisötarkastukset työpaikkaselvityksen yhteydessä. Suunnitelma kaudelle 2016-2018, terveystarkastukset henkilökunnalle perusselityksen yhteydessä: 2016: Hillatien koulu, Särkelän koulu, Särkelän päiväkoti ja esiopetus, kiinteistönhuolto ja tekninen toimisto (hallinto), uimahalli Pienkoti Taika, Myllytupa ja toimintakeskus 2017 kevät:laitoshuoltopalvelut, Ruokapalvelut Kuntoutuskoti Karpalo, Kotihoito, sairaala Lapponia osasto 2, Kuumaniemen ryhmäkoti 2017 syksy: Tukipalvelut (toimistohenkilöstö), Ainola koti, Jokirannan ryhmäkoti, Puistolan palvelukeskus 2018: Lapponia akuuttiosasto, Hammashoitola Lapponia Kulttuuri ja vapaa-aika (musiikkiopisto, kulttuurikeskus, kirjasto, nuorisotoimi) 2019: Hallintopalvelut. Hyvinvointipalvelut: perhe- ja mielenterveys-klinikka, päihdekuntoutujien asukastupatilat, mielenterveyskuntoutujien avopalvelut, päihde- ja mielenterveys-ongelmaisten päivä-/ työtoimintakeskus, Neuvola Jyvälänpuiston päiväkoti, Kallaanvaaran päiväkoti(varhaiskasvastus), perusopetus ja lukiotoiminta 2020: Sairaala Lapponia: vastaanotto-päivystyspoliklinikka, laboratorio ja röntgen, Sosiaali-ja terveystoimisto,isokylän koulu Lisäksi suunnatut terveystarkastukset havaitun terveysriskin (yksilö, työyhteisö) tai työterveysraporttien ja -havaintojen perusteella perustellusta syystä yhdessä työnantajan kanssa sopien. Seulonnasta poimitun terveystarkastus 12 / 27

Terveyskyselyn, Työptimin, Etydin perusteella tehtävä terveystarkastus. Esimerkiksi Terveyskyselyn avulla seulotaan organisaatiossa työkykyriskin uhassa olevat työntekijät ja työntekijöiden piilevät terveysongelmat. Terveyskyselyn avulla työterveyshuolto voi tehostaa ja kohdentaa toimintatapojaan kustannustehokkaasti, ja reagoida nopeasti. Sovitaan erikseen tarpeen mukaan. Työyhteisökohtainen terveystarkastus Suunnatut työyhteisötarkastukset työpaikkasel-vityksen yhteydessä. Suunnitelma kaudelle 2016-2018, terveystarkastukset henkilökunnalle perusselityksen yhteydessä: 2016: Hillatien koulu, Särkelän koulu, Särkelän päiväkoti ja esiopetus, kiinteistönhuolto ja tekninen toimisto (hallinto), uimahalli Pienkoti Taika, Myllytupa ja toimintakeskus 2017 kevät: Laitoshuoltopalvelut, Ruokapalvelut Kuntoutuskoti Karpalo, Kotihoito, sairaala Lapponia osasto 2, Kuumaniemen ryhmäkoti 2017 syksy: Tukipalvelut (toimistohenkilöstö), Ainola koti, Jokirannan ryhmäkoti, Puistolan palvelukeskus 2018: Lapponia akuuttiosasto, Hammashoitola Lapponia Kulttuuri ja vapaa-aika (musiikkiopisto, kulttuurikeskus, kirjasto, nuorisotoimi) 2019: Hallintopalvelut. Hyvinvointipalvelut: perhe- ja mielenterveys-klinikka, päihdekuntoutujien asukastupatilat, mielenterveyskuntoutujien avopalvelut, päihde- ja mielenterveys-ongelmaisten päivä-/ työtoimintakeskus, Neuvola Jyvälänpuiston päiväkoti, Kallaanvaaran päiväkoti(varhaiskasvatus), perusopetus ja lukiotoiminta 2020: Sairaala Lapponia: vastaanotto-päivystyspoliklinikka, laboratorio ja röntgen, Sosiaali-ja terveystoimisto,isokylän koulu Lopputarkastus vanhuuseläkkeelle siirryttäessä Eläkkeelle siirtyvän terveystarkastus. Tarkastuksessa varmistetaan terveydenseurannan ja hoidon jatkuvuus, työterveyshoitajan terveystarkastus, tarvittaessa lääkärin terveystarkastus Terveystarkastuksen seurantakäynti Muiden kuin erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen tarkastusten seurantakäynnit Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairauspoissaoloseuranta Työterveysriskien analysointi ja hallinta. Sairauspoissaoloseurannan ja analysoinnin avulla pyritään pitämään henkilöstö työ- ja toimintakykyisenä koko työuran ajan. Seurannassa pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt yhteistyössä yrityksen henkilöstöhallinnon, linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tarkoitus on varmistaa työkyvyn arviointi, tukimahdollisuuksien selvittäminen, siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä seurannan järjestäminen. Sairauspoissaolojen seurantaa toteutetaan yhteistyössä esimiesten kanssa Elvi mallin mukaisesti. Työterveyshoitajat ja 13 / 27

-lääkäri hyödyntävät extranet -järjestelmää sairauspoissaolojen seurannassa. Työkykyriskien hallintaa ja analysointia toteutetaan kuukausittain Tavoitteena on, että kaikki sairauspoissaolot, myös ulkopuoliset ja omailmoitteiset kirjataan extranet palvelun kautta. Kuntoutukseen ohjaaminen, suunnittelu ja seuranta Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. TYK-kuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi. Kuntoutujan tulee olla halukas tekemään muutoksia. Eläkevakuutusyhtiön kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää kuntoutustoimet oikea-aikaisesti, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys uhkaa työntekijää. Työeläkekuntoutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) avulla voidaan tukea työntekijää ja työnantajaa esimerkiksi työkokeiluna omassa tai muussa työssä, työhönvalmennuksena tai ammattikoulutuksena, jos työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan. Kuntoutuksen yhteistyöpäivät Kuntoutuksiin liittyvien yhteistyö- ja seurantapäiviin osallistuminen sovitaan erikseen tapauskohtaisesti työterveyshuollon yhdyshenkilön kanssa. Työkykykonsultaatio erikoislääkäri Erikoislääkärin työkykykonsultaatiot tutkimuksineen työterveyslääkärin lähetteellä 1-3 konsultaatiokäyntiä / työkykyongelma työterveyslääkärin lähetteellä sekä erikoislääkärin suosittelemat työkyvyn arviointiin liittyvät tutkimukset Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta (TANO) Neuvottelu Neuvottelu (tapaaminen, puhelin- tai sähköpostikontakti yrityksen asioihin liittyen) käytetyn ajan mukaan Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Se on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta. Sosiaalialan asiantuntijan yksilökäynti Sosiaalialan asiantuntija (asetuksessa 708/2013 1.11.2014 alkaen) voi toimia ehkäisevässä työterveyshuollossa työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyynnön perusteella 1-5 x Sosiaalialan asiantuntijan kanssa voi keskustella erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista sekä toimeentuloon ja 14 / 27

sosiaalivakuutukseen liittyvistä asioista. Asiantuntija ohjaa työntekijää yksilöllisesti ja antaa konkreettisia jatkoehdotuksia kokonaistilanteen huomioon ottaen. Terveyskäynti (tth/ttl) Terveyteen liittyvät muut käynnit. Ei terveystarkastukset. Työfysioterapeutin yksilökäynti Työfysioterapeutin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella 1-5 kertaa/ongelma Työterveyspsykologin yksilökäynti Työterveyspsykologin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen (KL 1) työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella 1-5 kertaa/asia Työterveyspsykologin vastaanottokäynnit (KL 2) työterveyslääkärin lähetteellä 1-5 kertaa /ongelma. Ravitsemusterapeutin yksilökäynti Ravitsemusterapeutin yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella1-5 käyntiä/ongelma Ryhmätoiminta Yksittäisen työntekijän osallistuminen ryhmään Eri työyksiköiden/yritysten työntekijöistä koottuun työkykyä edistävään ryhmään osallistuminen. Ryhmä voidaan toteuttaa moniammatillisesti. Ohjaus perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen (työterveysriskien perusteella, terveystarkastukset, sairausvastaanottokäynnit, kyselyt, työpaikalta muulla tavalla saatu tieto. (Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela). Työpaikkakohtainen työyhteisötyö Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta ryhmälle (RyhmäTANO) Palvelurakenne- ja organisaatiomuutokseen sopeutumisen helpottamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi työterveyspsykologin muutostuki sekä yksilöille että työyhteisölle työterveysammattihenkilöiden tarpeen arvion perusteella. Toimistotyötä tekeville ergonomiaan liittyvää ohjausta työpaikkaselvityksen perusteella. Esimiehille organisaatio- ja työterveysyhteistyön muutokseen liittyen perehdytys ja ohjaus tilaisuus keväällä 2016. Ensiaputoiminta ja kriisityö Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Työpaikkaselvityksen yhteydessä arvioidaan ensiapuvalmiustaso ja -tarve riskien arviointiin perustuen eri toimintayksiköittäin. 15 / 27

Tavoite on, että jokaisessa yksikössä on ensiaputaitoinen ja -koulutettu henkilö. Yksiköihin on nimetty ensiavusta vastaava henkilö. Jollei henkilöä ole nimetty, yksikön esimies toimii EA -yhdyshenkilönä. EA yhdyshenkilön tehtävä on pitää ensiapuvälineistö ajantasalla. Koulutustarve kaudella 2016-2018 selvitetään työpaikkakäyntien yhteydessä. Ensiapu I- kurssi/ Ensiapu II-kurssi/ hätäensiapukurssi/työpaikkojen kertauskurssi. ENSIAPUVÄLINEET Jokaisessa työpisteessä tulee olla vähintään vähäisen riskin perusensiapuvälineet; Tapaturmariski VÄHÄINEN: - toimistotyö 3-15 henkilöä - virasto Sisältö: ENSISIDE pieni (ster.) 1 HAAVASIDE (ster.) 10 x 20 cm 1 SUOJASIDE (epäster.) 60 x 60 cm 1 KOLMIOLIINA kuitu 1 IDEALSIDE ruskea 8 cm x 4 m 1 PIKASIDE 6 cm x 9 cm 8 KYLMÄHAUDE 1 AVARUUSLAKANA 140 x 220 cm 1 RASVATAITOS Lomatuell 10 x 10 cm 2 SAKSET 1 SUOJAKÄSINE 4 LEUKOPLAST 2,5 cm x 5 m 1 SILMÄSPRAY 1 PALOVAMMASPRAY 1 MELOLIN steriili haavaside 5 x 5 cm 2 OPSITE steriili haavakalvo 6 x 7 cm 2 CO TARTTUVA tukiside 7,5 cm x 4 m 1 JOUSTOSIDE 6 cm x 4 m 2 EVERCARE 5 x 7 cm pikasidos 3 AMBU elvytyssuoja 1 HAAVAPYYHE 4 MUOVIPAKKI 28 x 18 x 10sidetarvikkeet, Tapaturmariski ILMEINEN; - korjaamot - varasto ja rakennustyöt, rakennustyömaat - metsä- ja maataloustyöt, kalastustyöt - kuljetustyöt, lastaus- ja purkutyöt TN 2176 SISÄLTÖ: SIDETARVIKEPAKKAUS I 2 ENSISIDE iso (ster.) 2 ENSISIDE pieni (ster.) 2 HAAVASIDE 10 x 20 cm (ster.) 3 SUOJASIDE (epäster.) 60 x 60 cm 2 KOLMIOLIINA vihreä 3 PUTKIVERKKOPUSSI 1 IDEALSIDE 8 cm x 4 m 3 PIKASIDE 6 cm x 9 cm 16 KYLMÄHAUDE 2 16 / 27

LÄMPÖPEITE 150 x 210 cm 1 AVARUUSLAKANA 140 x 220 cm 1 RASVATAITOS Lomatuell 10 x 10 cm 2 SAKSET 1 SUOJAKÄSINE 4 LEUKOPLAST 2,5 cm x 5 m 1 SILMÄSPRAY 250 ml 1 ELVYTYSSUOJA Cederroth 1 PALOVAMMASPRAY 125 ml 1 HAAVAPYYHE 5 MUOVIPAKKI, ORANSSI 40x35x15 cm 1 Kriisityö Onnettomuuksien ja kriisitilanteiden jälkipuinti Hätäensiapukurssi EA (8h) paketti Arvioidaan Ea koulutusten tarve perusselvitysten yhteydessä toimintasuunnitelmakaudella 2016-2018 Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Jäykkäkouristus ja kurkkumätä rokotukset:kaikille Hepatiitti A rokotussuoja:jätteiden kanssa tekemisissä oleville työntekijöille Hepatiitti A+B rokotussuoja:hoitotyöntekijät ja kiinteistönhoitajat Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Työkykyyn ja työtehtäviin liittyvät työnantajan tarvitsemat todistukset sekä Kelaa tai vakuutusyhtiötä varten. Työterveyshoitaja voi antaa todistuksen korkeintaan 3+2 sairauspoissaolopäivältä. Puhelimitse todistusta ei anneta. Lapsen sairauden takia todistusta ei anneta. Muu toiminta, ei Kelan korvaamaa Huumausainetestaukset Testaus työterveyshuoltolakiin perustuen tai Testaus työelämän tietosuojalakiin perustuen. Työnantajan on annettava testattavalle selvitys huumausainetestin tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi tutkimuslähetteen antajan on annettava testattavalle tieto mahdollisuudesta riitauttaa varmistettu positiivinen testitulos laissa tarkoitetulla tavalla. 17 / 27

Huumausainetestin tulee potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti perustua testattavan jokaiseen testikertaan antamaan suostumukseen. Influenssarokotukset Vuosittaiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Influenssarokote on turvallinen. Kausi-influenssarokotteessa ei ole sikainfluenssarokotteen sisältämää tehosteainetta. Työikäisillä suoja oireista tautia vastaan vaihtelee 70-90 %. Rokote lieventää erityisesti influenssan vaikeimpia muotoja. Työterveyspainotteinen sairaanhoitotoiminta ja palvelulaajuus - Korvausluokka II Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Palvelulaajuus kuvattuna alla. Perustaso 1 PERUSTASO TYÖTERVEYSHUOLLON ENNALTAEHKÄISEVIEN PALVELUIDEN (Kelan korvausluokka 1) LISÄKSI PERUSTASOISET YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRITASOISET PALVELUT SEURAAVASTI: 1. TYÖKYKYARVIO- JA SAIRAANHOITOPALVELUT 1.1 Työterveys-/yleislääkärin palvelut. 1.2 Erikoislääkärin työkykykonsultaatiot tutkimuksineen työterveyslääkärin lähetteellä KL 1: terveydenhoito) 1-3 konsultaatiokäyntiä / työkykyongelma 1.2.1 erikoislääkärin suosittelemat työkyvyn arviointiin liittyvät tutkimukset 1.3 Erikoislääkärin 1-3 konsultaatiokäyntiä sairauden hoidon tarpeeseen liittyen oman nimetyn työterveyslääkärin tai hänen sijaisensa lähetteellä (KL 2: sairaanhoito): rajoituksin; EI sisällä gynekologia, silmälääkäriä, korva-nenä- ja kurkku, psykiatria eikä ihotautilääkärin vastaanottoa. 2. LABORATORIOTUTKIMUKSET KL1 JA KL2 SISÄLTYVÄT 3. RADIOLOGISET TUTKIMUKSET KL1 JA KL2 SISÄLTYVÄT 3.1 Röntgentutkimukset 3.2 Ultraäänitutkimukset 4. MAGNEETTI- JA TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSET: oman nimetyn työterveyslääkärin suosituksen perusteella työnantajan (Terveyskeskusylilääkärin) kanssa erikseen sopien ensisijaisesti työkykyyn liittyvissä tilanteissa. 5. KLIINISFYSIOLOGISET JA KLIINISNEUROLOISET TUTKIMUKSET KL1 JA KL2 SISÄLTYVÄT 6. TOIMENPITEET Pienkirurgiset yleislääkäritasoiset toimenpiteet sisältyvät (näitä ovat esim. haavan ompelu, patin poisto paikallispuudutuksessa, poskiontelopunktio, kynnen tai sen osan poisto). 7. TÄHYSTYKSET (RUOANSULATUSKANAVAN TUTKIMUKSET) 18 / 27

8. TODISTUKSET 8.1 Työkykyyn ja työtehtäviin liittyvät työnantajan tarvitsemat todistukset 8.2 Kelaa tai vakuutusyhtiötä varten Työterveyshoitaja voi antaa todistuksen korkeintaan 3+2 sairauspoissaolopäivältä. Puhelimitse todistusta ei anneta. Lapsen sairauden takia todistusta ei anneta. 9. FYSIOTERAPIAPALVELUT 9.1 Työfysioterapeutin yksilökäynnit (KL 1. Työntekijälle voidaan kirjoittaa lähete yksilökäynnille työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella 1-5 kertaa/ongelma 9.2 Fysioterapiapalvelut (KL 2): EIVÄT SISÄLLY 10. TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN PALVELUT 10.1 Työterveyspsykologin yksilökäynnit (KL 1). Työntekijälle voidaan kirjoittaa lähete yksilökäynnille työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella 1-5 kertaa/asia 10.2 Työterveyspsykologin vastaanottokäynnit (KL 2) työterveyslääkärin lähetteellä 1-5 kertaa /ongelma. 11. ROKOTUKSET 11.1 Työn biologisten altisteiden torjuntaan ja työmatkoihin liittyvät rokotukset 11.2 Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus 11.3 Kaikki Terveystalossa saatavilla olevat rokotukset EIVÄT SISÄLLY 12. Leikkaukset ja ei-luonnollisten aukkojen kautta tehtävät tähystykset asiakkaan maksusitoumuksella EIVÄT SISÄLLY 13. RAVITSEMUSTERAPEUTTI 13.1. Ravitsemusterapeutin yksilökäynnit (KL1) työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella.1-5 käyntiä/ongelma 19 / 27

Sovitut toimintamallit Osallistava ja aktiivinen yhteistyö työterveystoimijoiden välillä Osallistavassa ja aktiivisessa toimintamallimallissa työpaikka, henkilöstö ja työterveys toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa ja edistää yksilöiden terveyttä koko työuran ajan, työyhteisön hyvinvointia ja organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Työterveystoiminnan painopiste siirtyy reagoivasta ennakoivaan ja edelleen koko organisaation työhyvinvointia kehittävään, tuottavaan ja vaikuttavaan toimintaan. Toimintamalli korostaa aktiivista yhteistyötä ja työterveystoiminnan kohdistamista mahdollisimman vaikuttavasti työpaikan tarpeeseen. Toiminta on tavoitteellista ja sen onnistumista seurataan yhteistyössä määritettyjen mittareiden avulla. Toiminnan keskeisiä elementtejä ovat: 1. varhaisen tuen ja työhön paluun tuen mallien noudattaminen sovittujen roolien mukaisesti: esimiehet huolehtivat puheeksiottokeskusteluista, työterveys seuraa osaltaan poissaoloja, toteuttaa työkuntoisuustarkastuksia, tukee ja seuraa työhön paluuta mm. työterveysneuvotteluissa sovitun mukaisesti. 2. lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen on aktiivista. 3. huomionalaisen työn tunnistaminen ja vähentäminen sekä sen aiheuttamien haittojen minimointi hyödyntäen tarvittaessa moniammatillista työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Huomionalainen työ on työtä, joka saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa olematta kuitenkaan lain tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä. 4. terveyden edistäminen koko työuran ajan systemaattisesti tehtävällä yksilö- ja ryhmätason neuvonnalla ja ohjauksella hyödyntäen kerättyä terveystietoa ja riskinkartoituksia (esim. jaksamisongelmat, ylipaino, alkoholihaitat, diabetesriski, tupakointi) 5. kehittävällä tasolla yhteistyö työpaikan kanssa ennakoi yrityksen liiketoiminnan/organisaation toimintaympäristön muutosten aiheuttamia henkilöstövaikutuksia ja tukee yrityksen/organisaation johtoa. Elinvoimaa työhyvinvoinnilla (ELVI) toimintamalli Organisaatiossa on käytössä Elinvoimaa työhyvinvoinnilla (ELVI) toimintamalli. Elvi-toimintamallin mukainen toiminta on kaikessa varhaista tukemista, avoimuutta, tasapuolisuutta, välittämistä ja huolenpitoa. Asioista puhutaan, ennen kuin niistä tulee ongelmia. Työntekijän työhyvinvointiin, työkykyyn ja työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla mm. ylityöt, päihdeongelma, yksityiselämään liittyvät tilanteet, työn organisoinnin ongelmat tai usein toistuvat/pitkittyneet sairauspoissaolot. Mikäli esimies huomaa työntekijässä tapahtuneen muutoksia esim. tämän työn laadussa, työssä jaksamisessa tai sovittujen aikojen noudattamisessa, hän esittää asiassa keskustelua työntekijälle. Keskustelun aloitteentekijänä voi olla myös työntekijä itse tai työyhteisön muut jäsenet. On muistettava, että varhaisen tuen prosessi ja siihen liittyvät ratkaisut ovat kuitenkin aina esimiehen vastuulla. Elvi-toimintamallissa huomioidaan myös epäasiallinen kohtelu ja häirintä työpaikalla sekä päihdetilanteet. Toimintamallissa myös linkki vahinkoilmoitukseen tapaturman sattuessa. Sairauspoissaoloseuranta yhteistyössä työterveyden kanssa, toimintaohje: a) Esimies kutsuu työntekijän Elvi-keskusteluun ja käy hänen kanssaan läpi poissaolon syyt ja niiden vaikutukset viimeistään, kun työntekijälle on kertynyt: - yksi yli 10 päivän yhtäjaksoinen sairauspoissaolo - kumulatiivisesti kalenterivuoden aikana sairauspoissaoloja 30 vuorokautta tai enemmän - kolme tai useampia sairauspoissaolojaksoja neljän kuukauden aikana Viimeistään, kun työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden tai hänellä on ollut useita lyhyitä sairauspoissaoloja yhteensä 30 päivää vuoden aikana, esimies ilmoittaa poissaolosta työterveyshuoltoon. Tämän jälkeen työterveyshuolto yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittää työhön paluun mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia. Elvi-keskustelulomakkeen ensimmäinen sivu toimii lähetteenä työterveyshuoltoon, jonne se toimitetaan keskustelun jälkeen työntekijän suostumuksella. Työterveyshuolto kutsuu tarvittaessa koolle neuvottelun, johon 20 / 27

osallistuvat työntekijä ja esimies. Myös esimies tai työntekijä voivat tehdä aloitteen neuvottelusta. b) Kun sairauspäivärahaa on myönnetty yli 60 päivältä, työntekijä saa Kelalta päätöksen mukana kirjeen, jossa häntä muistutetaan työterveyshuollon lausunnon toimittamisesta. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan viimeistään, kun päivärahaa on maksettu 90 päivältä. Ilman työterveyshuollon lausuntoa, päivärahaa ei voida maksaa 90 päivän jälkeen. Työterveyshuolto laatii lausunnon selvitettyään yhteistyössä työn-tekijän ja työnantajan kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä (lausunto jäljellä olevasta työkyvystä). c) Pitkän sairausloman aikana esimies on jo ennakkoon ennen työntekijän työhön paluuta yhteydessä työntekijään. Yhteydenoton tarkoituksena on vähentää huolta töiden sujuvuudesta ja kerrotaan sairausloman aikaiset työjärjestelyt. Samalla suunnitellaan työhön paluun tukimuotoja ja mahdollista asteittaista työhön paluuta. Esimies ohjaa tarvittaessa työntekijän olemaan yhteydessä työterveyshoitajaan tai lääkäriin sairauspoissaolohälytysrajojen ylittyessä tilanteessa, jossa huoli työkyvystäkin on jo käsillä. Työterveyshuollossa pidettävään työkykyneuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyslääkäri. Tarpeen vaatiessa mukana voi olla työterveyshoitaja ja henkilöstöhallinnon edustaja. Työntekijä voi pyytää keskusteluun mukaan mm. luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai jonkun muun tukihenkilön. Työkykyneuvottelu työterveyshuollossa Työterveyshuollossa ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tutkimusten, työkykyarvioiden ja neuvottelujen käynnistämiseksi tai mahdollisten kuntoutustoimien tai ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi. Työkykyneuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies, työterveyshoitaja ja /tai työterveyslääkäri sekä henkilöstöpäällikkö. Työntekijä voi pyytää keskusteluun mukaan mm. luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai jonkun muun tukihenkilön. Työkykyneuvottelussa sovitaan myös tilanteen seuraamisesta, vastuista ja aikatauluista. Neuvottelussa sovitut asiat kirjataan muistiin. Korvaavan työn malli Tavoitteena on, että tällä toimintasuunnitelmakaudella korvaavan työn toimintamallia selvitellään ja mahdollisesti käynnistetään keskustelu työnantajan ja työntekijöiden välillä. Päihdeohjelma osana Elvi toimintamallia Työterveyshuolto tukee yrityksen päihdeohjelmaa, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Työterveyshuolto seuloo terveystarkastusten yhteydessä alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä, jonka yhteydessä annetaan ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn jokaiselle työntekijälle sekä kysyy sairaanhoitovastaanotoilla alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen. Työterveyshuolto ohjaa myös omatoimisesti hoitoon hakeutuvia päihdeongelmaisia sopivaan hoitopaikkaan. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana hoitoonohjaustilanteissa ja seuraa kuntoutujan tilannetta ja tukee työhön paluuta. Kemijärven kaupungilla on toimintaohjeet osana ELVI- toimintaohjetta myös päihdetilanteessa toimimisen varalle. Pienenkin päihde-epäilyn ilmetessä tulee esimiehen ehdottaa Elvi-keskustelua työntekijän kanssa ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotka tukevat työntekijän työhyvinvointia. Esimies, joka on itse poistanut tai jolle on ilmoitettu työntekijän poistamisesta työpaikalta päihteiden käytön tai päihde-epäilyn vuoksi, käynnistää viipymättä toimenpiteet asianosaisen työntekijän palattua työhön. Selvittelytoimenpiteet käynnistetään siis myös niissä tapauksissa, joissa toistuvien poissaolojen, alkoholinkäytön jälkitilan tai vastaavanlaisten syiden vuoksi on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä. Puheeksi otto voi tapahtua kenen tahansa aloitteesta. Yksilöidymmät toimintaohjeet ELVI toimintaohjeessa. Työnäkö, optikkoyhteistyö ja erityistyölasikäytäntö 21 / 27

Optikkoyhteistyö työnäkö sopimusoptikon Koillis-Optiikka oy:n kanssa. Jos työnäkemisessä ilmenee vaikeuksia, asiakas ottaa yhteyttä asiakasvastaavaan työterveyshoitajaan, joka kirjaa tarpeen potilaskertomukseen. Työterveyshoitaja kertoo asiakkaalle työnantajan kanssa sovitun toimintamallin erityistyölasiasioissa sekä kertoo samalla mitä tarkoitetaan erityistyölaseilla. Huomioittehan seuraavat asiat erityistyölasitarpeen määrittelyssä: Työntekijän (optikon tai silmälääkärin määräämät) ensimmäiset/ainoat silmälasit eivät voi olla erityistyölasit. Työntekijän näkö tulee olla tarkastettuna viimeisen kolmen vuoden sisällä: mikäli optikko havaitsee näöntarkastuksessa silmälasihankinnan tarpeen, tulee työntekijän hankkia hänelle määrätyt silmälasit (siviililasit). Mikäli työntekijä ei näillä laseilla näe tarkasti työpisteessään/työtehtävässään, käynnistetään erityistyölasiprosessi. Erityistyölasiprosessi: työnäköön perehtynyt työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja sopii asiakkaan työpisteeseen työnäköergonomisen käynnin. Työnäköergonomiakäynnillä kartoitetaan työpisteen muutosmahdollisuudet ja tehdään tarvittavat muutokset/ehdotukset. Työpisteen ergonomiamuutosten jälkeen arvioidaan erityistyölasien tarve uudelleen. Mikäli työntekijä ei edelleenkään näe työpisteessään/työtehtävässään tarkasti ergonomisten muutosten jälkeen, tehdään lähete optikon erityistyölasitarkastukseen. Lähetettä varten tft ottaa tarvittavat työpistettä koskevat etäisyysmitat ja kuvaa työympäristön olosuhdevaikutukset myös lomakkeeseen: kontrastit, valaistus, näytön ominaisuudet, pienin tarkasteltava fonttikoko yms., ohjeistuksen kehyksen korvattavuudesta, erityistyölasien laskutusosoitteen ja ohjeistuksen linssien korvattavuudesta. Työntekijä varaa ajan optikon työnäkötarkastukseen ja tekee tarvittaessa lasihankinnan. Sovittu käytäntö erityistyölasien hankkimisesta: Jos työnäköoptikko toteaa, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset silmälasit (erityistyölasit) näyttöpäätetyöhön, tulee työntekijän toimittaa esimiehelleen optikon tekemä kirjallinen perustelu. Tässä tapauksessa työnanataja Kemijärven kaupunki korvaa erityistyölasit (Vnp 1405/93/7 ). Erityistyölasien: 1. kehyksistä korvataan 100 2. linsseistä korvataan ainoastaan peruslinssien kustannukset (ei heijastamaton, värillinen eikä kovapintainen linssi) yli +- 4 diopterin linsseihin korvataan puristettu linssi 3. Optikon palkkio korvataan kokonaisuudessaan, silmälääkärin palkkio työterveyslääkärin konsultaation perusteella 4. korkeintaan kolmen vuoden välein hankitaan uudet lasit ellei olosuhteissa esim. näön suhteen tapahdu muutoksia. Halutessaan työntekijä voi omalla kustannuksellaan ostaa kalliimpia kehyksiä tai linssejä mutta työnantajalle tehtävä lasku on laadittava edellä mainituilla perusteilla ja siinä tulee olla riittävän tarkasti yksilöitynä perusteet, jotta laskutuksen voidaan tarkistaa noudattavan em. perusteita. Sovitut raportointikäytännöt Työterveyssopimuksen mukaisesti organisaatiolle toimitetaan Kela korvauksen hakemista varten y- tunnustasolla kustannus ja toimintatiedot tilikauden päättymisen jälkeen. Työterveysraportit tulosyksikkötasolla. Raportit ja niistä johdetut johtopäätökset ja suositukset käsitellään ohjauryhmän kokouksissa kaksi kertaa vuodessa sekä yhteistyötapaamisissa neljä kertaa vuodessa. Toimintamalli henkilökohtaisten suojainten käytössä Tällä toimintasuunnitelmakaudella tehdään arvio henkilösuojainten tarpeesta riskienarvioinnin perusteella, miten suojaimet hankitaan normaalitilanteissa, miten toimitaan tilanteissa, joissa terveydellisistä syistä tarvitaan henkilösuojaimia esim. astmaatikon /alentunut keuhkofunktio + hengityssuojainten tai kuulo alentunut + melutyö jne. 22 / 27