Seppo Hiitelä haluaa valmennukseen kovan vaatimustason Veli Valkama pitää huolen hallin turvallisuudesta Mika Manninen siirtyi jääkiekosta sijoitusmaailmaan ILVES Sanomat Marraskuu 2010 Tässä juhlivat Ilveksen Nuoret soturit Ilveksen Sm-liigajoukkueessa tehtiin tälle kaudelle huikea nuorennusleikkaus. Seura nosti nuoria pelaajia liigamiehistöön, jonka valmentajina Juha Pajuoja ja Raimo Helminen olivat asettaneet päätavoitteekseen kehittää nuoria kiekkoilijoita. Tässä lehdessä esittelemme nuoria pelaajia, joista on tulossa liigajoukkueen kantavia voimia ja ehkä tulevaisuuden tähtiä. Markku Hakanen on ollut Ilveksessä monessa mukana vuosikymmenien ajan Kai Kantola on syntynyt Kanadassa, kasvanut USAssa ja pelaa nyt Ilveksessä Ilveksellä on laaja JUNIORI- YHTEISTYÖ ympäristökuntien seurojen kanssa RAIPE HELMINEN haluaa valmentajana auttaa nuoria pelaajia kehittymään
2 Huopatakki vanuvuorella Jr takki koot 120-170 Nyt erä 29 (69,00) Ilves VERKKAREITA, TAKKEJA 29 /tuote Ilves TOPPAPUKU / 09-10 hajakokoja 59 (99,00) UUTUUS Toppapuku Uutuus toppapuku josta myydään takki ja housut erikseen Takki Sr ja Jr 79,50 Housut Sr ja Jr 29,90 HG 10 hanska Ilves väreissä Koot 13,14,15 Erittäin hyvin suojaava pro hanska. 99 (119,00) Huippuluistin tarjoushintaan! U+ PRO LUISTIN U+ 07 LUISTIN 7K Pump LUISTIN Sr koot Sr koot 199 Sr koot 249 (329,00) 399 199 (249,00) (499,00) Jr koot 179 Jr koot Vector U+ 07 MAILA Sr 115 (129,00) Mid&Light Senior ja mid&light mailoissa lapamallit 2,19,22. Nämä mailat 104 Made In Finland (119,00) Junior lapamalli 19 86 (99,00) Sammonkatu 60 (S-Marketin talo) Puh. 225 0000. Ark.10 19, la 9 16
3 The Best Wings in Town. Ravintola SIIPIWEIKOT Aleksanterinkatu 26, 33100 Tampere Puh. (03) 212 93 94 Avoinna: ma-to 16 pe-su 14 www.hotwings.fi
4 ILVES Sanomat Tässä lehdessä: Toimitusjohtaja... 4 Raipe valmentajana... 6 Niko Peltola... 8 Hallin musiikkimaestrot.. 11 Seppo Hiitelä... 13 Henri Tuominen... 14 Kai Kantola... 16 Ilveksen kanukit... 19 Jyrki Jokipakka... 20 Turvallisuuspäällikkö... 22 Ilves-viinit... 25 Junioriyhteistyö... 27 A-nuoret... 29 Kokkosen kiekkoperhe... 31 Mika Manninen... 33 Markku Hakanen... 35 Tampereen Puhelin... 36 Julkaisija: Ilves-Hockey Oy Keskitytään positiivisiin asioihin! Kausi 2009-2010 oli Ilvekselle yksi kaikkien aikojen raskaimmista. Tällä hetkellä näkisin edellisen kauden opetusten kuitenkin luoneen pohjaa kuluvan kauden monelle onnistumiselle. Valitettavan usein jotain huonoa tarvitsee tapahtua, jotta nähtäisiin myös uusia vaihtoehtoja ja uskallettaisiin tehdä rohkeita ratkaisuja. Yksi positiivisista asioista on ehdottomasti Ilveksen omien kasvattien läpimurto laajalla rintamalla. Valmennus on ennakkoluulottomasti antanut vastuuta nuorille pelaajille, jotka ovat kiittäneet kunniasta ja näyttäneet ansaitsevansa paikkansa SM-liigassa. Nuorten esiinmarssi tukee Ilveksen strategiaa kasvattaa tulevaisuudessa oman juniorituotannon kautta myöskin liigajoukkueen runkoa. Nuorille pelaajille on tärkeää nähdä, että Ilves seisoo sanojensa takana ja mahdollisuuksia todella tullaan jatkossakin tarjoamaan. Samalla luodaan posi- tiivista imua Ilveksen suuntaan myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Pelitapahtumien puolesta positiivista on ollut nähdä kannattajien palaavan Hakametsään ja todella seisovan nuorentuneen joukkueemme takana. Oman kylän poikien takana on aina helpompi seisoa, vaikka tappioitakin saattaa tulla. Kannattajien positiivinen energia on välittynyt myös joukkueelle, joka selvästi haluaa tehdä kaikkensa jäällä voidakseen tarjota yleisölle viihdettä koko rahan edestä. Paljon työtä on vielä edessä, mutta yhteistyöllä ja oikealla asenteella tulemme saamaan Ilveksen takaisin terävimmälle huipulle. Hakametsässä nähdään! Ystävällisin terveisin VILLE RAUNIO Toimitusjohtaja Ilves-Hockey Oy Päätoimittaja, tuottaja: Tarmo Hurskainen Taitto ja sivunvalmistus: BestPress Valokuvaaja: Jouni Valkeeniemi Paino: PunaMusta Ilves-Hockey Oy Takojankatu 2 B 33540 Tampere p. (03) 2259 400 f. (03) 2259 444 www.ilves.com ilves@ilves.com Pääyhteistyökumppanit Ville Raunio toimitusjohtaja (03) 2259 416 Seppo Hiitelä urheilujohtaja Jori Järvensalo myyntipäällikkö (03) 2259 415 Pirkko Arjanmaa toimistopäällikkö (03) 2259 417 Cilla Kurtti myyntisihteeri (03) 2259 400 Viralliset yhteistyökumppanit Lasse Fihl myyntiedustaja (03) 2259 421 Maikki Arjanmaa toimistosihteeri (03) 2259 400 Tarmo Hurskainen mediatuottaja 050 5644 425
5
6 Raimo Helminen on täysillä mukana pelissä ja ohjaa tiukasti pelaajia otteluiden aikana vaihtoaitiossa. Ohjeita ja kannustusta tulee jatkuvasti. RAIPE haluaa kehittää nuoria TEKSTI: TARMO HURSKAINEN KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Kun Ilves-ikoni Raimo Helminen lopetti pelaamisen, ei mies jättäytynyt sivuun jääkiekosta. Töitä löytyi heti Suomen nuorten maajoukkueen valmennustiimistä ja viime keväänä Raipe otti varsin haasteellisessa tilanteessa valmennusvastuuta Ilveksestä yhdessä päävalmentaja Juha Juupe Pajuojan kanssa. Silmä tarkkana. Raipe seuraa ottelua silmä tarkkana, että pystyy tarvittaessa nopeasti reagoimaan peluutuksessa. Kaksikko selvitti joukkueen kanssa raastavat liigakarsinnat ja pääsi hiomaan pelaajien kynsiä uuteen kauteen, joka onkin sujunut Ilvekseltä odotuksia lennokkaammin. Raipe vähättelee omaan tyyliinsä osuuttaan: - Olen tässä Juupen apupoika ja harjoittelija... Kun Pajuoja ja Helminen ottivat Ilveksessä valmennusvastuun viime keväänä, oli joukkueen tilanne synkkä. Kausi oli mennyt totaalisesti penkin alle ja edessä olivat karsinnat liigapaikasta. Häviäminen karsinnoissa olisi ollut Ilvekselle seurana katastrofi. - Tilanne oli huolestuttava. Osin sen tähden päätinkin lähteä mukaan. Ajattelin, että voisi olla jotain annettavaa joukkueelle ja pelaajille. Tosin ei siinä paljon ollut tehtävissä, mutta klaarasimme kuitenkin jotenkuten ne karsinnat, Raipe muistelee. Raipea alkoi valmentaminen kiinnostaa peliuran parilla viimeisellä kaudella. Erityisesti nuorten pelaajien auttaminen uralla eteenpäin ja heidän kehittämisensä pelaajina oli alusta lähtien Raipen suurin mielenkiinnon kohde. Tähän työhön hän saikin heti hyvää tuntumaa nuorten maajoukkueen valmennustiimin jäsenenä. Fysiikan kehittäminen on haasteellista Kun Ilves alkoi valmistautua tähän kauteen viime keväänä, oli Pajuojalla ja
7 Helmisellä käsissään erittäin nuori joukkue, joka vilisi 1990-luvulla syntyneitä pelaajia. Valmennuskaksikon suurin tavoite olikin kehittää nuorten taitoja ja fysiikkaa. Raipe pääsi siis tosimielessä siihen työhön, joka häntä valmentamisessa oli eniten kiehtonut. - Nuorten pelaajien kehittämisessä ja valmennuksessa ehkä vaikein seikka on fysiikan parantaminen. Kuorman pitäisi pysyä jokaiselle yksilönä sopivana - harjoittelu ei saa mennä yli, mutta ei myöskään voi olla liian löysää. Se on aikamoista taiteilua. Vaikka itsellä aikanaan parikymppisenä tulosta tuli aika hyvin, niin pelikunto ei todellakaan ollut riittävän kova. Olin silloin vielä aika raakile, ja samassa tilanteessa ovat nyt meidän nuoret pelaajamme, pohtii Raipe. Raipe antaa tunnustusta Ilveksen nuorille siitä, että he tekevät hyvin töitä. Tietokonesukupolven nuoriahan moititaan usein fyysisesti laiskoiksi. - Valmentajan hommana on löytää tekemiseen ja toimintaan innokkuus. Siinä on haasteena, että pystyy tuottamaan hyviä ja mielekkäitä harjoitteita. Siinä on aika paljon suunnittelua, kun pitäisi vielä jatkuvasti kehittää harjoituksia. Joskus on vaikea lukea joukkueesta, onko harjoittelu koettu mielekkääksi ja innostavaksi. Ehkä sen havaitseminen minullakin kehittyy, kun kokemusta tulee lisää. Pitää jatkuvasti seurata joukkuetta ja pelaajia tarkalla silmällä. Siinä on minulla vielä opittavaa, Raipe miettii. Kova työnteko opettaa vihaamaan häviämistä Pelaajana Helminen tunnettiin siitä, että hän vihasi häviämistä yli kaiken. Kiekkopiireissä kulkee monia tarinoita siitä, kuinka raskaasti Raipe saattoi ottaa Ilveksen tappion. Hän kantoi usein tappiosta suurimman taakan. Mutta miten opetetaan vihaamaan häviämistä? - Se on kyllä aika vaikeaa. Eiköhän sekin kuitenkin lähde työnteosta. Urheilussahan tehdään töitä sen tähden, että voitettaisiin. Tässä yritän autaa pelaajia eri tavoin. On myös tärkeää, että uskalletaan pelata ja olla rohkea, mutta tyhmä ei saa olla. Valmentaja ei voi sallia sitä, että sama virhe tehdään pelistä toiseen. Virheestä pitää aina oppia. Valmentajan tehtävä on puuttua virheisiin ja karsia niitä pois kärsivällisesti, selvittää Raipe. Raipen mielestä Ilveksen nuorilla pelaajilla on edellytykset hyvään uraan jääkiekkoilijana, kun he jaksavat jatkaa tinkimätöntä harjoittelua. Lisäksi tarvitaan iso annos omaa halua mennä eteenpäin ja kehittyä. - Kaikkien pitää tehdä hyvin töitä, että he jalostuvat kovan tason pelaajiksi. Siihen menee aikaa eikä kaikilla ole kehityskaari samanlainen. Mutta kyllä joukkueessa monella nuorella on hyvät mahdollisuudet päästä pelaajana aika pitkälle, Raipe arvioi. Kehittyä voi vanhempanakin Harjoituksissa kokeneetkin pelaajat joutuvat paiskimaan kunnolla töitä, sillä Raipen mielestä mitään varsinaista yläikärajaa pelaajan kehityksessä ei ole. Kun pelaa liigatasolla, niin pystyy vielä kehittymäänkin monella osa-alueella. Tästä yksi esimerkki on Ilveksen puolustaja Antti Bruun, joka pelaa tällä hetkellä uransa parasta kautta, vaikka on juuri täyttänyt 31 vuotta. - Pyrin siihen, että kaikki haluavat tehdä töitä tosissaan. Siitä lähtee kehityksen tie. Palautetta pyritään antamaan paljon, mutta kyllähän välillä joutuu katsomaan läpi sormien, koska muutoin joutuisi pysäyttämään harjoituksen jatkuvasti eikä treeni etenisi. Olen huomannut, että pelaajat kyllä pitävät kovastakin harjoittelusta, kun he tuntevat, että nyt on todella tehty töitä, joista on hyötyä, pohtii Helminen. Raipe peluuttaa Ilveksessä hyökkääjiä. Hän on mukana pelissä täydellä sydämellä ja ohjeet sinkoilevat pelaajille jatkuvasti. Peluuttaminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Siinä pitää reagoida nopeasti peliin ja vastustajankin tekemisiin. Kuorman pitäisi lisäksi pysyä verrattain tasaisena kaikilla ketjuilla. - Kiirehän siinä välillä on ja joskus unohtaa omia hommiaan, mutta siinäkin virheiden kautta oppii koko ajan. Välillä huomaa ihan konkreettisesti, että on epäonnistunut peluuttamisessa. Mitään kiveenhakattua sabluunaa peluutuksessa ei ole, vaan yritän aina tilanteen mukaan katsoa, mikä ketju kaukaloon lähtee. Olen yrittänyt olla rohkea, että nuoret saavat vastuuta, mutta ehkä vieläkin rohkeammin voisi peluuttaa, Raipe aprikoi. Otteluiden jälkeen Raipe tutkii tarkoin pelaajien peliajat, jotka paljastavat lahjomattomasti, kuinka kuorma on jakaantunut eri pelaajille. Ovi lukemattomiin maailmoihin Ihannetyyppi taitava ja yritteliäs Helmisen mielestä hänen pitkästä pelaajaurastaan on ollut hyötyä valmennuksessa. Hän on nähnyt läheltä monien valmentajien työtavat, joista on voinut ottaa parhaita puolia omiin metodeihinsa. Mitään esikuvaa valmentajissa ei kuitenkaan Raipella ole. - Ihannetyyppi nykykiekkoilussa on taitava ja kova tekemään töitä. Lisäksi on oltava hyvä pelisilmä ja varsinkin Ilves-kiekossa pitää olla hyvä luistelija. Luisteluvoimahan on aina ollut ilvesläisen pelin peruskivi menestysaikoina, muistuttaa Raipe. Helminen myöntää, että hänellä on vielä paljon opittavaa valmennuksesta. Oppia on tullut paitsi omalta pelaajauralta myös nuorten maajoukkueen tiimoilta. Turnauksissa ulkomailla hän on seurannut tarkoin eri valmentajien tekemistä ja heidän vetämiään harjoituksia. - Opittavaa on vielä kaikilla valmennuksen osa-alueilla. Kokemusta ei ole vielä riittävästi eikä valmennuksen kokonaispaketista selkeää kuvaa. Päävalmentajan töitä en ole sen kummemmin ajatellut. Sekin riippuu paljon siitä, millainen valmennustiimi on kokonaisuudessaan. Meillä Juupen kanssa synkkaa hyvin eikä mitään isompia vääntöjä ole jouduttu käymään, Raipe kertoo. Jatkosuunnitelmat mietinnässä Raipella on Ilveksen kanssa tämän kauden kattava sopimus. Jatkosuunnitelmat ovat vielä auki. - En tässä vaiheessa halunnut sitoa itseäni pidemmäksi ajaksi, jos olisi alkanut tuntua, ettei tämä olekaan minun juttuni. Tosin nyt tuntuu, että tämä voisi olla minun juttuni. Täytyisi pystyä pistämään itseään likoon vielä enemmän. Mutta kyllä jatkossa on yksi hyvä vaihtoehto varmaankin jatkaa tämän joukkueen kanssa, miettii Helminen. Peliurallaan Raipe oli aina sitä mieltä, että pelaajat pelin kuitenkin pelaavat eikä mielipide ole valmentajana muuttunut. - Toivottavasti harjoituksissa pystyn auttamaan sen verran, että pelivalmius on aina hyvä ja itseluottamus kohdallaan. Siinä sitä on valmentajalle jo paljon haastetta ja tekemistä. Toivottavasti pääsemme siihen, että meiltä eivät parhaat pelaajat lähde kuin ulkomaille. Pelaajana Raipella pelipäivään ja otteluun valmistautumiseen liittyi aina tiettyjä rituaaleja, mutta valmentajana asiat ovat toisin. - Yritän päästä eroon niistä vähistäkin rituaaleista, joita on jäljellä. www.suomalainenkirjakauppa.fi
8 Niko Peltola kohosi hetkessä tuntemattomuudesta luottopuolustajaksi Vielä kesällä ihmeteltiin, kuka on Niko Peltola Vaasan Sportin A-nuorista Ilvekseen siirtynyt puolustaja. Kun harjoituspelit käynnistyivät, ihmettely loppui ja siitä hetkestä lähtien Peltola (20) on ollut Ilveksen puolustuksen tukipilareita. Niko Peltola on pelannut huimia minuuttimääriä tulokaskaudellaan SM-liigassa TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Huittisista kotoisin olevan Peltolan nousu liigakartalle ei ole perinteisen kaavan mukainen. Hän edusti C- ja B-junioreissa Porin Ässiä, kunnes palasi vanhempana B-juniorina takaisin oman kylän joukkueeseen, Lauttakylän Lujaan. - Tuli hieman motivaatiovaikeuksia Ässissä, kun homma ei oikein kulkenut. C- junioreissa kuljettiin Huittisista Poriin treeneihin koulupäivän jälkeen ja illaksi takaisin kotiin, niin senkin takia maku katosi touhusta jossain määrin. Lauttakylän Lujan A-nuoret pelasivat kolmosdivarissa, joten Peltola komennettiin pikapuoliin edustusjoukkueen mukaan Suomi-sarjaan kaudelle 2007-08. - Meillä oli neljä puolustajaa ja sai pelata todella paljon. Siitä se into taas alkoi kasvaa, Peltola muistelee. Puolustaja vaihtoi kauden päätteeksi Vaasan Sportin A-nuoriin, jotka pelasivat ykkösdivisioonassa. - Muutin silloin kesän jälkeen Vaasaan ja se oli hienoa aikaa, kun kausi päättyi nousujuhliin. Viime kaudella Peltola pelasi pääosin A-nuorten SM-sarjaa, mutta Mestis-otteluitakin Sportin riveissä kertyi tilille 14: n ottelun verran. Keväällä mies yllättyi täysin, kun Ilves tarjosi hänelle liigasopimusta. - Se tuli ihan puun takaa. Agenttini Krister Kaukinen sen kuvion taisi juonia ja varmaan joku oli käynyt katso-
9 massa pelejänikin, mutta ihan yllätyksenä tämä juttu tuli. Rankka kesä takana Peltola kertoo, että pääsi hyvin joukkueeseen sisään. Viikon verran siinä tuli ihmeteltyä, mutta tämän jälkeen puolustaja tunsi olonsa kotoisaksi. Kesäharjoittelu oli täysin erilaista, mihin Peltola oli ikinä tottunut. Joukkue harjoitteli lähes päivittäin viiden tunnin verran. - Menimme todella kovaa. Kokeneemmatkin jätkät ovat samaa sanoneet, ettei hetkeen olla tällä tavoin kesällä harjoiteltu. Aamupäivällä teimme 2,5 tuntia punttitreeniä ja illemmalla oli 2,5 tuntia lenkkiä tai sählyä siinä se peruskaava oli, mutta toki paljon muutakin tehtiin. - Oli kyllä rankka kesä ja olo oli ihan kuollut iltaisin, mutta se varmaan näkyy nyt, kun liikumme hyvin ja jaksamme painaa kolmansissakin erissä, kiittelee Peltola. Kuivaharjoittelujakson jälkeen oli aika siirtyä jääharjoitusten pariin, mutta tahti ei laantunut ollenkaan päinvastoin. - Ensimmäinen kuukausi ei varmaan muuta tehtykään kuin luisteltu. Se oli aivan hirveää, mutta se palkitsee. Liike on meidän selvä vahvuutemme. Peltola onnistui harjoituspeleissä erinomaisesti. Myös tehopisteitä tippui tasaiseen tahtiin. - Ne pelit kasvattivat itseluottamusta, kun huomasin, että pärjään isojakin miehiä vastaan. Liigaotteluissa pistetehtailu on hieman hiipunut, mutta muuten mies on esiintynyt erinomaisesti. Monien loukkaantumisten takia vastuuta on ollut tarjolla ja muutamissa kamppailuissa Peltola on pelannut lähes puolet ottelusta. Ei hassummin tulokaskauttaan pelaavalle puolustajalle! -Viime kauden Mestis-otteluissa pelaaminen oli jännittämistä, kun päävalmentaja Juhani Tamminen ei antanut pelata omilla vahvuuksillani. Täällä uskaltaa yrittää ja muutama virhe annetaan anteeksi. Tehopisteitä saisi tulla enemmän, mutta muuten olen ihan tyytyväinen. Myös päävalmentaja Juha Pajuoja kehaisee Peltolan otteita. - Olen tyytyväinen Nikon esityksiin, kun ottaa huomioon kaverin taustan ja historian. Hän menee koko ajan eteenpäin. Suuret peliminuutit eivät ole Peltolaa rasittaneet. - Jos sijoittuu oikein, jaksaa hyvin pelata. Ei ole tullut henkistä tai fyysistä väsymystä. Nuori ja taisteleva Ilves Ilves on kärsinyt koko alkukauden ajan loukkaantumisista. Monia huolestutti tilanne, sillä sairastupaa miehittivät usein juuri kokeneimmat pelaajat. Monessa ottelussa neljä kuudesta puolustajasta ovat olleet 1990-luvulla syntyneitä. - Jos katsotaan ensi tai sitä seuraavaa kautta, ovat nuoret varmasti aika kovalla tasolla. Tämä tekee Ilveksen tulevaisuudelle todella hyvää, että nuoret saavat pelata ja vastuuta annetaan ikään katsomatta, Peltola näkee asian positiivisen puolen. - Eihän vastuu voi tuntua kuin hyvältä, kun voittojakin tulee. Haasteenamme on pitää sama taso yllä koko kauden ajan. Taistelusta se ei jää kiinni. Juuri kukaan ei uskonut Ilveksen mahdollisuuksiin kauden alla. Mediassa Ilvestä povattiin automaattisesti sarjajumboksi tai ainakin aivan häntäpäähän. Joukkue on aloittanut kauden positiivisesti, eikä muutamista maukkaista voitoista huolimatta ole noussut hattuun. - Raipe pitää aika hyvin maan pinnalla. Jos treeneissä yksikin syöttö menee huonosti, tulee heti suoraa palautetta. Vaatimustaso on hyvin kova. Se on hieno juttu, jakaa Peltola lisää kiitosta valmennusjohdolle. Altavastaajan asema on sopinut liigan nuorimmalle joukkueelle. Joukkue sai lähteä kauteen ilman minkäänlaisia paineita. - Eihän meidän pitänyt voittaa yhtäkään peliä... Välillä naureskellaan voittopelin jälkeisiä juttuja, kuinka vastustaja on tullut meitä vastaan takki auki tai he ovat pelanneet surkeimman ottelunsa ikinä. Mehän emme koskaan voi pelata hyvin, virnistää Peltola. Hyvähenkinen joukkue - Kiekollinen puolustaja. Välillä keksii omia ratkaisuja, sillä fysiikka ei ole vielä sillä tasolla, mitä SM-liigassa tulisi olla, niin joutuu ajoittain käyttämään luovuuttaan, kuvailee Pajuoja. - En ole missään tapauksessa puolustava puolustaja siinä roolissa pitäisi olla ainakin 15 lisäkiloa. Viime kaudella pelasin koko ajan kiekon kanssa, mutta nyt pelini on muuttunut varovaisemmaksi. Vastustaja ei saa rokottaa virheistäni, koska halvat takaiskut syövät aina joukkuetta, eikä puolestaan maalinteko ole helppoa. Pitäisi uskaltaa pelata vielä rohkeammin, mutta ehkä sitten viimeistään ensi kaudella, Peltola pohtii. Puolustaja näkee SM-liigan ja Mestiksen olevan vauhdiltaan samaa tasoa, mutta erot tulevat taidossa ja voimassa. - Liigassa peli on selkeämpää ja täällä on helpompi lukea peliä. Miehet ovat taitavampia ja vahvempia siinä se ero on. Nopeudessa Mestis-pelaajat eivät häviä, mutta ajoituksissa ovat liigapelaajat parempia, Peltola analysoi. Ilveksen pelaajalista ei ole liigan nimekkäin, ei lähimainkaan, mutta Ilvessoturit ovat ymmärtäneet vahvuutensa erinomaisesti. - Meillä ei ole nimekäs joukkue, joten on pakko puhaltaa yhteen hiileen ja pelata joukkueena. Kun on voittoja tullut näinkin nuorella joukkueella, on henki porukassa todella hyvä! Pukukopin puolella Peltola ei ole äänekkäimmästä päästä. - Aika hiljaa olen kopissa, mutta riippuu tietenkin tilanteesta. Mätsky (kapteeni Pasi Määttänen), Masi (Marjamäki) ja Joonas (Rask) ovat hyvin äänessä. Laukauksissa säästöliekki päällä Vuonna 1990 syntynyt tulokas on ottanut isoja kehitysaskeleita lyhyen ajan sisällä. - Luisteluuni on tullut potkua lisää. Myös puolustuspelaamiseni on kehittynyt alkukaudesta, sillä virheitä tulee nyt vähemmän. Se voi tosin johtua pelityylini muutoksesta. En usko, että olen taidollisesti kehittynyt juurikaan. Pajuoja pitää suurimpana haasteena Peltolan fysiikkaa. - Fyysisessä puolessa on vielä kehitettävää, mutta jos harjoitusmotivaatio pysyy korkealla, on hänellä mahdollisuudet vaikka NHL:ään saakka, ja voisin uskoa, että pojalla itselläänkin ovat tavoitteet korkealla. Niinhän ne ovat. Mutta samalla tavoitteet ovat myös realistiset. - Pitäisi päästä SM-liigaa pelaamaan ykkös- tai kakkospakkina. En ole ikinä miettinyt mitään pidempiä tavoitteita. NHL on unelmissa sinne on kuitenkin tosi paljon matkaa, mutta on tässä aikaa myös harjoitella. Olen aina ollut juniorijoukkueissa 7-8. puolustaja, joten tämä kehitys on tullut yllätyksenä itsellenkin, myöntää Peltola. Puolustajalla on ollut peleissä useita paikkoja laukaista itse, mutta hän on säästellyt hyvää kutiaan. - Vedot alkoivat osua liian usein ensimmäistä miestä päin, joten itseluottamus hieman kärsi siitä. Vähän on apinaa selässä, mutta kyllä se siitä vielä lähtee, hymyilee Peltola päättäväisesti.
10 KUVITTELE, MITÄ SECO VOI TEHDÄ SINULLE Lisätietoja löydät osoitteesta www.secotools.com/automotive. Tasauspyörästöt Venttiilinistukat Moottorirungot Jarrulevyt Tasauspyörät Laakeripesät Nokka-akselit Sylinterinkannen yläosat Levypyörät ja pyörännavat Akselit Sylinterinkannet Jarrujärjestelmät Olka-akselit Hammaspyörät Kampiakselit Sylinteriryhmät
Tomi ja Petri ovat Hakametsän jäähallin MUSIIKKIMAESTROT 11 TEKSTI: JONI YLI-MÄENPÄÄ KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Jäähallissa soiva musiikki on olennainen osa ottelutapahtumaa. Ilveksen kotiotteluissa Hakametsässä musiikinsoitosta vastaavat disc jockey -ammattilaiset Tomi Leppälä ja Petri Siivonen. He vuorottelevat otteluja ja soittavat toiminimiensä alla myös muualla kuin jäähallissa. Ilveksen kotiotteluissa musiikinsoitossa siirryttiin ammattilaisaikaan syksyllä 2001. Ensimmäisten kahden ammattilaiskauden jälkeen Ilves pyysi Leppälän ja erään sittemmin sivuun siirtyneen dj:n palveluksia. Siivonen soittaa jäähallissa nyt toista kauttaan. Täysin kylmiltään ei Leppälä jäähallidj:n töitään aloittanut. - Kauden 2002-03 soitin jo Tapparan kotiotteluissa. Soitamme nykyäänkin myös Tapparan kotiotteluissa, mutta heille meillä on eri kappaleet - samoja kappaleita Ilveksen kanssa on ehkä vain muutama. Ilves on profiloitunut raskahkoon rockiin, kun taas Tapparalla soi kevyempi musiikki. Profilointi on sovittu joukkueiden kanssa, ja linjaa tarkistetaan seurajohdon kanssa ennen kautta ja kauden jälkeen, selvittää Leppälä. Yli 100 biisiä valikoimassa Musiikinsoittajilla on kuitenkin melko vapaat kädet valita musiikkia otteluihin. Pelikatkojen musiikki on kuuluvin osa jäähallissa soitettavasta musiikista. Uusia kappaleita Leppälä ja Siivonen lisäävät reippaasti yli 100 pelikatkokappaleen valikoimaansa aina, kun sopivia kappaleita tulee vastaan. - Jäähalli-dj:nä olemisen kautta olen ruvennut kiinnittämään biiseissä enemmän huomiota siihen, sopisiko biisi pelikatkoille. Sellaisenaan kappale ei välttämättä kelpaa soittoon, vaan sitä täytyy leikata alkavaksi esimerkiksi kertosäkeestä tai muusta menevästä kohdasta, sillä pelikatkoilla on hyvin rajallinen määrä aikaa. Videomainosten myötä musiikin osuus pelikatkoilla on vähentynyt, Leppälä toteaa. Peliin reagoidaan musiikilla aktiivisesti Ilves-Sanomat oli työvuorossa olleen Petri Siivosen mukana torstaina 21. lokakuuta 2010 pelatussa Ilves-Ässät -ottelussa läpi ottelutapahtuman. Työt alkoivat jo yli tunti ennen ottelua, kun Siivonen viritteli soittolaitteitaan toimitsija-aition vieressä jään tasalla. Kalus- Petri Siivonen työmaallaan valmiina reagoimaan pelin tapahtumiin. Dj on tiiviissä yhteistyössä kuuluttajan ja mediakuutiosta vastaavan kanssa. Laitteista löytyy yli 100 pelikatkokappaleen valikoima. toon kuuluvat mikseri, 1-2 kannettavaa tietokonetta ja varalla olevat kaksi CDpesää. Dj vie ottelun läpi yhteistyössä kuuluttajan ja mediakuutiosta vastaavan kanssa. Kuuluttaja istuu dj:n vieressä, ja parvella työskentelevän videotauluvastaavan kanssa dj kommunikoi radion kautta kuulokkeet korvillaan. Ottelu alkaa. Siivonen reagoi pelin tapahtumiin sujuvan nopeasti. Päätietokoneella on jäähallisoittoon optimoitu ohjelma, jossa on helposti valittavana eri kategorioiden musiikkia: muun muassa hyökkäys- ja puolustuspäädyn aloituksiin, jäälletuloon ja tietysti Ilveksen Tomi Leppälä sanoo, että Ilves on profiloitunut raskaampaan rockiin. Linjaa tarkistetaan ennen kautta ja kauden jälkeen. maaliin. Siivonen seuraa ottelua lähes herkeämättä. Jään tasalla pitää ollakin hereillä, sillä kiekko lentää silloin tällöin yli pleksin, pleksi heiluu taklausten voimasta ja onpa joskus pleksi hajonnutkin dj-alueen edessä. Päätapahtuma on kentällä Ilveksen painostaessa Siivosen sormet ovat aina valmiina painamaan Ilveksen maalibiisin (Costello Company / We Are the Kings) soimaan. Ensimmäisen erän lopulla Joonas Rask ohjaa Ilveksen tasoihin Ässiä vastaan, ja maalilaulu alkaa mylviä samantien. Myös reilun 6 200 Ilveksen pelikatkoilla soivien kappaleiden top 5 AC/DC kokonaisuudessaan AC/DC:n hardrock toimii hallissa hyvin. Joan Jett & The Blackhearts / I Love Rock n Roll Yleisö lähtee tähän hyvin mukaan! Ottawan / Hands Up Tämä on Ilveksen viimeisimmän mestaruuskauden maalibiisi. Queen / We Will Rock You Myös kova yleisönsytyttäjä. Survivor / Eye of the Tiger Tämäkin on yksi perinteinen Ilves-biisi. hengen yleisö huutaa äänekkäästi. - Tässä jään tasalla olemme sellaisella alueella, että katsomon äänet kuuluvat todella hyvin, Siivonen paljastaa. Ottelu etenee Ilveksen 2-1-johdossa viimeiselle minuutille asti, kunnes Ässät tasoittaa. Jatkoajan alussa Ilves kuitenkin ottaa voiton kotiin, ja Sami Hintsasen & Ruostuneiden Hokkarien Ilves murisee saa päättää Siivosen illan soittokeikan. Roolistaan synnynnäiset jääkiekkomiehet Tomi Leppälä ja Petri Siivonen ovat selvillä. He pyrkivät musiikinsoitollaan saamaan yleisöä kannustamaan. Päätapahtuma on kentällä.
12 Punamusta
13 Hiitelä haluaa korkean vaatimustason Pitkän linjan Ilvesmiehellä Seppo Hiitelällä alkoi ikäänkuin kolmas vaihe Ilveksen toiminnassa, kun hän otti viime keväänä vastaan Ilveksen urheilujohtajan tehtävät. Valmennusta pitää kehittää ja vaatimustason on oltava korkea. Siinä Seppo Hiitelän tärkeimmät teesit uusien liigapelaajien kehittämiseksi. TEKSTI: TARMO HURSKAINEN KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Aikanaan 1970-luvulla Hiitelä viilletti kaukalossa Ilves-nutussa ja sitten hän siirtyi valmentajaksi, joka johti Ilveksen mestaruuteen vuonna 1985. Nyt Hiitelä johtaa laajasti Ilveksen valmennusta, sillä hän on myös valmennusvaliokunnan puheenjohtaja. Työhön liittyy myös pelaajasopimusten tekeminen ja joukkueen kokoaminen, mikä SM-liigassa ei aina ole niitä kiitollisimpia tehtäviä. Hiitelä toteuttaa työssään ilvesläistä ideologiaa, jonka mukaan omia kasvatteja pitää kehittää mahdollisimman paljon liigajoukkueeseen. Hän johtaa Ilveksen valmennusta ja vastuualueeseen kuuluvat liigajoukkueen lisäksi A-nuoret, B- nuorten SM-sarjaa pelaava joukkue sekä C-nuoret - myös nuorempi C-ikäluokka. - Ei minua hirveästi tarvinnut houkutella urheilujohtajan työhön, koska olin jo keväällä 2009 aloittanut valmennusvaliokunnan puhenjohtajana. Tietenkin ajankäyttö vähän hirvitti, kun oma yrityskin on hoidettavana. Lähtökohtana päällimmäisenä oli se, että meillä on kehitystyöhön sitoutuneet valmentajat. Juha Pajuojan ja Raimo Helmisen kanssa yhteistyö onkin sujunut todella hyvin. Ajattelemme samalla tavalla jääkiekosta eli haluamme antaa nuorille pelaajille mahdollisuuden kehittyä Ilveksessä, Hiitelä kertoo kevään lähtökohdista. Kaupungin kiekkopiireissä on liikkunut juttua, jonka mukaan pelaajien agentit eivät olisi halunneet pelaajiensa pelaavan Ilveksessä. Hiitelä kuitenkin ampuu tällaiset jutut alas kuin pyyn oksalta. - Kun aloitin nämä työt, niin kävin läpi monet agentit eikä siellä puolella ollut mitään Ilvestä vastaan, vaan pöytä oli heidän puoleltaan puhdas. Tietenkin joukkueen rakentaminen keväällä oli hiukan vaikeaa, kun jouduttiin pelaamaan huhtikuussa karsintoja. Mutta ei se mitenkään ylivoimaista ollut - vaikeutta on ehkä vähän liioiteltu, mutta pelaajasopimuksiahan tehdään nykyisin aika paljon jo kauden aikana, selvittää Hiitelä. Puolustajaa ei löytynyt kesällä Ilveksen fanit odottivat koko kevään ja kesän ns. kovia vahvistuksia joukkueeseen. Hiitelä kuitenkin veti tiukasti kannattamaansa linjaa, jonka mukaan omille nuorille pitää taata pelipaikkoja. Myös talous saneli ehtoja. - Kieltämättä hiukan hirvitti lähteä kauteen, kun ei löydetty puolustukseen sellaista vahvistusta, jota etsimme. Tarkoitus oli hankkia yksi pakki, mutta so- Muistoja. Seppo Hiitelä ja hänen valmentamansa mestarijoukkue vuodelta 1985. pivaa ei löytynyt. Siinä kuitenkin tuli aika nopeasti selväksi, että esimerkiksi Niko Peltola on valmis pelaamaan liigaa. Se huomattiin jo toukokuussa - Niko on lahjakas pelaaja. Sitten ryhmään on tullut Jyrki Jokipakka ja pelaa hienosti. Konsta Mäkinen tulee vähitellen sisään. Hänellä pieni koko asettaa hiukan haasteita, mutta hän on älykäs pelaaja, joka tietää miten liigassa menestytään, kuvailee Hiitelä Ilveksen juniori-ikäisiä puolustajia. Hyviä junioreja tulossa silöllistä, koska nuoret ovat usein taustaltaan erilaisia. Joku 18-vuotias kestää aikuisten harjoittelun, mutta joku toinen voi läkähtyä siihen. Ihmiset ovat fysiologialtaan erilaisia, mutta riittävän kova vaatimustaso nuorena opettaa pelaajat kestämään harjoituksen rasitteita, vakuuttaa Hiitelä. Jääkiekko on nuorilla vain osa elämää eikä koulua ja koulutusta pidä lyödä laimin. Tätäkin on Ilveksessä mietitty huolella ja siihen on myös panostettu. Jääkiekon ja koulun yhteensovittaminen kuuluu viime keväänä nimetylle pelaajakoordinaattorille Pekka Kangasalustalle - entiselle liigapelaajalle, jolla on myös valmennuskokemusta. - Meillä ei ole vielä riittävän yksilöllisiä kehityssuunnitelmia pelaajille. Siinä meillä on parannettavaa ja sen hyväksi tehdäänkin töitä koko ajan. Varmasti ensi vuoden alussa olemme siinäkin asiassa päässeet eteenpäin. Näissä suunnitelmissa otetaan myös huomioon jääkiekon ja koulun yhteensovittaminen, Hiitelä valaisee. Ensi kauden joukkue on jo suunnitteilla Vaikka tätä kautta on vielä paljon jäljellä ja kevääseen on matkaa, niin Hiitelä suunnittelee jo täyttä päätä ensi kauden joukkuetta. Alkajaisiksi pidettiin kartoituspalaveri, jossa arvioitiin tämän kauden joukkueen pelaajia. Siinä Hiitelä tukeutui isompaan joukkoon kiekkoasiantuntijoita, joita kyllä Ilves-organisaatiosta löytyy. - Seuraavassa vaiheessa olemme käyneet läpi yhteenvetoa pelaajista valmennusjohdon kanssa. Pohdimme, onko joukkueessa pelaajia, joita emme tarvitse ensi kaudella ja mietimme, mille pelipaikoille tarvitsemme vahvistusta. Mitään hullunmyllyä meille ei tule vastaan, Hiitelä ei ajattele pelkästään seuraavaa kautta, vaan useita vuosia eteenpäin. Hän tekee yhteistyötä Ilveksen eri joukkueiden valmentajien kanssa ja tuntee hyvin juniorijoukkueissa pelaavat pojat. - Meillä on tulossa junioreista erittäin hyviä pelaajia - myös isokokoisia. Meitähän on syytetty siitä, että tuotamme pienikokoisia pelaajia. Joka ikäluokassa on lahjakkaita poikia, joista on tarkoitus kehittää tulevaisuuden liigapelaajia ja uutta runkoa joukkueeseen. Pyrimme tehostamaan vanhempien junioreiden valmennusta sekä parantamaan entisestään yhteistyötä Lempäälän Kisan kanssa. Ei meillä siellä sellaisia junioritähtiä ole, jotka tuosta vain voidaan heittää ykkösketjuun liigaan, vaan kehittämisen tiellä pitää olla kärsivällinen ja valmennuksen täytyy olla laadukasta. Jokaiselle pelaajalle yritetään löytää oikea sarjataso. Jos B-juniori-ikäinen on riittävän hyvä, hän pelaa A-junioreissa, linjaa Hiitelä. Hiitelä pitää pelajien kehityksessä suurimpana kompastuskivenä liian löysää vaatimustasoa. Hänen mielestään joukkueen parhaat pelaajat ovat päässeet usein liian helpolla, kun pitäisi päinvastoin juuri heille vaatimustason olla kaikkein kovin. - Harjoituksen pitää kuitenkin olla ykkoska esimerkiksi joukkueen nuorilla pelaajilla on sopimukset jo ensi kaudesta lukuunottamatta Matias Sointua ja Michael Kerästä. Arvioimme myös toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa ensi kauden pelaajabudjettia, joka tietenkin tarkentuu myöhemmin, valaisee Hiitelä joukkueen rakentamista. Ketä tahansa Hiitelä ei hyväksy Ilveksen joukkueeseen. Hän painottaa, että pelaajan on oltava urheilullinen: kova harjoittelija ja hyvä joukkuepelaaja. - Nämä kriteerit pitää täyttää kaikkien - myös ulkomaalaispelaajien, joihin tällä kaudella olen ollut tyytyväinen. Heillä on hyvä työmoraali ja ovat mainioita joukkuepelaajia. Me emme varmasti voi hankkia ensi kaudeksikaan mitään 60 pisteen supertähtiä, mutta emme sellaisia välttämättä tarvitsekaan, kun neljä kenttää tekee joka ilta töitä täysillä 60 minuuttia, Hiitelä linjaa. Luistelunopeus tärkeintä Hiitelän mielestä tämän päivän jääkiekossa avainasemassa on luistelunopeus, jota hän pitää joukkueen tärkeimpänä ominaisuutena. - Totta kai taidolle on aina tilausta. On kuitenkin muistettava, että taidon määritelmä on muuttunut sitten 1980-luvun. Taitava pelaaja osaa nyt lukea peliä paremmin. Pelinopeus on kasvanut, joten pelaajalla pitää olla hyvä henkilökohtainen taito, että pystyy kovassakin vauhdissa tekemään oikeita ratkaisuja, jotka hyödyttävät joukkuetta, määrittelee Hiitelä. Pelin muutos heijastuu myös pelaajatyyppien muutokseen. Välillä menestyi, kun oli iso ja vahva - näin varsinkin puolustajilla. - Nyt pakkien pelaajatyyppi on muuttunut. Jos on iso, niin pitää siitä huolimatta olla nopea. Hitaat järkäleet eivät enää menesty nykykiekossa. Nyt tarvitaan nopeutta ja taitoa. Hiitelä ei ole tyytyväinen siihen, että kokoonpanossa saa nykyisin olla vain 18 kenttäpelaajaa. - Ehdottomasti pitäisi olla 19 tai 20, että joukkueella olisi seitsemän pakkia. Nyt puolustajien peliminuutit kasvavat liian suureksi - meilläkin on ollut 29 minuutin peliaikoja. Toki mainoskatkot hiukan helpottavat, mutta liika on liikaa. Siinä myös loukkaantumisriski kasvaa, arvioi Hiitelä.
14 Tuominen Maskusta lähti hakemaan Ilveksestä potkua uralleen ja nousi liigajoukkueeseen Lokakuun 12. päivä pysyy Ilves-sentteri Henri Tuomisen mielessä pitkään. 19-vuotias Tuominen teki tuolloin ensimmäisen liigamaalinsa Turku-hallissa TPS:n verkkoon. Viime kaudeksi Tampereelle siirtyneen Tuomisen uran alku kului 7-vuotiaasta lähtien TPS: ssä, joten osuman otti vastaan kasvattajaseura. TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Ihan mukava oli Tepsiä vastaan tehdä, mutta ei siinä mitään erityistä ollut. Ihan hyvä että sai tehtyä, kuitenkin kymmenen peliä jo pelattu. Kyllä se tietysti vähän harmitti, että tyhjiin piti pistää ensimmäinen, mutta maali kuin maali, Tuominen muistelee. Tuominen on alkukauden aikana noussut vakituiseksi pelaajaksi liigajoukkueessa. A-nuorten otteita seuranneille Tuominen tuli tutuksi viime kauden pronssijoukkueen luotettavana keskushyökkääjänä. - Olen ollut sentteri siitä lähtien, kun kysyttiin, haluanko olla pakki vai hyökkääjä. Varmaan laitakin onnistuu, mutta ei niin hyvin. Mieluummin olen sentteri. Laidassa on niin paljon rajoitteita, kun ei saa puolustuspäässä auttaa niin paljon. Pakkikin menisi, jos on tarvetta, sillä sentterin hommassakin joutuu puolustamaan. Turun murteesta kuittalua Tuomisen kiekkoura on kestänyt ensimmäisenä liigasyksynä jo viidentoista vuoden ajan. Neljän vanhana hän seurasi vuoden vanhempaa kaveria ja pääsi pelaamaan Raision nuorisokiekossa kaksi vuotta vanhempien joukkueeseen. TPS:ssä Tuominen ehti pelata yli kymmenen vuotta ennen tuloaan Ilvekseen. - Maisemanvaihto oli tärkein syy lähteä Turusta. Sain uuden paikan, jossa Olen kova tekemään työtä kahteen suuntaan ja muutenkin painamaan hommia. Vahvana ja isokokoisena pelaajan pystyn suojaamaan kiekkoa ja auttamaan muita. Työnteon kautta tuloskin tulee. Ei siihen hirveitä kikkoja ole. pääsin aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ilves oli hyväntuntuinen vaihtoehto, kun mietin, mihin menisin. Tampere on lähellä Turkua ja mukava kaupunki. Tuntui heti viihtyisältä, kun tuli tänne. Tuominen ei ole syntyisin Turusta, vaan naapurista Maskusta. Turussa hän on käynyt pelaamassa sekä urheilulukiossa, mutta ei koskaan asunut. Tamperelaisjoukkueelle Tuominen oli silti riittävän turkulainen. - Aika paljon saa kuunnella kuittailua. Aluksi oli pahempaa, kun puhui vielä Turun murteella. Nyt on vähän tarttunut paikallinen murre. Alkuun ei saanut hetkeä puhua, kun tuli kuittia. Nyt se on jo vähän laantunut, Tuominen naureskelee. Tunnetuimman maskulaisen urheilijan titteliin Tuomisella on vielä hieman matkaa. Henri Tuominen kuvailee muuttoaan Tampereelle, että tuntui heti viihtyisältä, kun tuli tänne
15 kauden aikana kertoo se, että tiivistahtiset pudotuspelit sujuivat yli piste per peli tahdilla. Yhdeksässä pelaamassaan ottelussa Tuominen teki 10 pistettä. Pudotuspelisaavutuksen kovuutta alleviivaa se, että Tuominen ei ollut likimainkaan täydessä pelikunnossa, mutta ei pelihaluiltaan malttanut jäädä sivuun. Helmikuussa Tuomisen käsi jäi taklaustilanteessa huonoon asentoon ja veneluu murtui vasemmasta kädestä. Kättä säästeltiin ja harjoituksissa Tuominen jäi pois rivistä, kun maalivahdille ammuttiin vetoja. - En viitsinyt mennä lääkäriin, etten joudu sivuun. Pelasin koko loppukauden ranne teipattuna ja otin aina Buranan peliin. Sitten tulivat pudotuspelit eikä viitsinyt jättää kesken. Maajoukkuepeleissä Virossa käsi tuli uudestaan kipeäksi ja menin lääkäriin. Käsi laitettiin heti samana päivänä kipsiin. Kipsi pysyi ranteen ympärillä juhannukseen asti. Pitkä hoitamattomuus jätti jälkensä käteen ja kuntoutus fysioterapeutin kanssa jatkuu yhä, jotta jäykkyys saadaan lopullisesti pois. KATOSSA REIKÄ? EIKÄ! www.laaturemontti.fi Hyvä juttu sinulla on kattoremonttiin tarve ja sattuu olemaan talvi! Saat nimittäin kaiken talvella edullisemmin ja nopeammin. Lupaamme uuden katon parissa päivässä MYÖS TALVELLA. SOITA KATTOLUURI puh. 010 470 3700 ja kysy oman kotisi kattoasioista meillä luuriin vastaa aina ammattilainen. Syyskuussa 19 vuotta täyttänyt Henri Tuominen on raamikas sentteri. Hänellä on mittaa 189 senttiä. - Jarkko Nieminen on saman kylän poikia. En tunne häntä sen enempää. Joskus pienempänä, kun pelasin tennistä, niin Jarkko tuli myös kaverinsa kanssa lätkimään. Muutaman kerran olen häntä nähnyt, muutaman sanan varmaan vaihtanutkin ja nimikirjoitukset pyytänyt. Tietysti kiinnostaa katsoa, miten Nieminen pärjää. Omista pelikavereistakin Tuomisella löytyy valtakunnan tasolla jo menestystä niittänyt urheilija. Kiekkouran ohella Tuominen nimittäin pelasi pitkään jalkapalloa ja Maskun Palloseuran riveissä pelasi samaan aikaan Veikkausliigassa TPS:n paidassa tehokkaasti tällä kaudella esiintynyt Roope Riski. - Pelasimme kymmenen vuotta samassa joukkueessa. Se oli hienoa aikaa. Meillä oli vähän sellainen tyyli, että kaikki muut puolustivat ja Riski hyökkäsi, mutta usein voitimme pelejä sillä. Oli tiedossa, että jossain vaiheessa Roope lyö itsensä läpi. Kyllä hän pian siirtyy pois Suomesta. Saksassa hän on käynyt jo testeissä. Ranne hajalla pronssille Kun Tuominen kesällä 2009 saapui Ilvekseen, oli edessä täysin uusi ympäristö. Uudessa joukkueessa oli toki pelaajia, joita vastaan hän oli tahkonnut urallaan otteluita, mutta ainoa ennestään kunnolla tuttu pelaaja oli samoin Turusta Ilvekseen tullut Patrik Moisio. Opittavaa oli myös uudessa kaupungissa. Tuominen myöntää, että kulkeminen oli aluksi vaikeaa. - Aluksi minulla oli täällä kevari. Ensin oli vaikeaa hahmottaa, missä on Nääshalli sun muut paikat. Nyt on jo päässyt kavereiden seurassa kulkemaan niin paljon, että paikat on oppinut. A-nuorten viime kauden alku oli vaikea, mutta lopulta palaset loksahtivat kohdalleen ja joukkue eteni aina välieriin asti. Finaaliin eteni HIFK, mutta Tuomisen ja muiden ilvesten kaulaan pujotettiin palkkioksi kaudesta pronssiset mitalit. Vaikea alkukausi kasvatti joukkuetta henkisesti ja toi yhteen tälläkin kaudella yhdessä pelanneen tutkaparin, johon Tuomisen ohella kuuluu Michael Keränen. - Yhtäkkiä se vain löytyi. Sen jälkeen peli lähti itselläkin kulkemaan ihan eri tavalla. Nyt yritetään vain jatkaa samasta, mihin viime kausi loppui. Tuomisen saldo viime kaudelta oli 20 tehopistettä 42 ottelussa. Kehityksestä MM-paikasta taistelu tuo otteluruuhkan Avauskauden aikana Tuominen on jo oppinut liigapelien hengen. Virheisiin ei ole varaa siinä määrin kuin A-nuorissa. Pienestäkin virheestä syntyy paha tilanne omaan päätyyn. Järkevä pelaaminen korostuu. - Kopissa on hyvä fiilis, kun on pystytty raapimaan pisteitä. Ei pidä päästää lipsumaan. Lähdetään haastamaan kaikkia, vaikka muilla olisi paperilla millaisia kokoonpanoja. Kaikki ovat voitettavissa, se on nähty jo. Ei pidä lähteä kumartelemaan. Liigapelien ohella Tuominen taistelee paikasta nuorten MM-kisoihin Buffaloon. Maajoukkuerinkiin Tuominen on noussut ensimmäistä kertaa vasta Ilves-vuosiensa aikana. - Nuorten kisat ovat tärkeä tavoite henkilökohtaisesti. Ei haittaa, vaikka joulu menee ulkomailla. Ei haittaisi, vaikka joulua ei olisi ollenkaan, kisat ovat sen verran tärkeät. Ihan hyvä nippu voi olla koossa, jos vain kaikki säilyvät terveenä. Kaikki mahdollisuudet on mihin vain. Paikasta taisteleminen tarkoittaa sitä, että pelejä kertyy rutkasti etenkin syksyn aikana, jolloin nuorten maajoukkue käy läpi Mestis-kiertueen. Otteluruuhkaan Tuominen on jo saanut tuntumaa. Avausmaalin tuonut ottelu Turussa oli Tuomiselle kolmas kolmeen päivään. Lopulta Tuominen pelasi seitsemässä päivässä viisi ottelua. Kaupan päälle tulivat matkustukset Mestis-kiertueelle pohjoiseen ja takaisin lentokoneella sekä Ilveksen vieraspelimatka Ouluun bussilla. - Kyllä se kropassa tuntui, kun oli monta ottelua. Pitää olla ekstralatinkia alku- ja loppuvenyttelyissä, kun tietää, että on paljon pelejä. Ja pää täytyy yrittää pitää virkeänä. Se oli tiukka paketti, mutta yllättävän hyvin jaksoi mennä. Kaukalon ulkopuolella Tuomisella on taskussa opiskelupaikka ammattikorkeakoulun rakennuspuolella. Opiskelu saa kuitenkin odottaa ainakin toistaiseksi. Tänä vuonna Tuominen keskittyy kiekkoiluun ja ensi kaudella on edessä armeija. Tulevien vuosien tavoite Tuomisella on ainoastaan tulla paremmaksi kiekkoilijaksi. Tuominen ei halua tyytyä liigaan pääsemiseen, vaan tavoitella yhä korkeampia tasoja. - Ammattilaisuus on sitä, että tekee töitä niin kuin muissakin ammateissa. Pitää yrittää edetä uralla. Ammattilaisuus on hieno asia, mutta sitä ei saa nostaa liian ylös. Pitää jatkaa hommien tekemistä niin kuin junnuna. Turkkirata 23-25, 33960 Pirkkala Kattoluuri 010 470 3700 83
16 Maskimies Kai Kantola kamppailee pelitilasta Tomi Pettisen kanssa Lukon maalin edustalla. TEKSTI: MIKA SUONSYRJÄ KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Suomalaisille vanhemmille Kanadan Ontarioon, North Yorkin kaupunkiin, syntynyt Kai Kaitsu Kantola on syntymäpaikastaan huolimatta sekä Suomen että Yhdysvaltojen kansalainen. Kiekkoura on kuljettanut nuorta miestä pääasiassa Pohjois-Amerikassa, mutta juuret Suomeen ovat pysyneet mielessä. Kai Kantola viihtyy Tampereella ja Ilveksessä Kun olen Suomessa, niin tunnen olevani jenkki. Siellä päässä sitten olen kovasti suomalainen, sujuvaa vaikkakin murteellista suomea puhuva Kantola naurahtaa. Isokokoinen 189-senttinen sekä keskushyökkääjänä että laitahyökkääjänä esiintyvä Kantola aloitti ammattimaisemman uransa East Coast Eagles nimisessä seurassa, joka pelasi eräänlaisessa miesten alasarjassa Yhdysvalloissa. Kaudeksi 03-04 hän kuitenkin siirtyi Suomeen ja Kiekko-Reippaan B- junioreihin. - Asuimme tuolloin Raleighissa eikä minulle ollut siellä joukkuetta, mihin mennä. Pelasin tuolloin Suomen U- 16-maajoukkueessa, kun serkkuni pyysi Kai Kantolan osumalla Ilves voitti Saipan voittolaukauskisassa 16. lokakuuta. minua Suomeen. Hän ei itse pelaa, mutta on kova kiekkomies muuten. Kielimuuri oli valtava aluksi, ja esimerkiksi koulunkäynti oli todella vaikeaa. Kävin kielikursseilla koulun jälkeen, ja perheeni tuki minua hienosti. Tehokas kausi NAHL-junioriliigassa Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Kantolan tie vei takaisin Pohjois-Amerikkaan ja juniorisarja NAHL:aan, jossa Kantola pelasi kaksi kautta Fargo-Moorhead Jetsin paidassa. Ensimmäinen kausi meni vielä totutellessa, mutta toisella kaudellaan joukkueessa Kantola nakutti 52 peliin 24 maalia ja 28 syöttöä ollen yksi joukkueen ja sarjan tehokkaimmista
17 Harankatu 1 Kai Kantolalla oli Raipen nimmari jo ennen liittymistään Ilvekseen. pelaajista pelimäärään suhteutettuna. - Ensimmäinen kausi Fargossa meni siten, että välillä olin kokoonpanossa ja välillä en. Sain kuitenkin näytönpaikkoja välillä kärkiketjuissa. Pääasiassa olin kuitenkin tilantekijän ja vääntäjän roolissa. Toisella kaudella pääsin sitten kahteen ensimmäiseen ketjuun ja ylivoimalle, kolmetoista ylivoimamaalia kaudella 2005-06 Fargolle iskenyt peluri muistelee. USA:n maajoukkue hieno kokemus Fargossa pelatessaan Kantola pääsi myös esiintymään Yhdysvaltojen juniorimaajoukkueessa Kanadan Albertassa joka toinen vuosi järjestettävässä perinteisessä Viking Cup-turnauksessa, johon Suomikin osallistuu usein. - Joukkueeseen järjestetään yleensä koeleiri USHL:ssa pelaaville pelaajille, mutta minut pyydettiin suoraan mukaan Fargosta. Oli aivan uskomaton kokemus päästä pelaamaan muun muassa Kyle Okposon (nykyisin New York Islandersissa NHL:ssä) kaltaisten huippujen kanssa USA:n paidassa. Hyvät otteet NAHL:ssa herättivät kiinnostuksen Bowling Green Staten yliopistojoukkueessa ja Kantolan tie vei NCAAliigaan neljäksi kaudeksi. Kiekkoilun ohella mies opiskeli ahkerasti pääaineenaan kansainvälinen markkinointi. - Joukkueena pelimme ei sujunut koko aikanani siellä. Ne 3-4 kautta olivat seurahistorian huonoimpia. Se oli kuitenkin hyvä oppimisprosessi ja kehityin siellä pelaajana, 54 pistettä reilussa sadassa ottelussa NCAA:ssa kerännyt Kantola kertoo. Paluu pohjoiseen kotimaahan Yliopistouransa jälkeen Kai Kantola pelasi kaksi ottelua NHL:n farmisarja AHL: ssa Norfolk Admiralsin paidassa try-out sopimuksella kauden päätteeksi. Edessä oli jälleen uuden seuran haku ja mieli veti takaisin vanhempien kotimaahan. - Olin ajatellut tuloa SM-liigaan pitkään yliopistoaikanani. Pekka Kangasalusta otti minuun yhteyttä ja kertoi, että Ilves haluaa minut try-outille. Agenttini ja minä pidimme ideasta ja oli helppo päätös lähteä tänne, kesäkuun alussa kahden viikon koeajalle aluksi Ilvekseen tullut ja myöhemmin vuoden sopimuksen saanut hyökkääjä kertoo. Koko ikänsä Suomen ulkopuolella Lahdessa vietettyä vuotta lukuun ottamatta viettänyt Kantola ei tuntenut juurikaan Ilvestä tai sen pelaajia lähtiessään pitkälle matkalle Raleighista kohti Tamperetta. Eräs suomalainen kiekkoikoni oli kuitenkin Kantolallekin tuttu. - Minulla on Raipen nimikirjoitus! Sain sen jääkiekkomuseossa pelatessani Kiekko-Reippaassa ja se on vieläkin tallella. Lisäksi tiesin, että U-16 maajoukkueesta ja B-junioreista vastustajana tuttu Tuukka Rask on pelannut täällä. Peli SM-liigassa nopeaa Kantola oli nähnyt SM-liigaa vain videolta ennen saapumistaan Ilvekseen ja havainnot sarjasta olivat Pohjois-Amerikkalaisen tyylin lisäksi pelin teknisyys, taitavuus ja nopeus. Mielikuvat ja havainnot ovat saaneet tukea alkukaudesta. - Muutama peli AHL:ssa auttoi minua paljon tänne sopeutumisessa. Peli on nopeaa ja pitää pysyä kovassa menossa mukana kaiken aikaa. Tämä on ammattisarja, ja peli on aivan erilaista kuin esimerkiksi yliopistossa. Täällä on isompi jääala ja taitavammat pelaajat. - Alku on sujunut omalta osalta ihan hyvin. Haluan kuitenkin vielä parantaa ja pelissäni on paljon kehitettävää. Aina on varaa pelata paremmin ja loppukaudesta tavoitteenani on olla aina plussalla plusmiinus-tilastossa ja auttaa joukkuetta. Lisäksi haluan tuoda fyysisyyttä joukkueen peliin ja olla hyökkäysuhka, 2+2 tehoin (tilanne 22.10) kauden aloittanut Kantola analysoi. Jaksamme luistella Ilves on aloittanut kautensa vahvasti ja joukkue keikkuu kaukana asiantuntijoiden antamien lyttäävien lausuntojen yläpuolella. Ilves-ryhmä on osoittanut myös huikeaa taistelumielialaa monella upealla nousulla ottelun loppuhetkillä. - Se kertoo meistä joukkueena. Pelaajat ovat valmiita uhraamaan itsensä joukkueen edun eteen. Olemme vaarallisia vielä päätöserissäkin, koska jaksamme luistella loppuun asti. Meillä on huikea ryhmä kasassa. Erittäin nuori ja yhtenäinen ryhmä, joka haluaa voittaa pelejä yhdessä, Niko Peltolan, Ryan Glennin ja Mark Leen kanssa eniten aikaansa vapaa-ajalla viettävä Kantola kehuu. Ilves pelaa Juha Pajuojan ja Raimo Helmisen johdolla energistä ja luistelevaa jääkiekkoa. Kantola kehuu myös valmentajiensa vaatimustasoa. - He odottavat meiltä paljon ja meillä on paljon annettavaa. He haluavat, ettemme menetä kiekkoja keskialueella ja pelaamme yksinkertaista peliä ja se on toiminut hyvin. He myös pitävät meitä jatkuvasti luistelukunnossa, sillä meidän pitää luistella paremmin kuin vastustajien jatkossakin. Amerikan Kaitsu haluaa lähettää myös terveisiä faneille. - Kaupunki ja joukkue ovat upeita. Haluaisin mielelläni jatkaa täällä. Meillä on upeat fanit ja oli aivan mieletön kokemus kuulla heidän chanttaavan sukunimeäni maalin jälkeen katsomossa.
18
19 Mark Lee ja Ryan Glenn istahtivat kahvikupin äärelle kertomaan ajatuksiaan elämästään Tampereella kentän sisä- ja ulkopuolella. TEKSTI: MIKA SUONSYRJÄ KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI 13 kysymystä kanukeille Ilveksen kanadalaispelaajat ovat viihtyneet hyvin Tampereella ja nuoressa Ilves-joukkueessa on ollut mukavaa pelata. Mark Lee (ML) kantoi alkukaudesta joukkueen tehokkaimman pelaajan kultakypärää ja on johtanut joukkueen ykkösviisikkoa tyylik- käästi läpi alkukauden. Ryan Glenn (RG) puolestaan on ollut puolustuksen isähahmo ja tukipilari. Iso- kokoinen peruspuolustaja on pelannut keskimääräisesti eniten peliminuutteja joukkueesta. Kaupunki ja ihmiset Mitä pidätte Tampereesta ja mitkä ovat lempipaikkanne kaupungissa? ML: : Kaupunki on todella kaunis. Kun saavuin tänne, niin ilma oli todella upea ja ihastuin heti Tammerkosken rantaan. Siellä on mukavaa vaikkapa kahvitella. RG: Täällä on todella paljon tekemistä myös ulkomaalaisille. Keskusta on hieno ja täällä on paljon hyviä ravintoloita. Minkälaisen vaikutelman olette saaneet suomalaisista ihmisistä? RG: Ihmiset ovat täällä todella mukavia. Kaikki puhuvat englantia ja keskustelevat mielellään. ML: Olen samaa mieltä Ryanin kanssa. Ihmiset ovat hyvin avuliaita ja vieraanvaraisia. Esimerkiksi suunnan kysyminen on todella helppoa. Minkälaisia erilaisuuksia omaan kotiympäristöönne olette havainneet Tampereella? Onko ihmisillä erilaisia tapoja? ML: Ihmiset todella rakastavat ottaa aurinkoa täällä ja he juhlivat melkein aamusta asti kesäisin. Me Kanadassa emme istu kaljapullon kanssa auringossa. Lisäksi ihmiset todella tuntuvat rakastavan erilaisia makkaroita. RG: Ihmiset leikkaavat hampurilaisia veitsellä ja haarukalla. Menee aikamoiseksi hienosteluksi. Purilainen käteen vaan ja suuhun! Vapaa-aika Mitä harrastatte vapaa-ajallanne? RG: Soitan kitaraa, pelaan Xboxilla ja katselen elokuvia. Luppoaikaa kyllä riittää hyvin harrastuksille. ML: Samanlaista touhua minullakin. Vietän aikaa paljon kavereiden kanssa hengaillen ja pelaan lisäksi nettipokeria. Kuinka intensiivinen kausi on? Saatteko ajatuksia irti kiekkoilusta pelien välillä? ML: Kausi on raskas. Kiekkoilu on aina mielessä ainakin taka-alalla, mutta omaa aikaa on otettava kiekkoilusta irti. Ei kukaan jaksa ajatella pelkkää kiekkoa koko kautta. Ryan Glenn pitää kokkaamisesta. RG: Vanhemmiten kiekkoiluun oppinut suhtautumaan paremmin. Kun ollaan hallilla, niin se on tärkein asia, mutta vapaa-ajalla sitä osaa keskittyä nykyään muuhunkin. Kokkaatteko enemmän kotona vai syöttekö ulkona? ML: Molemmissa on omat puolensa. Pelipäivänä syön aina kotona, koska se kuuluu rutiineihini, mutta syön mielellään ulkonakin. Raaka-aineet ovat melko lailla samoja ympäri maailman, niin kokkaaminen sujuu helposti. RG: Minä pidän kotona kokkaamisesta. Ulkona syöminenkin on kuitenkin mukavaa, kun voi ottaa kaverin mukaan ja pääsee ulos kämpästä. Kuinka pidätte yhteyttä ystäviinne ja perheisiinne? RG: Käytän Skypeä tai Messengeriä tietokoneella ja puhelinta. Saan ihan riittävästi pidettyä yhteyttä kotipuoleen. Kymmenen tunnin aikaero tosin asettaa omat rajoituksena. ML: Nykytekniikka on tehnyt yhteydenpidon helpoksi. Samat välineet minullakin on käytössä: tietokone ja puhelin. Aikaero on tosiaan ainoa haittapuoli. SM-liiga ja Ilves Miten alkukausi on sujunut mielestänne henkilötasolla ja joukkueena? ML: Aloitin kauteni melko vahvasti. Muutama peli meni totutellessa systeemeihin ja pelin tempoon, mutta maalimäärää lukuun ottamatta olen tyytyväinen. Joukkueena olemme pelanneet melko hyvin ja olemme oikealla tiellä. Meidän pitää vaan jatkaa työntekoa. RG: Olen myös ihan tyytyväinen alkukauteeni. Olen pelannut tasollani. Nyt tosin loukkaantumiset ovat vaivanneet. Mark Leen mielestä tamperelaiset ovat ystävällisiä. Luotin joukkueeseemme jo ennen kauden alkua. Näin jo harjoituskaudella, että meillä on erittäin lahjakas ja energinen ryhmä. Joukkuehenki vaikuttaa olevan kunnossa ja joukkue pelaa ottelut aina loppuun asti. Mistä hyvä vire on löytynyt? ML: Meillä on nuori ja taistelutahtoinen ryhmä. Nuoruuden innossa on paljon voimaa. Monella pelaajalla on suunta edelleen kovaa ylöspäin. Kaikilla on sama halu menestyä, eikä joukkueesta löydy vapaamatkustajia. RG: Raipen kokemus penkin takana auttaa paljon. Meillä on kaksi huippuvalmentajaa, joita tarvitaan varsinkin nuorien kanssa. Olemme myös erittäin läheinen joukkue. Olemme kaikki ystäviä keskenään ja sitä kautta haluamme pelata parhaamme mukaan toisiemme eteen. Ilveksessä on paljon huippulahjakkaita nuorukaisia. Mihin saakka he voivat yltää ja oletteko vanhempina pelaajina esikuvia heille? RG: SM-liiga on huippusarja. Kun pelaaja pystyy pelaamaan täällä jo noin nuorena, niin vain taivas on rajana. Minnesota-pelikin antoi siitä suuntaa. Lisäksi näillä nuorukaisilla on valtava halu menestyä urallaan. ML: Nämä kaverit todella haluavat oppia kaiken kiekosta. Tietyissä asioissa he hieman katsovat ylöspäin ja kysyvät neuvoja, mutta emme me varsinaisesti mitään esikuvia ole. Mihin asti Ilveksen eväät riittävät keväällä? RG: Parannamme kaiken aikaa ja olemme jo osoittaneet, että voimme voittaa kenet tahansa. Kausi on pitkä ja paljon voi tapahtua, mutta vain taivas on kattona tässäkin. Ainakin parannamme edelliskaudesta. ML: Me etenemme kuuden pelin jaksoissa. Vielä ei voi ajatella liian pitkälle eteenpäin. Voittoputket voivat vaihtua äkkiä tappioiksi, jos alamme luulla liikoja. Jos kuitenkin pysymme ehjänä, niin en näe miksi emme voisi mennä pitkällekin. Mitä mieltä olette SM-liigan kultakypärä-käytännöstä ja tappeluiden isoista rangaistuksista? RG: Kultakypärä on hyvä vihje puolustajalle, että vastustajan tehokkain osa on tulossa jäälle. En silti oikein pidä koko ajatuksesta. Euroopassa ei ehkä haluta, että peli menee niin fyysiseksi. Mielestäni pelkkä viisiminuuttinen riittäisi rangaistukseksi tappeluista. ML: Minusta tuntui, että sain paljon lisähuomiota puolustajilta kultakypärä päässä. En pidä koko ideasta, koska tämä on kuitenkin joukkuepeli. Joskus tuntuu, että asioihin voisi kentällä reagoida voimakkaamminkin, mutta tappeluiden sanktiot estävät sen. Tosin peli on täällä melko siistiä eikä sikailuja juuri nähdä. Mitä pidätte faneistamme? Onko teillä heille terveisiä? ML: He ovat todella upeita. Sen kyllä huomaa, että he eivät ole ensi kertaa jäähallilla. He antavat meille paljon voimia. Kiitos kaikille kannustuksesta! Toivottavasti voitamme vielä paljon pelejä teille! RG: Kun olen ollut loukkaantuneena, niin olen päässyt katsomossa kuulemaan, että kuinka kova meteli hallissa on. Fanit ovat todella positiivisia, eivätkä lakkaa kannustamasta helposti. Jatkakaa kovaa kannustusta!
20 Jämerä Wildpakki Justin Falk piti vikkelän Matias Soinnun kurissa raa alla fyysisyydellä. Juniori-ikäinen puolustaja Jokipakka ponnahti liigaan ja iski kiekon NHL-joukkue Minnesotan verkkoon TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Vielä tämän kauden alussa monikaan jääkiekkoa seuraava ei edes ollut kuullut pelaajasta nimeltä Jyrki Jokipakka, mutta 19-vuotiaasta nuorukaisesta on hujauksessa kasvanut liigatason puolustaja. Nuori mies on saanut vastuuta ja esiintynyt selvästi edukseen. Jokipakka oli myös vahvasti esillä Ilveksen kohdatessa NHL-joukkue Minnesota Wildin ja yllätti koko katsomon iskemällä hienosti kiekon Minnesotan verkkoon. Ei lähemmäksi. Nils Bäckström suojasi mv. Sami Aittokalliota Eric Nystromilta.
21 Viime kaudella nuorten SM-liigaa Ilveksessä pelannut Jokipakka on noussut nopeasti liigajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon. Ensimmäisen liigapelinsä nuorten maajoukkuerinkiin kuuluva puolustaja sai tililleen 30.9. Espoossa Bluesia vastaan ja kauden toisessa ottelussa pistetilikin jo aukesi (Jokerit, 0+1). - Onhan se ollut hienoa, että olen saanut peliaikaa ja vastuuta. Hyvin ovat pelit sujuneet koko joukkueelta, joten on ollut senkin takia mukava pelata, Jokipakka kertoo. Lokakuun loppuun mennessä puolustaja sai jääaikaa keskimäärin lähes 20 minuuttia per ottelu. - On tämä ollut pieni yllätys, mutta kaikki minuutit otan mielelläni vastaan. Ei haittaa ollenkaan, vaikka peliaikaa kertyy, naurahtaa koko uransa Ilvestä edustanut Jokipakka. Päävalmentaja Juha Pajuoja antaa täyden tunnustuksen nuoren herran esityksille. - Olemme ehdottomasti tyytyväisiä Jyrkin peliin! Hän pelaa isoja minuutteja hyvällä tasolla. Voimme laittaa hänet missä tahansa tilanteessa jäälle eikä huimaa ollenkaan, kehaisee Juupe. Upea osuma Minnesota-pelissä Ilves kohtasi lokakuun neljäntenä päivänä NHLjoukkue Minnesota Wildin. Kaksi erää mentiin lukemissa 1-1, kunnes kolmannessa erässä Minnesota ratkaisi ottelun tekemällä neljä maalia ottaen voiton lukemin 5-1. Nuori Ilves-joukkue pisti ottelussa kiitettävästi kampoihin, ja 1-1 tasoitusmaali olikin upea. - Kiekko tuli siniviivalle, tein pienen harhautuksen ja ammuin maalia kohti. En oikein muista kunnolla enkä ole maalia videoltakaan nähnyt, vaatimaton maalintekijä muistelee. Pajuoja suitsuttaa osumaa eri tavalla. - Maalihan oli komea. Erikoinen tilanne sikäli, että yhdellä harhautuksella meni kolme miestä solmuun - yksi ties minne, toinen vasemmalle ja kolmas oikealle - ja tilaa jäi ampua ranteella kiekko sisään, Juupe muistelee. - Se maali tuli täysin oikealle miehelle. Jyrki on hieman ujo ja nöyrä jätkä, mutta tuo onnistuminen nosti varmasti itseluottamusta ja vie nuorta miestä eteenpäin, uskoo Ilveksen pääkäskijä. Kun hieman puristaa lisää, niin... - Siinä oli sellainen vettä korvasta harhautus. Oli kyllä kiva onnistua, sillä ei sitä varmaankaan tule liikaa maaleja NHL-joukkueita vastaan tehtyä uran aikana, Jokipakka heittää. Olivatko NHL-pelaajat niin hyviä kuin puhutaan? - Olivathan he taitavia, voimakkaita ja kokeneita pelaajia sen huomasi joka tilanteesta. Saatiin kuitenkin hyvä peli aikaan. Eivät he varmaan huomanneet, kun yritin rimpuilla mukana, vähättelee 184-senttinen lupaus. - Oli se meidän nuorelle joukkueellemme hieno kokemus ja varmasti saimme ottelusta lisää virtaa. NHL-kaukalot siintävät mielessä Jokipakka on ottanut selviä kehitysaskeleita muutaman viime kauden aikana. Hän pelaa jo kuin kokenut liigapuolustaja, vaikka on pelannut SM-liigaa vasta toista kuukautta. - Viime vuosina on tullut paljon peliaikaa ja olen itse halunnut kehittyä. Olen miettinyt paljon asioita ja jotakin olen tehnyt oikeinkin. Voimapuolella kehitys on ollut suurinta. - Olen saanut fysiikkaa parempaan suuntaan ja yleisliike on parantunut. Myös kiekollinen peli on mennyt eteenpäin, näkee Jokipakka. - Osaan pelata peruspeliä hyvin avauspelaaminen, kiekollinen peli ja liikekin on ihan tarpeeksi hyvää, että pysyn mukana. Nuorukaisen päätavoite tällä kaudella on alle 20-vuotiaiden MM-kisat, jotka pelataan Tapaninpäivästä alkaen Buffalossa, Yhdysvalloissa. - Kisat ovat päätavoitteeni - sinne pitäisi päästä mukaan. Sen lisäksi tavoitteenani on pysyä Ilveksen kokoonpanossa ja jatkaa samalla tavalla kuin tähän saakka, Jokipakka kertoo. Pidemmän ajan tähtäimenä tamperelainen pitää NHL:ää. - En ole tarkemmin miettinyt, mutta totta kai sinne olisi kiva päästä. On se aina jonkun verran mielessä ja NHL:ään tähdätään tulevaisuudessa. Harvinainen näky Hakametsässä: vierasjoukkue asteli areenalle Ilveksen kunniakujaa pitkin. Wildin kapteeni Mikko Koivu on ollut oivassa vedossa NHL: n alkukierroksilla. Hän on tehnyt 10 ottelussa tehot 3+8=11. Kuvassa Koivua taklasi Teemu Kesä. Tommi Välimaa huolehti, ettei Antti Miettisellä ollut liikaa vapauksia kotijoukkueen maalilla. Kuvakimara Hakametsän illasta, kun Ilves kohtasi NHL-joukkue Minnesota Wildin
22 urvallisuuspäälikön töihin kuuluu myös hallintorutiineja. Tehtäväni on katsoa, että kaikki on kunnossa täällä, sanoo Veli Valkama. Veli Valkama TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Veli Valkama on tuttu näky Hakametsän hallilla vuosien takaa. Nykyään mies toimii Ilves-Hockey Oy:n turvallisuuspäällikkönä sekä liiga- että A-nuorten otteluissa. Hänen vastuullaan on hallin on mies jäähallin turvallisuuden takana yleinen turvallisuus. Kaikki hyvin Haka kakkosen puoleisilla ovilla, vakuuttavat Riitta ja Reijo Lehtisalo. V alkama toimii siviilielämässään Satakunnan lennostossa turvallisuusupseerina. Muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle jäävä opistoupseeri on toiminut järjestyksenvalvontahommissa jo 21 vuotta. -Ventti tuli täyteen, mutta siitä huolimatta olen työuraltani Hakametsän hallissa vasta keski-ikäinen, sillä meillä on hommissa henkilöitä, jotka ovat olleet täällä 1960-luvulta saakka, Valkama hymyilee. Ilveksen pitkäaikainen turvallisuuspäällikkö Heikki Keso menehtyi äkillisesti viime keväänä. Keso ja Valkama olivat hyviä tuttuja jo koulutusajoilta, Mika Lehto on yksi peli-illan järjestyksenvalvojista.
23 ja kun Valkamalta kysyttiin kiinnostusta turvallisuuspäällikön hommiin, hän suostui ja löi kättä päälle. - En ole Ilveksen tai Tapparan mies, kun töitä tehdään, mutta 48 vuotta sitten sydämestäni tuli kirveen muotoinen. Juniorityö on kuitenkin lähinnä sydäntäni. Toivon vain, että tamperelainen jääkiekko menestyisi, minkä ansiosta yleisö löytäisi myös halliin. Juniorien vanhempia mukana talkoissa Hakametsän hallissa toimii järjestyksenvalvojina muun muassa innokkaita vanhempia, jotka tekevät töitä ansaitaakseen oman lapsensa seuralle rahaa. Ravintolapalveluista vastaa sen sijaan Restel Oy. - Restel vastaa omista alueistaan ja järjestyksenvalvonnastaan, mutta jos tarvetta ilmenee, meiltä löytyy myös heille apuja. Meidän päätehtävämme on hoitaa ulko- ja sisäalue, katsomoverhot ja hallin yleinen turvallisuus. Hyvin vähän ehdimme peliä seuraamaan, sillä juoksevat asiat vievät ajan, summaa Valkama. - Minun tehtäväni on katsoa, että kaikki ovat kunnossa täällä, henkilöstöä on tarpeeksi ja yhteistyö poliisin kanssa toimii. Sukunimet alkavat olla jo tuttuja ja hiljalleen olen oppinut myös väen etunimet. Niinhän se menee, että kaikki tuntevat apinan, mutta apina ei ketään, Valkama naurahtaa. Järjestyksenvalvojat saapuvat hallille arkipelipäivisin klo 16.30-17.00. Valkama itse saapuu tuntia aiemmin paikalle katsomaan, että hallissa perusasiat ovat järjestyksessä. - Katson, että väkeä on tarpeeksi paikalla ja sitten vain töihin. Ulkoalueen järjestyksenvalvojat saapuvat sisätiloihin siinä vaiheessa, kun aloituskiekko tipahtaa jäähän. Heillä alkaa vapaahetki, ellei väestä ole ollut pulaa, minkä ansiosta heidät siirretään katsomon sisääntuloverhoille päivystämään. Työvuoro päättyy lähellä iltakymmentä. - Kun tuomarit ovat poistuneet hallista, voi turvallisuuspäällikkö lähteä. Jos on ollut kiihkeä peli, jätämme tarvittaessa väkeä tänne pidemmäksikin aikaa. Normaalisti kun parkkialue on tyhjä, siitä menee noin puolisen tuntia, kun voimme poistua itsekin. Ei suurempia järjestyshäiriöitä Mitään suurempia konflikteja ei ole Hakametsän hallissa nähty. Valkama korostaa ottelussa kohtaavien joukkueiden senhetkisellä tilanteella ja menestyksellä olevan suuri merkitys. - Jos vierasjoukkueen kannattajia on tulossa kolme bussilastillista, saatamme mennä heitä vastaanottamaan ja arvioimaan tilanteen. Usein vierasjoukkueen fanipäällikkö on etukäteen ilmoittanut meille, kuinka paljon heitä on tulossa ja hallille saapuessaan hän on vielä käynyt esittäytymässä fiksusti. Paljon riippuu joukkueiden senhetkisistä tilanteista, millä fiiliksin ollaan mukana. Mitään isompaa, kuten soihtujen tuontia katsomoon, ei ole täällä onneksi tapahtunut, kertoo Valkama ja koputtaa samalla puuta. Pieniä yllätyksiä on kuitenkin mahtunut jo tämän kauden otteluihin. - Kauden avausmatsissa tuli palohälytys, mutta se johtui kärventyneestä pizzasta. Tapparan ensimmäisessä kotipelissä KalPa-kannattaja kaatui ja hänet vietiin sairaalaan tutkituttamaan vammansa ambulanssikyydillä, mutta mitään vakavampaa ei onneksi ollut sattunut. On myös hyvä muistaa, että vaarallisten tilanteiden hoitoa varten saamme poliisin aika hyvin paikalle, elleivät ole jo valmiina hallissa. - Joka kausi SM-liigassa tulee joitakin ylilyöntejä, mutta Hakametsän halli on välttynyt näiltä. Useimmista tilanteista selvitään ihan puhtaasti maalaisjärjellä ja puheella, turvallisuuspäällikkö korostaa. Rehtiä kannustusta omalle joukkueelle Jäähallin sisääntulopaikoilla tehdään laukkutarkastuksia ja usein myös henkilö tutkitaan taputtelumenettelyllä. Tämä on osin kitkenyt esimerkiksi alkoholin salakuljettamisen halliin sisään. - Hyvin vähän tänne mitään yritetään tuoda. Toki aina löytyy myös niitä, jotka saavat alkoholin nauttimisesta muutakin kuin pelkkää iloa ja yrittävät pulloja sisälle kantaa. Tämä on kuitenkin hyvin, hyvin harvassa. Valkama haluaa kehua tamperelaista kiekkokulttuuria. Hänen korviinsa ei ole kantautunut muilta paikkakunnilta uutisia tamperelaisvierasfanien huonosta käyttäytymisestä. Hakametsän halliin hän kaipaa kuitenkin enemmän ääntä ja rehtiä kannustustua. - Ilveksellä on nuorempi ryhmä seisomokatsomossa, mikä pitää hyvin ääntä. Joskus hieman värikkäämminkin, mutta se on ihan suotavaa, mikäli siitä ei ole häiriöksi asti. Toivoisin kuitenkin, että hallissa kannustettaisiin omaa joukkuetta rehdisti, eikä lähdettäisi keskittymään vastustajiin. Valkama muistelee aikoja taakse, kun hallissa väki huusi keuhkonsa tyhjäksi oman joukkueensa puolesta, eikä vastustajajoukkueeseen tai heidän kannattajiinsa kiinnitetty huomiota. - Kun tulee maali, me kannustamme ja kun tulee jäähy, me reagoimme, mutta muuten tupataan olemaan pikkaisen hiljaa. Kaipaisin sitä fiilistä, että joukkuetta kannustettaisiin tasaisesti läpi ottelun. On hienoa seurata eurooppalaista jalkapalloa, kuinka yleisö laulaa koko ottelun ajan. Huudetaan ääni käheäksi, vaikka opettajat eivät pitäisikään siitä, ettei seuraavana aamuna koulussa lähde ääntä. Uusi areena asettaa ison haasteen Puheet Tampereelle rakennettavasta uudesta Keskusareenasta ovat jälleen nousseet otsikoihin. Tämä tuo oman mausteensa myös järjestyksenvalvontaan. - Keskusareena olisi iso haaste. Jo pelkästään se, ettei vieressä ole valtavaa ilmaista parkkialuetta, tekee nykymenosta erilaisen. Tamperelaisilla on tapana tulla autolla peliin, vaikka asuttaisiin kävelymatkan päässä. Valkama toivoo, että nykyinen henkilökunta siirtyisi myös uuteen halliin, mikäli tällainen päätetään lopulta rakennuttaa. - Kyllä siellä olisi tarvetta myös vapaaehtoisporukalle. En usko, että pelkkä yksityinen puoli voisi tapahtumia hoitaa. Kapasiteetti on tällä hetkellä täysi kysymysmerkki, sillä kyseessä olisi monitoimihalli, eikä puhtaasti jääkiekkohalli. - Jos Keskusareenaa ei tule, toivoisin siinä tapauksessa, että Hakametsän halli laitettaisiin täysin kuntoon. Tampereella pitää olla oma kiekkopyhättönsä. Vuodenvaihteen jälkeen asian pitäisi taas liikahtaa eteenpäin, joten nyt temme täällä kaikkemme seurojen eteen, että Hakametsässä olisi turvallista ja viihtyisää olla. Valkama liputtaa sen puolesta, että nuoret kävisivät useammin erilaisia kursseja. - Koti- ja työturvallisuuden puolelta löytyy koulutuksia, joista saa hyviä oppeja. Jos joku järjestyksenvalvojakurssin käynyt on kiinnostunut tulemaan Hakametsään hommiin, minuun voi ottaa yhteyttä. Tänne on nuori veri tervetullutta kokeneiden kavereiden joukkoon. Väelle on aina käyttöä. Klikkaa Tee löytöjä nettikierrätyskeskus Kiertorilla Kiertori on maksuton kanava, jossa voit ostaa, myydä ja lahjoittaa hyväkuntoisia tavaroita ja vaatteita. www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/kiertori www.pirkanmaan-jatehuolto.fi Jäteneuvonta, puh. (03) 240 5200
24 Isänpäivä 14.11.... Hemmottele maailman parasta isää. Amarillon, Fransmannin, Ravintola Arthurin sekä Trattorian herkullinen ruoka ja juoma pitävät juhlatunnelman korkealla. Amarillo Ravintola Arthur Isänpäiväpöytä Amarillon tapaan klo 12.00-17.00 Arthurin isänpäiväbuffet klo 12.00-16.00 22 / 20 31,60 / 29,60 Lapset: 1 /ikävuosi Lapset: 1-6v 0,93 /ikävuosi, 7-14v 9,26 Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere Holiday Club Tampereen kylpylä, Lapinniemenranta 12, Tampere...... Fransmanni Trattoria Menu Olli Menu Piazza Classico 30 / 28 Menu Jussi 42,50 / 38 33,34 / 29,18 Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13, Tampere Kaikki lasten annokset -50% Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere Ilveksen Iloinen Itsenäisyys 5.12. Liput myynnissä nyt! www.iloinenitsenaisyys.fi Lahjavinkit Ladattava PARTAKONE HQ6950 39 90 takuu 24kk Miellyttävän tarkkaa- Super Lift & Cut tekniikka kasti kasvojen muotoja Viiksien ja pulisonkien trimmaus, ylösnouseva rajain Latausaika 8 tuntia, käyttöaika 30min 29 90 NEULEPUSERO villa-acryl, s-xxl Akupainantamatossa on 250 vyöhykettä, joissa yhteensä 7 250 tehokasta akupainantapiikkiä. Rentouttava, stressiä vähentävä vaikutus. sekä hyvänolon hormonia. Vaikuttaa tasapainottavasti ja antaa energiaa. Voidaan käyttää koko keholla. Kevyt ja pienikokoinen. Tarranauhakiinnityksen ansiosta säilytys on helppoa. 100 % puuvillaa. Akupainantapiikit ABS-muovia. Pesunkestävä (käsinpesu 30 ). Axe LAHJAPAKKAUS Twist ja Dry Dark Temptation kpl NEULE 29 90 SMC2010 HIERONTAISTUIN 149,PIIKKIMATTO 19 90 VEHNÄTYYNY 1490 790 ntie Elotie Ylöjärvi Elo-kauppakeskus Elovainio, Elotie 1 Vaasan tie Nokiantie 2490 ru Uusi ku KAULUSPAITA + SOLMIO upeassa lahjapakkauksessa koot 39-48 85% puuvilla, 15% villa viini-harm, t.sin.harm, s-xxl Rentoudu Topcom hierontaistuimen avulla! Sopii lähes kaikkiin tuoleihin, kevyt ja helppo kuljettaa mukana Mukana helppokäyttöinen kauko-ohjain - Lämmitystoiminto - 3 hierontaohjemaa - istuimen värähtelytoiminto - Mukana 12V adapteriliitäntä (voi käyttää myös autossa) Takuu 24kk Palvelemme: ma-pe 9-20, la 9-18 kena Aherramme ar lepäämme sunnuntaina! www.hhnet.fi Näissä juhlissa et ole ylipukeutunut.
25 Ilves-viinit tulevat Ranskasta Ilves-Hockey Oy on aloittanut maukkaan yhteistyön Ranskassa sijaitsevan, suomalaisomisteisen Château Carsinin viinitilan kanssa. Tila sijaitsee ehkäpä maailman tunnetuimmalla viinialueella, Ranskan Bordeaux ssa. TEKSTI: ANTTI RINTA-HUUMO Carsinin yhteistyö Ilves-Hockey Oy:n kanssa sai ensimmäisen kosketuksen Raimo Raipe Helmisen viimeisen pelaajakevään aikana. Läksiäislahjaksi viininystäväksi tunnettu Raipe sai muun muassa kyseisen viinitilan tuotteita. Suomalainen Juha Berglund hankki kahden sisarensa kanssa Château Carsin-nimisen viinitilan vuonna 1990. Tila sijaitsee noin 40 kilometriä Bordeaux n kaupungista etelään, polveilevalla Ranskan maaseudulla. Kellari ja pääosa tarhoista ovat Rionsin kylässä, joka jo Asterixin aikoina toimi Burdigalan kaupungin puolustuslinnoituksena. Vuonna 1991 tilalla uusittiin koko kellarilaitteisto. Suurin osa ruostumattomasta teräksestä valmistetuista laitteista hankittiin Australiasta. Tilalla otettiin käyttöön myös uusia teknisiä menetelmiä, jotka olivat tuntemattomia vanhoilliselle Bordeaux n viinituotannolle. Château Carsin halusi vastata modernin kuluttajan mielitekoihin: mieltymyksiin raikkaisiin, hedelmäisiin viineihin. Tila on alusta lähtien niittänyt mainetta kansainvälisesti ja saanut arvostusta maailman viinikriitikoilta. Perinteisellä Ranskan viinialueella sijaitseva tila tuottaa valko-, rose- ja punaviinejä, makeita unohtamatta. Vuosien kuluessa asenne ja tietämys viiniin ja sen tekemiseen kehittyi ja tavoitteeksi muodostui pyrkimys tuottaa jotain aitoa - jolla on sielu ja luonnetta. Ajattelutapa on päivä päivältä muuttunut entistä perinteisemmäksi ja konservatiivisemmaksi. Perinteisiä menetelmiä Tilalla kokeiltiin vuodesta 2004 lähtien perinteisiä ja ikivanhoja käsityömenetelmiä tuotannossa mm. tarkkailemalla kuun ja tähtien asennon vaikutusta viinin valmistukseen. Tämän nk. biodynaamisen tuotannon onnistuneet kokeilut johtivat siihen että syksyn 2009 jälkeen tilan koko tuotanto on muutettu biodynaamiseksi. Saavuttaaksemme haluamamme laatutason tarhoillamme meidän on tehtävä paljon käsityötä. Mielestämme määrä ja laatu harvoin kulkevat käsi kädessä. Parhaimmillaan viinimme viestivät sadonkorjuun ilosta. Silloin ne tuovat esiin tarhojemme maaperän maun ja rypäleidemme hedelmäisyyden, kuvaa tilan isäntä Juha Berglund. Lue lisää tilasta www.carsin.com. Château Carsin on tuottanut ja myy Ilveksen ystäville kahta Ilves viiniä, jotka ovat nyt kaikkien tilattavissa. Ilves viinien etiketit on suunniteltu yhteistyössä Ilves Hockey Oy:n kanssa. Näitä Ilves viinejä ei ole vähittäismyynnissä INFO Bordeaux n maineikas viinialue sijaitsee Ranskan lounaiskulmauksessa, 100 kilometriä Atlantin rannikolta ja 200 km Pyreneitten vuoristosta. Alueelta tulevat maailman arvostetuimmat ja myös arvokkaimmat viinit. Sekä puna- että valkoviinit ovat valtaosaltaan sekoiteviinejä. Sillä tarkoitetaan, että viini on valmistettu sekoittamalla eri rypälelajikkeita keskenään. Bordeaux n päävalkoviinilajikkeet ovat semillon ja sauvignon blanc. Semillon antaa alueen valkoviineille runsautta ja täyteläisyyttä, sauvignon blancin tuodessa viiniin aromikkuutta ja terhakkuutta. Näiden kahden päävalkoviinilajikkeen lisäksi Bordeaux n alueella viljellään muun muassa muscadelle- ja sauvignon gris lajikkeita. Punaviinien valmistuksessa yleisimmät lajikkeet ovat merlot, cabernet sauvignon ja cabernet franc. Näistä lajikkeista merlot ja cabernet franc tuovat viiniin hedelmäisyyttä ja lihaa luiden ympärille, cabernet sauvignon antaa viinille sen selkärangan eli ryhdikkyyden. Näiden kolmen punaisen rypälelajikkeen lisäksi Bordeaux n alueella viljellään muitakin lajikkeita, esimerkiksi malbec ia ja petit verdot a. Viinien luonteikkuus ja ryhdikkyys tekevät alueen viineistä eritoten ruokaviinejä. Punaviinit viihtyvät parhaiten pihvin tai muiden punertavaksi jätettyjen liharuokien seurassa. Viinin napakkuus pehmenee tarjoiltaessa se punertavan lihan tai juustojen (ei kuitenkaan sinihomejuuston) kumppanina. Valkoviinit ovat erinomaisia yleisviinejä paistetun tai grillatun kalan kanssa, soveltuen mainiosti myös sellaisenaan seurusteluun. saatavilla, vaan viinit ovat myynnissä ai- noastaan viinitilan verkkokaupassa. Ilves-viinien tilaaminen tapahtuu viinitilan verkkokaupan sivuilla www. carsinshop.com, jonka vasemmalla olevasta valikosta löydät Ilves-viinit painikkeen. Viinien minimitilausmäärä on 12 pulloa. Seuraavassa on kuvaukset molemmista myynnissä olevista Ilves-viineistä. Tilaa itsellesi tai ystävällesi lahjaksi. Ilves-viinit ovat myös mitä erinomaisin yrityslahja, jolla ilahdutat Ilves-ystäviä. Ehdit tilata viinit vielä tulevaksi jouluksi mikäli teet tilauksen ennen 24.11.2010! Ilves 2009 -valkoviini Viini on valmistettu Bordeaux n perinteisistä valkoisista rypälelajikkeista, semillonista ja sauvignon blancista. Viini on väriltään vaalean keltainen. Sen hedelmäisestä, hennon kukkaisesta ja puhdaspiirteisestä tuoksusta voi erottaa mm. sitrusmaisia vivahteita sekä päärynää. Maultaan viini on kuiva, mutta silti kypsän hedelmäinen. Keskitäyteläinen maku seuraa aromeiltaan tuoksua. Maku saa ryhdikkyyttä ja tasapainoa eloisasta hapokkuudesta. Raikas kokonaisuus jättää tasaisen jälkivaikutelman, joka nostaa miellyttävästi veden kielelle. Ilves 2009 on nautittavissa nyt eikä tarvitse varastointia. Tämä viini on parhaimmillaan hyvin viilennettynä. Viini sopii hyvin aperitiiviksi ja yleisesti salaattien, sekä kala- ja äyriäisruokien seuraan. Myös sellaisenaan seurusteluun. Viinilaatikon hinta 105 euroa / 12 pll laatikko (hinta sis. verot.) Ilves 2006 -punaviini Viini on valmistettu maineikkaan alueen perinteisistä merlot-, malbec- ja cabernet franc- lajikkeista. Viinissä oleva maanläheinen ja marjainen tuoksu muistuttaa mm. kirsikoista sekä metsän punasävytteisistä marjoista. Tuoksusta voi lisäksi erottaa nahkaisia ja maanläheisiä piirteitä. Keskitäyteläinen maku on tasaisen hedelmäinen ja seuraa aromeiltaan tuoksua. Viinissä on hieman suuta supistavaa tanniinisuutta, joka pehmentyy erityisesti punertavan lihan seurassa. Samainen ryhdittävä tanniinisuus kannattelee viiniä pitkään jälkivaikutelmaan. Suosittelemme viinin kaatamista karahviin ennen nauttimista. Tämän ansiosta viini saa happea, jonka johdosta sen aromit avautuvat ja monipuolistuvat. Ilves 2006 on valmista nautittavissa jo nyt, mutta kehittyy ja pehmentyy 2-3 vuoden varastoinnin aikana. Tarjoile viini tumman lihan tai kovien, suolaisten juustojen seurana. Viinilaatikon hinta 130 euroa / 12 pll laatikko (hinta sis. verot.) Viinien hintoihin lisätään kuljetuskustannukset, jotka ovat 25 euroa / tilaus (sis. alv. 23%). Ostamalla siis kerralla useamman laatikon saat alhaisemmat kuljetuskustannukset / pullo. Ilves-Hockey ei toimi kaupan osapuolena. Ilveksen ystäville suositeltavien viinien myyjänä toimii S.A.R.L.Carsin Wines niminen yhtiö Ranskassa.
26 Valloita maailma. HIGH QUALITY LOW PRICE DPD vie yrityksesi paketit niin Teiskoon, Tukholmaan kuin Timbuktuun. Lisätietoja osoitteesta www.dpd.fi tai asiakaspalvelustamme numerossa 010 804 848. Laadukkaat liikelahjat yrityksille PUNAINEN KAHVIHETKI SA7823, SA9061, FI856228B à 38,50 / 25 settiä Kauniiseen ovaalin muotoiseen pärekoriin pakattuna punainen metallinen kahvipurkki, kaksi Iittalan punaista Hot Cool -lasia, kaksi Fiskarsin jälkiruokalusikkaa, paketti piparkakkuja sekä kankainen glögimaustepussi, johon on mahdollista painaa esim. yrityksen logo ja joulutervehdys. RANDLE & RANDLE LADY NO510005, NO510016 à 145 / 10 kpl Erittäin kevyt, hupullinen untuvatakki, jonka voi pakata mukana tulevaan pieneen pakkauspussiin. Materiaali: 100 % nylon, täyte untuva/höyhen 90/10 Koot: Randle S-XXL, Randle lady XS-XL Väri: Randle musta, Randle lady lila à 29 / 25 settiä POROSETTI SA7863, SA7723 Poroaiheinen fleecepeitto, teräksinen porokynttilänjalka sekä Fazerin konvehteja pakattuna lahjalaatikkoon. LOIMU & FLEECESETTI SA7719 à 15,50 / 25 settiä Nautinnollisiin hetkiin vaaleanharmaa ruutukuosillinen fleecepeitto, Fazer Collection -suklaarasia (250 g) sekä vuoden 2010 Loimuvuosikertaglögi (hinnoitellaan Alkon hinnaston mukaan). HYVÄ SAUMA NOSTAA YRITYKSESI PROFIILIA Hinnat eivät sisällä merkkausta. Hintoihin lisätään alv 23 %. Kuokkamaantie 2, 33800 Tampere puhelin 026 229 300, faksi (03) 2255 442 sanser@sanser.fi, www.sanser.fi
27 Janne Hakanen valmentaa Kangasalan Kisa-Eaglesin C-96 joukkuetta. Ilves ja naapuriseurat yhteistyössä TEKSTI JA KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Ilves ry tekee junioriyhteistyötä useiden Tampereen lähialueella toimivien jääkiekkoseurojen kanssa. Tällä kaudella ringissä ovat mukana Kangasalan Kisa-Eagles, Lempäälän Kisa, Pirkkalan Pingviinit, Oriveden Fortuna ja Parkanon Kiekko (PK-83). Yhteistyöllä pyritään varmistamaan omaan tasoon sopivia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Samalla edistetään huipulle tähtäävien juniorien urakehitystä. Jälkimmäisestä voi mainita useita esimerkkejä. Ilveksen liigajoukkueeseen noussut Tommi Välimaa pelasi Kangasalan Kisassa B-ikäiseksi saakka. Nykyisin Ruotsin Elitserienissä kiekkoja torjuvan Riku Heleniuksen varhaiset maalivahtiopit ovat peräisin Pälkäneen Lukosta ja Kangasalan Kisasta. Kaikki kiekkoilua seuraavat tietänevät, mistä Lempäälän Jätti eli Marko Anttila on lempinimensä saanut. Kaikille peliaikaa On keskiviikkoilta, ja Kangasalan jäähallin kaukalossa viilettää tusinan verran junnuja. Alkamassa on Kisa-Eaglesin ikäluokkaa C-96 edustavien poikien harjoitus. Valmentaja Janne Hakanen katselee menoa kaukalon reunalta. - Porukassa on tänään mukana muutama 1997 syntynyt D-ikäinen. Koulujen syyslomalla on vaikutuksensa, Hakanen toteaa. Hakasen mukaan Ilveksen ja Kisa-Eaglesin yhteistyö tiivistyy perimmältään siihen, ettei kenenkään nuoren pelaajan tarvitsisi olla lehterin puolella, ilman peliaikaa. Hän pitää tärkeänä, että kaikki jotka paidan päälleen pukevat, pääsevät myös pelaamaan. Hakasen vetämä joukkue tekee käytännön yhteistyötä Ilveksen C-96 Wind ryhmän kanssa. Windissa vähemmälle peliajalle jääneet pojat sekä toipilaat ovat olleet Kisa-Eaglesin mukana. - On ollut puhetta siitä, että meidän lahjakkaimmat pelaajamme voisivat käydä Ilveksen treeneissä tutustumassa, miten ikäluokkansa parhaat treenaavat. Vielä ei tähän ole päästy. Kisa-Eaglesin D-96 pelaa AA-alkusarjaa, jossa ovat mukana muun muassa HPK II, Kiekkoreipas, HeKi ja VaPS. Tätä kirjoittaessa kangasalalaiset ovat sarjan keskivaiheilla. - Jääaika on kortilla. Meillä on viikossa vain kaksi 50 minuutin vuoroa, Hakanen harmittelee. - Se on liian vähän tavoitteelliseen toimintaan. Olisi hyvä, jos lahjakkaimmat ja motivoituneimmat saisivat välillä vetää lisätreeniä Ilveksen kanssa. Hyötyä molemmille Kangasalan Kisa ry:hyn kuuluvan, itsenäisenä toimivan Kisa-Eagles jääkiekkojaoston puheenjohtaja Jyrki Rintamäki pitää seurojen yhteistyötä myönteisenä asiana. Samalla hän toteaa, että yhteistyö hakee vielä muotoaan. - Yhteistyö on silloin hyvää, kun molemmat osapuolet hyötyvät siitä. Keskeisintä on, että lapset saavat pelata jääkiekkoa sillä tasolla mikä heille sopii parhaiten. Rintamäki pitää tärkeänä, että mahdollisuus ohjattuun jääkiekkoharrastukseen Kangasalan Kisan kasvatti Tommi Välimaa on noussut Ilveksen liigamiehistöön. Välimaan kanssa kuvassa Ässien Miko Malkamäki. säilyy Kangasalla. Oman paikkakunnan tulee pystyä tarjoamaan edellytyksiä kiekkoiluun, etteivät vanhemmat automaattisesti ryhdy kuljettamaan jälkikasvuaan Tampereelle siksi, että siellä on Ilves tai Tappara. - Olisi hyvä, jos Tampereen ja Kangasalan rajamailla asuvia lapsia ryhdyttäisiin enemmän ohjaamaan Kisa-Eaglesiin. Näin voitaisiin turvata riittävän kokoisten joukkueiden saaminen eri ikäluokkiin. - Kyllähän täältä lahjakkaimmat sitten voisivat siirtyä Ilvekseen pelaamaan. Yhteistyön hidasteena Rintamäki pitää lasten vanhemmissa jossakin määrin esiintyvää asenteellisuutta. Kisa-Eaglesin kaltaiseen maaseuturyhmään siirtymistä pidetään ikään kuin taka-askeleena lapsen kiekkoiluharrastuksessa. - Meillä toimii yhteistyö Ilveksen C- 96 Windin kanssa. Sieltä on ollut poikia meidän joukkueessamme, mutta se ei ole ollut pois omien junioriemme peliajasta. Meillä on tänä vuonna aika pieni ryhmä, sanoo Rintamäki, joka valmentaa Janne Hakasen kanssa Kisa-Eaglesin C-96:a. Kisa-Eaglesissa on tullut jo perinteeksi Amerikan-matka, jonka aikana pelataan New Yorkissa Ilveksen asussa. Tällä kaudella suuren meren toiselle puolelle lähtee ikäluokan -98 joukkue. Kisa-Eaglesin organisaatiossa pelaa Ilveksen nimellä yksi joukkue, C-team. Arvokasta kasvatustyötä Ilves ry:n koulutuspäällikön Tapio Tammisen mukaan yhteistyön käytännön muodot vaihtelevat eri seurojen kanssa. Tavallisimpia toteutuskeinoja ovat pelaajavaihto ja valmennuskoulutus. - Me olemme tehneet niin sanottuja juniorifarmisopimuksia. Niiden ansiosta muiden seurojen lahjakkaimmat juniorit ovat päässeet kokeilemaan taitojaan Ilveksen joukkueissa ilman, että olisi tarvinnut virallisesti siirtyä seurasta toiseen. Tamminen uskoo, että seurojen välinen yhteistoiminta on tullut jäädäkseen. Sitä pitäisi vielä kehittää muun muassa valmennuksen osalta. Tammisen mielestä on kaikille eduksi, kun myös Tampereen lähikunnissa on riittävästi koulutettuja valmentajia. - Blues on kaikkein pisimmällä alueellisessa yhteistyössä. Espoossa pienseurat toimivat Bluesin kasvattajaorganisaationa. Tammisella on laaja käytännön kokemus seurayhteistyöstä, sillä hän on toiminut valmennuspäällikkönä sekä Ilveksessä että Kangasalan Kisassa. - Mielipiteet voivat tietysti vaihdella, mutta yhteistyöstä on ollut varmasti enemmän hyötyä kuin haittaa. On pystytty turvaamaan, että pienemmillä paikkakunnilla on saatu riittävästi pelaajia joukkueisiin. Erinomaisena esimerkkinä yhdessä toimimisesta Tamminen mainitsee 6-9- vuotiaille lapsille suunnatun Leijonaliiga-sarjan, jossa pelaa joukko pirkanmaalaisia seuroja. Ilves ja Tappara ovat yhdessä pyörittäneet Leijonaliigaa jo vuosikaudet. - Tampereen lähiseudun seurat tekevät arvokasta kasvatustyötä tahoillaan. Kaikki me tarvitsemme toisiamme.
28 KÄYNNISTYY TUNTI ENNEN OTTELUA. Mainostajalle tarjoamme ainutlaatuisen ohjelmaympäristön miehiselle kohderyhmälle. Ota yhteys mediamyyntiimme, puh. 020 747 4102. www.radio957.fi SUOMEN PARAS KIEKKORADIO Suorat selostukset vierasotteluista Raportit Hakametsästä Hiitelän poksi * * Saamamme kunniapalautteen perusteella PAIKALLINEN KUMPPANISI VUODESTA 1985 Radio 957 / Tampere 95,7 MHz / Valkeakoski 87,6 MHz / Vammala 89,5 MHz / Ikaalinen 92,9 MHz / Orivesi 96,5 MHz / Ruovesi 103,3 MHz Meirämmiäs-yritykset Joonas Rask on Meirämmiäs kaudella 2010-11 www.meirammias.fi