Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi 029 524 7970 Anne Hyvärinen Yksikönpäällikkö anne.hyvarinen@thl.fi 029 524 6364 Juha Pekkanen Tutkimusprofessori 029 524 6368
Tutkimusseloste 2(10)
Tutkimusseloste 3(10) Sisällysluettelo 1 Oppilaiden sisäilmakysely ja sen käyttö koulun sisäilmatilanteen kartoituksessa... 4 2 Kyselyn toteutus ja tulokset... 5 2.1 Kohde... 5 2.2 Kyselyn toteutus... 5 2.3 Kysely menetelmät... 5 3 Kohdekohtaiset havainnot... 6 3.1 Vastaajien taustatiedot... 6 3.2 Kohdekohtaiset havainnot... 7 3.2.1 Ivalon yläaste... 7 3.2.2 Ivalon Lukio... 7 4 Yhteenveto... 10
Tutkimusseloste 4(10) 1 Oppilaiden sisäilmakysely ja sen käyttö koulun sisäilmatilanteen kartoituksessa (THL) kehittää parhaillaan oppilaiden sisäilmakyselyä, joka on tarkoitettu koulun sisäilmatilanteen kartoittamiseen ja seurantaan ryhmätasolla. Kunnassanne yläkoululaisille/lukiolaisille toteutettu kysely ja käsillä oleva tutkimusseloste ovat osa tätä kehitystyötä. Sisäilmakysely antaa vertailukelpoista tietoa oppilaiden kokemasta sisäympäristön laadusta ja tyytyväisyydestä kouluympäristöön sekä koetusta oireilusta. Kyselyllä voidaan selvittää, onko esimerkiksi hengitystieoireilu tai huonoksi koettu sisäilma tavallista yleisempää tietyssä koulussa, verrattuna kouluihin yleensä. Tästä syystä tulosten tulkintaa varten tuleekin olla käytettävissä kattava vertailuaineisto, joka on kerätty vastaavasta väestöryhmästä (esimerkiksi yläkouluikäisiltä oppilailta). Tällä hetkellä käytössämme ei ole vertailuaineistoa yläkoulu- ja lukioikäisille oppilaille. Vertailuaineiston puuttuessa ei voida luotettavasti arvioida, onko raportoitujen olosuhdehaittojen tai oireiden esiintyvyys tavanomaisesta poikkeavalla tasolla. Koettuja olosuhdehaittoja ja oireita voidaan vertailla vain molempien kohdekoulujen (Ivalon yläaste ja lukio) sekä vertailukoulun (Inarin koulu) välillä. Oppilaiden kokemukset sisäympäristön laadusta voivat antaa viitteitä ongelmien syystä, esimerkiksi riittämättömästä ilmanvaihdosta tai epämukavasta lämpötilasta. Tämä auttaa rakennusteknisten selvitysten suuntaamisessa. Yksinomaan kyselyä käyttämällä ei kuitenkaan voida todentaa sisäilmaongelmien aiheuttajaa tai syytä, esimerkiksi rakennuksen kosteus- ja homevauriota, vaan kyselyn tuloksia ja muuta kerättyä tietoa on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Kyselyn vastauksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten henkilön ikä, sukupuoli, terveydentila, elintavat, psykososiaaliset tekijät (esim. stressi) ja elinympäristö. Kyselyn tavoitteena ei myöskään ole selvittää suoraan sairastavuutta. Sisäilmaongelmien selvittely on haastavaa ja vaatii monipuolista asiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä. Sisäilmakyselyn lisäksi ongelmatilanteen arvioinnin kouluissa tulee perustua aina rakennusteknisiin selvityksiin sekä tarvittaessa muihin sisäilmaselvityksiin ja kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon tietoihin.
Tutkimusseloste 5(10) 2 Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohde Kyselyn kohteena olivat Ivalon yläasteen koulu, Ivalon lukio ja tilaajan valitsemana vertailukouluna käytetty Inarin koulu (yläkoulu). Kysely toteutettiin joulukuussa 2015. Tilajako perustuu tilaajan ilmoitukseen. 2.2 Kyselyn toteutus Kyselyn tilaajana toimi Inarin kunta. Kysely tehtiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää oppilaiden sisäilmakyselyn kehitystyötä käyttäen yläkouluille suunniteltua kyselylomaketta. Kysely toteutettiin web-kyselynä kaikille oppilaille koulussa oppitunnin aikana. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Kyselyn aineisto analysoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista tunnistaa. 2.3 Kysely menetelmät Tuloksina on esitetty niiden olosuhdehaittojen yleisyys, joita oppilaat ovat kokeneet joka viikko tai melkein joka päivä viimeisen 4 viikon aikana. Oireiden yleisyys on esitetty oireryhmittäin (Taulukko 1) siten, että kussakin oireryhmässä on laskettu joka viikko tai melkein joka päivä raportoidut oireet yhteen ns. oiresummaksi. Hengitystieoireiden osalta tuloksissa on esitetty niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat vähintään kolmea hengitystieoiretta. Muiden oireryhmien osalta on esitetty niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat vähintään kahta oiretta. Tulokset on esitetty sekä sanallisesti (kappaleet 3.1-3.2) että graafisesti (Kuvat 1-2). Yleisyyden lisäksi on ilmoitettu yleisyyden tilastollinen virhemarginaali (95 % vaihteluväli) (Kuvat 1-2). Virhemarginaali kuvaa satunnaista virhettä. Se on riippuvainen otoksen koosta; pienemmässä otoksessa virhemarginaali on suurempi kuin suuremmassa otoksessa. Eli jos tutkittava ryhmä on pieni, yksittäisillä satunnaisilla vastauksilla on suurempi vaikutus kokonaistulokseen. Tässä kyselyssä on erityisesti huomioitava, että tilaajan valitsemassa vertailukoulussa (Inarin koulu) vastaajien lukumäärä oli vain 32, mikä aiheuttaa vertailukoulun tuloksiin paljon satunnaista virhettä. Taulukko 1. Oireryhmät (oireita viimeisen 4 viikon aikana joka viikko tai melkein joka päivä ) Hengitystieoireet Alahengitystieoireet Silmäoireet Iho-oireet Yleisoireet nenän tukkoisuutta yöyskää silmien kutinaa ihottumaa väsymystä nuhaa hengenahdistusta vuotavat silmät ihon kutinaa, punoitusta päänsärkyä kuiva tai kipeä kurkku hengityksen vinkunaa keskittymisvaikeuksia äänen käheyttä yskää
Tutkimusseloste 6(10) 3 Kohdekohtaiset havainnot Seuraavassa on koottu kyselyyn vastanneiden oppilaiden taustatiedot ja kohdekohtaisesti kyselyn keskeisimmät havainnot. Yläkouluille ja lukioille ei ole vielä käytössä vertailuaineistoa, joten niiden osalta ei voida arvioida, onko raportoitujen olosuhdehaittojen tai oireiden esiintyvyys tavanomaisesta poikkeavalla tasolla. Niitä voidaan vertailla vain molempien kohdekoulujen (Ivalon yläaste ja lukio) sekä vertailukoulun (Inarin koulu) välillä. 3.1 Vastaajien taustatiedot Allergisia sairauksia sairastavat ovat usein herkempiä ympäristötekijöille, mikä voi vaikuttaa tuloksiin, jos näiden henkilöiden osuus vastaajista on selvästi erilainen kuin vertailuaineistossa. Allergisia sairauksia raportoitiin hieman enemmän Ivalon yläasteella ja Ivalon lukiossa kuin Inarin koulussa (Taulukko 2). Taulukko 2. Yläkoulujen taustatiedot ja itse raportoidut allergiset sairaudet Inarin koulu (vertailukoulu) Ivalon yläaste Ivalon lukio Vastaajien lukumäärä 32 114 80 Vastausprosentti (%) 82 80 88 Tyttöjen osuus (%) 53.1 54.4 50 Astma (%)* 6.3 9.6 11.3 Heinänuha (%)* 18.8 16.7 32.5 Atooppinen ihottuma (%)* 6.3 21.9 18.8 Koettu terveydentila hyvä (%)** 81.3 75.4 71.3 *Itse raportoitu viimeisen 12 kk aikana ** Erittäin tai melko hyvä
Tutkimusseloste 7(10) 3.2 Kohdekohtaiset havainnot 3.2.1 Ivalon yläaste Kohteessa 114 oppilasta vastasi kyselyyn. Ivalon yläasteella havaittiin vertailukouluna toimineeseen Inarin kouluun nähden enemmän olosuhdehaittoja (Kuva 1). Oppilaat kokivat enemmän tunkkaista ilmaa ja luokan rauhattomuutta. Lisäksi havaittiin viitteitä siitä, että oppilaat kokivat enemmän riittämätöntä ilmanvaihtoa ja ehkä hieman enemmän vetoa. Kyselyssä havaittiin myös, että oppilaat kokivat enemmän yleisoireita kuin Inarin koulun oppilaat (Kuva 2). Lisäksi Ivalon lukioon verrattuna oppilaat kokivat enemmän pölyisyyttä ja likaisuutta, meluisuutta ja luokan rauhattomuutta koulussa. 3.2.2 Ivalon Lukio Kohteessa 80 oppilasta vastasi kyselyyn. Ivalon lukiossa oppilaat kokivat enemmän vetoa mutta vähemmän melua kuin vertailukouluna toimineen Inarin koulun oppilaat (Kuva 1). Lisäksi havaittiin viitteitä siitä, että oppilaat kokivat enemmän tunkkaista ilmaa ja ehkä hieman enemmän liian kylmää sisälämpötilaa. Kyselyssä havaittiin myös viitteitä siitä, että oppilaat kokivat enemmän yleisoireita ja ehkä hieman enemmän alahengitystieoireita kuin Inarin koulun oppilaat (Kuva 2).
Tutkimusseloste 8(10) Kuva 1. Oppilaiden kokemien olosuhdehaittojen esiintyvyys Inarin koulussa (yläkoulu), Ivalon yläasteella ja Ivalon lukiossa. Palkit kuvaavat raportoitujen olosuhdehaittojen yleisyyttä koulussa ja niiden tilastollista virhettä.
Tutkimusseloste 9(10) Kuva 2. Inarin koulun (yläkoulu), Ivalon yläasteen ja Ivalon lukion oppilaiden kokemien oireiden esiintyvyys. Palkit kuvaavat raportoitujen oireiden yleisyyttä koulussa ja niiden tilastollista virhettä.
Tutkimusseloste 10(10) 4 Yhteenveto Tässä kyselyssä Ivalon yläasteen ja Ivalon lukion oppilaiden kokemusta sisäympäristön laadusta ja heidän kokemaansa oireilua verrattiin Inarin koulun (yläkoulu) oppilaiden vastaaviin kokemuksiin. Tuloksia tulkittaessa on erityisesti huomioitava, että tilaajan valitsemassa vertailukoulussa (Inarin koulu) vastaajien lukumäärä oli vain 32, mikä aiheuttaa vertailuun paljon satunnaista virhettä. Ivalon yläasteella oppilaat kokivat enemmän luokan rauhattomuutta, tunkkaista ilmaa ja yleisoireita verrattuna Inarin koulun oppilaisiin. Lisäksi Ivalon yläasteen oppilaat kokivat enemmän riittämätöntä ilmanvaihtoa ja ehkä hieman enemmän vetoa kuin Inarin koulun oppilaat, mutta erot olivat vain suuntaa antavia. Ivalon lukio oppilaat kokivat enemmän vetoa mutta vähemmän melua kuin Inarin koulun oppilaat. Lisäksi Ivalon lukion oppilaat kokivat enemmän tunkkaista ilmaa ja yleisoireita sekä ehkä hieman enemmän liian kylmää sisälämpötilaa ja alahengitystieoireita verrattuna Inarin koulun oppilaisiin, mutta erot olivat vain suuntaa antavia. Ivalon yläasteella ja Ivalon lukiossa allergisia sairauksia raportoitiin hieman enemmän kuin Inarin koulussa, mutta tämä ei vaikuta merkittävästi tässä kyselyssä saatuihin tuloksiin. Sisäilmakyselyllä voidaan kartoittaa oppilaiden kokemusta sisäympäristön laadusta ja tyytyväisyydestä kouluympäristöön sekä oireilusta. Sisäilmaongelmien selvittely vaatii kuitenkin aina moniammatillista yhteistyötä. Sisäilmakyselyn lisäksi ongelmatilanteen arvioinnin kouluissa tulee perustua aina rakennusteknisiin selvityksiin sekä tarvittaessa muihin sisäilmaselvityksiin ja kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon tietoihin. Annamme mielellämme lisätietoa. Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi 029 524 7970 Anne Hyvärinen Yksikönpäällikkö anne.hyvarinen@thl.fi 029 524 6364 Juha Pekkanen Tutkimusprofessori 029 524 6368