MUISTIO KIELTEN VASTUUOPETTAJIEN KOKOUS 15.9.2005 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Jan-Magnus Janssons plats, 00550 Helsinki Läsnä: Anne-Marie Munsterhjelm (YH Sydväst), Sisko Mällinen (Lahden amk), Taina Vuorela (OAMK), Riikka Länsisalmi (Laurea), Ulla Lax (Keski-Pohjanmaan amk), Timo Jokisalo (JAMK), Anneli Airola (Pohjois-Karjalan amk), Tuija Kiviaho (SAMK), Jaana Timonen (Pohjois-Karjalan amk), Taina Juurakko-Paavola (HAMK), Mirja Saarijärvi (Savonia), Olli Ervaala (Kymenlaakson amk), Ritva Kosonen (Etelä-Karjalan amk), Kaisu Korhonen (Kajaanin amk), Seija Kattainen (OAMK), Pirjo Salenius (Helia), Ritva Ala- Louko (Rovaniemen amk), Maija-Liisa Kettunen (Kemi-Tornion amk), Tarja Haukijärvi (TAMK), Teppo Varttala (Haaga), Esko Johnson (Keski-Pohjanmaan amk), Sanna-Liisa Koski (Vaasan amk), Marjatta Huhta (Stadia), Kerstin Stolt (Arcada, pj.), Ulrika Rancken (Arcada, siht.) 1. Ajankohtaiset asiat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kartoitetaan ammatillisuutta kieltenopetuksessa. Riitta Jaatisen toimittama kirja autenttisesta arvioinnista on ilmestynyt (ARVIOINTI AUTENTTISEMMAKSI OPETTAJIEN KERTOMUKSIA KIELTENOPETUKSEN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMISESTÄ). Anneli Airola kertoi, että ammattikorkeakoulujen kieltenopettajien julkaisuluetteloa tullaan tästä lähtien päivittämään kaksi kertaa vuodessa, joten tietoa uusista julkaisuista voi lähettää hänelle. WSOY on lähestynyt ARENE:n kielityöryhmää ja kysynyt minkälaista kulttuurien väliseen viestintään liittyvää kirjallisuutta tarvittaisiin ammattikorkeakouluissa. Englanniksi on tulossa kirja, mutta se ei luultavasti sovi ammattikorkeakoulujen tarpeisiin (on ollut arvioitavana). Esitettiin, että hyvää tietoa materiaalia varten saisi alumneilta (ajankohtaista tietoa, esimerkkejä pieleen menneistä tilanteista). Mukana pitäisi olla nimenomaan esimerkkejä (käytännönläheinen). Ministeriön työryhmä on pyytänyt lausuntoa ylioppilastutkintoon suunnitellusta suullisesta kokeesta. Kokous oli suullisen kielikokeen kannalla. Kielistudiotestausta ei pidetty hyvänä testaustapana.
Taina Juurakko-Paavola kertoi, että Sauli Takala on selvittämässä mahdollisuuksia perustaa ruotsin kielen resurssikeskusta. Takala pyytää ruotsinopettajilta ideoita sen toteuttamiseksi (Mitkä resurssikeskuksen tehtävät olisivat?). Kokouksessa todettiin, että ruotsin materiaalista ei ole pulaa. Sen sijaan osaamisen taso on ongelmana ammattikorkeakouluissa. Verkko-opetus ei auta todella heikkoja. BUD on jo olemassa ja kaikkien saatavilla (sitä ei kuitenkaan päivitetä). Taina Juurakko-Paavola oli pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa toisen kotimaisen kielen todistusmerkinnöistä. Hallitusneuvos Paulina Tallroth on antanut virallisen kirjallisen lausunnon asiasta. Koska valtionhallinnon uusissa kielitutkinnoissa voi suorittaa suullisen ja kirjallisen kokeen erikseen, pitäisi ammattikorkeakouluissakin merkitä todistukseen suullinen ja kirjallinen arvosana erikseen. Asiaa käsitellään seuraavaksi Arenen kielityöryhmässä. Aihe herätti keskustelua. Esitettiin, että opintopisteitä on vähän ja suullinen testaus veisi liian paljon aikaa. Joissakin kouluissa on aina pidetty suullisia testejä. Satakunnan ammattikorkeakoulussa testit eivät ole osana opintojaksoa vaan ne resursoidaan erikseen. Tärkeintä on kuitenkin, että suullista osaamista testataan. Taina Juurakko-Paavola kertoi Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuista. AMKKIA - koepaketteja on vielä saatavana. AMKKIA 2 -hankkeesta on ilmestynyt julkaisu tänä syksynä. Taina Juurakko-Paavola ilmoitti, että tiistaina 1.11.2005 järjestetään eräänlainen AMKKIA:n loppuseminaari otsikolla Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kielitaito riittävätkö eväät työelämästä selviytymiseen. Kari Sajavaara on käynnistämässä kielikoulutuspoliittista projektia, joka jatkuu helmikuuhun 2007 asti. Rahoitusta on tulossa hankkeeseen. Taina Juurakko-Paavola on mukana ammattikorkeakoulujen edustajana. Marjatta Huhta kertoi Turun yliopiston julkaisusta, jossa myös käsitellään kielipolitiikkaa. Riikka Länsisalmi kertoi, että OPM:llä on uusi Aasia-ohjelma. Marjatta Huhta kertoi, että kaikki Stadian uudet opiskelijat on tasotestattu ruotsissa ja englannissa atk-pohjaisen sovelluksen avulla (90 min./testi). Testien tuloksia ei ole vielä analysoitu, joten tuloksista kerrotaan enemmän myöhemmin. Opiskelijat, jotka jäävät alle vaadittavan lähtötason, ohjataan valmentaville kursseille. Tulokset saadaan pisteinä ja niitä tullaan vertaamaan Dialangiin. Tuija Kiviaho kertoi, että Satakunnan ammattikorkeakoulussa kaikki opiskelijat on testattu Dialangilla.
2. Taitotasokuvaukset Englanti Englannin työryhmä tapasi elokuussa ja sai paljon tehtyä, mutta kuvauksia pitää vielä tarkentaa. Puhumisen kuvauksista poistettiin rakenteet ja otettiin mukaan viestintästrategiat. Työryhmä oli päättänyt, että englannin arvosanoja ei vielä linkitetä tänä vuonna taitotasoihin. Todettiin, että A-tason eli hylätyn suorituksen kuvaus pitäisi lisätä taitotasokuvauksiin. Päätettiin, että englannin taitotasokuvaukset ovat koekäytössä maalikuuhun 2006 asti. Ruotsi Ruotsin kuvauksia työstettiin myös vastaavassa työryhmässä elokuussa. Ruotsin taitotasokuvauksia otetaan käyttöön jo tänä vuonna. Kokouksessa todettiin, että kaikkien kuvausten kieltä pitää vielä tarkistaa. Niitten tulee olla tarpeeksi yksinkertaisia kieleltään, jotta myös opiskelijat pystyvät ymmärtämään niitten sisällön. Autenttisia arvioituja esimerkkejä eri tasoilta tarvittaisiin. Opettajien olisi hyvä arvioida suorituksia yhdessä. Todettiin, että taitotasoista on puhuttu paljon, mutta kaikki opettajat eivät kuitenkaan tunne niitä riittävän hyvin. Yhteistyöryhmissä ja koulutuksissa mukanaoloa tarvitaan, jotta taitotasot saataisiin aktiiviseen käyttöön. Ammattikorkeakoulujen taitotasokuvaukset pitäisi kääntää englanniksi ja ruotsiksi. Tampereen ammattikorkeakoulu lupautui kääntämään ne englanniksi. Muitten kielten opettajille pitäisi järjestää taitotasokoulutusta. Taina Juurakko-Paavola kertoi, että tällainen koulutus on suunnitteilla ja toteutetaan luultavasti tammikuussa. 3. "Det här är Arcada" Arcadan rehtori Henrik Wolff esitteli vastuuopettajille Arcadaa ja Arabianrannan ruotsinkielistä kampusta. 4. Yrityksille tarjottava kielikoulutus Ulla Lax yliopettaja, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Ulla Lax kertoi, että koulutukset lähtivät liikkeelle Päivää - Goddag -hankkeesta 2003. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa yrityskoulutuksia hallinnoi Centria (tutkimusja kehitysyksikkö).
Uusi kielilaki ja Kokkolan kaupungin uusi kielilisä vaikuttivat kurssien tarpeeseen. Kursseista tuli hyvää palautetta; aikaa oli vain liian vähän. Tärkeätä oli, että tilaajan tarpeet otettiin huomioon. Opettajien elinkeinoelämän kokemuksesta oli hyötyä yrityskoulutusten toteuttamisessa. Ulla Lax kartoittaa myös työelämän ruotsin kielen täydennyskoulutustarpeita Kokkolassa jatko-opinnoissaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastatteluja. Jaana Timonen aikuiskoulutusvastaava, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Jaana Timonen kertoi tekemästään markkinointitutkimuksesta, jossa selvitettiin Kielipalveluiden yritysasiakkaiden kielikoulutustyytyväisyyttä. Viisi prosenttia Kielipalveluiden budjetista tulee tällä hetkellä yrityspalveluista. Yrityskoulutukset Pohjois-Karjalassa ovat lähteneet asiakkaiden tarpeista (räätälöityjä kursseja). Kouluttaja on alusta asti mukana suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena. Haastattelut tehtiin asiakkaan työympäristössä. Haastateltavat olivat esimiestason työntekijöitä, jotka olivat osallistuneet kielikoulutukseen. Oman alan sanaston harjoittelua pidettiin hyödyllisimpänä ja haasteellisimpana. Kehittämisehdotuksina esitettiin, että pitäisi olla valmiita paketteja, koska yritykset eivät välttämättä tiedä mitä ne haluavat. Kielikoulutuksen tarve kasvaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun alueella kansainvälistymisen myötä. Pääsääntöisesti yritykset ja opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulutuksiin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on perustanut VIVA- viestintävalmennuksen yhteistyössä Jyväskylän amk:n kielikeskuksen kanssa (www.vivapalvelut.fi). VIVApalvelut tarjoaa esim. kielikoulutusta, käännös- ja oikeakielisyyspalveluita sekä asiantuntijapalveluita. Vivan tavoitteena on: tuotteistaa kielikoulutus markkinoida tuotteita tehokkaammin Muita ammattikorkeakouluja otetaan mielellään mukaan Vivaan.
Otteita keskustelusta: Kehä kolmosen sisällä kilpailua on enemmän. Koulutuksen hinta on usein ratkaiseva ja opettajien tuntipalkoilla ei voiteta hintakilpailuja. Yrityskoulutus on tärkeä osa kielenopetuksen profiilin kohottamista. Hyvä tapa verkostoitua työelämän kanssa on mennä yrityksiin kouluttamaan. Opettajille on todella hedelmällistä käydä yrityksissä. Kouluttajilla pitää olla substanssin tuntemusta. Yksiköt haluavat pitää hyvät opettajat itsellään. Yrityskoulutus vaatii enemmän suunnittelua, mutta antaa uusia virikkeitä opetukseen sekä vaihtelua opettajalle. Todettiin myös, että yrityskouluttaminen ei sovi kaikille kieltenopettajille. 5. Muita asioita Esko Johnson tiedotti Business English -seminaarista, joka pidetään Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Pietarsaaressa 9. 10.2.2006. Kulttuurienvälisestä viestinnästä pitäisi järjestää koulutusta. Todettiin, että asiantuntijoita löytyy myös omasta ryhmästä. Anneli Airola selvittää kuka voisi järjestää tällaista koulutusta kieltenopettajille. Seuraava työseminaari pidetään 14. 15.2.2006 Järjestäjä: Seinäjoki, Heli Simon Kieltenopetuksen neuvottelupäivät pidetään Stadiassa 5. 6.10.2006.