Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta



Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston asetus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Kemeralain uudistaminen

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Juurikäävän torjunta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Rahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

Tukien pääperiaatteita

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta /2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

/01.02/2017

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kyläverkkokoulutus Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

HE 198/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Maahantuontimerkinnän Suomen maatunnuksena käytetään merkintää FI.

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

KAUPIN METSÄTAITORATA

KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Metsälainsäädännön kehittäminen: uudistusten lähtökohtia ja tulevaisuuden näkymiä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen

Valtioneuvoston asetus

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

SISÄLLYS. N:o 843. Valtioneuvoston asetus. yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen muuttamisesta

Kiinteistötoimitusmaksutaksa

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 97/01

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

Valtioneuvoston asetus

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Energiapuun korjuutuet

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys FM biologi Minna Tuomala

Yksinkertaistetut kustannusmallit

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) Ämmm.R /01.02/2016. Jakelussa mainitut

METSÄ SUUNNITELMÄ

Valtioneuvoston asetus

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Yleiskuvaus

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 2/16

Transkriptio:

Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (594/2015) 5 luku ja muutetaan 4 :n 3 momentti, 9 :n 1 ja 2 momentti, 10, 12, 14 :n 1 momentti, 17, 19 :n 1 momentti, 22 :n 1 momentti, 24 :n 1 momentti ja 26 :n 1 momentti seuraavasti: 4 Tuen määrän määräytyminen - Toimenpiteiden toteuttamisesta tuensaajalle syntyvät tulot vähennetään toimenpiteen kokonaiskustannuksista, jos tuki määräytyy todellisten kustannusten perusteella. Tällaisiksi tuloiksi katsotaan toimenpiteen toteuttamista koskevan rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen toimenpiteen toteuttamisesta syntyvät tulot. 9 Nuoren metsän hoitokohde Nuoren metsän hoitokohteen puuston pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta tulee ennen käsittelyä olla enintään 16 senttimetriä. Kasvatettavan puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta tulee käsittelyn jälkeen olla enintään 16 senttimetriä ja keskipituuden tulee työn jälkeen olla yli kolme metriä. Kasvatuskelpoisella puustolla tarkoitetaan pääpuulajina kasvatettavaa puustoa. Kohteelta tulee kaataa vähintään 1 500 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin runkoa hehtaarilta. Pohjoisessa Suomessa kohteelta tulee kaataa vähintään 1 000 kappaletta kantoläpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin runkoa hehtaarilta.

10 Nuoren metsän hoidon tuen määrä Nuoren metsän hoidontuki on 230 euroa hehtaarilta. Jos eteläisessä tai keskisessä Suomessa nuoren metsän hoidonyhteydessä syntyvää pienpuuta kerätään kohteelta vähintään 35 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden ja pohjoisessa Suomessa vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden, tuki on 430 euroa hehtaarilta. Tällöin pienpuuta tulee kertyä kaikilta kuvioilta ja pääosin tasaisesti. 12 Lannoitevalmiste Käytettävän boori- tai tuhkalannoitteen määrä tulee määritellä puustossa havaittavien kasvuhäiriöiden ja neulasten värivikojen perusteella tai ravinneanalyysin avulla taikka puuston kehityksen ja kasvuolosuhteiden perusteella. 14 Terveyslannoituksen tuen määrä ja hyväksyttävät kustannukset Terveyslannoituksen tuki on 30 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kohtuullisista kokonaiskustannuksista. 17 Suometsän hoitokohde Suometsänhoitokohteen pinta-alan tulee olla vähintään kahden hehtaarin yhtenäinen alue. Suometsän hoitotoimenpiteen jälkeen kohteen puuston kasvun tulee olla keskimäärin vähintään puolitoista kiintokuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa ilman toistuvia lannoituksia.

Suometsän hoitokohteen ravinteisuustason alarajan on oltava eteläisessä ja keskisessä Suomessa kuivan kankaan ravinteisuustasoa vastaava ja pohjoisessa Suomessa kuivahkon kankaanravinteisuustasoa vastaava. Mainitusta ravinteisuustason alarajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on ojitusteknisesti tarkoituksenmukaista. Tukea ei myönnetä, jos kohteen puusto on kärsinyt sellaisista kasvuhäiriöistä, joita ei voida tunnistaa näkyvien oireiden tai ravinneanalyysin taikka puuston kasvun ja kasvuolosuhteiden perusteella ja joiden syytä ei voida poistaa. Kohteen puuston katsotaan olevan rahoituslain 15 :n 2 momentin 4 kohdassa edellytetyssä metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa, jos alueella on tehty puuston kehityksen kannalta välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella arvioida olevan hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen seuraavan 5 10 vuoden aikana. 19 Suometsän hoidon tuen määrä ja hyväksyttävät kokonaiskustannukset Suometsän hoidon tuki on 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä, kohtuullisista kokonaiskustannuksista, kun suometsänhoitokohde on vähintään viiden hehtaarin yhtenäinen alue. Muutoin tuen määrä on 30 prosenttia hyväksyttävistä, kohtuullisista kokonaiskustannuksista. 22 Yksityistien perusparannuksen tuen määrä ja hyväksyttävät kokonaiskustannukset Yksityistien perusparannuksen tuen määrä on eteläisessä Suomessa 35 prosenttia, keskisessä Suomessa 45 prosenttia ja pohjoisessa Suomessa 60 prosenttia perusparannuksesta

aiheutuneista hyväksyttävistä, kohtuullisista kokonaiskustannuksista. Silloin kun perusparannus käsittää sillan korjaamista, voidaan sillan suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannuksiin myönnettävää tuen määrää korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä edellä mainitusta. 24 Uuden metsätien tekemistä koskevan tuen määrä ja hyväksyttävät kokonaiskustannukset Yhteishankkeena toteutettavan uuden metsätien tekemisen tuki on eteläisessä Suomessa 20 prosenttia, keskisessä Suomessa 35 prosenttia ja pohjoisessa Suomessa 50 prosenttia uuden metsätien tekemisestä aiheutuneista hyväksyttävistä, kohtuullisista kustannuksista. Silloin kun uuden tien tekeminen sisältää sillan rakentamisen, voidaan sillan suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannuksiin myönnettävän tuen määrää korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä. 26 Ympäristötuen määrä Ympäristötuen määrä on kolmasosa siitä määrästä, joka saadaan vähentämällä kohteen peruskorvauksen ja hakkuuarvokorvauksen summasta maanomistajan omavastuuosuus. Peruskorvaus on maakuntapohjaisesti määritellyn alueen puukuutiometrin keskikantohinta kerrottuna kahdella ja ympäristötukikohteen pinta-alalla. Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 2016.

Helsingissä päivänä kuuta 2016 Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen