Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilinpäätös 2010
Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 4 2 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA JA VAATIVUUSLUOKAT 5 3 HENKILÖSTÖn määrä ja rakenne 8 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä 11 3.3 Eläköityminen 13 4 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 14 4.1 Henkilöstön koulutusrakenne 15 4.2 Henkilöstökoulutus 16 4.3 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintotodistus 17 4.4 Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa 18 5 TYÖHYVINVOINTI 19 5.1 Sairauspoissaolot 20 5.2 Työtyytyväisyys 22 5.3 TYKY- ja virkistystoiminta 24 5.4 Kuntoutus 25 5.5 Työhönohjaus 26 5.6 Työtapaturmat 26 6 TYÖSUOJELU 27 7 TYÖTERVEYSHUOLTO 28 8 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 29
3 Vuosi 2010 on ollut toiminnan kehittämisen aikaa Hätäkeskuslaitoksessa. Rakenteellisen muutoshankkeen valmistelua ja toteuttamista varten perustettiin erillinen HAKMU-hanke, jonka toiminta käynnistyi vaiheittain vuoden 2010 aikana. Ensimmäiset rekrytoinnit tehtiin keväällä ja hanke pääsi varsinaisesti alkuun kesän ja alkusyksyn aikana. HAKMU-hanke suunnittelee osaprojekteinaan Hätäkeskuslaitoksen tilahankkeet, uuden organisaatio- ja johtamismallin ja salitoiminnan yhtenäistämisen valtakunnallisesti. Lisäksi hanke valmistelee uusien hätäkeskusten käynnistämisen, joissa henkilöstöön liittyvät asiat ovat ymmärrettävästi esillä monella tavalla. HAKMU-hanke suunnittelee Hätäkeskuslaitoksen tilahankkeet, uuden organisaatioja johtamismallin ja salitoiminnan yhtenäistämisen valtakunnallisesti. Rakenteellisen uudistuksen toteuttaminen on merkittävä osa viraston toimintaa, mutta päivittäistoimintaa ja sen turvaamista ei pidä unohtaa muutoksen myllerryksessäkään. Hätäkeskuslaitoksessa on vahvistettu henkilöstöstrategia, jota laadittaessa huomioitiin viraston toiminta kokonaisuutena ei pelkkänä muutoshankkeena. Strategia laadittiin hyvässä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja yhteiset painopistealueet löytyivät melko helposti. Osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja työnantajakuvan parantaminen ovat muun muassa tällaisia henkilöstöstrategiaan kirjattuja painopistealueita vuosina 2010 2012. Vuoden loppupuolella valmistui viraston ensimmäinen yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Hätäkeskuslaitos on kärsinyt henkilöstön rekrytointivaikeuksista erityisesti Etelä-Suomessa. Tästä huolimatta myös Etelä-Suomen hätäkeskukset ovat toimineet hyvin ja luotettavasti. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että resursointi saadaan myös käytännön tasolla tasaantumaan eri hätäkeskuksissa. Vuosi oli haasteellinen, mutta kaiken kaikkiaan Hätäkeskuslaitoksen ydintoiminta on onnistunut hyvin ja tulostavoitteet on saavutettu. Tästä kiitos kuuluu koko henkilöstölle. Timo Jauhiainen henkilöstöpäällikkö
4 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Hätäkeskuslaitoksen ensimmäinen henkilöstöstrategia vuosille 2010 2012 valmistui työryhmätyöskentelyn tuloksena. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, ja se kertoo osaltaan, miten henkilöstöpolitiikan toimenpiteillä edistetään Hätäkeskuslaitoksen vision ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiaprosessin lähtökohtana ovat laitoksen toimintastrategiassa ilmaistut tavoitteet, joita sen tulee tukea. Henkilöstöstrategia-julkaisussa kuvataan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian painopisteet, joita ovat: 1. 2. 3. 4. johtaminen ja esimiestyö työnantajakuva ja henkilöstöresurssit osaamisen kehittäminen työyhteisön hyvinvointi Lisäksi kuvataan toiminnan tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian painopisteet on johdettu nykytilan analyysin perusteella tehdyistä kehittämistarpeista sekä Hätäkeskuslaitoksen arvoista ja strategiasta. Tarkoituksena on antaa toimintalinjat henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, päätöksenteolle, toteutukselle ja seurannalle. Henkilöstöstrategiassa määritellään myös Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on turvallisuusalan kilpailukykyinen työnantaja, jonka henkilöstö arvostaa omaa työtään. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana. Osaava ja motivoitunut henkilöstö toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti auttamisketjun osana.
5 2 Henkilöstötuloslaskelma ja vaativuusluokat Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat muun muassa palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut. Vuonna 2010 palkkakustannukset hätäkeskuksella olivat noin 42 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset nousivat vuodesta 2009 noin 3 prosenttia ja 2008- vuodesta noin 7,6 prosenttia. Kirjanpito 2010 Kirjanpito 2009 Kirjanpito 2008 Tehdyn työajan palkka 41000 Kiinteät palkat 25 485 673 24 946 741 23 925 923 41001 Työaikakorvaukset 5 605 758 5 171 466 5 169 923 41002 Ylityökorvaukset 676 327 663 822 589 004 41009 Muut korvaukset 114 404 77 535 124 976 41037 Luentopalkkiot 1 690 120 0 41039 Muut palkat ja palkkiot 500 8 815 17 896 41020 Sairausvak korv.palkat -833 523-722 187-779 789 31 050 830 30 146 311 29 047 932 Välilliset palkat 41003 Lomaraha 1 467 934 1 376 397 1 335 901 41005 Sairausaikalisä 358 705 290 705 336 175 41006 Vuosilomalisä 769 834 630 194 645 254 41007 Lomarahavapaa -65 662-57 889-34 064 41035 Työsuojeluvalt. 20 019 12 671 12 112 41038 Luottamusmies 49 516 33 701 27 053 2 600 344 2 285 779 2 322 431 Lomarahan jaksotus 413 510 352 912 58 480 3 013 855 2 638 691 2 380 911
6 Kirjanpito 2010 Kirjanpito 2009 Kirjanpito 2008 Sosiaaliturva 41100 Sos.turvamaksu 759 989 1 070 057 1 228 391 41120 Eläkemaksut 6 841 357 6 648 656 6 338 995 41140 Tapaturmamaksut 191 002 157 909 118 006 41130 Sairausvakmaks.pal. -18 547-23 371-29 796 Lomarahan sos.maksun jaksotus 93 770 18 379 30 665 7 867 572 7 871 630 7 686 261 Henkilöstökulut 41 932 256 40 656 632 39 115 104 Muut välilliset kustannukset 45100 Virkapuvut 44 523 47 505 48 859 43310 Työterveyshuolto 521 965 419 932 370 741 43320 Pal. työterv.huollon k. -131 232-152 449-124 325 proj. 5004 Virkistys 21 438 49 150 49 695 proj. 5072 Tyky 165 919 109 807 65 568 proj. 5079 Koulutus 25 048 36 228 24 773 43390 Työpaikkaruokailu 19 811 14 407 6 767 667 473 524 580 442 078 Yhteensä 42 599 729 41 181 212 39 557 182
7 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin ryhmä sijoittuu vaativuusluokkiin D ja DII, joissa toimivat hätäkeskuspäivystäjien nimikkeellä olevat. Da-vaativuusluokassa ovat hallinto- ja hälytyssihteerit. E- vaativuusluokassa ovat vuoromestarin nimikkeellä olevat.
8 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumääränä tai henkilötyövuosina. Henkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 2009 ja silti henkilötyövuosimäärä on noussut vuodesta 2009. Hätäkeskuslaitoksella työskenteli vuoden 2010 lopussa 828 henkilöä eli noin 1,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2009 hätäkeskuslaitoksella työskenteli 839 ja 2008 vuonna 820 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurin hätäkeskus oli Itä- ja Keski-Uusimaan hätäkeskus. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä vuonna 2010 oli 759, joka oli noin 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Vastaavasti vuoden 2008 henkilötyövuosimäärä oli 733.
9 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli 31.12.2010 nimitetty virkaan 709 (86 prosenttia) ja määräaikaiseen virkasuhteeseen 119 henkilöä (14 prosenttia).
10 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuonna 2010 naisia oli 502 (61 prosenttia) ja miehiä 326 (39 prosenttia). Naisten osuus vakinaisista oli suurempi kuin miesten osuus. Vakinaisessa työsuhteessa naisia oli 433 ja miehiä oli 276 henkilöä. Määräaikaisesta työsuhteessa olevien naisten osuus oli 69 ja miehiä 50 henkilöä.
11 3.1 Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2010 oli 42 vuotta. Naisten keski-ikä on 41 ja miesten keski-ikä 42,5. Keski-ikä on pysynyt lähes samana vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2009 keski-ikä oli 42 vuotta ja vuonna 2009 keski-ikä oli 41,5 vuotta.
12 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat 30 34-vuotiaat ja 45 49-vuotiaat.
13 3.2 eläköityminen Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut nousussa vuodesta 2008 vuoteen 2010, mutta vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on ollut laskussa. Yksilölliselle varhaiseläkkeelle vuonna 2008 on siirtynyt yksi henkilö. Hätäkeskuslaitoksella oli 31.12.2010 osatyökyvyttömyyseläkkeellä 5 henkilöä ja osa-aikaeläkkeellä oli 2 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä nousi rajusti edellisestä vuodesta (vuonna 2009 oli 1 henkilö). Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä vastaavasti laski vuodesta 2009 (vuonna 2009 oli 1 henkilö). Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä pysyi samana vuodesta 2009 (2 henkilöä). 2008 2009 2010 2011 2012 Vanhuuseläke 9 13 16 17 14 Työkyvyttömyyseläke 6 3 2 Yksilöllinen varhaiseläke 1 Yhteensä 16 16 18 17 14
14 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön kehittämisen työvälineenä toimii vuonna 2009 käyttöönotettu Henkilöstön kehittämisen käsikirja. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen.
15 4.1 Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5 8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (52.8 prosenttia) on pysynyt ennallaan, mutta alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä (13.1 prosenttia) on kasvanut hieman. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli 4.1. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi on pysynyt ennallaan vuodesta 2006.
16 4.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksen keskushallinto järjesti 25 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 463 henkilöä. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Henkilöstökoulutusta ostettiin mm. Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoululta, Jyväskylän koulutuskeskuksesta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli 3 717 oppimistyöpäivää eli 5 pv/htv. Koulutuspanostus 2008 2009 2010 pv / htv 6,7 pv 7,6 pv 5 pv / htv 315, 60 730 565 Henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli 3 717 oppimistyöpäivää eli viisi päivää henkilötyövuotta kohden.
17 4.3 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Vuonna 2008 on aloittanut yksi 24 opiskelijan ryhmä Kuopiossa ja vuosina 2009 2010 kaksi 24 opiskelijan ryhmää (Kerava ja Kuopio) / vuosi. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Tutkinnon suorittaneet vuosina 2008 2010 Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa 1.1.2011 2010 48 42 22 2009 48 24 19 2008 24 57 55 Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa.
18 4.4 Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Pelastusopisto on perustanut vuonna 2008 hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmän, johon kuuluvat edustajat Pelastusopistosta, Poliisiammattikorkeakoululta ja Hätäkeskuslaitokselta. Hätäkeskuslaitoksessa edustavat kaksi henkilöä keskushallintoa. Hätäkeskuslaitoksesta edustajia on kaksi henkilöä keskushallinnosta ja kolme hätäkeskuspäivystäjää. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Ryhmän tehtävänä on tarkastella hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti, muun muassa seuraavien teemojen näkökulmista: 1. Hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittäminen opetussuunnitelmat opintojaksopalautteet, tutkintopalautteet tutkinnon vaikuttavuus, toisin sanoen työelämäpalaute hätäkeskuksista päivystäjän ammattikuvan kehittymisen ennakointi päivystäjäkoulutuksen määrällinen tarve. 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutustarpeen ajankohtaiset teemat työnjako oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välillä. 3. Oppilaitosten, hätäkeskusten sekä Hätäkeskuslaitoksen keskushallinnon välinen muu koulutusyhteistyö Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen arviointi- ja kehitysryhmä tarkastelee hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta työelämälähtöisesti.
19 5 työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Työhyvinvoinnin edistäminen liittyy työn ja työympäristön kehittämiseen, työyhteisön ja työorganisaation toimivuuden parantamiseen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistämiseen. Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvointi kuvataan laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat seuraavat osaalueet: johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky ja terveys sekä osaaminen. Laadukas työhyvinvointitoiminta on ennakoitua, suunnitelmallista ja aktiivista ja sen tulee olla luonteva osa työpaikan päivittäistä toimintaa. Tulosyksiköt laativat Hätäkeskuslaitoksessa työhyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluvat johtaminen, avoin ja vastuullinen työyhteisö, työkyky, terveys ja osaaminen. vuosittain tulossopimuksen yhteydessä työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa tulosyksiköiden toiminnan tuloksellisuuden seurantaa.
20 5.1 Sairauspoissaolot Vuonna 2010 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hieman vuodesta 2009. Vuonna 2010 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden, kun luku vuonna 2009 oli yhteensä 13,6. Nousua oli edelliseen vuoteen nähden 16,9 prosenttia. Jaksotyötä tekevien sairastavuus on huomattavasti suurempaa kuin päivätyötä tekevän henkilöstön. Keskuksen pitkät sairauspoissaolot nostavat keskuskohtaisia sairauspoissaolomääriä.
21
22 5.2 Työtyytyväisyys Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyyden keskiarvo vuonna 2010 oli 3,15 prosenttia. Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtion hallinnossa käytössä olevalla työtyytyväisyysbarometrilla. Koko viraston keskiarvo oli 3,15 (edellisenä vuonna 3,14). Yksiköittäin tarkasteltuna työtyytyväisyyden keskiarvo nousi seitsemässä yksikössä, laski kahdeksassa yksikössä ja pysyi yhdessä ennallaan. Vastausprosentti vuoden 2010 tutkimuksessa oli hyvä 64 prosenttia, vastausprosentti kasvoi edellisestä kyselystä 2 prosenttia. Satakunnan hätäkeskuksessa työtyytyväisyysprosentti oli korkein (3,42 prosenttia) ja Lapin hätäkeskuksessa matalin (2,36). Lapin hätäkeskuksen lakkauttaminen on todennäköinen syy työtyytyväisyyden laskemiseen.
23
24 5.3 Tyky- ja virkistystoiminta Toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä TYKY- ja virkistystoimintaa. Toimintaa varten on budjetoitu 300 /htv. Jokainen toimintayksikkö laatii suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliset teemapäivät ja tapahtumat: salibandyturnaus Lohjalla, isäntänä Länsi-Uudenmaan hätäkeskus Vaihtoehtoja välipalaksi -teemaviikko kävelytesti.
25 5.4 Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Kelan järjestämä Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusmuoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Kuntoutus toteutetaan Siilinjärvellä Kunnonpaikassa. Hätäkeskuslaitos on vuosittain järjestänyt henkilöstölle kaksi Aslak-kuntou- tusjaksoa. Vuonna 2010 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä johto ja esimiestason henkilöstö. Vuonna 2009 kohderyhmänä olivat päivystyshenkilöstö, sekä sihteerit ja asiantuntijat. Vuonna 2011 kohderyhmänä ovat hallinto ja päivystyshenkilöstö. Vuonna 2011 uutena kuntoutusmuotona tulee Tyk-kuntoutus, joka on tarkoitettu henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ryhmä on tarkoitettu 6 8 henkilölle. Tärkeänä osana työssäjaksamista tukemassa on myös Hätäkeskuslaitoksessa järjestettävä kuntoutustoiminta.
26 5.5 Työnohjaus Työnohjauksessa käsitellään työhön, työyhteisöön ja toimintatapoihin liittyviä kokemuksia ja kysymyksiä. Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilöja pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Hätäkeskuslaitoksessa on eri toimipisteille annettu erillisillä määrärahoilla mahdollisuus työnohjaukseen ja yli puolet viraston toimipisteistä on järjestänyt työnohjausryhmiä vuonna 2010. 5.6 Työtapaturmat Vuosi 2008 2009 2010 Lkm 21 12 8 Työtapaturmista johtuvia poissaoloja vuonna 2010 Hätäkeskuslaitoksessa oli 8 ja poissaolopäiviä 64 päivää. Vuonna 2009 työtapaturmia oli 12 ja poissaolopäiviä 641 päivää.
27 6 työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Koko Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Keskustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keskustoimikunnan jäsenistä kaksi edustaa Hätäkeskuslaitosta, muut keskustoimikunnan jäsenet edustavat henkilöstöä, heitä edustavien sopijaosapuolien nimeäminä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta. Toimintavuonna ei järjestetty viraston yhteistä työsuojelukoulutusta, vaan valtuutetut ja päälliköt hakeutuivat Työterveyslaitoksen koulutuksiin. Hätäkeskuslaitoksen omat työsuojelun neuvottelupäivät järjestettiin marraskuussa
28 7 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut Suomen Terveystalo Oy:ltä, uusi sopimus on voimassa 1.7.2010 30.6.2014. Sopimus työpaikkaterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset vuonna 2010 olivat noin 390 000 euroa. Työterveyshuoltokustannukset ovat 2009 vuodesta nousseet 41 prosenttia ja vastaavasti 2008 vuodesta 65 prosenttia.
29 8 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa: tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikkinaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma 2009 2011 velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta. Kaikkien sisäasiainministeriön alaisten virastojen tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Hätäkeskuslaitos asetti 8.6.2009 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa Hätäkeskuslaitoksen nykytilannetta yhdenvertaisuuskysymyksissä sekä tehdä esitys yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi. Suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu työryhmän esittämien linjausten pohjalta. Yhdenvertaisuuslaki ja sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma 2009 2011 velvoittavat viranomaisia ja virastoja edistämään yhdenvertaisuutta.
Hätäkeskuslaitos PL 112, FI-28131 PORI hatakeskuslaitos@112.fi etunimi.sukunimi@112.fi Nödcentralsverket PB 112, FI-28131 BJÖRNEBORG hatakeskuslaitos@112.fi fornamn.efternamn@112.fi www.112.fi